T eteell l i l s i e s n a rtik i k k e k li l n i j ulka k is i u s pro pr se s ssi

Transkriptio

1 Tieteellisen artikkelin julkaisuprosessi 1. Käsikirjoituksen (manuscript) tuottaminen Alkuvaiheessa yleismuotoinen (so. ei tietyn sarjan formaatissa) 2. Julkaisufoorumin (tieteellisen sarjan) valinta viimeistelyvaiheessa valitaan tieteellinen sarja, johon käsikirjoitusta tarjotaan julkaistavaksi käsikirjoitus muokataan sarjan vaatimusten mukaiseksi (jaottelu, kuvat, viitteet); vaatimukset löytyvät lehdestä tai WWW-sivuilta esim 2 kollega(t) pääkirjoittaja muut kirjoittajat sarjan valinta: aihepiiri ei aina selviä sarjan nimestä esim. American Naturalist: Naturalist on luonnontieteilijä havaintojen tekijä Amer. Nat. on kuitenkin nykyään teoreettisen ekologian/biologian johtavia sarjoja 1 siis: on hyvä tuntea sarjan perinne ja tyyli 2 sarjan näkyvyys: kansainvälinen vs. kotimainen sarja kansainvälinen sarja = kansainväliunen toimituskunta ja arvioijat, so. tutkijoita eri maiden yliopistoista ja tutkimuslaitoksista; kotimaassa ilmestyvä sarja voi olla kansainvälinen sarjan tieteellistä vaikuttavuutta mitataan impact factor -luvulla (IF, perustuu sarjassa julkaistujen artikkelien saamien viittausten määrään) Esim. Nature Ecology 3.90 Ornis Fennica 0.52 eri tieteenalojen impact factorit eivät ole vertailukelpoisia! IF:t saa ISI Web of Knowledge tietokannasta (WOS) biologian alan IF:tyleensä käytetään erilaisissa arvioinneissa (apurahat, virat ym.) (vrt. bibliometria) 3 4

2 3. Käsikirjoituksen lähettäminen useimmiten sarjan päätoimittajalle (editor in chief); mukaan saatekirje; corresponding author hoitaa kirjeen-vaihdon, mainitaan myös painetussa julkaisussa ( ) nykyään useimmiten sähköisen asiointi, ks. Esim. Journal of Experimental Biology toimittajalta kuittaus vastaanotetusta käsikirjoituksesta (+ käsikirjoituksen saama diaarionumero) artikkeliin viitataan tässä vaiheessa ilmaisulla "submitted" l. lähetetty (sarja voidaan mainita) 5 4. Editorien työskentely päätoimittaja tutkii artikkelin sopivuutta (voidaan hylätä jo tässä vaiheessa, Nature: 75% hylätään tässä vaiheessa) lähettää artikkelin aihe-tai apulaistoimittajalle (associate editor) aihetoimittaja lähettää artikkelin 2 tai kolmelle arvioijalle (referee) peer review (vertaisarvio, arvioijina muut saman alan tutkijat) arvioijien löytäminen usein työlästä (ei palkkiota, kuten ei myöskään toimittajille): monissa sarjoissa tekijöiltä pyydetään ehdotuksia arvioijiksi arvioijille aikaa 2-6 viikkoa, lausunnot yl. nimettöminä 6 7 8

