Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 881/2005 vp Kelan maksamien sairausvakuutuslain mukaisten korvausten ajantasaistaminen Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukainen korvaus sairaanhoitokustannuksista lasketaan vahvistetun taksan määrästä, jos peritty maksu ylittää taksan. Valtioneuvoston asetuksella säädetään lääkärin ja hammaslääkärin palkkioiden sekä tutkimuksen hoidon taksojen perusteet. Asiakkaiden saama korvaus on pahasti jäänyt jälkeen yleisestä kustannusten kehityksestä. Nykyisin lääkärin palkkiot ovat euroa käyntikerralta ja röntgenmaksut euroa riippuen siitä, mitä kuvataan. Lääkärin palkkiosta Kelan taksa on 27,70 euroa ja lääkärin palkkio 80 euroa. Korvaus tässä tapauksessa on vain 16,65 euroa. Edellinen esimerkki kuvaa osaltaan, miten paljon korvaustaksat ovat jääneet jälkeen hintojen kehityksestä, jos korvauksen tavoitteena olisi prosentin taso. Tämä seikka on vaikeuttanut pienillä tuloilla elävien hoitoon hakeutumista ja tarpeellista hoidonsaantia. Tiettävästi Kelankin toimesta on lähestytty sosiaali- ja terveysministeriötä, jotta taksojen perusteita tarkistettaisiin asiakkaiden korvauksen saamiseksi kohtuulliselle tasolle, mutta asian suhteen ei vain näköjään ole tapahtunut mitään parannusta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin välittömiin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy sairausvakuutuslain mukaisten vahvistettujen korvaustaksojen tason korottamiseksi hintakehitystä vastaavaksi, jolloin samalla helpotetaan köyhien ja pienillä tuloilla toimeentulevien hoidon saantia ja hoitoon pääsyä? Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2005 Esa Lahtela /sd Marjaana Koskinen /sd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 881/2005 vp: Mihin välittömiin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy sairausvakuutuslain mukaisten vahvistettujen korvaustaksojen tason korottamiseksi hintakehitystä vastaavaksi, jolloin samalla helpotetaan köyhien ja pienillä tuloilla toimeentulevien hoidon saantia ja hoitoon pääsyä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Sairaanhoitokorvausten tasoa ja kehityshankkeita koskevaan kysymykseen on viimeksi vastattu kirjallisten kysymysten KK 723/2005 vp ja KK 286/2005 vp yhteydessä. Voimassa olevan sairausvakuutuksen rahoitusjärjestelmän mukaan sairausvakuutuksesta maksettavat korvaukset rahoitetaan muun muassa työnantajilta ja vakuutetuilta kerättävillä vakuutusmaksuilla ja valtion maksuosuudella, joka sairausvakuutuslain mukaan on tarkoitettu kattamaan vanhempainpäivärahoista ja erityishoitorahasta syntyvät vähimmäismääräisenä maksettavien päivärahojen kustannukset. Vakuutusmaksukertymä ei kuitenkaan ole nykyisellään riittävä kattamaan sairausvakuutuksen menoja, joten valtio joutuu vuosittain maksamaan niin kutsuttua takuusuoritusta ja maksuvalmiussuoritusta, jotta Kansaneläkelaitos pystyy suoriutumaan lakisääteisten etuuksien ja korvauksien kustannuksista. Sairausvakuutuksen korvaustaksojen korottamiseen ei ole nykyisessä rahoitusjärjestelmän tilanteessa ollut mahdollisuuksia. Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä sairausvakuutuksen rahoitusuudistusta koskeva hallituksen esitys, jossa ehdotetaan, että vakuutus jaetaan työtulo- ja sairaanhoitovakuutukseen. Tarkoituksena on, että kysymyksessä tarkoitetut sairausvakuutuslain mukaiset hoitokustannuskorvaukset rahoitettaisiin vakuutetuilta kerättävillä maksuilla ja valtion varoista. Vakuutettujen maksuilla on tarkoitus kattaa puolet kustannuksista, ja valtion rahoitusosuudella katettaisiin loput menoista. Muutokset korvausmenossa jakaantuisivat yhtä suurina vakuutettujen ja valtion rahoitettavaksi. Rahoitusuudistus on esitetty tulevaksi voimaan vuoden 2006 alusta lukien. Hallitusohjelman mukaisesti kansallisen terveyshankkeen tavoitteena on parantaa julkisten terveyspalvelujen toimivuutta ja saatavuutta. Tavoitteena on julkisten terveyspalvelujen vahvistaminen. Sosiaali- ja terveysministeriössä on myös vireillä