Kainuun jätevesi-hanke Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kainuun jätevesi-hanke Loppuraportti 1.4.2012 31.3.2013"

Transkriptio

1 Kainuun jätevesi-hanke Loppuraportti

2 Sisällys 1 JOHDANTO Yleistä Kainuun tilanne YHTEENVETO KAINUUN JÄTEVESI-HANKE Hankkeen rahoitus Hankkeen kulut ja maksatushakemukset Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi Ohjausryhmä Kuntayhteistyö ja muut yhteistyötahot HANKKEEN JÄTEVESINEUVOJAT JA MUUT TYÖNTEKIJÄT TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Yleinen tiedottaminen Kiinteistökohtaisen neuvonnan markkinointi ja sen tavoittavuus YLEISNEUVONTA Puhelin- ja nettineuvonta Neuvontapisteet tapahtumissa Yleisötilaisuudet KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA Neuvonnan järjestely Neuvontakäynnin sisältö ja tavoitteet VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMIEN TOTEUTUMISEN TUKEMINEN PALAUTE TULOKSET Kiinteistöjen käyttömuoto, rakentamisajankohta ja sijainti Kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät Arvio kiinteistökohtaisten järjestelmien toimivuudesta Kiinteistöjen vedenhankinta Kiinteistökäyntien yhteydessä suositellut vaihtoehdot LIITTEET... 32

3 1 JOHDANTO 1.1 Yleistä Valtioneuvosto hyväksyi jätevesiasetuksen, jossa määritellään uudet vähimmäisvaatimukset haja-asutusalueen talousjätevesien puhdistustasolle. Jätevesien puhdistukseen liittyvä ympäristönsuojelulain muutos tuli voimaan Asetuksen siirtymäaika päättyy Uusi asetus (209/2011) tuli voimaan ja se kumosi aikaisemman valtioneuvoston asetuksen (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla, joka tuli voimaan Jätevesiasetuksen tarkoituksena on vähentää talousjätevesien päästöjä ja näin ehkäistä ympäristön pilaantumista. Uudet vähimmäisvaatimukset vastaavat aiemman jätevesiasetuksen lievempää vaatimustasoa. Puhdistustasovaatimukset on määritelty orgaaniselle aineelle, fosforille ja typelle. Asetuksen mukaan talousjätevedet on puhdistettava siten, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 % verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Herkästi pilaantuvilla alueilla kuten rannoilla ja pohjavesialueilla, kunta voi ympäristönsuojelumääräyksissään edellyttää ohjeellisia arvoja korkeampaa puhdistustasoa. Asetuksen vaatimukset ovat koskeneet uudisrakentamista vuoden 2004 alusta alkaen. Ennen vuotta 2004 rakennettujen kiinteistöjen on täytettävä asetuksen puhdistusvaatimukset siirtymäajan päättymisen mennessä. Säädösmuutoksilla kohtuullistettiin jätevesien käsittelyn tehostamiseksi tarvittavia investointeja ja lisäksi pyrittiin varmistamaan iäkkäiden ja vaikeassa elämäntilanteessa olevien mahdollisuus saada vapautus vaatimuksista. Jätevesien puhdistustasoa koskevien vaatimusten noudattamisesta vapautuvat kiinteistönomistajat, jotka asuvat kiinteistöllä vakituisesti ja ovat täyttäneet 68 vuotta ennen Myös erityisen vaikeassa elämäntilanteessa olevat, esimerkiksi työttömät ja pitkäaikaissairaat, voivat saada hakemuksesta vapautuksen puhdistusvaatimusten noudattamisesta. Vapautusta haetaan kunnalta ja se voidaan myöntää viideksi vuodeksi kerrallaan. Ympäristöministeriö on todennut, että sopivan jäteveden käsittelyjärjestelmän valinta edellyttää aina kiinteistökohtaista arviointia. Kiinteistönomistajan kannalta tärkeää on ehkäistä lähiympäristön, kuten pohja- tai kaivoveden, pilaantumista ja muita asuinympäristön hygieenisyyshaittoja. Erityisesti rannoilla ja pohjavesialueilla kiinteistökohtainen jätevesien puhdistus voi olla haasteellista.

4 1.2 Kainuun tilanne Kainuun jätevesi-hankkeen toiminta-alueena oli koko Kainuu. Toiminta-alueella on 9 kuntaa. Kuntien lukumäärä ja pitkät välimatkat toivat omat haasteensa neuvontatyön toteuttamiselle. Kainuussa haja-asutusalueilla viemäröintialueiden ulkopuolella on noin vakituisesti asuttua kiinteistöä ja loma-asuntoja noin (taulukko 1). Kainuussa on käynnistynyt viime vuosina useita viemäröintihankkeita, joista osa on ollut olemassa olevien vesihuoltolaitoksien käynnistämiä, mutta niiden lisäksi on myös perustettu uusia viemäriosuuskuntia. TAULUKKO 1. Kainuu lukuina (Tilastokeskus : Väkiluku, pinta-ala, taajama-aste, asuntokunnat, kesämökit) (Kainuun ELY-keskus 2009: Vesijohtoverkostoon liittyneet ja viemäriverkostoon liittyneet) KUNTA Väkiluku Pintaala km 2 Taajamaaste % Asuntokunnat Kesämökkejä Vesijohtoverkostoon liittyneet % Viemäriverkostoon liittyneet % Hyrynsalmi , Kajaani , Kuhmo , Paltamo , Puolanka , Ristijärvi , Sotkamo , Suomussalmi , Vaala , YHTEENSÄ Kainuun ELY-keskus ja osa kunnista on myöntänyt tukea niin viemäröintiosuuskunnille kuin yksityistalouksille. Vuonna 2012 Kainuun ELY-keskus rahoitti viemäröintihankkeita sekä myönsi tukea yksityistalouksille noin 25 % jätevesijärjestelmän uusimiskustannuksista. Yksityistalouksille myönnetyn tuen edellytyksenä oli mm. että hankkeen kokonaiskustannus, suunnittelu mukaan luettuna ylitti Kainuun kunnista Sotkamo ja Kajaani myönsivät avustusta yhteisviemäröintihankkeille. Kajaanin kaupungin myöntämä tuki oli 15 % kustannuksista ja Sotkamon kunnan tuki 10 %. Kuhmon kaupunki myönsi tukea yksityistalouksille noin 1600 / rakennushanke. Kaupungilta on ollut mahdollista saada tukea myös muihin kuin vesihuollon kehittämishankkeisiin. Tulevina vuosina on odotettavissa, että tuet viemäröintihankkeille vähenevät. Tuen pieneneminen johtaa puolestaan siihen, että monien kiinteistöjen ainut vaihtoehto jätevesien käsittelylle on kiinteistökohtainen järjestelmä.

5 Kainuulaiset suhtautuvat hyvin nihkeästi jätevesiasetukseen. Yleinen ennakko-odotus on, että asetukseen tulee vielä muutoksi ja kenties heidän ei olekaan tarpeen ryhtyä toimenpiteisiin. Asenne on myös selkeästi havaittavissa siitä, miten jätevesijärjesteleminen uusiminen Kainuussa on käynnistynyt. Kuntien rakennusvalvontaviranomaiset toimittivat hankkeelle tiedoksi alkuvuodesta 2013 minkä verran jätevesijärjestelmiä kunnan alueella uusittiin vuonna 2012 (taulukko 2). TAULUKKO 2. Jätevesijärjestelmän uusimiseksi haetut luvat Kunta Jätevesijärjestelmän uusiminen Jätevesijärjestelmän uusiminen muun rakentaminen yhteydessä Hyrynsalmi 0 3 Kajaani 3? Kuhmo 5? Paltamo 5 10 Puolanka 1? Ristijärvi 2? Sotkamo 7 7 Suomussalmi 3? Vaala 7? YHTEENSÄ Jätevesijärjestelmiä Kainuussa uusittiin vuonna 2012 arviolta noin Mikäli kiinteistönomistajat siirtävät järjestelmien uusimista lähelle siirtymäajan päättymistä, voi se johtaa virheellisiin ratkaisuihin.

6 2 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kainuun jätevesi oli Kainuun Nuotta ry:n hallinnoima neuvontahanke, jonka tavoitteena oli antaa puolueetonta tietoa jätevesien käsittelystä ja valtioneuvoston asetuksesta (209/2011) haja-asutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajille. Hankkeen toimesta tehtiin jätevesiä ja niiden käsittelyä koskevaa yleisneuvontaa erilaissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Kiinteistökohtaisen neuvonnan kohteena oli vakituisesti asuttuja (107 kpl) sekä lomakiinteistöjä (27 kpl). Kainuussa on paljon työtä edessä, jotta jätevesiasetuksen mukainen jätevesienpuhdistustaso saavutetaan. Hajajätevesiasetuksen toteuttaminen on edistynyt hitaasti ja kiinteistöjen omistajat eivät ole tietoisia nykyisten jätevesijärjestelmiensä toimivuudesta ja siitä, vastaavatko ne asetuksen vaatimuksia. Vakituisesti asuttujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä noin 70 % on joko kokonaan tai osittain uusimisen tarpeessa. Neuvonnan kohteena olleista kiinteistöistä 17 % kuului ikävapautuksen piiriin. Pääsääntöisesti ikävapautuskohteiden jätevesienkäsittelyjärjestelmä on uusittava viimeistään siinä vaiheessa, kun kiinteistön omistaja vaihtuu. Lomakiinteistöjen osalta noin 40 % jätevesijärjestelmistä on uusittava tai korjattava osittain, jotta asetuksen edellyttämä puhdistustaso saavutetaan. Puolueettomalla neuvonnalla pitää pystyä vaikuttamaan siihen, että kiinteistön omistajien tietämys jätevesiasioista kasvaa, koska viimekädessä aina kiinteistön omistaja on vastuussa kiinteistön jätevesien käsittelystä. Yhtenä vaihtoehtona yleisneuvonnan ulottamisessa jokaiseen kotiin, olisi aiheesta kertovan lehden tekeminen. Monet tahot ovat toivoneet julkisen tiedottamisen lisäämistä. Ongelmalliseksi koetaan epäpätevät suunnittelijat, jotka ovat vaikuttaneet negatiivisen ilmapiirin kehittymiseen. Kainuussa takavuosina useat haja-asutusalueella asuvat joutuivat laitemyyjien uhreiksi. Heitä peloteltiin, uhkailtiin ja myytiin heille ylimitoitettuja kalliita laitepuhdistamoja..

