Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 681/2010 vp Yli 65-vuotiaiden vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Eduskunnan puhemiehelle Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus on tarkoitettu alle 65-vuotiaalle vaikeavammaiselle, joka saa korotettua tai ylintä vammaistukea tai eläkettä saavan korotettua tai ylintä hoitotukea. Kuntoutus edesauttaa itsenäistä selviytymistä ja parantaa tai ylläpitää työ- tai toimintakykyä. Kuntoutus voi olla esim. yksilöllisiä laitoskuntoutusjaksoja tai avoterapiaa. Kun henkilö on täyttänyt 65 vuotta, tämä Kelan rahoittama kuntoutus loppuu. Kun on päässyt kuntoutuksen alkuun ja tulostakin on syntynyt, niin kuntoutuksen loppuessa tilanne on ihmiselle äärimmäisen hankala. On huomattava, että esimerkiksi aivohalvauspotilaalla mitään kehitystä ei tapahdu ilman kovaa työtä ja toimintaa. Tervehtymisen ja normaalin vanhuuden sijaan saattaa olla edessä fyysisen ja henkisen toimintakyvyn romahdus ja sen myötä aikainen laitostuminen. Kansalaisten eliniän kaiken aikaa pidentyessä on tärkeää tehdä kaikki mahdolliset toimenpiteet, joilla ehkäistään laitostumista ja sairauksien pahenemista. Tämä on niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin välttämätöntä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tiedostanut ne ongelmat, jotka seuraavat Kelan kuntoutuksen loppumisesta 65 ikävuoden jälkeen ja aikooko hallitus kehittää kuntoutuksen tukimuotoja myös yli 65-vuotiaille vaikeavammaisille? Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 2010 Katja Taimela /sd Versio 2.1

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Katja Taimelan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 681/2010 vp: Onko hallitus tiedostanut ne ongelmat, jotka seuraavat Kelan kuntoutuksen loppumisesta 65 ikävuoden jälkeen ja aikooko hallitus kehittää kuntoutuksen tukimuotoja myös yli 65-vuotiaille vaikeavammaisille? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Yli 65 vuotta täyttäneiden vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus kuuluu kuntien vastuulle osana julkista terveydenhuoltoa. Kuntoutus tulee järjestää hoidon porrastuksesta riippuen joko kansanterveyslain tai erikoissairaanhoitolain mukaan kuntien tai kuntayhtymien toimesta. Kuntoutuksen kuulumista julkiseen palvelujärjestelmään on pidetty vanhusväestön edun mukaisena kuntoutustarpeen moninaisuuden sekä kuntoutuksen ja muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen läheisen yhteyden vuoksi. Kansaneläkelaitoksen rooliin sosiaalivakuutuslaitoksena kuuluu työiässä olevien kuntoutus. Kansaneläkelaitoksen järjestämän kuntoutuksen kulut katetaan sairaanhoitovakuutusrahastosta, jota rahoittavat puoliksi valtio ja puoliksi vakuutetut sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksuilla. Kansaneläkelaitoksen lakisääteinen velvollisuus järjestää vaikeavammaisten kuntoutus päättyy henkilön täyttäessä 65 vuotta. Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut vuonna 2005 yhdessä Kansaneläkelaitoksen ja Kuntaliiton kanssa menettelytapaohjeet, joiden tarkoituksena on varmistaa, että 65 vuotta täyttävän vaikeavammaisen henkilön kuntoutus jatkuu yksilöllisen kuntoutustarpeen mukaisena osana hoitoa ja hoivaa silloin kun järjestämisvelvollisuus siirtyy kunnalliselle terveydenhuollolle. Ohjeet on jaettu Kansaneläkelaitoksen lisäksi kaikkiin sairaanhoitopiireihin ja kunnallisiin terveyskeskuksiin. Harkinnanvaraisesti Kansaeläkelaitos järjestää kuntoutusta myös työelämästä poissa oleville yli 65-vuotiaille. Vuodesta 2000 lähtien Kansaneläkelaitos on kehittänyt geriatrista kuntoutusta suunnittelemalla ikääntyneille kuntoutusmalleja ja tekemällä vaikuttavuustutkimusta. Vuosina geriatrisen kuntoutuksen hanketta on tutkimustulosten pohjalta monipuolistettu aloittamalla uusia kehittämishankkeita. Vuonna 2008 Suomen Kuntaliitto ja sosiaalija terveysministeriö antoivat kunnille uudistetun Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen. Laatusuositus on tarkoitettu kuntien päättäjille ja vanhustenpalvelujen kehittämisestä vastaavalle johdolle. Ikäpoliittisissa linjauksissa korostetaan ehkäiseviä palveluja ja kuntoutusta. Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan hallituksen esitys terveydenhuoltolaiksi (HE 90/2010 vp). Esityksen mukaan kunnan on järjestettävä hoitovastuullaan olevan potilaan sairauden hoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus viivytyksettä siinä muodossa, sellaisella tavalla sekä sellaisessa määräajassa, että se on toiminta- ja työkyvyn kannalta vaikuttavaa. Tarkoitus on parantaa kuntoutuksen oikea-aikaisuutta ja viivytyksetöntä alkamista sekä varmistaa kuntoutuksen jatkuminen saumattomasti. Lääkinnällisen kuntoutukseen kuuluvat myös apuvälinepalvelut. Toimivilla apuvälinepalveluilla tähdätään väestön mahdollisimman itsenäiseen suoriu- 2

