Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 371/2013 vp Kehitysvammaisten ja heidän perheidensä sopeutumisvalmennuksen turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten Tukiliitto on järjestänyt Kelan kustantamana sopeutumisvalmennuskursseja kehitysvammaisille ja heidän perheilleen noin kaksikymmentä vuotta. Sopeutumisvalmennuksen tavoitteena on tukea perheitä ja kehitysvammaisia vertaistuen ja elämäntilanteeseen soveltuvan tiedon avulla. Kursseilla asiantuntijat kertovat palveluista, kuntoutuksesta ja vinkeistä, joilla voi helpottaa arkea. Lisäksi vertaistuki on yksi sopeutumisvalmennuskurssin suurimmista anneista niin kehitysvammaisille kuin heidän läheisilleenkin. Ensi vuodesta alkaen (Kelan uusi sopimuskausi koskee vuosia ) järjestöt eivät kuitenkaan enää entiseen tapaan kykene tarjoamaan Kelalle kurssien järjestämistä. Syynä ovat Kelan tiukentuneet standardit eli määritelmät siitä, miten sopeutumisvalmennuskurssit tulisi toteuttaa. Uusien standardien vaatimukset muun muassa henkilöstön osalta ovat sellaisia, etteivät kaikki järjestöt pysty vastaamaan niihin. Kurssit painottuvat jatkossa lääketieteelliseen, eivät sosiaaliseen kuntoutukseen ja edellyttävät kurssien järjestäjältä moniammatillista työryhmää (lääkäri, sairaanhoitaja, terapeutteja). Monet kehitysvammaiset ja heidän perheensä tarvitsisivat nimenomaan sosiaalista kuntoutusta ja vertaistukea. Tilanteessa, jossa järjestöillä ei ole mahdollisuutta lisätä omia resurssejaan, kehitysvammaisten ja heidän perheenjäsentensä sopeutumisvalmennus on vaarassa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus on aikonut ryhtyä turvatakseen kehitysvammaisten ja heidän omaistensa mahdollisuudet heille soveltuvaan sopeutumisvalmennukseen? Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2013 Anne-Mari Virolainen /kok Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Anne-Mari Virolaisen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 371/2013 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus on aikonut ryhtyä turvatakseen kehitysvammaisten ja heidän omaistensa mahdollisuudet heille soveltuvaan sopeutumisvalmennukseen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kansaneläkelaitos järjestää sopeutumisvalmennuskursseja vaikeavammaisten lääkinnällisenä kuntoutuksena sekä harkinnanvaraisena kuntoutuksena Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) perusteella. Kansaneläkelaitoksen on järjestettävä vaikeavammaiselle vakuutetulle, joka täyttää lääkinnällisen kuntoutuksen lakisääteiset myöntämisedellytykset, hänen työ- tai toimintakykynsä turvaamiseksi tai parantamiseksi tarpeelliset kuntoutus- ja sopeutumisvalmennusjaksot. Kuntoutujan omainen tai muu läheinen voi osallistua sopeutumisvalmennukseen, jos se on kuntoutujan työ- ja toimintakyvyn tavoitteiden saavuttamisen kannalta tarpeen. Harkinnanvarainen kuntoutus täydentää Kansaneläkelaitoksen järjestämisvastuulle kuuluvaa vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta. Harkinnanvaraisesta kuntoutuksesta tehdään vuosittain kolmea seuraavaa kalenterivuotta koskeva suunnitelma, jossa määritellään rahamäärän kohdentaminen. Suunnitelman perusteella eduskunta päättää vuosittain harkinnanvaraiseen kuntoutukseen käytettävästä rahamäärästä. Kansaneläkelaitos on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka toimintaa valvovat eduskunnan valitsemat valtuutetut. Hallituksella ei ole toimivaltaa puuttua Kansaneläkelaitoksen tekemiin päätöksiin säädösten toimeenpanossa. Sosiaali- ja terveysministeriö on kuitenkin pyytänyt kysymyksen johdosta lausunnon Kansaneläkelaitokselta. Kansaneläkelaitoksen järjestämien sopeutumisvalmennuskurssien tavoitteena on edistää kuntoutujan toimintakykyä sekä tukea kuntoutujan ja hänen perheensä valmiuksia vaikuttaa oman elämäntilanteensa hallintaan, selviytyä arjessa ja osallistua oman elinympäristönsä ja yhteiskunnan toimintaan. Kursseilla annetaan asiantuntijatietoa vammasta tai sairaudesta sekä hoidosta, kuntoutuksesta ja muista