7 3 KAINUUN JÄTEVESI-HANKE 3.1 Hankkeen rahoitus Kainuun jätevesihankkeen rahoitus tuli 100 %:sti Ympäristöministeriön Kainuun ELYkeskukselle kohdentamasta avustuksesta. Kainuun ELY-keskuksen Kainuun Nuotta ry:lle myöntämä avustus oli , joka jakautui väliselle ajalle. 3.2 Hankkeen kulut ja maksatushakemukset Suurin osa hankkeen kuluista muodostui henkilöstökustannuksista (taulukko 3). Hankkeelle haettiin toukokuussa ennakkoavustuksena , joka oli 20 %:a hankkeelle hyväksytyistä kustannuksista. Ennakkoavustus huomioitiin hankkeen viimeisen maksatuksen yhteydessä huhtikuussa TAULUKKO 3. Kainuun jätevesihankkeen kustannusarvio ja toteutuma Kustannus Arvio 1.maksatus 2.maksatus 3.maksatus yhteensä Henkilöstö-kustannukset Palvelujen osto Toimistokulut Tiedotus ja viestintä Matkakulut YHTEENSÄ MAKSATUSJAKSOT 1. maksatushakemus (5 kuukautta) 2. maksatushakemus (2 kuukautta) 3. maksatushakemus (5 kuukautta) Jätevesineuvonnan painotukset ja valtakunnallisesti käytössä oleva vertailuluku. Vertailuku ilmaisee miten tehokkaasti henkkeelle myönnetty tuki on hyödynnetty. Hankkeen kokonaiskulut = (ajalle ) Yleisneuvonta (puhelin, netti, yleisötilaisuudet) kerroin 10 yht. 278 kpl henkilöitä Yksilöllinen neuvonta kerroin 40 yht. 31 kpl talouksia Kiinteistökohtainen neuvonta kerroin 100 yht.134 kpl talouksia Vertailuluku =,, = 422

8 3.3 Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi Kainuun Nuotta ry vastasi hankkeen suunnittelusta ja avustuksen hakemista. Yhdistys toimi hankkeen hallinnoijana. Kainuun Nuotta ry on Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhteisöjen ja taajamien asukasyhdistysten sekä niiden tukijärjestöjen perustama yhdistys. Kylätoiminnan kattojärjestönä Kainuun Nuotta ry tukee ja kehittää Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhdistyksiä ja taajamien asukasyhdistyksiä. Toimintaalueeseen kuuluu noin 150 Kainuulaista kylä- tai asukasyhdistystä. 3.4 Ohjausryhmä Hankkeen ohjausryhmään kuului kuntien viranomaisia, rahoituksen valvojan edustaja Kainuun ELY-keskukselta sekä Kainuun Nuotta ry:n johtoryhmän edustajasta, joka toimi kokouksissa puheenjohtajana. Jukka Korhonen, Suomussalmen kunta Risto Saarinen, Kuhmon kaupunki Paula Malinen, Kajaanin kaupunki Harri Helenius, Ristijärven kunta Risto Rojo, Kainuun ELY-keskus Veli-Matti Karppinen, Kainuun Nuotta ry Esa Jaakkola, Kainuun Nuotta ry Niina Kinnunen, Kainuun Nuotta ry 1. kokous, hankkeelle myönnetyn avustuspäätöksen esittely hankkeen toiminta (kuntakohtaiset palaverit, ostopalveluiden kilpailuttaminen, markkinointi ja tiedottaminen) hankkeen jatkuvuus ja kehittämien 2. kokous, väliraportin ja maksatushakemuksen esittely hankerahoitus seuraavalle vuodelle, keskustelu kuntien osallistumisesta neuvontatyön kehittäminen, mitä tarpeita on ja mihin tarvitaan lisäselvyyttä 3. kokous, hankkeen loppuraporttiluonnoksen läpikäynti seuraavan toimintavuoden rahoitus ja kuntien osallistuminen neuvontatyön kehittäminen tulevat tapahtumat ja tilaisuudet kunnissa

9 3.5 Kuntayhteistyö ja muut yhteistyötahot Hankkeen alkuvaiheen käynnistettiin yhteistyö kuntien rakennus- ja ympäristövalvontavaranomaisten kanssa. Toukokuun 2012 aikana jokaisen kunnan rakennus- ja ympäristövalvontaviranomaisten kanssa pidettiin palaveri, jolloin käytiin läpi kunnan mm. rakennusjärjestys, vesihuollon kehittämissuunnitelma ja muut jätevesineuvonnan kannalta oleelliset asiat. Kunnat ilmoittivat hankkeen projektipäällikölle niistä mahdollisista tilaisuuksista, joihin voisi jätevesineuvontaa tulla tekemään. Kuntien kanssa tehtiin osin yhteismarkkinointia ja tiedottamista jätevesiin liittyvistä asioista. Yhteistyössä suunniteltuja ja markkinoituja tapahtumia oli mm. Mökkiläistapahtuma Puolangalla ja jätevesijärjestelmän asennusnäytös Ristijärvellä. Hankkeen yhteistyötahoja kuntien lisäksi ovat olleet Kainuun ELY-keskus, Kainuun jätehuollon kuntayhtymä, Kainuun maakunta-kuntayhtymä, kylä- ja asukasyhdistykset ja mökkiläistoimikunnat. Yhteistyötä tehtiin myös eri hankkeiden kanssa, joista osan toiminta-alue on jokin muu kuin Kainuu. Alla lyhyt esittely yhteistyöstä: - Haitalliset alkuaineet Kainuun kaivovesissä hanke o neuvonta ja tiedotustilaisuuksien suunnittelu ja järjestäminen o yhteismarkkinointi - Wiexi Vie hanke, Kuhmo o yleisneuvontatilaisuuden järjestäminen o yhteismarkkinointi - Jässi jätevesi hanke, Joensuu o yhteinen kiinteistökohtainen neuvontapäivä Liperissä - Jätevesitieto hanke, Seinäjoki o Jätevesijelppari-ohjelman kehittäminen - Jätevesineuvonta-hanke, ProAgria Pohjois-Pohjanmaa o neuvontaan ja sen suunnitteluun liittyvä kokemuksien vaihto o suunnitteilla yhteisten jätevesineuvojien hyödyntäminen

10 4 HANKKEEN JÄTEVESINEUVOJAT JA MUUT TYÖNTEKIJÄT Jätevesineuvoja koulutus Kainuun jätevesi-hankkeen jätevesineuvojat osallistuivat keväällä 2012 Suomen ympäristökeskuksen järjestämään koulutukseen. Koulutuksen tavoitteena oli yhdenmukaistaa Suomessa toteutettavaa jätevesineuvontaa ja se oli kohdennettu jätevesineuvojille sekä neuvontatyötä organisoiville järjestöille. Koulutus toteutettiin etäyhteyksin Kainuun ELY-keskuksen tiloissa. 1. koulutuspäivä pohjaveden suojelu - vedenhankintaratkaisut ja kaivot - kiinteistön tiedot paikkatietona - katsaus lainsäädäntöön - kokemuksia neuvojan työstä ja neuvonnan haasteita - jätevesineuvonnan pilot-hankkeen kokemuksia 2. koulutuspäivä jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen - vesikäymälän vaihtoehdot ja kaksoisviemäröinti - saostussäiliöt ja jäteveden maaperäkäsittely haja-asutusalueella - pienpuhdistamoiden toimintaperiaatteet ja markkinakatsaus - yleisimpien jäteveden käsittelyjärjestelmien tunnistaminen sekä järjestelmän toimivuuden arviointi kiinteistökäynnillä Neuvontatyötä tekeviltä edellytettiin, että he osaavat kertoa kiinteistökohtaista jätevesien käsittelyä koskevasta lainsäädännöstä, puhdistusmenetelmistä ja arvioida nykyisen jätevesijärjestelmän toimivuutta sekä tehostamistarvetta. Jätevesineuvojan tulee tietää mm. toiminta-alueen kuntien määräykset ja vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Lisäksi alueen ja asukkaiden tuntemus neuvonnan toteuttamisessa on eduksi. Neuvojien taustat ja koulutus Projektipäällikkö Niina Kinnunen on toiminut erilaisissa hankkeissa usean vuoden ajan ja tehnyt mm. haja-asutusalueen jätevesineuvontaa Päijät-Hämeessä Päijät-Hämeen järvien kuormituksen pienentäminen hankkeessa vuosina 2005 ja Koulutustausta: Rakennustekniikan insinööri 2012, Kajaanin amk Ympäristötekniikan insinööri 2005, Lahden amk Ympäristönhoitaja, perusopinnot 2002, Oulun seudun ammatillinen koulutus

11 Jätevesineuvojalla Eero Kanasella on paljon kokemusta jätevesijärjestelmien suunnittelusta ja toteuttamisesta. Hän toimi Kainuun jätevesihankkeessa vuosina jätevesineuvojana. Hänellä on mm. vesihuollon suunnittelijan pätevyys. Toimialueet, tehtävät ja työajankäyttö Hankkeen toimesta tehtävästä neuvonnasta päävastuu oli projektipäälliköllä. Jätevesineuvontapalvelua ostettiin lisäksi yksityiseltä palveluntuottajalta Eero Kanaselta. Projektipäällikkö hoiti markkinoinnin ja tiedottamisen sekä kiinteistökohtaisten neuvontakäyntien valmistelun. Projektin osa-aikainen sihteeri hoiti hallinnolliset tehtävät sekä osin kiinteistökohtaisten neuvontakäyntien järjestelyt ja siihen liittyvät postitukset.

12 5 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI 5.1 Yleinen tiedottaminen Hankkeen toiminnasta valmistui esite kesäkuun 2012 alkupuolella (liite 1.). Alkukesällä hankkeesta ja haja-asutusalueen jätevesien käsittelystä tiedotettiin kylä- ja asukasyhdistyksille. Kirjeitä lähetettiin eri puolille Kainuuta kaikkiaan 146 kpl. Saatekirjeessä pyydettiin yhdistyksiä mm. kartoittamaan omalta alueeltaan mahdollinen neuvontatarve (liite 2.). Kuntiin toimitettiin hankkeen esitteitä ja käyntikortteja annettavaksi jätevesiasioista kiinnostuneille. Kainuun alueella ilmestyy useita paikallislehtiä, joille toimitettiin tiedote hankkeesta (liite 3.). Kainuun sanomat, Ylä-Kainuu, Kotiseutu Plus, Koti-Kajaani, Sotkamolainen, Kuhmolainen, Tervareitti, Vuolijoki ja Puolanka lehti. (9 kpl). Lehdissä olleet artikkelit ja ilmoitukset ovat luettavissa Kainuun jätevesi-hankkeen internet-sivuilta /galleria Tiedottaminen (lehtijutut ja ilmoitukset 20 kpl): Ylä-Kainuu lehti , ja Puolanka lehti , ja Kotiseutu Plus , , , , 21. ja Kuhmolainen , ja Tervereitti lehti Sotkamo lehti , , ja Tammikuussa 2013 Kainuun kylä- ja asukasyhdistyksille lähettiin sähköpostitse tiedote neuvontahankkeen toiminnasta 2012 (liite 4.). Yhdistyksiä muistutettiin siitä, että meillä Kainuussa on vielä paljon työtä edessä, jotta jätevesien puhdistustaso saadaan Valtioneuvoston asettaman asetuksen vaatimusten mukaiseksi. Asetuksen siirtymäaika päättyy Usean kiinteistön kohdalla voi olla tarpeellista tehdä kiinteistökohtainen neuvontakäynti, jolloin voitaisiin välttyä ja ennaltaehkäistä virheratkaisuja. YLE Kainuu teki tammikuussa 2013 jutun jätevesijärjestelmien uusimisesta Kainuussa. Juttu julkaistiin paikallisradiossa ja YLE Kainuun internet-sivuilla. (www.kainuunjatevesi.net /galleria) 5.2 Kiinteistökohtaisen neuvonnan markkinointi ja sen tavoittavuus Hankkeen toimesta postitettiin kirjeitä kiinteistöjen omistajille tietyille alueille. Aluevalinta tehtiin yhteistyössä kuntien rakennus- ja ympäristövalvontaviranomaisten kanssa. Kajaanissa kirjeiden postittaminen aloitettiin heinäkuun 2012 alussa ja viimeisenä

