Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 421/2006 vp Mielenterveyskuntoutujien laadun valvominen asumispalvelujen Eduskunnan puhemiehelle Asumispalvelut tarjoavat tuettua asumista pitkäaikaisista mielenterveysongelmista kärsiville. Eri yhdistysten, säätiöiden, kuntien, järjestöjen ja yksityisten hallinnoimissa yksiköissä asuu yhteensä noin ihmistä. Mielenterveyden Keskusliiton julkaiseman tutkimuksen mukaan mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden laadussa on jopa seitsenkertaisia eroja. Parhaimmillaan yksiköt aktivoivat, kuntouttavat ja kohottavat asiakkaiden elämänlaatua. Kuitenkin on tullut ilmi, että joissakin yksiköissä taso on ala-arvoinen, minkä seurauksena mielenterveyspotilaiden tila ei kohene vaan kroonistuu. Heikoimmin selviytyvät joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta yksityisten palveluntuottajien yksiköt, eivätkä kuntienkaan palvelut ole tutkimuksen mukaan selviytyneet parhaimpien joukkoon. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä valvoakseen mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden riittävää tasoa sekä yksityisellä, julkisella että kolmannella sektorilla? Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 2006 Leena Rauhala /kd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Leena Rauhalan /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 421/2006 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä valvoakseen mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden riittävää tasoa sekä yksityisellä, julkisella että kolmannella sektorilla? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Mielenterveyslain mukaan kunnan tulee huolehtia mielenterveyspalvelujen järjestämisestä osana kansanterveystyötä siten kuin kansanterveyslaissa säädetään ja osana sosiaalihuoltoa siten kuin sosiaalihuoltolaissa säädetään. Mielenterveyskuntoutujalle on lain mukaan järjestettävä mahdollisuus hänen tarvitsemaansa lääkinnälliseen tai sosiaaliseen kuntoutukseen liittyvään tuki- ja palveluasumiseen siten kuin siitä on erikseen säädetty. Mielenterveyskuntoutujalle järjestettävä asumispalvelu on sosiaalihuoltolaissa tarkoitettua sosiaalipalvelua, mutta siihen voi liittyä myös terveydenhuollon palveluja. Sosiaali- ja terveyspalvelujen valvonnan pääpaino on lääninhallituksissa. Niiden tehtävänä on alueellaan valvoa sekä kunnan tai muun julkisyhteisön tuottamia että yksityisesti tuotettuja sosiaali- ja terveyspalveluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjauksen ja valvonnan tarpeet ovat viime vuosina lisääntyneet. Tähän ovat vaikuttaneet erityisesti palvelujärjestelmän muutokset, yksityisen palvelutuotannon lisääntyminen sekä kansalaisten huoli perusoikeuksiensa toteutumisesta. Ohjauksen ja valvonnan tehostamismahdollisuuksia on selvitetty sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen toimialan laajentamista valmistelleessa työryhmässä (STM 2004:4). Terveydenhuollon palvelujen valvontaa uudistettiin työryhmän ehdotusten pohjalta lainmuutoksilla, jotka tulevat voimaan 1 päivänä syyskuuta Uudistus perustuu hallituksen esitykseen terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tehtävien laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 154/2005 vp), ja sen tavoitteena on, että palvelut tuotetaan laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Lakien tultua voimaan Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tehtävänä on lääninhallitusten toiminnan ohjaus terveydenhuollon toimintayksiköiden ja ammattihenkilöiden valvonnan periaatteiden, menettelytapojen ja ratkaisukäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi. Edellä mainittu työryhmä teki alustavia ehdotuksia Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tehtävien laajentamisesta myös sosiaalihuollon osalta. Näiden ehdotusten jatkovalmistelua varten sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän, jonka toimikausi päättyy vuoden 2006 lopussa. Työryhmän tavoitteena on tehostaa valtakunnan tasolla toteutettavaa sosiaalihuollon ohjausta ja valvontaa sekä yhdenmukaistaa sosiaalihuollon toimintayksiköiden lupa- ja valvontakäytäntöjä. Tavoitteena on myös selkeyttää sosiaali- ja terveysministeriön, Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja lääninhallitusten työnjakoa sosiaalihuoltoa koskevissa valvonta-asioissa. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjausvälineisiin ei ole kuulunut sitovien määräysten ja ohjeiden antaminen sen jälkeen, kun keskushallinnon ohjausta ja valvontaa kevennettiin valtionosuusuudistuksen myötä vuonna Ohjausvälineinä ovat toimineet lähinnä suositusluonteiset op- 2