palveluista ja tukitoimista. Sopeutumisvalmennuskursseille osallistuvia kuntoutujia yhdistää sama tai samankaltainen vamma tai sairaus. Tämä antaa mahdollisuuden vertaistukeen ja kokemusten vaihtoon kuntoutujien ja heidän omaistensa tai läheistensä kesken. Kansaneläkelaitos on selkeyttänyt ja yhtenäistänyt kuntoutuksen ja sopeutumisvalmennuksen laatuvaatimuksia siten, että niiden sisältöä on tarkennettu palvelujen kilpailutusten onnistumisen varmistamiseksi. Kansaneläkelaitos valmistelee laatuvaatimukset kuntoutusta koskevan uusimman tutkimustiedon perusteella yhteistyössä terveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa. Kuntoutuspalvelujen tuottajia kuullaan valmisteluprosessin aikana. Kansaneläkelaitoksen sopeutumisvalmennuskurssien laatuvaatimukset kehitysvammaisille henkilöille ja heidän perheilleen yhdistetään oireiltaan, toimintakyvyltään ja kuntoutuksen sisällön tarpeiltaan samankaltaisten sairausryh- 2

3 Ministerin vastaus KK 371/2013 vp Anne-Mari Virolainen /kok mien kanssa yhdeksi teemaryhmäksi vuoden 2014 alusta lukien. Kurssit kuitenkin toteutetaan erikseen CP-oireyhtymä tai liikuntavammaisuus -sairausryhmän kuntoutujille, Downin oireyhtymä -sairausryhmän kuntoutujille sekä kehitysvamma, kehityshäiriö tai monivammaisuus -sairausryhmän kuntoutujille. Tällä tavoin varmistetaan se, että eri sairausryhmiin kuuluvien kuntoutujien tarpeet otetaan huomioon kuntoutusta toteutettaessa. Omaiset ja muut läheiset voivat jatkossakin osallistua sopeutumisvalmennuskursseille. Kansaneläkelaitos kilpailuttaa vuoden 2013 aikana uusien laatuvaatimusten mukaiset kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuspalvelut, mukaan lukien kehitysvammaisille henkilöille kohdennetut sopeutumisvalmennuskurssit. Palvelut toteutetaan vuoden 2014 alusta lukien uusien laatuvaatimusten mukaisesti. Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan kunnan on järjestettävä potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus, johon kuuluu myös sopeutumisvalmennus. Kunnalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta järjestää lääkinnällistä kuntoutusta, jos se kuuluu Kansaneläkelaitoksen lakisääteiselle järjestämisvastuulle vaikeavammaisten lääkinnällisenä kuntoutuksena. Kunnat voivat tukea sopeutumisvalmennukseen osallistumista vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (380/1987) ja asetuksen (759/1987) perusteella. Useat sosiaali- ja terveysalan järjestöt järjestävät Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella sopeutumisvalmennustoimintaa, jossa vertaistuella on merkittävä rooli. Kansaneläkelaitos tekee yhteistyötä julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja Raha-automaattiyhdistyksen kanssa kuntoutuksen järjestämistä koskevan työnjaon edelleen kehittämiseksi. Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 371/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Anne-Mari Virolainen /saml: Vilka åtgärder har regeringen för avsikt att vidta för att trygga möjligheten för personer med utvecklingsstörning och deras anhöriga till lämplig anpassningsträning? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Folkpensionsanstalten ordnar med stöd av lagen om Folkpensionsanstaltens rehabiliteringsförmåner och rehabiliteringspenningförmåner (566/2005) anpassningsträningskurser som medicinsk rehabilitering för personer med svår funktionsnedsättning och som rehabilitering enligt prövning. Folkpensionsanstalten är skyldig att ordna nödvändiga perioder av rehabilitering och anpassningsträning för att trygga eller förbättra arbets- eller funktionsförmågan hos försäkrade med svår funktionsnedsättning, om den försäkrade uppfyller de krav för beviljande av medicinsk rehabilitering som anges i lagen. En anhörig eller en annan närstående person kan delta i anpassningsträningen, om detta behövs för att nå de mål som har ställts upp för rehabiliteringsklientens arbets- och funktionsförmåga. Rehabilitering enligt prövning kompletterar den medicinska rehabilitering