3 toimittaja tekee yhteenvedon arvioijien lausunnoista ja toimittaa ne kirjoittajille korjauksia varten, jos arvioijat suosittelevat käsikirjoituksen hyväksymistä (yleensä artikkeli ei kelpaa sellaisenaan!) jos arvioijat eivät suosittele hyväksymistä, käsikirjoitus palautetaan kirjoittajille (hylkäys-% riippuu sarjasta) korjausten (voi olla useampia kierroksia) jälkeen toimittaja ilmoittaa että käsikirjoitus on hyväksytty painettavaksi artikkeliin viitataan tässä vaiheessa ilmaisulla "accepted" l. hyväksytty painettavaksi + sarjan nimi 5. Artikkelin painaminen toimittaja kirjapainon press editor kirjapaino (lehti) pyytää copyright-lausunnot kirjoittajilta arvostetuissa lehdissä usein sivumaksu, esim. American Journal of Physiology 70 $/sivu ladonta oikovedos toimituksen kautta kirjoittajille, nykyään usein sähköisesti oikovedoksen tarkistus ja palautus (aikaa 48 h!), voi vielä nykyäänkin vaatia paperilähetyksen (fax) artikkeliin viitataan tässä vaiheessa ilmaisulla "in press, painossa" 9 10 Oikoluvun merkitys vähentynyt sähköisen tiedonsiirron myötä, varsinaisia oikolukumerkkejäei tarvitse käyttää! oikovedoksen mukana lähetetään mahdollinen eripainostilaus (yleensä 50 eripainosta ilmaiseksi), tai maksetaan oikeus jaella julkaisua pdf-muodossa WAIT artikkeli ilmestyy koko prosessiin voi kulua > 1 vuosi! 6. Artikkelin leviäminen Artikkelitietokannat (Scopus, Wof Science PubMED) 11 tilaajat (henk. koht., kirjastot, www) eripainokset, offprints t. reprints(ennen tärkeitä) huom: pdf-tiedostonlähettäminen omasta artikkelista sähköpostilla ei välttämättä ole sallittua 12

4 Dr. Watson Eripainos: Erillisenä painettu artikkeli tutkijalle jakelua varten. Pyydettiin ennen erityisellä "Reprint request"-kortilla. Nykyään yhä useammin pdf-tiedosto ko. artikkelista. Role of melatonin in seasonal reproduction J Pineal Res 23: (2009) Esa Hohtola Open access -lehdet Tyytyväinen tutkija myhäilee saatuaan runsaasti eripanospyyntöjä artikkelistaan (80-90-luku) julkaisu www:ssä (joskus myös lisäksi paperilla): normaali referee käytäntö + julkaisumaksu aina kaikkien vapaasti luettavissa esim. PLoS Biology (Public Library of Science) mahdollista myös "tavallisissa" sarjoissa lisämaksusta (esim. PNAS, Journal of Experimental Biology) Yksittäinen artikkeli voi olla open access miksi tutkijat maksavat? 15 artikkelin helppo saatavuus lisää sitaatioita ja samalla tutkijan meriittejä 16

5 7. Yleisimmät virheet, jotka viivyttävät käsittelyä artikkeli ei sovi sarjan profiiliin käsikirjoitus ei noudata lehden ohjeita saatekirje puutteellinen joskus käsikirjoituksia häviää, yhteys editoriin, jos kuittausta tai referee-lausuntoja ei kuulu Kuka sarjoja julkaisee? Kaupalliset (tiedelehti)kustantamot (osalla muutakin kustannustoimintaa): SpringerVerlag, Wiley, Elsevier etc., nykyään tutkijoita paljon, uusia sarjoja syntyy koko ajan; myös kaupallista intressiä; hinnat usein korkeita Tieteelliset seurat ja järjestöt: American Physiological Society, Society for Experimental Biology, Suomen Lintutieteellinen yhdistys (lehti saattaa kuulua jäsenmaksuun) eivät pyri liikevoittoon varsinainen painatus kaupallisissa kirjapainoissa Esimerkkejä: Ekologia (yleinen):ecology, Oecologia, Oikos, American Naturalist, Ecology Letters Eläinekologia: Journal of Animal Ecology Kasviekologia: Plant Ecology, Journal of Vegetation Science Kasvifysiologia: Plant Physiology, Planta Eläinfysiologia: Journal of Comparative Physiology, Journal of Experimental Biology Genetiikka: Hereditas, Genetics, Evolution Ekofysiologia: Functional Ecology Käyttäytymistieteet: Behaviour Missä sarjoissa Oulun biologit julkaisevat? Artikkelityypit (biologia) - kertaus 1. Alkuperäinen tieteellinen artikkeli (Original publication) perustuu yleensä empiiriseen tutkimukseen 2. Katsaus (Review) yleensä pyydetty, voidaan myös tarjota nykyään yhä enemmän minireview tyyppiä 3. Metatutkimus (Metastudy) numeerinen aineisto saadaan aiemmista tutkimuksista, käsitellään yhdistettynä uudelleen hypoteesin testaamiseksi 4. Tiedonanto (Short note) pienimuotoinen empiirinen tutkimus mielenkiintoinen havainto 5. Kirje (Letter to editor) kommentti lehdessä julkaistuun artikkeliin 6. Editoriaali (Editorial) johdantokirjoitus teemanumeroon 19 20

