Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 466/2012 vp Ikäihmisten mielenterveysongelmien hoitaminen Eduskunnan puhemiehelle Ikäihmisten itsemurhaluvut ovat huolestuttavan korkeat. Kun muiden väestöryhmien itsemurhaluvut ovat laskeneet, näin ei ole käynyt ikäihmisten kohdalla. Arvion mukaan epätoivoisen teon syynä on yksinäisyys, taloudelliset ongelmat tai itsemääräämisoikeuden menetys. Usein päätökseen liittyy masennus tai muu mielenterveysongelma. Ikäihmisten määrä tulee kasvamaan. Valitettavan usein vanhusten depressio jää huomaamatta. Apaattinen vanhus ei huolehdi ruoastaan ja lääkkeistään. Pahaa oloa saatetaan hoitaa myös alkoholilla. Terveydenhuoltojärjestelmän tulee huomioida ikäihmisten mielenterveyspalveluiden tarve. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Kuinka ministeri valvoo, että kaikissa Suomen kunnissa mielenterveystoimistot hoitavat myös yli 65-vuotiaita? Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 2012 Päivi Lipponen /sd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Päivi Lipposen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 466/2012 vp: Kuinka ministeri valvoo, että kaikissa Suomen kunnissa mielenterveystoimistot hoitavat myös yli 65-vuotiaita? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Terveydenhuoltolain (1326/2010) tarkoituksena on väestön tarvitsemien palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden toteuttaminen. Sen mukaan kunnan on osoitettava riittävästi voimavaroja kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena olevaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä terveydenhuollon palveluihin. Kunnan on järjestettävä alueensa asukkaiden mielenterveyspalvelut, joilla tarkoitetaan mielenterveyden häiriöiden tutkimusta, hoitoa ja lääkinnällistä kuntoutusta. Mielenterveyslain (1116/1990) mukaan kunnan tulee huolehtia mielenterveyspalveluiden järjestämisestä siten kuin terveydenhuoltolaissa ja sosiaalihuoltolaissa (710/1982) säädetään. Luonnos laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista linjaa, että lain yhtenä tarkoituksena on parantaa iäkkäiden henkilöiden mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluita yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti ja riittävän ajoissa. Lakiehdotuksessa viitataan terveydenhuoltolakiin kiireellisen hoidon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitoon pääsyn ja niihin liittyvien määräaikojen osalta. Kun terveydenhuoltoa annetaan iäkkäille henkilöille, palvelujen sisältö määräytyy terveydenhuoltolain mukaan. Lakiehdotus painottaa palvelutarpeen selvittämistä ja palvelujen yksilöllistä suunnittelua asiakkaan kanssa. Palvelujen tarve on arvioitava monipuolisesti niin, että otetaan huomioon fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky luotettavia arviointivälineitä käyttäen. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa valtakunnallisten yhtenäisten lääketieteellisten hoidon perusteiden toteutumista. Ministeriö on koonnut suositukset kiireettömään hoitoon pääsystä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraa ja arvioi hoitoon pääsyn toteutumista kunnissa ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymissä. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ohjaa ja valvoo toimintayksiköiden toimintaa hoitoon pääsy mukaan lukien. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama asiantuntijatyöryhmä valmisteli mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman (Mieli-suunnitelman) vuosina Suunnitelma linjaa mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä Suomessa vuoteen 2015 saakka. Suunnitelmassa painotetaan mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämistä ja ongelmien ehkäisemistä, asiakkaan aseman vahvistamista sekä peruspalvelujärjestelmän kehittämistä vastaamaan nykyistä varhaisemmin ja kokonaisvaltaisemmin hoidon ja tuen tarpeeseen. Suunnitelmassa ehdotetaan ikääntyvän väestön ehkäisevän työn tehostamista sekä hoidon varhentamista ja tehostamista kehittämällä muun muassa ikääntyville sopivia hoitomuotoja. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (Kaste-ohjelmassa) on osaohjelma, joka koskee ikääntyvien ihmisten palveluiden rakenteen ja sisällön uudistamista. Seuraavia neljää vuotta ( ) 2