sairaanhoitovakuutuksen kehittämistä koskeva kokonaisselvitys. Kokonaisselvityksessä, joka on tarkoitus käynnistää vuoden 2006 alussa, selvitetään, miten Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemaa sairaanhoitokorvausjärjestelmää voitaisiin kehittää ja korvauksiin käytettävissä olevat varat kohdentaa siten, että yksityinen ja julkinen sektori täydentäisivät toisiaan parhaalla mahdollisella tavalla. Selvitystyön yhteydessä, sairausvakuutuksen rahoitusuudistuksen tultua voimaan, on mahdollista myös arvioida niin kutsuttujen korvaustaksojen tasoa ja mahdollisten muutosten vaikutusta vakuutusmaksuihin. 2

3 Ministerin vastaus KK 881/2005 vp Esa Lahtela /sd ym. Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 2005 Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 881/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Esa Lahtela /sd m.fl.: Vilka omedelbara åtgärder kommer regeringen att vidta för att nivån på de fastställda ersättningstaxorna enligt sjukförsäkringslagen skall höjas så att de motsvarar prisutvecklingen, så att det samtidigt blir lättare för fattiga och personer som lever på små inkomster att få vård och att komma till vård? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Frågan om nivån på ersättningarna för sjukvårdskostnader och utvecklingsprojekt i anslutning till detta har senast besvarats i samband med de skriftliga spörsmålen SS 723/2005 rd och SS 286/2005 rd. Enligt det gällande finansieringssystemet för sjukförsäkringen finansieras de ersättningar som betalas av sjukförsäkringen bland annat med försäkringspremier som tas ut av arbetsgivarna och de försäkrade och med statens betalningsandel, som enligt sjukförsäkringslagen är avsedd att täcka de dagpenningkostnader som uppstår för föräldradagpenningar och specialvårdspenning som betalas till minimibeloppet. Inflödet av försäkringspremier är i dagens läge ändå inte tillräckligt för att täcka sjukförsäkringskostnaderna, och staten är därför tvungen att årligen betala ett s.k. garantibelopp och ett likviditetsbelopp för att FPA skall klara av kostnaderna för de lagstadgade förmånerna och ersättningarna. Att höja sjukförsäkringens ersättningstaxor har inte varit möjligt i den situation som i dag råder för finansieringssystemet. I riksdagen behandlas för närvarande en regeringsproposition som gäller en reform av finansieringen av sjukförsäkringen, där det föreslås att försäkringen delas upp i en arbetsinkomstförsäkring och en sjukvårdsförsäkring. Avsikten är att de ersättningar för vårdkostnader som avses i spörsmålet skall finansieras med premier som tas ut av de försäkrade och med statsmedel. Det är meningen att de försäkrades premier skall täcka hälften av kostnaderna, och att statens finansieringsandel skall täcka resten av utgifterna. Ändringar i ersättningsutgiften fördelas då så att de till lika stora delar finansieras av de försäkrade och staten. Finansieringsreformen har föreslagits träda i kraft vid ingången av år I enlighet med regeringsprogrammet har det nationella hälsoprojektet som mål att få den offentliga hälsovårdservicen att fungera bättre och att förbättra tillgången till vård. Målet är att stärka de offentliga hälsovårdstjänsterna. Vid social- och hälsovårdsministeriet har också en helhetsutredning om utvecklingen av sjukvårdsförsäkringen aktualiserats. I helhetsutredningen, som avses inledas i början av år 2006, utreds hur det system för sjukvårdsersättningar som verkställs av Folkpensionsanstalten kunde utvecklas och de tillgängliga medlen för ersättningar riktas så, att den privata och den offentliga sektorn på bästa möjliga sätt kompletterar varandra. I samband med utredningsarbetet, efter att reformen av finansieringen av sjukförsäkringen har trätt i kraft, är det möjligt att också bedöma nivån på de så kallade ersättningstaxorna och eventuella ändringars inverkan på försäkringspremierna. 4

5 Ministerns svar KK 881/2005 vp Esa Lahtela /sd ym. Helsingfors den 16 november 2005 Social- och hälsovårdsminister Tuula Haatainen 5