6 Kongresseihin liittyvä julkaisutoiminta: Abstrakti: tehdään kaikista esityksistä (posterit, suulliset esitykset, kutsutut luennot l. plenaarit), jaetaan yleensä vain kokouksen osanottajille, joskus myös julkaistaan tiet. sarjassa tai sen lisänumerossa, ns. Supplement(um); ei yleensä läpikäy referee-arviota (Full length) paper: useimmiten vain esitelmistä, julkaistaan Proceedings-kirjassa (joka voi ollatieteellisen sarjan erikoisnumero tai erillisteos): normaali referee-käytäntö, editoriksi valitaan usein kongressin järjestäjän edustaja; ei kuitenkaan yhtä arvostettu kuin varsinainen alkuperäisjulkaisu Kongressiposteri l. tieteellinen juliste 21 Posteriesitykset

7 Esimerkki abstraktikirjasta Esimerkki proceedingsjulkaisusta Kirjat: BIBLIOMETRIA aloite kustantajalta tai halukkaalta toimittajilta toimittaja(t) koordinoi(vat) julkaisujen ja viittausten määrään liittyviä tunnuslukuja, yleensä osana viitetietokantoja kirjoittajat ja arvioijat KÄYTTÖ kustantaja Tutkijat: formaatti muiden saman alan tutkimusryhmien tunnistaminen: Kuka viittaa omiin julkaisuihin? Kuka viittaa johonkin avainjulkaisuun? tekninen toteutus Apurahojen ja virkojen myöntäjät: tutkimuksen laadun ja määrän arviointi 27 28

8 Tärkein (lähes monopoli) bibliometristen indeksien tuottaja Institute of Scientific Information (ISI) ISI Web of Knowledge Sitaatiotiedot (mittaavat tutkijan työn vaikuttavuutta): tutkimusten mukaan luonnontieteissä artikkeli saa keskimäärin 1.5 sitaatiota!! Huom: artikkelilla voi olla vaikutusta, vaikka sitä ei siteerata, mutta tätä vaikutusta ei voida mitata! ISI:n tietokannassa mukana vain ehdot täyttäviä sarjoja > 8000 kpl sitaatioluvuista ei ilmene sitaation luonne (+/-), mutta vaikuttavuuden mittaukseen se ei vaikuta eivät ole vertailukelpoisia eri alojen tutkijoiden välillä (esim. matemaatikko vs. biokemisti) ISI Cited ref search: 31 32

9 33 34 h-indeksi mittaa tutkijan tuotannon yleistä vaikutusta fyysikko Hirsch esitti 1994 h kasvaa jos tutkijan useita julkaisuja siteerataan, voi olla pieni vaikka siteerauksia on paljon, jos ne keskittyvät pariin julkaisuun Varttuneella tutkijassa biologiassa yleensä h >

10 Tieteellisten sarjojen bibliometriset indeksit: Impact factor: sitaatioiden määrä suhteutettuna sarjassa ilmestyvien artikkelien määrään. Julkaistaan vuosittain. Esim vuoden 2007 IF sarjalle X X:ssä 250 artikkelia v Näitä siteerattu 730 kertaa vuonna 2007 IF =750/250 = 3.0 Ei ole vertailukelpoinen tieteenalojen välillä Citationhalf-life: missä ajassa (keskimäärin!) sarjassa ilmestynyt artikkeli saa 50% siihen kohdistuvista siteerauksista Immediacyindex, miten nopeasti sitaatioita alkaa ilmestyä artikkelin ilmestymisen jälkeen. Lasketaan vuosittain: kuinka suurta osaa tietyn vuoden artikkeleista siteerataan jo samana vuonna Esim % artikkeleista saa vähintään yhden viittauksen samana vuonna Total citations, sitaatioiden kokonaismäärä ISI Journal citationreports. 129 Ekologian alan lehteä, alla 20 parasta IF:n mukaan. 39