13 kirjeitä postitettiin Sotkamon Korholanmäen vakituisesti asutuille kiinteistöille syyslokakuun vaihteessa. Osa alueellisesti lähetetyistä kirjeistä sisälsi ajankohdan jolloin jätevesineuvoja tulee vierailulle ja osassa oli ilmoitettu ajankohta, jolloin jätevesineuvoja tekee neuvontakäyntejä kyseisellä alueella (Kajaani, Ristijärvi ja Sotkamo). Kiinteistön omistajan vastuulle jäi sopia tarkempi ajankohta tai muuttaa tai perua kirjeessä mainittu ajankohta. Neuvontakäyntien suunnittelussa käytössä oli ns. Putkimies- ja Nuohooja toimintamalli. (lisätietoja kohdassa 7. Kiinteistökohtainen neuvonta) Kainuussa postitettiin kolmen kunnan alueella kiinteistön omistajille kirjeitä, joihin oli merkitty tarkka ajankohta (+/- 1,5 tuntia), jolloin jätevesineuvoja tulee vierailulle. - Hyrynsalmi, Väisälän kylä ja Komulanvaara 37 kirjettä - Suomussalmi, Jumalisjärven lähialue 53 kirjettä - Kuhmo, Lentiiran kylä 40 kirjettä Kaaviossa 1 on esitetty lähetettyjen kirjeiden kohdekiinteistöjen jakautuminen loma- ja vakituisesti asuttuihin kiinteistöihin. Hyrynsalmella ja Suomussalmella kirjeitä lähettiin ennalta sovitun alueen jokaiselle kiinteistönomistajalle. Suomussalmella suurin osa lähetetyistä kirjeistä koski loma-asunnon omistajaa. Kuhmon kohdalla neuvontakäynnit päätettiin kohdistaa vakituisesti asuttuihin kiinteistöihin. KUHMO 0 40 HYRYNSALMI SUOMUSSALMI LOMA-ASUNTO VAKITUISESTI ASUTTU Kaavio 1. Jätevesineuvontakirjeen saaneiden kiinteistöjen käyttömuoto Kiinteistön omistajalle lähetetty kirje ei kaikissa tapauksissa johtanut neuvontakäyntiin. Kuhmossa neuvontakäyntejä tehtiin 20 kpl, Suomussalmella 29 kpl ja Hyrynsalmella 18 kpl. Hyrynsalmella ei juurikaan tavoitettu lomakiinteistöjen omistajia, vaikka myös he olisivat hyvin todennäköisesti tarvinneet neuvontaa. (Kaavio 2. Neuvonnan kohteina olleiden kiinteistöjen käyttömuoto ja kaavio 3. Neuvontakäyntien toteutuma)

14 KUHMO 0 20 HYRYNSALMI 1 17 SUOMUSSALMI LOMA-ASUNTO VAKITUISESTI ASUTTU Kaavio 2. Neuvonnan kohteena olleiden kiinteistöjen käyttömuoto Valitettavasti kiinteistönomistaja ei aina ilmoittanut, ettei ole paikalla ehdotettuna ajankohtana. Kaavion 3 mukaisesti voidaan kuitenkin havaita, ettei neuvontakäynnin perumisessa tai perumatta jättämisessä ollut kovin suurta alueellista eroa. Keskimäärin noin 1/3 suunnitelluista käynneistä peruuntui asukkaan toivomuksesta. Hyrynsalmen osalta hieman yli ¼ kiinteistöjen omistajista ei ollut paikalla, eikä myöskään ilmoittanut siitä ennakkoon. EI PAIKALLA SUOMUSSALMI HYRYNSALMI KUHMO PERUTTU PERUTTU, EI TARVETTA KIINTEISTÖLLÄ KÄYTY 55 % 15 % 17 % 13 % 49 % 27 % 11 % 13 % 50 % 17 % 18 % 15 % Kaavio 3. Neuvontakäyntien toteutuma Kiinteistönomistajalle tarjotun maksuttoman neuvontakäynnin perumisen yleisimpiä syitä oli: - Hyrynsalmi: kiinteistö liitetty viemäröintiin, uusi järjestelmä rakenteilla, nykyinen järjestelmä täyttää vaatimukset, ei halua neuvontaa tässä tilanteessa - Suomussalmi: vähäinen jätevesimäärä, ikävapautus, järjestelmä on uusi, ei aio tehdä mitään - Kuhmo: yhteinen järjestelmä (Lentiiran kirkko ja rivitalo), järjestelmä on uusittu, tulevasta järjestelmä on jo tehty suunnitelma, muuttaa kohta ja kiinteistö jää tyhjilleen

15 6 YLEISNEUVONTA 6.1 Puhelin- ja nettineuvonta Hankkeen kautta annettiin puhelimitse neuvontaa 14 kiinteistön omistajalle, joista enin osa oli loma-asunnon omistajia. Sähköpostitse neuvontaa annettiin kahdelle henkilölle. Neljässä puhelinneuvonta keskustelussa päädyttiin kiinteistölle tehtävään neuvontakäyntiin. Edellä mainituista neuvontakäynneistä yksi oli Puolangalla, yksi Suomussalmella, yksi Kuhmossa ja yksi Paltamossa. Yksi neuvontakäynti Suomussalmelle sovittiin facebookin kautta. Puhelinneuvonnan tueksi yhdelle kiinteistölle Kuhmoon laitettiin lisätietoja sakokaivolietteen käsittelystä, selvityskaavake jätevesien käsittelystä sekä huolto- ja käyttöohjeet. 6.2 Neuvontapisteet tapahtumissa Raportointijakson aikana neuvontapisteitä on ollut seuraavissa tapahtumissa: - Suomussalmi , Ruukin koulun tapahtumapäivä o osallistujia n. 150 /asiakkaita 5 kpl - Kuhmo , Mökkiläistapahtuma + mökkiläistoimikunnan kokous o osallistujia n /asiakkaita 3 kpl - Puolanka , Rokulipäivä (toritapahtuma ja mökkiläiskokous) o osallistujia n. 350 /asiakkaita 6 kpl o yleisneuvonta mökkiläiskokouksessa, osallistujia n Kajaani, Vuolijoki , Vanhanajan maalaismarkkinat o osallistujia /asiakkaita 5 kpl - Ristijärvi , Toripäivä Virtaalassa o osallistujia n. 150 /asiakkaita 10 kpl - Suomussalmi , Kyläparlamentti o osallistujia n.150 /asiakkaita 2 kpl - Kajaani , Seppälän maalaismarkkinat o osallistujia n / asiakkaita n. 90 kpl - Vaala , Harjoitustason kouluratasatuskilpailu o osallistujia n. 40 / asiakkaita 2 kpl Asiakkailla tarkoitetaan niitä henkilöitä, jotka ovat tulleet keskustelemaan jätevesiin ja niiden käsittelyyn liittyvistä asioista tapahtuman yhteydessä.

16 Kuva 1. Vuolijoella Wanhan ajan maalaismarkkinoilla Neuvontapisteissä kävi vaihtelevasti jätevesiasioista kiinnostuneita henkilöitä. Usein tapahtumien yhteydessä jätevesien käsittelystä eivät tulleet keskustelemaan ne henkilöt, joilla olisi ollut siihen suurin tarve. Toisinaan sovittiin, että kiinteistölle tehdään myöhemmin neuvontakäynti, jolloin voidaan rauhassa keskustella nykyisestä jätevesijärjestelmästä ja tarvittavasta uudistamistarpeesta. 6.3 Yleisötilaisuudet Ristijärvi Ristijärvellä järjestettiin jätevesijärjestelmän asennusnäytös Tilaisuuteen saapui noin 15 vierasta, joiden lisäksi paikalla olivat kiinteistön omistajat, kunnan rakennustarkastaja, jätevesineuvoja, hankkeen projektipäällikkö ja laitetoimittajan edustaja. Yleisneuvontatilaisuuksista erityisesti jätevesijärjestelmien asennusnäytökset houkuttelevat paikalle niitä henkilöitä, jotka tietävät ettei oma jätevesijärjestelmä täytä asetuksen vaatimuksia. Tilaisuudessa kiinteistön omistajan neuvot ja ohjeet koetaan puolueettomana tietona, jolloin kynnys oman järjestelmän ajanmukaistamiseen madaltuu.

17 Kuva 2. Tilaisuuteen osallistuneet kyselivät kiinteistön omistajalta saostuskaivojen rakenteesta. Kuva 3. Asennusnäytöstä varten maasuodatuskenttä jätettiin täyttämättä, jotta voitiin havainnollistaa eri rakennekerrokset. Kuva 4. Vierailijoita on maasuodattamon toimintaperiaatteeseen tutustumassa. Kuhmo, Sotkamo ja Suomussalmi Tilaisuudet Kuhmossa, Sotkamossa ja Suomussalmella järjestettiin yhteistyössä Haitalliset alkuaineet Kainuun kaivovesissä hankkeen kanssa (liite 5.). Käytännön järjestelyt ja markkinoinnin lehti-ilmoituksen tueksi hoiti Kuhmon Härmänkylällä VieksiVie hanke. Tilaisuudessa kerrottiin jätevesiasetuksesta ja kiinteistökohtaisesta neuvonnasta sekä kaivovesi-hankkeen tuloksista. Hankehenkilöstön lisäksi Eero Kananen oli esittelemässä jätevesien käsittelyjärjestelmiä ja jätevesisuunnitelman laadintaa sekä Timo Piirainen kertomassa talousvesikaivon kunnostamisesta. Sotkamossa tilaisuus pidettiin Kontinjoen koululla. Tilat saatiin tilaisuuden käyttöön korvauksetta ja keittiötiloissa voitiin järjestää kahvitus.