3 Ministerin vastaus KK 681/2010 vp Katja Taimela /sd tumiseen ja hyvään elämänlaatuun. Lisäksi hallituksen esitys sisältää uuden säännöksen iäkkäiden neuvontapalveluista, joiden tavoitteena on parantaa edellytyksiä ylläpitää ja säilyttää toimintakykyä mahdollisimman pitkään, tukea kotona asumista ja luoda mahdollisuuksia aktiiviseen elämään sekä vähentää ympärivuorokautisen hoidon tarvetta. Sosiaaliturvan uudistamiskomitea on ehdottanut Kansaneläkelaitoksen järjestämän vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen ikärajan nostamista 68 vuoteen. Myös vammaispoliittisessa ohjelmassa vuosille mainitaan tulevien vuosien kehittämiskohteena kyseisen ikärajan nostaminen sosiaaliturvan uudistamiskomitean ehdotusten mukaisesti. Komitean ehdotuksia on tarkoitus toteuttaa julkisen talouden kestävyyden sallimissa rajoissa. Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2010 Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 681/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Katja Taimela /sd: Är regeringen medveten om de problem som orsakas av att FPA:s skyldighet att ordna reha-bilitering upphör när en person fyller 65 år och har regeringen för avsikt att utveckla stödformerna inom rehabiliteringen också för personer över 65 år med grava funktionshinder? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Den medicinska rehabiliteringen av personer över 65 år med grava funktionshinder hör till kommunernas ansvarsområde som en del av den offentliga hälso- och sjukvården. Beroende på nivåstruktureringen av vården ska rehabilitering ordnas av kommuner eller samkommuner med stöd av antingen folkhälsolagen eller lagen om specialiserad sjukvård. På grund av mångfalden av rehabiliteringsbehov och det nära sambandet mellan rehabilitering och andra social- och hälsovårdstjänster har det ansetts vara till fördel för den äldre befolkningen att rehabiliteringen ingår i det offentliga servicesystemet. Till Folkpensionsanstaltens uppgifter som socialförsäkringsanstalt hör att ordna rehabilitering för den arbetsföra befolkningen. Utgifterna för den rehabilitering som ordnas av Folkpensionsanstalten betalas ur sjukförsäkringsfonden som finansieras dels av staten, dels av de försäkrade med sjukförsäkringens sjukvårdsavgifter. Folkpensionsanstaltens lagstadgade skyldighet att ordna rehabilitering för personer med grava funktionshinder upphör när personen fyller 65 år. Under 2005 har social- och hälsovårdsministeriet tillsammans med Folkpensionsanstalten och Kommunförbundet utarbetat en uppförandekodex, vars syfte är att säkerställa att rehabiliteringen av gravt funktionshindrade personer som fyllt 65 år fortsätter i enlighet med personens individuella rehabiliteringsbehov som en del av vården och omsorgen när skyldigheten att ordna rehabilitering övergår till den kommunala hälso- och sjukvården. Förutom till Folkpensionsanstalten har kodexen delats ut till alla sjukvårdsdistrikt och kommunala hälsovårdscentraler. Folkpensionsanstalten ordnar behovsprövad rehabilitering också för personer över 65 år som inte längre är kvar i arbetslivet. Sedan 2000 har Folkpensionsanstalten utvecklat den geriatriska rehabiliteringen genom att utforma rehabiliteringsmodeller för äldre och undersöka effekten. Med utgångspunkt i resultaten av undersökningarna har det geriatriska rehabiliteringsprojektet under gjorts mångsidigare genom att nya utvecklingsprojekt har inletts. År 2008 fick kommunerna en förnyad kvalitetsrekommendation om tjänster för äldre utarbetad av Finlands Kommunförbund och social- och hälsovårdsministeriet. Kvalitetsrekommendationen är avsedd för kommunernas beslutsfattare och dem som ansvarar för utvecklingen av tjänsterna för äldre. I riktlinjerna för äldrepolitiken betonas förebyggande tjänster och rehabilitering. Riksdagen behandlar som bäst regeringens proposition med förslag till lag om hälso- och sjukvård (RP 90/2010 rd). Enligt propositionen ska kommunen ordna den medicinska rehabilitering som behövs i anslutning till sjukvården av en patient som kommunen har vårdansvaret för. Re- 4

5 Ministerns svar KK 681/2010 vp Katja Taimela /sd habiliteringen ska ordnas utan dröjsmål i sådan form och på sådant sätt samt inom en sådan tidsfrist att rehabiliteringen är effektiv med tanke på funktions- och arbetsförmågan. Avsikten är att förbättra utsikterna för att rehabiliteringen sätts in i rätt tid och inleds utan dröjsmål samt att säkerställa att rehabiliteringen fortgår utan avbrott. Den medicinska rehabiliteringen omfattar också hjälpmedelstjänster. Syftet med fungerande hjälpmedelstjänster är att befolkningen ska klara sig på egen hand i så hög grad som möjligt och att livskvaliteten ska vara så hög som möjligt. I regeringens proposition ingår också en ny bestämmelse om rådgivningstjänster för äldre. Rådgivningstjänsterna syftar till att förbättra de äldres förutsättningar att så länge som möjligt upprätthålla och bevara funktionsförmågan, att stödja ett självständigt boende hemma, att ge de äldre större möjligheter till ett aktivt liv samt att minska deras behov av omsorg dygnet runt. Kommittén för reformen av den sociala tryggheten har föreslagit att åldersgränsen för den medicinska rehabilitering för gravt funktionshindrade personer som ordnas av Folkpensionsanstalten höjs till 68 år. Även i det handikappolitiska programmet för anges en höjning av åldersgränsen enligt förslaget från kommittén för reformen av den sociala tryggheten som ett utvecklingsobjekt under de närmaste åren. Avsikten är att genomföra kommitténs förslag i den mån hållbarheten i den offentliga ekonomin tillåter det. Helsingfors den 28 september 2010 Social- och hälsovårdsminister Juha Rehula 5