3 Ministerin vastaus KK 466/2012 vp Päivi Lipponen /sd koskevaa Kaste-ohjelmaa valmisteltaessa on nojauduttu muun muassa Mieli-suunnitelman ehdotuksiin. Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 2012 Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 466/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Päivi Lipponen /sd: Hur övervakar ministern att mentalvårdsbyråerna i alla finländska kommuner ger vård också till personer över 65 år? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Syftet med hälso- och sjukvårdslagen (1326/2010) är att sörja för lika tillgång när det gäller den service som befolkningen behöver. Kommunerna ska följaktligen anvisa tillräckliga resurser för främjandet av hälsa och välfärd, som utgör grunden för statsandelen för den kommunala basservicen, och för hälso- och sjukvårdstjänster. En kommun ska ordna mentalvårdstjänster för kommuninvånarna, med vilket avses undersökning, behandling och medicinsk rehabilitering i samband med psykiska störningar. Enligt mentalvårdslagen (1116/1990) ska kommunen se till att mentalvårdstjänster tillhandahålls så som bestäms i hälso- och sjukvårdslagen och i socialvårdslagen (710/1982). Enligt utkastet till lag om stöd för den åldrande befolkningens funktionsförmåga och socialoch hälsovårdstjänster för äldre är ett av syftena med lagen att förbättra de äldres möjlighet att i ett tillräckligt tidigt skede få social- och hälsovårdstjänster av hög kvalitet i enlighet med sina individuella behov. I lagförslaget hänvisas till hälso- och sjukvårdslagen i fråga om möjligheten att få brådskande vård, primärvård och specialistsjukvård och inom vilken tid en person ska få vården. När hälso- och sjukvård ges till äldre personer, bestäms tjänsternas innehåll med stöd av hälso- och sjukvårdslagen. I lagförslaget framhålls vikten av att servicebehovet utreds och innehållet i tjänsterna utformas individuellt i samråd med klienten. Det är viktigt att servicebehovet bedöms mångsidigt genom att den fysiska, kognitiva, psykiska och sociala funktionsförmågan beaktas med hjälp av tillförlitliga bedömningsmetoder. Social- och hälsovårdsministeriet leder arbetet med att genomföra de riksomfattande enhetliga grunderna för medicinsk vård. Ministeriet har sammanställt rekommendationer som gäller möjligheten till brådskande vård. Institutet för hälsa och välfärd följer och bedömer hur tidsfrister för icke-brådskande vård tillämpas i kommuner och samkommuner för sjukvårdsdistrikt. Tillståndsoch tillsynsverket för social- och hälsovården Valvira leder och övervakar enheternas verksamhet, medräknat möjligheten att få vård. En expertarbetsgrupp som tillsatts av socialoch hälsovårdsministeriet beredde under en nationell plan för mentalvårds- och missbruksarbetet (Mieli) i syfte att utveckla arbetet på området. Planen drar upp riktlinjerna för utvecklingen av mentalvårds- och missbruksarbetet i Finland fram till I planen betonas åtgärder som främjar mental hälsa och drogfrihet, förebygger problem, stärker klientens ställning och utvecklar basservicesystemet så att det på ett tidigare stadium och mer heltäckande än vad nu är fallet kan möta behovet av vård och stöd. I planen föreslås det att det förebyggande arbetet bland äldre effektiviseras och att vården sätts in tidigare och görs effektivare genom att man utvecklar vårdformer som bland annat lämpar sig för äldre. I det nationella utvecklingsprogrammet för social- och hälsovården (Kaste) ingår ett 4

5 Ministerns svar KK 466/2012 vp Päivi Lipponen /sd delprogram som handlar om att förnya servicestrukturen och innehållet i tjänsterna för äldre. Vid beredningen av programmet Kaste, som sträcker sig över de kommande fyra åren ( ), har man stött sig på bland annat förslagen i planen för mentalvårds- och missbruksarbete. Helsingfors den 19 juni 2012 Omsorgsminister Maria Guzenina-Richardson 5