som Folkpensionsanstalten är skyldig att ordna för personer med svår funktionsnedsättning. För rehabiliteringen enligt prövning upprättas årligen en plan för de tre följande kalenderåren. I planen fastställs hur resurserna ska inriktas. Utifrån planen fattar riksdagen årligen beslut om de medel som ska användas för rehabilitering enligt prövning. Folkpensionsanstalten är en självständig offentligrättslig inrättning vars verksamhet övervakas av fullmäktige som väljs av riksdagen. Regeringen har inte behörighet att ingripa i Folkpensionsanstaltens beslut när det gäller verkställandet av bestämmelser. Social- och hälsovårdsministeriet har dock med anledning av spörsmålet begärt att få ett utlåtande av Folkpensionsanstalten. De anpassningsträningskurser som ordnas av Folkpensionsanstalten har som mål att förbättra rehabiliteringsklientens funktionsförmåga och stödja såväl klienternas som deras familjers möjlighet att påverka sin livshantering, klara av vardagen och delta i aktiviteterna i sin livsmiljö och i samhället. Under kurserna ges expertinformation om personens skada eller sjukdom och om vård, rehabilitering och andra tjänster och stödåtgärder. Gemensamt för de rehabiliteringsklienter som deltar i anpassningsträningskurserna är att de har samma eller liknande skador eller sjukdomar, vilket ger dem möjlighet att få stöd från andra i samma situation och byta erfarenheter med andra rehabiliteringsklienter och deras anhöriga eller närstående. Folkpensionsanstalten har förtydligat och förenhetligat de kvalitetskrav som ställs på rehabilitering och anpassningsträning genom att precisera innehållet i dem i syfte att säkerställa en lyckad konkurrensutsättning. Folkpensionsanstalten bereder kvalitetskraven på basis av de nyaste forskningsrönen om rehabilitering i samarbete med sakkunniga inom hälso- och sjukvården. Under beredningsprocessen ska producenterna av rehabiliteringstjänster höras. 4

5 Ministerns svar KK 371/2013 vp Anne-Mari Virolainen /kok Från början av 2014 kommer de kvalitetskrav som ställs på Folkpensionsanstaltens anpassningsträningskurser för personer med utvecklingsstörning och deras familjer att sammanslås till en temagrupp enligt sjukdomsgrupper med liknande symtom, funktionsförmåga och rehabiliteringsbehov. Kurserna genomförs dock separat för rehabiliteringsklienter i sjukdomsgruppen CP-syndrom eller rörelsehandikapp, rehabiliteringsklienter i sjukdomsgruppen Downs syndrom samt rehabiliteringsklienter i sjukdomsgruppen utvecklingsskada, utvecklingsstörning eller multihandikapp. På detta sätt säkerställs det att behoven hos de klienter som ingår i grupperna beaktas när rehabiliteringen genomförs. Anhöriga och andra närstående kan fortfarande delta i anpassningsträningskurserna. Under 2013 konkurrensutsätter Folkpensionsanstalten rehabiliterings- och anpassningsträningstjänster enligt de nya kvalitetskraven, medräknat anpassningsträningskurser för personer med utvecklingsstörning. Tjänsterna tillhandahålls från början av 2014 enligt de nya kvalitetskraven. Enligt hälso- och sjukvårdslagen (1326/2010) ska kommunerna ordna medicinsk rehabilitering i anslutning till sjukvård av patienter, vilket också innefattar anpassningsträning. Kommunerna är dock inte skyldiga att ordna medicinsk rehabilitering, om Folkpensionsanstalten enligt lag ska ordna medicinsk rehabilitering för personer med svår funktionsnedsättning. Kommunerna kan stödja dem som deltar i anpassningsträning på det sätt som anges i lagen (380/1987) och förordningen (759/1987) om service och stöd på grund av handikapp. Med finansiering från Penningautomatföreningen ordnar ett flertal social- och hälsovårdsorganisationer anpassningsträning, där kamratstödet spelar en viktig roll. Folkpensionsanstalten samarbetar med den offentliga socialoch hälsovården och Penningautomatföreningen för att vidareutveckla arbetsfördelningen när det gäller organiseringen av rehabilitering. Helsingfors den 23 maj 2013 Social- och hälsovårdsminister Paula Risikko 5