18 Suomussalmella tilaisuus pidettiin Ruhtinansalmen kylätalolla. Ruhtinansalmen kylätalo hoiti tilaisuuden järjestelyt ja osallistui markkinointiin. TILAISUUKSIEN AJANKOHTA JA OSALLISTUMINEN Kuhmo, Härmänkylä , Härmänkylä 27 henkilöä (kuva 5) Sotkamo, Parkua , Kontinjoen koulu 8 henkilöä Suomussalmi, Ruhtinansalmi , Ruhtinansalmen kylätalo 11 henkilöä Maaliskuussa 2013 järjestettiin yleisneuvontatilaisuudet yhteistyössä kyläyhdistyksien kanssa Sotkamossa Torinkylällä ja Pohjanvaaralla Kuhmossa Lentuan kylällä pidettiin jätevesitilaisuus Sotkamo, Torinkylä: osallistujia 11 Sotkamo, Pohjavaara: osallistujia 17 Kuhmo, Lentua: osaliistujia 11 Kuva 5. Härmänkylän yleisneuvontatilaisuus

19 7 KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA 7.1 Neuvonnan järjestely Kiinteistökohtaisen neuvonnan järjestelyssä oli käytössä useita toimintatapoja. Osa neuvontakohteista kartoitettiin jakamalla tietylle alueelle postilaatikoihin kirjeet, joissa kerrottiin jätevesiasetuksesta, neuvontatyöstä ja siitä milloin jätevesineuvoja on liikenteessä heidän asuinalueella. Edellä mainitulla tavalla kirjeitä jaettiin 59 kpl. Alueelle toteutui kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä 5 kpl. Lisäksi Kajaanissa lähetettiin 12 kirjettä niille kiinteistöille, jotka sijaitsivat pohjavesialueella. Kirjeet eivät johtaneet neuvontakäynteihin. Suurin osa kiinteistökohtaisesta neuvonnasta tehtiin niille neuvonta-alueille, jotka valittiin yhteistyössä kuntien kanssa. Taulukossa 4 on esitetty kuntakohtaisesti kiinteistöille jaetut kirjeet. Joillain alueille neuvonta kohdennettiin vakituisesti asuttujen kiinteistöjen lisäksi myös loma-asuntoihin. Käytännössä aluevalinnan jälkeen kukin kunta toimitti kiinteistöjen perustiedot hankkeelle, joka hoiti neuvonnasta tiedottamisen kiinteistölle. Kiinteistölle lähetettiin kirje, jossa ehdotettiin kiinteistön omistajalle neuvonta-ajankohtaa (liite 5.). Kiinteistön omistajalla oli mahdollisuus perua aika ja ehdottaa siihen muutosta. (Tarkemmin tietoja kohdassa 5.2 Kiinteistökohtaisen markkinointi ja sen tavoittavuus) TAULUKKO 4. Kirjeet ja neuvontakäynnit Kunta kirje kiinteistön omistajalle yleiskirje alueella Neuvontakäynnit Putkimies Hyrynsalmi Kajaani (5) Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo (14) Suomussalmi Vaala yhteensä Nuohooja Marraskuussa 2012 Kuhmossa, Sotkamossa ja Suomussalmella järjestettyjen tilaisuuksien yhteydessä osallistuneille annettiin yhteystietokaavake, jolla he saattoivat ilmoittaa olevansa kiinnostuneita kiinteistökohtaisesta neuvontakäynnistä. Kaavakkeeseen pyydettiin kiinteistönomistajan nimi, osoite- ja yhteystiedot sekä

20 toivomus neuvonnan ajankohdasta ja onko kyseessä loma- vai vakituisesti asuttu kiinteistö. Tilaisuuden jälkeen tehdyt neuvontakäynnit: - Kuhmo 8 neuvontakäyntiä - Sotkamo 2 neuvontakäyntiä - Suomussalmi 2 neuvontakäyntiä Nuohooja -malli Kiinteistönomistajalle lähetetään kirje, jossa ehdotetaan neuvonta-aikaa ja pyydetään ottamaan yhteyttä, mikäli ehdotettu ajankohta ei sovi tai muutoin haluaa perua kiinteistökohtaisen neuvontakäynnin. Kohdealue lähdetään kartoittamaan suunnitelmallisesti yhdellä kertaa. Putkimies -malli Yleisneuvontatilaisuuksien ja muun tiedottamisen kautta pyritään löytämään ne kiinteistöt, jotka tarvitsevat ja haluavat neuvoja sekä ohjeita jätevesien käsittelyyn. Kiinteistönomistaja ottaa neuvojaan yhteyttä, jolloin neuvonta-ajankohta sovitaan. Putkimies-mallin toimintaa voidaan tehostaa esimerkiksi jakamalla tiedotuskirjeitä jätevesineuvonnasta paikallisesti kiinteistönomistajien postilaatikoihin. Tiedotuskirjeessä voidaan muun muassa kertoa millä viikoilla jätevesineuvoja on alueella liikenteessä Nuohooja -malli Putkimies -malli jotain siltä väliltä Kaavio 4. Kiinteistökohtaisen neuvontakäyntien toteuttamismalli

21 7.2 Neuvontakäynnin sisältö ja tavoitteet Neuvontakäynti aloitettiin selvittämällä lähtötiedot, joilla on merkitystä siihen, miten jätevedet tulisi käsitellä, jotta jätevesiasetuksen ja kuntien määräykset sekä velvoitteet täytetään. Sen jälkeen kartoitettiin yhdessä kiinteistönomistajan tai joissain tapauksissa vuokralaisen kanssa kiinteistön nykyinen jätevesien käsittelyjärjestelmä (kuva 6. ja 7.). Kuva 6. Kiinteistön omistaja esittelee laitepuhdistamon suodatuspussia Kuva 7. Erotteleva kuivakäymälä kesämökin yhteydessä Jätevesineuvoja täytti kiinteistöllä taustatietokaavake, johon kirjattiin mm. seuraavia asioita: - kiinteistön omistaja ja yhteystiedot - kiinteistön sijainti (haja-asutusalue, taajama, pohjavesialue, ranta-alue) - vedenhankinta ja arvio kulutuksesta (porakaivo, rengaskaivon, joku muu) - varustelutaso (wc, tiskikone, suihku, sauna) - nykyinen jätevesijärjestelmä (kaivot, purkupaikka, rakennusvuosi, huolto ja korjaus) Kiinteistökäynnin yhteydessä kerrottiin lainsäädännön vaatimuksista ja konkretisoitiin mitä ne merkitsevät kyseessä olleen kiinteistön osalta. Neuvontatyön tuloksena kiinteistönomistaja oli selvillä oman jätevesijärjestelmänsä nykytilasta. Mikäli todettiin, että jätevesienkäsittelyä tulee tehostaa, annettiin kiinteistönomistajalle ohjeita miten asiassa tulee edetä. Lisäksi kiinteistönomistajalle annettiin kirjallinen arvio jätevesijärjestelmän toimivuudesta ja kunnostustarpeesta. (Lisätietoja kohdassa 10.4 Kiinteistökäyntien yhteydessä suositellut vaihtoehdot)

22 Tapauskohtaisesti kiinteistölle jätettiin mm. seuraavaa aineistoa: - selvityskaavake jätevesienkäsittelystä - käyttö- ja huolto-ohjeet - Hyvä jätevesien käsittely esite - Haja-asutuksen jätevesiasiat kuntoon askel askeleelta esite - Kainuun jätevesihankkeen esite - jätevesisuunnittelijoiden yhteystietoja - sakokaivolietteen käsittely ohje - kuivakäymälä esittely ja vertailu - kuntien viranomaisten yhteystietoja Laki edellyttää, että jokaisella kiinteistöllä tulisi olla laadittuna selvitys jätevesien käsittelystä, sekä huolto- ja käyttöohjeet. Kiinteistökäyntien yhteydessä tuli selkeästi esille, että vain muutamilla kiinteistöillä oli laadittuna edellä mainittu selvitys. Neuvontakäynnin yhteydessä jätettiin kiinteistölle selvityskaavake ja kahdessa kohteessa se täytettiin yhdessä asukkaan kanssa. Joissain tapauksissa, kun jätevesijärjestelmän uusiminen oli suunnitteilla aloittaa, ei enää kehotettu laatimaan erillistä selvitystä olemassa olevasta järjestelmästä. Kuva 8. Kuhmon seurakunta oli tehostanut laitepuhdistamon toimintaa 2011 lisäämällä siihen fosforinsaostusjärjestelmän

23 8 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMIEN TOTEUTUMISEN TUKEMINEN Yhtenä osana jätevesineuvontaa on kuntakohtaisten vesihuollon kehittämissuunnitelmien huomioiminen. Kiinteistökohtaisessa neuvonnassa painotetaan ensisijaiseksi jätevesiratkaisuksi liittymistä kunnalliseen ja osuuskunnan järjestämään viemäröintiin, jos se ei ole mahdollista niin kehotetaan harkitsemaan yhteisviemäröintiä naapurin kanssa ja vasta viimeisenä toimenpiteenä kiinteistökohtaisen järjestelmän rakentamista. Kainuussa on vielä muutamia alueita, joissa olisi mahdollista toteuttaa osuuskuntapohjaisesti yhteisviemäröinti tai vaihtoehtoisesti liittyä kunnalliseen viemäröintiin. Viemäröintihankkeet ovat herättäneet alueiden asukkaissa monenlaisia kysymyksiä, joihin ei aina ole yksiselitteistä vastausta annettavissa. Hyrynsalmi, Väisälän ja Komulanvaaran alue Väisälän kylä ja Komulanavaaran alue on sisällytetty Hyrynsalmen vesihuollon kehittämissuunnitelmaan, joka päivitettiin Alueella on vakituisesti asuttuja kiinteistöjä sekä kesämökkejä ja niiden lisäksi 3 maatilaa, joista kahdessa on lypsykarjaa. Kiinteistökohtaisten neuvontakäyntien yhteydessä käydyissä keskusteluissa nousi esille, että osa alueen asukkaista haluaisi liittyä kunnalliseen viemäröintiin. Maatilojen kohdalla on kiinnostusta liittyä myös puhdasvesiverkostoon. Kylien läheisyydessä sijaitsee Ukkohallan laskettelukeskus, joka kuuluu kunnallisen vesihuollon piiriin. Asukkaiden pyynnöstä järjestettiin Hyrynsalmen kunnantalolla tilaisuus yhteisviemäröintiin liittyen Asukkaiden lisäksi paikalla oli Kainuun ELYkeskukselta Risto Rojo ja Jari Pesonen, Hyrynsalmen kunnan taholta teknisentoimen johtaja Raimo Kuvaja ja ympäristösihteeri Raimo Heikkinen sekä vesihuoltolaitoksen VesiMegan johtaja Kaarlo Komulainen. Tilaisuudessa kerrottiin asukkaille mm. rahoitusvaihtoehdoista, viemäriosuuskunnan perustamisesta ja mahdollisista kustannuksista. Kajaani, Vuottolahti Kajaanin Vuottolahdessa käynnistyi viemäröintihankkeen suunnittelu keväällä 2012, kun Vuottolahden jätevesisosuuskunta päätettiin perustaa. Alustavan arvion mukaan tulevalla viemäröintialueella sijaitsi noin 130 kiinteistöä, joista osa on vapaaajankäytössä. Syksyn 2012 aikana neuvontahankkeeseen oltiin yhteydessä pääasiallisesti niiltä vapaa-ajan kiinteistöiltä, jotka eivät olleet halukkaita liittymään viemäröintiin tai muutoin halusivat keskustella viemäröintiasioista jonkun ulkopuolisen henkilön kanssa. Puhelimitse neuvontaa annettiin 3 kiinteistönomistajalle sekä tehtiin 2 neuvontakäyntiä, joista toinen johti siihen, että kiinteistönomistaja päätti liittyä jätevesiosuuskuntaan.