3 Ministerin vastaus KK 421/2006 vp Leena Rauhala /kd paat sekä erilaiset laatusuositukset. Mielenterveyspalveluja koskeva laatusuositus on julkaistu vuonna 2001 ja sitä täydentämään on valmisteilla mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskeva suositus. Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2006 Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 421/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Leena Rauhala /kd: Vad avser regeringen göra för att övervaka att boendetjänster för mentalvårdspatienter håller tillräckligt hög standard såväl inom privatsektorn som inom den offentliga sektorn och tredje sektorn? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt mentalvårdslagen skall kommunen sköta om att mentalvårdstjänster tillhandahålls som en del av folkhälsoarbetet så som folkhälsolagen stadgar och som en del av socialvården så som socialvårdslagen stadgar. Enligt lagen skall för mentalvårdspatienter ordnas möjligheter till stöd- och serviceboende i samband med den medicinska eller sociala rehabilitering som de behöver, enligt vad som stadgas särskilt. Boendetjänster för mentalvårdspatienter utgör i socialvårdslagen avsedd socialvård, men kan även inbegripa hälsovårdstjänster. Övervakningen av social- och hälsovårdstjänsterna sköts huvudsakligen av länsstyrelserna. Deras uppgift är att inom sitt område övervaka social- och hälsovårdstjänster som tillhandahålls av kommuner eller andra offentliga samfund samt privata serviceproducenter. Under senare år har behovet av ledning och övervakning av social- och hälsovården ökat. Detta beror speciellt på ändringar i servicesystemet, det ökade utbudet av privata tjänster samt medborgarnas oro över förverkligandet av deras grundläggande rättigheter. Möjligheterna att effektivisera ledningen och övervakningen har utretts av social- och hälsovårdsministeriets arbetsgrupp för utredning av en utvidgning av kompetensområdet för Rättsskyddscentralen inom hälsovården (SHM 2004:4). Arbetsgruppens förslag låg till grund för regeringens proposition om en utvidgning av uppgifterna för Rättsskyddscentralen för hälsovården (RP 154/2005 rd). De nya bestämmelserna om övervakningen av social- och hälsovårdens tjänster träder i kraft den 1 september Reformens mål är att tillhandahållandet av tjänsterna skall hålla hög kvalitet, vara effektivt och ekonomiskt. Enligt de nya lagbestämmelserna skall Rättsskyddscentralen för hälsovården ha till uppgift att leda länsstyrelsernas verksamhet i syfte att förenhetliga deras principer, förfaringssätt och beslutspraxis vid övervakningen av verksamhetsenheterna inom hälsooch sjukvården och yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården. Den ovan nämnda arbetsgruppen lade fram preliminära förslag om en utvidgning av Rättsskyddscentralens uppgifter till att även omfatta socialvården. För den fortsatta beredningen av dessa förslag har social- och hälsovårdsministeriet tillsatt en arbetsgrupp vars mandattid upphör vid utgången av år Arbetsgruppens mål är att effektivisera den rikstäckande ledningen och övervakningen av socialvården samt att förenhetliga övervaknings- och tillståndspraxis inom tillsynen av verksamhetsenheter. Målet är även att klargöra arbetsfördelningen mellan social- och hälsovårdsministeriet, Rättsskyddscentralen för hälsovården och länsstyrelserna i frågor som gäller övervakning av socialvården. Social- och hälsovårdsministeriets möjligheter att leda verksamheten genom bindande bestämmelser och anvisningar upphörde i och med 4

5 Ministerns svar KK 421/2006 vp Leena Rauhala /kd statsandelsreformen 1993, som begränsade centralförvaltningens roll inom ledningen och övervakningen. Som ledningsinstrument har i främsta hand använts handböcker av rekommendationstyp samt olika kvalitetsrekommendationer. En kvalitetsrekommendation för mentalvården gavs år 2001 och kommer att kompletteras med en rekommendation om boendetjänster för mentalvårdspatienter, vilken nu är under arbete. Helsingfors den 31 maj 2006 Omsorgsminister Liisa Hyssälä 5