24 Kajaani, Hevos- ja Teerisuo Hevos-Teerisuon alue sijaitsee Kajaanin kaupungin välittömässä läheisyydessä kuitenkin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella. Asuinalue on varsin tiiviiseen asuttu ja asukkaat ovat jo vuosia sitten keskustelleet viemäröintiin liittymismahdollisuuksista. Kainuun ELY-keskus, Kajaanin kaupunki ja Kajaanin Vesi pitivät alueen asukkaille tiedotustilaisuuden marraskuussa 2012, jolloin asukkaat sopivat, että keväällä 2013 tehdään kysely, jolla selvitetään halukkuutta liittyä yhteisviemäröintiin. Käytännössä asukkailla pitäisi perustaa jätevesiosuuskunta ja tehdä sopimus Kajaanin Veden kanssa. Hevos-Teerisuon kyläyhdistyksen puheenjohtaja otti neuvontahankkeeseen yhteyttä tammikuun 2013 loppupuolella. Yhteistyössä laadimme alueen asukkaille kyselyn mahdolliseen yhteisviemäröintiin liittyen. Kyselyssä huomioitiin myös valukuidun tuominen alueelle yhdessä viemäröinnin kanssa. Valokuituun liittyvissä asioissa yhteistyötä tehtiin Laajakaita kaikille 2015 hankkeen kanssa.

25 9 PALAUTE Jätevesineuvontaan on pääasiallisesti suhtauduttu myönteisesti, vaikka paikoin kiinteistönomistajat eivät näe aiheellisena tehostaa jätevesijärjestelmän toimivuutta siirtymäaikana. Neuvontakäynneistä ei ole kerätty erikseen palautetta kiinteistöjen omistajilta, mutta useat heistä ovat kertoneet, että on todella hyvä asia, kun jätevesineuvojalla on mahdollisuus tulla kiinteistölle kertomaan vaihtoehdoista ja käytännöntoimista, kuten lupien hankinnasta. Kiinteistökäyntien ja yleineuvontatilaisuuksien yhteydessä kylillä on keskusteluihin tullut myös aluetta koskevia asioita, kuten mm. jätteiden lajittelu, kylien kehittäminen hankkeilla ja kyläyhdistystoiminnan hiipuminen. Yleisneuvontatilaisuuksissa ja neuvontakäynneille esille nousseita asioita: - asetus muuttu vielä, ei pidetä mitään kiirettä - jos me ei tehdä mitään, niin mitä sitten tapahtuu - miksi nyt pitää tehdä jotain, kun ei jätevesistä ole ollut mitään ongelmaa - me olemme sopineet tällä kylällä, että kukaan ei tee mitään - entä jos tuleekin viemäröinti juuri, kun me ollaan järjestelmä uusittu - ei meille osaa kukaan tehdä hyvää jätevesisuunnitelmaa - taas vain rahastetaan, mennäänkö laitevalmistajien ehdoilla vai kuka hyötyy - kunta rahastaa sillä, että pitää luvat hankkia - metsätalous kuormittaa enemmän kuin me vanhukset - ei ne kentät toimi, turhaan niitä tekee - laitepuhdistamot ei toimi - säiliöt ei kestä ja kenttä jäätyy Kaikkiaan palaute ja esitetyt kysymykset ovat moninaisia. Harvoin on helposti löydettävissä yksi oikea vastaus.

26 10 TULOKSET 10.1 Kiinteistöjen käyttömuoto, rakentamisajankohta ja sijainti Kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä tehtiin 134 kpl. Kohteista vakituisesti asuttuja oli 107 ja lomakiinteistöjä 27. Käyntien kuntakohtainen jakauma oli suuri. Eniten neuvontakäyntejä tehtiin Suomussalmella 36 kpl ja Kuhmossa 29 kpl. Vähiten neuvontakäyntejä tehtiin Vaalassa ja Puolangalla, joissa molempien kuntien osalta toteutui 2 käyntiä (kaavio 5) vakituisesti asuttu loma-asunto Kaavio 5. Kiinteistöjen käyttömuoto ja kuntakohtainen neuvontakäyntien jakautuminen Kainuussa kiinteistökohtaisten neuvontakäyntien kohteina olleiden kiinteistöjen keskimääräinen rakentamisvuosi oli Usean kiinteistön osalta jätevesijärjestelmään oli tehty muutoksia 1980 luvulla. Muutoksien taustalla oli useimmiten lisärakentaminen ja kiinteistön perusparantaminen vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Keskimääräinen jätevesijärjestelmien rakentamisvuosi oli Kiinteistöjen jätevesijärjestelmien ikäjakauman osalta on todettavissa, että kaikkiaan haja-asutusalueille rakentaminen on vähentynyt (kaavio 6). Niin kiinteistöjen kuin jätevesijärjestelmien rakentaminen on painottunut 1980-luvulle.

27 50 Vakituisesti asutut kiinteistöt, jätevesijärjestemän rakentamisvuosi Kaavio 6. Jätevesijärjestelmien rakentaminen eri vuosikymmeninä vakituisesti asutuilla kiinteistöillä Lomakiinteistöjen ja sitä myötä jätevesijärjestelmien rakentaminen on ollut tasaista. Jätevesineuvonnan kohteena olleiden lomakiinteistöjen keskimääräinen rakentamisvuosi on 1979 ja jätevesijärjestelmien osalta Lomakiinteistöt, jätevesijärjestelmän rakentamisvuosi Kaavio 7. Jätevesijärjestelmien rakentaminen eri vuosikymmeninä lomakiinteistöillä Suurin osa neuvontakäyntien kohteina olleista kiinteistöistä tavaomaisella hajaasutusalueella (kaavio 8). Paikoin kiinteistöt sijaitsivat hyvinkin lähellä toisiaan, jolloin ne olisi voitu luokitella myös taajama-alueeksi. Esimerkiksi kohdennetun neuvonnan alueista Hyrynsalmen Väisälänkylän talot ovat varsin lähekkäin muodostaen tiiviin keskittymän. Edellä mainittu kohde oli neuvonta-alueista ainut, jonne kannattaisi harkita kunnallisen viemäröinnin järjestämistä.

28 Suomussalmella ja Kuhmossa neuvonta kohdentui myös ranta-alueiden kiinteistöille. Luokittelussa ranta-alueeksi katsottiin ne kiinteistöt joiden etäisyys vesistöstä oli 150 metriä tai vähemmän. Pohjavesialueella sijaitsi vain yksi kiinteistö käydyistä kohteista. Kohteen jätevesienkäsittely ei vaarannan pohjaveden laatua. Kajaanissa pohjavesialueelle lähetettiin kirjeet (12 kpl) niille kiinteistöille, joita ei ole liitetty viemäröintiin tai muutoin ei ole tiedossa miten jätevedet käsitellään. Kiinteistön omistajille lähetetyt kirjeet eivät johtaneet neuvontakäynteihin Kaavio 8. Kiinteistöjen sijainti haja-asutusalue pohjavesialue ranta-alue Kiinteistöjen keskimäärinen koko on noin 9 hehtaaria. Asukkaita kiinteistöillä on noin 2,4 henkilöä / talous Kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät Kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät koostuivat pääsääntöisesti saostuskaivoista ja maaperäkäsittelystä tai jätevesien johtamisesta kivipesään (kaaviot 9 ja 10). Muutamassa kohteessa saostukaivoista poistuva vesi johdettiin käsittelemättömänä ojaan. Kiinteistökäyntien yhteydessä vastaan tulleet maasuodattamot oli rakennettu 1990 loppupuolella ja 2000-luvulla. Maahanimeyttämöjä oli tehty jo aikaisemmin ja useimmiten niitä oli ns. kaksoisviemäröidyillä kiinteistöillä, jolloin wc-vedet johdettiin umpisäiöön ja harmaat vedet saostukaivojen jälkeen imeytyskenttään. Umpisäiliö oli 12 kiinteistöllä. Umpisäliöihin johdettiin 4 kiinteistöllä kaikki jätevedet, vain wc-vedet 7 kohteessa ja yhdessä taloudessa harmaat jätevedet.

29 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄT Saostussäiliöt ja jätevesien maahan johtaminen tai maaperäkäsittely Umpisäiliö Pienpuhdistamo Kaavio 9. Jätevesienkäsittelyjärjestelmät JÄTEVESIEN KÄSITTELY Maahanimeyttämö Maasuodattamo Kivipesä Kaavio 10. Jätevesien käsittely Jätevesien esikäsittelynä olevien saostukaivojen määrä vaihteli järjestelmän iän mukaisesti. Vanhojen ja 70-luvun alupuolella tehdyissä järjestelmissä saattoi olla vain 1 saostukaivo ennen jätevesien johtamista maastoon. Kahden saostukaivon järjestelmän olivat yleisimpiä (kaavio 11). SAOSTUSKAIVOJEN MÄÄRÄ/ JÄRJESTELMÄ saostuskaivo saostuskaivoa tai 2-osainen säiliö 3- saostuskaivoa tai 3-osainen säiliö Kaavio 11. Saostuskaivojen määrä / jätevesijärjestelmä

30 Vaikituisesti asutuilla kiinteistöillä oli pääsääntöisesti vesikäymälä. Lomakiinteistöjen osalta oli suhteessa enemmän kuivakäymälöitä vesikäymälän sijaan (kaavio 12) Vakituisesti asuttu kiinteistö Lomakiinteistö wc kompostoiva erotteleva huussi Kaavio 12. Kuivakäymälät 10.3 Arvio kiinteistökohtaisten järjestelmien toimivuudesta Kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä tehtiin raportointijakson aikana 134 kpl. Kiinteistökohtaiset järjestelmät luokiteltiin ohjeistuksen mukaan: SININEN Vähäinen jätevesimäärä Puhdistusvaatimus (YSL 86/2000) ei koske nykyisellään tätä kohdetta, siten järjestelmä kunnossa VIHREÄ Järjestelmä kunnossa Järjestelmän asianmukainen toimivuus edellyttää hyvää huoltoa käyttö- ja huoltoohjeiden mukaisesti Kiinteistöllä pysyvästi asuvat kiinteistön omistajat ovat täyttäneet 68 vuotta mennessä. KELTAINEN Järjestelmää tehostettava Järjestelmän toimivuutta seurattava PUNAINEN Järjestelmä on uusittava viimeistään mennessä

31 Kiinteistökäyntien yhdessä tarkastettujen järjestelmien osalta voidaan todeta, että yli puolet niistä on uusimisen tarpeessa (kaavio 13). Arvio kiinteistökohtaisista jätevesijärjestelmistä 134 kpl (ikävapautuksen kohteet sisältyvät ryhmään järjestelmä kunnossa) 56 % 11 % 22 % 11 % Vähäinen jätevesi Järjestelmä kunnossa Osin korjattavaa Järjestelmä uusittava Kaavio 13. Arvio jätevesijärjestelmien korjaustarpeesta Kun huomioidaan vakituisesti asutut ja lomakiinteistöt erikseen, niin on nähtävissä, että jätevesijärjestelmien korjaus ja uusimistarve koskaa suureltaosin vakituisesti asuttuja kiinteistöjä (kaaviot 14 ja 15). Vakituisesti asutut kiinteistöt 107 kpl 63 % 1 % 8 % 17 % 11 % Vähäinen jätevesi Järjestelmä kunnossa Ikävapautus Osin korjattavaa Järjestelmä uusittava Lomakiinteistöt 27 kpl 26 % 48 % 11 % 15 % Vähäinen jätevesi Järjestelmä kunnossa Osin korjattavaa Järjestelmä uusittava Kaavio 14. Arvio jätevesijärjestelmien korjaustarpeesta Kaavio 15. Arvio lomakiinteistöjen jätevesijärjestelminen uusimistarpeesta 10.4 Kiinteistöjen vedenhankinta Suurin osa tarkastelun alla olleista kiinteistöistä ei kuulunut kunnallisen talousvesiverkoston piiriin. Järvivettä käytettiin pääsääntöisesti lomakiinteistöillä pesuvesinä. Kartoituksessa tuli esille, että yksi vakituisesti asuttu kiinteistö hankki

32 pesuvetensä järvestä ja ruoanlaitossa käytettävä vesi kannettiin pihalla olevasta rengaskaivosta (kaavio 16). Yhteistä kaivoista suurin osa oli rakennettu lähteeseen. Lähdekaivot olivat yleisesti rakennettu luvuilla. Asukkaat ovat hyödyntäneet ja käyttäneet vettä hyvin edullisesti. Mahdollista korjauksista aiheutuneet kulut on jaettu talouksien kesken ja sopimukset on tehty suupuheella. Edellä mainittu menettely voi aiheuttaa paikoin ongelmia, kun laajempia korjauksia on tulossa. Vesiverkostojen tekninen käyttöikä on usein jo saavutettu, eikä tarkalleen ole tiedossa missä kohden vanha verkosto sijaitsee. Juoma - ja pesuveden hankinta 30 % 28 % kunnan verkosto pora-kaivo 10 % 18 % 14 % rengas-kaivo järvi yhteinen kaivo Kaavio 16. Kiinteistöjen juoma- ja pesuveden hankinta 10.5 Kiinteistökäyntien yhteydessä suositellut vaihtoehdot Kiinteistöillä annettiin monipuolisesti neuvoja miten järjestelmän tehostamisessa voisi edetä. Neuvonnan tarkoituksena ei ole korvata jätevesijärjestelmän suunnittelua, vaan antaa kiinteistön omistajalle puolueetonta tietoa eri vaihtoehdoista ja niiden toimintaperiaatteista. Käytännössä saostussäiliöiden lisäys usean kiinteistön kohdalla tarkoittaa jätevesienkäsittelyjärjestelmän uusimista kokonaisuudessaan. Vaihtoehto muu, mikä koskee pääasiassa Hyrynsalmen Väisälän kylän aluetta, jolloin yhdeksi vaihtoehdoksi kiinteistökohtaisen järjestelmän ohella esille nousi mahdollinen yhteisviemäröinti ja osuuskunnan perustamminen (kaavio 17).

33 ohjeet wc:n vaihto kuivakäymäläksi tai kuivakäymälä lisäksi saostus-säiliöiden kunnostus saostus-säiliöiden lisäys (esim. osasto lisää) umpisäiliö hälyttimen lisäys umpisäiliöön maapuhdistamo, jonka tyypin suunnittelija valitsee imeytyskentän rakentaminen maasuodattamon rakentaminen fosforinpoiston lisääminen harmaavesisuodatin laitepuhdistamo muu, mikä? Kaavio 17. Neuvontakäynnin yhteydessä esitetyt vaihtoehdot ja toimenpiteet

34 LIITTEET Liite 1. Kainuun jätevesi-hankkeen esite Liite 2. Tiedote kylä- ja asukasyhdistyksille Liite 3. Tiedote lehdistölle Liite 4. Lehti-ilmoitus Liite 5. Kiinteistön omistajille lähetetty kirje Liite 6. Lehti-ilmoitus

35 Liite 1. Kainuun jätevesi-hankkeen esite

36

37 Liite 2. Tiedote kylä- ja asukasyhdistyksille Kainuun jätevesihanke Tiedote Kylä- ja asukasyhdistyksille Kainuun Nuotta ry:n hallinnoima Kainuun jätevesihanke on aloittanut haja-asutusalueiden jätevesienkäsittelyä koskevan neuvontatyön. Neuvontatyölle on Kainuun ELY keskus myöntänyt avustusrahoituksen. Valtioneuvoston asettama asetus haja-asutusalueiden jätevesienkäsittelystä astui voimaan Keväällä 2011 asetukseen tehtiin muutoksia, jonka seurauksena siirtymäaikaa jatkettiin saakka. Siirtymäajan jatkuminen on vaikuttanut siihen, ettei olemassa olevien jätevesijärjestelmien tehostamistoimenpiteisiin ole riittävän vilkkaasti ryhdytty. Kainuussa kunnat edellyttävät toimenpidelupaa, kun jätevesijärjestelmään tehdään muutoksia. Toimenpide- tai rakennuslupaa voidaan edellyttää myös silloin, kun vedenkäyttö kiinteistöllä lisääntyy niin merkittävästi, ettei käytössä oleva jätevesijärjestelmä ole riittävä. Toimenpidelupahakemuksen liitteenä on oltava riittävän tarkka ja luotettavan suunnittelijan laatima suunnitelma jätevesien käsittelystä. Kainuussa on vain muutama pätevä ja puolueeton jätevesijärjestelmien suunnittelija. Suunnittelijoiden vähäisyys voi puolestaan vaikeuttaa jätevesijärjestelmän uusimista ja tarvittavien lupien hakemista siirtymäajan loppupuolella. Kaikkia kiinteistöjä jätevesiasetuksen vaatimukset eivät välttämättä koske. Mikäli kiinteistöllä pysyvästi asuva kiinteistön omistaja on täyttänyt 68 vuotta mennessä, hän saa pääsääntöisesti vapautuksen asetuksen vaatimuksista. Lisäksi kunnan viranomainen voi hakemuksesta myöntää vapautuksen enintään viideksi vuodeksi sosiaalisin perustein, joita voi olla esimerkiksi työttömyys tai pitkäaikainen sairaus. Haja-asutusalueella oleva kiinteistö voi olla varustetasoltaan sellainen, että syntyvien jätevesien määrä on niin vähäinen, ettei niiden käsittelyyn tarvita erillistä järjestelmää. Hankkeen toimesta tehdään yleis- ja kiinteistökohtaista neuvontaa. Yleisneuvontaa ja ohjeistusta annetaan erilaisissa kylätapahtumissa, joissa paikalliset asukkaat voivat tulla keskustelemaan jätevesien käsittelystä. Pyydämme teitä tiedottamaan hankkeen toiminnasta omalla alueellanne asuville asukkaille, sekä kartoittamaan millaista neuvontaa mahdollisesti toivoisitte. Ystävällisin terveisin Niina Kinnunen Kainuun jätevesihanke, tai

38 Liite 3. Tiedote lehdistölle Kainuun Nuotta ry /Kainuun jätevesihanke Lehdistötiedote NEUVONTAA HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Kainuun Nuotta ry:n hallinnoima Kainuun jätevesihanke on aloittanut haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä koskevan neuvontatyön. Neuvontatyön toteuttamiselle on Kainuun ELY keskus myöntänyt avustusrahoituksen. Valtioneuvoston asetus "Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla" tuli voimaan Asetus koskee sekä olemassa olevia kiinteistöjä että uudisrakennuksia. Olemassa olevien kiinteistöjen osalta jätevesien käsittelyjärjestelmien toimivuutta tehostetaan tai järjestelmä uusitaan tai syntyvien jätevesien määrää ja kuormittavuutta pienennetään asetuksen siirtymäaikana, joka päättyy Puutteellisesti käsitellyt haja-asutusalueen jätevedet lisäävät ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta. Toimiva jätevesien käsittelyjärjestelmä parantaa viihtyisyyttä, ehkäisee vesistöön kohdistuvaa ravinnekuormitusta ja vähentää merkittävästi kaivoveden pilaantumisriskiä. Talousvesien käsittely ja puhdistamisvelvoite koskee aina niitä kiinteistöjä, joilla on käytössä vesikäymälä. Myös muut syntyvät jätevedet on puhdistettava, ellei niiden määrä ole niin vähäinen, että ne ovat rinnastettavissa kantoveteen. Kiinteistöllä tulisi olla selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä sekä sen huolto ja kunnossapito-ohjeet. Jätevesijärjestelmän toimivuutta voi arvioida itse järjestelmän iän, kunnon, toimivuuden sekä ympäristössä näkyvien vaikutusten perusteella. Kainuun jätevesihankkeen kautta voi pyytää jätevesineuvojan kiinteistökohtaiselle käynnille, joka auttaa ja neuvoo, miten edetä jätevesien käsittelyn tehostamisessa, jos sellainen tarve kiinteistöllä ilmenee. Kunnan rakennusvalvonnasta kannattaa selvittää viemäriverkoston laajenemisalueet ja keskustella naapureiden kanssa olisiko heillä kiinnostusta yhteisen puhdistamon rakentamiseen. Mikäli jätevesijärjestelmä on aiheellista uusia, on hyvä ottaa yhteyttä asiantuntevaan suunnittelijaan. Suunnittelija laatii jätevesijärjestelmästä suunnitelman, joka liitetään kunnan rakennusvalvontaan toimitettavaan toimenpidelupahakemukseen. Jätevesijärjestelmien suunnittelu ja rakentaminen kannattaa kilpailuttaa vaikka naapureiden kanssa, jolloin sillä voi saada merkittäviä säätöjä.

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4201/11.01.03/2012 102 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

Jätevesiklinikat. Liite 1.2.

Jätevesiklinikat. Liite 1.2. Jätevesiklinikat Liite 1.2. Osallistujien Tilaisuuden Kuvaus tilaisuuden ohjelmasta ja analyysi onnistumisesta (mm. tilaisuudessa tehtyjen yhteydenottojen Tilaisuuden järjestäjä Päivämäärä määrä kustannukset

Lisätiedot

Kainuun jätevesi - hanke

Kainuun jätevesi - hanke Kainuun jätevesi - hanke 1.4.2014 31.3.2015 Hajajätevesineuvontaa koko Kainuussa JOHDANTO Valtioneuvosto hyväksyi 10.3.2011 jätevesiasetuksen, jossa määritellään uudet vähimmäisvaatimukset haja-asutusalueen

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Marttila 7.12.2011 Jonna Hostikka Lainsäädäntöä Vesihuoltolaki (119/2001) Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevan kiinteistön on liityttävä laitoksen viemäriverkostoon

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Pohjois-Espoon asukasfoorumi Ruskatalon auditorio, Kalajärvi, 28.10.2010 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Haja-asutusalueen jätevesien

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä

Jätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Jätevesien käsittely kuntoon Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Ympäristötarkastaja Sirpa Viholainen 28.5.2011 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman

Lisätiedot

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2.

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2. Hajajätevesiasetus Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011 Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 1 Hajajätevesiasetuksen soveltamisala Sovelletaan viemäriverkoston ulkopuolella Soveltamisala

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

JÄTEVESINEUVONTA. - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012

JÄTEVESINEUVONTA. - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012 JÄTEVESINEUVONTA - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveyden edistäminen Jäsenet:

Lisätiedot

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro:

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYSLOMAKE Asikkalan kunta Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan Rakennusvalvonta rakennusvalvontaan Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,

Lisätiedot

JÄTEVESINEUVONTA. - Miten tietoa jalkautetaan. Minttu Peuraniemi Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi -seminaari 23.1.2013

JÄTEVESINEUVONTA. - Miten tietoa jalkautetaan. Minttu Peuraniemi Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi -seminaari 23.1.2013 JÄTEVESINEUVONTA - Miten tietoa jalkautetaan Minttu Peuraniemi Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi -seminaari 23.1.2013 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Harri Mattila 1 Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 3 Asetus talousjätevesien

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Satu Heino 1 Kuva: Satu Heino Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 4

Lisätiedot

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Nina Pimiä Projektipäällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jätevesineuvonnan toteutus Tavoitteena on jakaa puolueetonta, oikeaa ja ajantasaista tietoa kiinteistöjen

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmän suunnitelma

Jätevesijärjestelmän suunnitelma 1 Jätevesijärjestelmän suunnitelma Liite rakennus - tai toimenpidelupahakemukseen Suunnitelma koskee: sekä: uuden rakennuksen uutta jätevesijärjestelmää olemassa olevan jätevesijärjestelmän tehostusta

Lisätiedot

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava?

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? JÄTEVESITIEDOTE Tämä jätevesitiedote on tarkoitettu Sinulle, joka haluat saada puolueetonta ja

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2016 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011)

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Huom. Kiinteistöllä säilytettävä TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Yhteenveto jätevesijärjestelmän suunnitelmasta Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke Hankkeen sisältö ja toteutus Hanketta hallinnoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja neljä jätevesineuvojaa, toimipisteet ovat Kouvolassa,

Lisätiedot

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 www.luvy.fi Aatteellinen yhdistys aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta?

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Hajajätevesilainsäädännön uusimmat käänteet Lohja 15.11.2010 1 Voimassa oleva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain säännökset talousjätevesistä 18 :ssä (ja 11 :ssä)

Lisätiedot

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 Asetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä Tavoite: haja-asutusalueen kiinteistöjen

Lisätiedot

KAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä?

KAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä? SELVITYS SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Säilytetään kiinteistöllä! KIINTEISTÖN- OMISTAJAN YHTEYSTIEDOT Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero KIINTEISTÖ Kaupunginosa/kylä

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o Jalasjärven kunta Tekninen osasto Ympäristötoimi Kirkkotie 4, PL 12 61601 Jalasjärvi SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 1. KIINTEISTÖN OMISTAJAN/HALTIJAN TIEDOT : : virka-aikana: Sähköpostiosoite:

Lisätiedot

KIINTEISTÖN HALTIJA Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Kiinteistön osoite Kiinteistön rek.n:o Kiinteistön valmistumisvuosi Peruskorjausvuodet

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla

Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla LINKKI-hankkeen tulokset 2014 Karolina Örnmark ja Virve Ståhl Jätevesiseminaari 23.3.2015 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE Kiinteistönhaltija Nimi Osoite Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tiedot kiinteistöstä omistus vuokra Kiinteistön osoite Kylä ja RN:o Käyttötarkoitus

Lisätiedot

Diaarinumero (Viranomainen täyttää) VAPAUTUSHAKEMUS VESIJOHTOON JÄTEVESIVIEMÄRIIN SADEVESIVIEMÄRIIN LIITTYMISESTÄ OHJEITA: Täyttäkää kaikki kohdat huolellisesti. Jokaisesta vesipisteitä tai viemärin sisältävästä

Lisätiedot

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä 1 Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä järjestelmä vesikäymälällä järjestelmä ainoastaan pesuvesille, ns. harmaavesille järjestelmä muulle jätevedelle (esim. öljypitoiselle vedelle) Omistaja

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Sisältö Työn tavoitteet Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten

Lisätiedot

JÄTEVESINEUVONTAHANKE POHJOIS- POHJANMAALLA 2012

JÄTEVESINEUVONTAHANKE POHJOIS- POHJANMAALLA 2012 JÄTEVESINEUVONTAHANKE POHJOIS- POHJANMAALLA 2012 Väliraportti elokuu 2012 Hankkeen perustiedot ProAgria Oulun hallinnoima Jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla 2012 on Ympäristöministeriön harkinnanvaraisella

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesineuvonta Nurmijärvellä 2014

Haja-asutuksen jätevesineuvonta Nurmijärvellä 2014 Haja-asutuksen jätevesineuvonta Nurmijärvellä 2014 Hajajätevesineuvoja Larissa Rimpiläinen Hajajätevesineuvonta Nurmijärven alueella 2014 Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry toteutti

Lisätiedot

NEUVO5 -HANKE LOPPURAPORTTI. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 313/2015. Sanna Jattu

NEUVO5 -HANKE LOPPURAPORTTI. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 313/2015. Sanna Jattu NEUVO5 -HANKE LOPPURAPORTTI Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 313/2015 Sanna Jattu SISÄLLYS 1 HANKKEEN TOTEUTTAJA 1 2 HANKKEEN NIMI 1 3 YHTEENVETO HANKKEESTA 1 4 HANKKEEN YKSITYISKOHTAINEN

Lisätiedot

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Jätevesien käsittelyn järjestäminen....on varmasti talouden yksi suurimmista hankinnoista..ei ole mikään heräteostos..kannattaa

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesineuvonta Riihimäellä 2013 2014. Vatsianjärvi

Haja-asutuksen jätevesineuvonta Riihimäellä 2013 2014. Vatsianjärvi Haja-asutuksen jätevesineuvonta Riihimäellä 2013 2014 Vatsianjärvi Sanna Laakso 12.11.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Neuvontakäynti... 2 3. Neuvonnan toteutuminen 2014... 2 4. Kohdealueet 2014...

Lisätiedot

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Vesihuoltolaki 9.2.2001/119 - Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma 1.4.2004 mennessä määritellään mm., mille alueilla viemäriverkosto

Lisätiedot

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa 6.6.2008 Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa Haja-asutusalueen jätevesienkäsittelyä ohjaavat ympäristönsuojelulaki (86/2000), valtioneuvostonasetus talousjätevesien

Lisätiedot

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. NAANTALIN KAUPUNKI SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl Hämeenkyrön kunta, Ympäristönsuojelu Hollitie 7, 39100 HÄMEENKYRÖ Saapumispäivä Käsittely 1(6) SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl Selvitys säilytetään kiinteistöllä ja esitetään

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenhankinta Veden sisäänotto aiheuttaa ongelmia keskustan verkostossa Rakennetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle

Lisätiedot

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU,

Lisätiedot

Ennen hajajätevesiasetusta

Ennen hajajätevesiasetusta 8.4.2011 Lauri Tarasti: Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn uudistus Ennen hajajätevesiasetusta Vuonna 1961 annetussa vesilaissa (264/1981) saostuskaivokäsittely säädettiin haja-asutuksen jätevesien

Lisätiedot

Lisäksi tähän koulutusohjelmaan on koottu mallipohjia neuvontahankkeen raportointia varten.

Lisäksi tähän koulutusohjelmaan on koottu mallipohjia neuvontahankkeen raportointia varten. HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMISEN KOULUTUSOHJELMA 2015 A) YLEISTÄ Tausta Valtion avustukset jaetaan valtakunnallisen jätevesineuvonnan toteuttamiseksi vuodelle 2015. Neuvonnassa noudatetaan

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 13.6.2012 / Turku

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 13.6.2012 / Turku Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Ohjausryhmän kokous 13.6.2012 / Turku Sisältö Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten viemäröintialueiden luokittelu

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Keski-Uudellamaalla ja Espoossa

Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Keski-Uudellamaalla ja Espoossa Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Keski-Uudellamaalla ja Espoossa Teemu Haapala, Kirs Lah, Esra Marvin, Sanna Laakso, Roosa Jaakkola ja Asko Särkelä Rapor 1/2012 Kannen kuvat: Teemu Haapala Tekijät

Lisätiedot

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta Ympäristölautakunta 172 03.12.2014 Ympäristölautakunta 5 04.02.2015 Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta 280/11.01.05/2014 YMPLTK 03.12.2014 172 Asia Kiinteistön omistaja

Lisätiedot

Jätevesineuvonta Keski- Suomessa 2013-2014 Loppuraportti

Jätevesineuvonta Keski- Suomessa 2013-2014 Loppuraportti Raportti 1 (22) Jätevesineuvonta Keski- Suomessa 2013-2014 Loppuraportti Raportti 2 (22) Sisällys 1 Yleistä hankkeesta 3 1.1 Hankkeen rahoitus 3 1.2 Hankkeen kulut 3 1.3 Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi

Lisätiedot

Selvitys haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta 2015. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus 5.10.2015

Selvitys haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta 2015. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus 5.10.2015 Selvitys haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta 2015 Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus 5.10.2015 Sisällys 1. Tausta ja toimeksianto... 3 1.1 Aiemmin tehtyjä selvityksiä...

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesiasiat järjestykseen. Saarten jätevesipäivä 8.3.2014 Jarkko Leka

Haja-asutuksen jätevesiasiat järjestykseen. Saarten jätevesipäivä 8.3.2014 Jarkko Leka Haja-asutuksen jätevesiasiat järjestykseen Saarten jätevesipäivä 8.3.2014 Jarkko Leka MIKÄ ON VALONIA? Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Perustettiin yhdistämällä V-S

Lisätiedot

Osuuskunnan perustamisessa huomioitavia asioita

Osuuskunnan perustamisessa huomioitavia asioita Osuuskunnan perustamisessa huomioitavia asioita Katja Mäkinen Satafood Kehittämisyhdistys ry Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke

Lisätiedot

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009 HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LOHJALLA Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (Haja-asutuksen jätevesiasetus 542/2003)

Lisätiedot

YHTEISET JÄTEVEDET. Häntälän Kyläsuunnittelun kokous 31.8.2011 Anna Tuominen, Yhteiset jätevedet

YHTEISET JÄTEVEDET. Häntälän Kyläsuunnittelun kokous 31.8.2011 Anna Tuominen, Yhteiset jätevedet YHTEISET JÄTEVEDET Häntälän Kyläsuunnittelun kokous 31.8.2011 Anna Tuominen, Yhteiset jätevedet Yhteiset jätevedet -hanke Haja-asutusalueiden jätevesienkäsittelyn saattaminen asianmukaiselle tasolle Taustalla

Lisätiedot

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Lisätiedot

JÄRKEÄ JÄTEVEDENKÄSITTELYYN -hanke KIINTEISTÖKOHTAISEN JÄTEVESINEUVONNAN TOIMINTAMALLI - KOKEMUKSIA VUODELTA 2010

JÄRKEÄ JÄTEVEDENKÄSITTELYYN -hanke KIINTEISTÖKOHTAISEN JÄTEVESINEUVONNAN TOIMINTAMALLI - KOKEMUKSIA VUODELTA 2010 JÄRKEÄ JÄTEVEDENKÄSITTELYYN -hanke KIINTEISTÖKOHTAISEN JÄTEVESINEUVONNAN TOIMINTAMALLI - KOKEMUKSIA VUODELTA 2 Satu Heino Antti Heinonen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry.2.2 KOKEMÄENJOEN

Lisätiedot

Ympäristö- ja tekninen lautakunta 90 24.06.2015. Vapautushakemus viemäriverkkoon liittymisestä

Ympäristö- ja tekninen lautakunta 90 24.06.2015. Vapautushakemus viemäriverkkoon liittymisestä Ympäristö- ja tekninen lautakunta 90 24.06.2015 Vapautushakemus viemäriverkkoon liittymisestä YMPTEKLT 90 118/11 01 05/2015 Ympäristötarkastaja Jaakko Kemppainen on 28.5.2015 päivätyllä hakemuksella hakenut

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittely

Haja-asutuksen jätevesien käsittely Haja-asutuksen jätevesien käsittely Laki eräistä naapuruussuhteista 26/1920 3 : Talli, navetta, lantasäiliö, käymälä tai muu sellainen laitos on niin tehtävä, ettei naapuri kärsi siitä ilmeistä haittaa.

Lisätiedot

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 2007 1. KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: 2. RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

Jäteveden käsittely. haja-asutusalueella. Piirros: Tiina Paju

Jäteveden käsittely. haja-asutusalueella. Piirros: Tiina Paju Jäteveden käsittely haja-asutusalueella Piirros: Tiina Paju Johdanto Tästä esitteestä saavat tietoa niin jätevesijärjestelmiä suunnittelevat kuin eri vaihtoehtoja miettivät uudisrakentajat. Lisäksi esite

Lisätiedot

Mikä oli vesihuollon tila ennen osuuskuntaa? Kaikilla oli omat kaivot ja jätevesijärjestelmät. Pitkäaikainen kuivuus tyhjensi noin 50 talouden kaivot.

Mikä oli vesihuollon tila ennen osuuskuntaa? Kaikilla oli omat kaivot ja jätevesijärjestelmät. Pitkäaikainen kuivuus tyhjensi noin 50 talouden kaivot. PUNKAN NUMMENPÄÄN VESIOSUUSKUNNAN VESI- JA JÄTEVESIVERKOSTON RAKENTAMINEN 2005 PUNKAN NUMMENPÄÄN VESIOSUUSKUNNAN VESI- JA JÄTEVESIVERKOSTON RAKENTAMINEN Mikä oli vesihuollon tila ennen osuuskuntaa? Kaikilla

Lisätiedot

1. Yleistä neuvontahankkeesta... 4. 2. Hankkeen rahoitus... 5. 3. Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi... 5

1. Yleistä neuvontahankkeesta... 4. 2. Hankkeen rahoitus... 5. 3. Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi... 5 Sisällys 1. Yleistä neuvontahankkeesta... 4 2. Hankkeen rahoitus... 5 3. Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi... 5 4. Hankkeen jätevesineuvojat ja muut työntekijät... 6 4.1. Jätevesineuvojien taustat,

Lisätiedot

Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut. toimivuutta, huolettomuutta

Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut. toimivuutta, huolettomuutta Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut toimivuutta, huolettomuutta Enemmän tehoa ja toimivuutta MökkiSepti-jätevesijärjestelmät on suunniteltu erityisesti vapaa-ajan asuntojen jätevesien käsittelyyn. Mökillä

Lisätiedot

NEUVO 2 HANKE LOPPURAPORTTI

NEUVO 2 HANKE LOPPURAPORTTI NEUVO 2 HANKE LOPPURAPORTTI Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 208/2013 SISÄLLYS 1 Hankkeen toteuttaja... 1 2 Hankkeen nimi... 1 3 Yhteenveto hankkeesta... 1 4 Yksityiskohtainen kuvaus

Lisätiedot

KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT TURUSSA 20.5.2011

KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT TURUSSA 20.5.2011 KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT TURUSSA 20.5.2011 Risto Mansikkamäki ympäristökeskuksen johtaja Keski Uudenmaan ympäristökeskus Keski Uudenmaan ympäristökeskus Keski Uudenmaan ympäristökeskus on Järvenpään ja Keravan

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa koskeva yhteistyö Länsi-Uudenmaan Vesi ja ympäristö ry:n kanssa vuonna 2014

Haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa koskeva yhteistyö Länsi-Uudenmaan Vesi ja ympäristö ry:n kanssa vuonna 2014 Rakennus- ja 161 12.11.2013 ympäristölautakunta Kunnanhallitus 536 18.12.2013 Haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa koskeva yhteistyö Länsi-Uudenmaan Vesi ja ympäristö ry:n kanssa vuonna 2014 935/14.05.01.00/2013

Lisätiedot

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Esityksen sisältö Hankkeen taustaa Vastamäen tilanne vesihuollon näkökulmasta Alkuperäinen tavoite Tilanne

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2011

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2011 Liite 5. Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke LINKKI 2011 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2011 Karolina Örnmark Minttu Peuraniemi Lohja 2012 Sisältö 1 Johdanto... 4 2 Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla...5

Lisätiedot

Jätevesineuvonta Keski- Suomessa 2014-2015 Loppuraportti

Jätevesineuvonta Keski- Suomessa 2014-2015 Loppuraportti Loppuraportti 1 (40) Jätevesineuvonta Keski- Suomessa 2014-2015 Loppuraportti Nina Pimiä Loppuraportti 2 (40) Sisällys 1 Yleistä hankkeesta 3 1.1 Hankkeen rahoitus 3 1.2 Hankkeen kulut 3 1.3 Hankkeen suunnittelu

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan jätevesien käsittelyn työryhmä LOPPURAPORTTI

Mustasaaren kunnan jätevesien käsittelyn työryhmä LOPPURAPORTTI LOPPURAPORTTI 30.11.2007 1 Sisällys 1. Alkusanat... 2 2. Tiedotus ja neuvonta... 3 2.1 Lainsäädäntö... 3 2.2 Puhdistusvaatimukset... 3 2.3 Suunnitelmat ja luvat... 4 2.4 Rahoitustuet... 4 2.4.1 ARA Asumisen

Lisätiedot

Talousjätevesiasetuksen keskeisiä ongelmia

Talousjätevesiasetuksen keskeisiä ongelmia Tampere 2.12.2008 Jätevesiopas kunnille ja muuta ajankohtaista YM:n työryhmästä Kati Javanainen VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energiaasioiden palvelukeskus Syntynyt V-S Agendatoimiston

Lisätiedot

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet Sisällys WehoPuts 5-10... 3 WehoPuts-tarvikkeet... 3 WehoPuts 15-95... 4 WehoSeptic-maapuhdistamot...5-6 WehoSeptic-mökkituotteet... 6 WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet... 7 Hanakat-toimipaikat... 8 WehoPuts

Lisätiedot

OMAVESI-hankkeen loppuraportti

OMAVESI-hankkeen loppuraportti OMAVESI-hankkeen loppuraportti 1.6.2014 30.4.2015 Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen julkaisuja 2/2015 OMAVESI-hankkeen loppuraportti 1.6.2014 30.4.2015 Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen julkaisuja

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

VESIHUOLTO HAJA-ASUTUSALUEILLA

VESIHUOLTO HAJA-ASUTUSALUEILLA VESIHUOLTO HAJA-ASUTUSALUEILLA Jäteveden käsittelyn vaatimukset ja vaihtoehdot Karolina Örnmark, 29.4.2015 www.luvy.fi Aatteellinen yhdistys aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Vatulan alueen jätevesiosuuskunta

Vatulan alueen jätevesiosuuskunta Vatulan alueen jätevesiosuuskunta Projektin päättäjäiset 25.9.2010 Vatulan Nykäyksellä Hankkeen käynnistäminen 24.5.2005 pidettiin ensimmäinen yleinen viemäröintihankkeen keskustelutilaisuus Vatulan Nykäyksellä.

Lisätiedot

Huoneistoala. m 2. vesikäymälä kuivakäymälä (liitteeksi selvitys) Erotuskaivot öljynerotuskaivo (liitteeksi selvitys)

Huoneistoala. m 2. vesikäymälä kuivakäymälä (liitteeksi selvitys) Erotuskaivot öljynerotuskaivo (liitteeksi selvitys) Suunnitela jätevesien käsittelystä 04600 Mäntsälä Saapunut Rakennusluvan nuero (liite rakennus tai toienpidelupahakeukseen) Rakennus- tai toienpideluvan hakija Jätevesijärjestelän suunnittelija Nii Osoite

Lisätiedot

Jässi-jätevesihanke Lappeenrannan seudulla Loppuraportti 2013

Jässi-jätevesihanke Lappeenrannan seudulla Loppuraportti 2013 Jässi-jätevesihanke Lappeenrannan seudulla Loppuraportti 2013 Niina Tiainen 2014 SAIMAAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2011 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen

Lisätiedot

HAJAJÄTEVESINEUVONTA TUUSULASSA 2011-2014

HAJAJÄTEVESINEUVONTA TUUSULASSA 2011-2014 HAJAJÄTEVESINEUVONTA TUUSULASSA 2011-2014 10.9.2014 Vanhempi hajajätevesineuvoja Teemu Haapala Sisällys 1. Yleistä neuvontahankkeesta... 4 2. Neuvonnan toteutuminen... 4 3. Neuvontakäynnit... 6 4. Neuvontakiinteistöjen

Lisätiedot

KYLÄKOKOUS 10.06.2007 VESI-JA VIEMÄRIVERKOSTO KUMIANTIEN ALUEELLE

KYLÄKOKOUS 10.06.2007 VESI-JA VIEMÄRIVERKOSTO KUMIANTIEN ALUEELLE KYLÄKOKOUS 10.06.2007 VESI-JA VIEMÄRIVERKOSTO KUMIANTIEN ALUEELLE OHJELMA Vesiosuuskuntaa valmistelevan työryhmän työn tulokset (Pekka Huomo) Osuuskunnan perustaminen Yhteydet kuntaan, etpähään ja Hämeen

Lisätiedot

SISÄLTÖ 1. YHTEENVETO... 1 2. YLEISTÄ HANKKEESTA... 3 2.1 Hankkeen tavoitteet ja rahoitus... 3 2.2 Hankkeen hallinnointi... 3 2.3 Hankkeen työntekijät... 3 2.4 Yhteistyötahot... 4 3. TIEDOTUS JA MARKKINOINTI...

Lisätiedot

JÄTEVESINEUVONTA. 4. Hae rakennus- tai toimenpidelupaa ja liitä suunnitelma lupahakemukseen - lupa haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta

JÄTEVESINEUVONTA. 4. Hae rakennus- tai toimenpidelupaa ja liitä suunnitelma lupahakemukseen - lupa haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta Miten edetä jätevesijärjestelmän uusimisessa? Jokaisella kiinteistöllä pitäisi olla, Selvitys jätevesijärjestelmästä Lomake saatavissa kunnalta, liitteeksi asemapiirros jätevesijärjestelmän sijainnista.

Lisätiedot

KVVY. Hämeen haja-apu 3 -hankkeen jätevesineuvonta. Väliraportti 20.4.-31.8.2015. Satu Heino 2015. Pantone 300

KVVY. Hämeen haja-apu 3 -hankkeen jätevesineuvonta. Väliraportti 20.4.-31.8.2015. Satu Heino 2015. Pantone 300 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 300 Hämeen haja-apu 3 -hankkeen jätevesineuvonta Väliraportti 20.4.-31.8.2015 Satu Heino 2015 ISSN 0781-8645 30.9.2015 Tekijä Otsikko KVVY ry,

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA JOHDANTO Tämän haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevan ohjeen tarkoituksena on antaa ohjeita talousjätevesien

Lisätiedot