Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM TUO-10 Kauppinen Kristiina(UM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Transkriptio

1 Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM TUO-10 Kauppinen Kristiina(UM) Asia Useanväliset palvelukauppaneuvottelut (Trade in Services Agreement, TiSA) Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Useanvälisissä palvelukauppaneuvotteluissa (Trade in Services Agreement, TiSA) ollaan intensiivisessä vaiheessa. Valtioneuvoston tarkoituksena on antaa eduskunnalle tietoa neuvottelutilanteesta. Aiemmin tietoja neuvotteluista on annettu , , sekä päivätyillä kirjelmillä. Kaikkia valtioneuvoston aiempia kantoja ei ole toistettu tässä kirjeessä. Sopimuksella pyritään poistamaan palveluiden ulkomaankauppaa koskevia esteitä sekä luomaan sääntöjä ja tasapuolisemmat edellytykset kilpailulle eri osapuolimaissa. Osa 23 osapuolimaasta on esittänyt alkuvuodesta 2016 tavoitteen neuvotteluiden päättämisestä vuoden 2016 aikana. EU ei ole halunnut sitoutua määräaikoihin, vaan pitää riittävän sisällön varmistamista aikataulua tärkeämpänä. EU on kuitenkin valmis työskentelemään intensiivisesti ja päättämään neuvottelut vuoden lopussa, jos sisältö on riittävän kunnianhimoinen, tasapainoinen, ja EU-yrityksille markkinoita avaava. Neuvotteluja käydään niin markkinoillepääsystä kuin sääntöaiheistakin. Neuvotteluissa ollaan vaiheessa, jossa etsitään aktiivisesti kompromisseja, ja neuvotteluja käydään koko kesä ja loppuvuosi tiiviisti. Sopimuksen lopullinen muoto ja sisältö on vielä neuvoteltavana. Tämä tarkoittaa muun muassa, että kaikista neuvotteluissa tehdystä aihekohtaisesta ehdotuksesta ei välttämättä päästä yhteisymmärrykseen vuoden loppuun mennessä. Niin sanottuja markkinoillepääsytarjouksia on vaihdettu toukokuussa 2016 ja niitä vaihdetaan seuraavan kerran lokakuussa Neuvotteluiden päättäminen on mahdollista kuluvan vuoden aikana, mutta se vaatii työtä ja kompromisseja kaikilta osapuolilta. Neuvottelujen sisältö, Suomen kannat ja tavoitteet Suomen yleiset kannat Suomi pitää kannatettavana kattavan ja kunnianhimoisen sopimuksen aikaansaamista neuvotteluissa useanvälisestä palvelukauppasopimuksesta. Neuvotteluiden riittävän kunnianhimoinen sisältö on aikataulussa pysymistä tärkeämpää. Neuvoteltavan sopimuksen tulee tukea monenkeskistä järjestelmää ja saavutettavan edistyksen tulee olla vietävissä WTO:n piiriin. Suomi pitää myös tärkeänä, että sopimus säilyy avoimena halukkaiden maiden liittymiselle.

2 2(12) Suomi pitää perusteltuna, että neuvotteluiden lähtökohtana on riittävän sisällöllisen lisäarvon tavoittelu suhteessa tämänhetkisiin sopimusjärjestelyihin ja että sopimuksesta tulee kunnianhimoinen sekä markkinoillepääsyn että sääntöjen osalta. Kansainvälisten sääntöjen aikaansaaminen olisi tärkeää erityisesti siinä valossa, että EU:n omat markkinat ovat verrattain avoimet ja niitä säännellään tarkoin. Sääntelyllä pyritään luomaan tasapuolisen kilpailun edellytyksiä. Vastaavaa avoimuutta ja syrjimättömyyttä tavoitellaan kauppasopimusten muodossa myös kauppakumppaneiltamme. Edelleen on tärkeää, että EU on aktiivisesti vaikuttamassa kansainvälisten kauppaa koskevien sääntöjen syntymiseen oman lainsäädäntönsä lähtökohdista käsin. EU:n ja Suomen lainsäädäntö muodostavat pohjan Suomen kannanotoille neuvotteluissa. Suomi tavoittelee markkinoillepääsysitoumuksia sekä sääntöjä yritystemme nykyisillä sekä tulevilla vientialoilla. Tällaisia ovat muun muassa erilaiset asiantuntijapalvelut (esimerkiksi arkkitehti-, tutkimus- ja kehityspalvelut, prosessien ja laitosten suunnittelu-, toteutus- ja käyttövaiheen palvelut), koneiden ja laitteiden asennus ja huolto, viestintä- ja tietoliikennepalvelut sekä sähköiset palvelut (kuten sovellukset, alustat), ja ympäristöala laajasti ottaen. Ottaen huomioon tavoitteen tuoda sopimus tulevaisuudessa koskemaan koko WTO:n jäsenistöä, Suomi pitää tärkeänä, että Suomi ei tee sopimuksessa sitoumuksia Suomelle herkillä aloilla. Palveluntarjoajien maahantulon osalta valtioneuvosto tukee EU:n tavoitetta pyrkiä sisällyttämään sopimukseen mahdollisimman pitkälti omien kauppasopimustensa ja EU:n maahantulojärjestelmänmukaisia määräyksiä. Suomi pitää työvoimalauseketta tärkeänä ja tukee sen sisällyttämistä sopimukseen. Ottaen huomioon sähköisen kaupan globaalin merkityksen ja kasvun, valtioneuvosto pitää kannatettavana kansainvälisten sääntöjen luomista aiheesta. Suomi kannattaa sitovien kansainvälisten sääntöjen luomista yritystoimintaan liittyvän tiedon siirrosta rajojen yli. Henkilötietojen suoja tulee kuitenkin ottaa kaikissa asiaa koskevissa määräyksissä huomioon. Ympäristöalan osalta tulee ottaa huomioon suomalaisyritysten osaaminen ja vientiintressit, ilmastotavoitteet, omien markkinoidemme avoimuus sekä samanaikaisesti käynnissä olevat neuvottelut ympäristötuotteiden vapauttamisesta (Environemental Goods Agreement, EGA). Suomi tukee EU:n tavoitteita saada neuvottelukumppaneilta mahdollisimman pitkälle meneviä sitoumuksia niin ympäristöpalveluiden kuin ympäristöteknologiaan liittyvien palveluiden osalta. Suomi voi hyväksyä valtionyrityksiä koskevien velvoitteiden sisällyttämisen sopimukseen, sillä EU-maita sitoo jo nyt verrattain tiukat sisämarkkinasäännöt aiheesta. Pääasiallinen sisältö: Sopimuksen sisältö ja neuvotteluvaihe Neuvotteluosapuolet vastaavat noin 70 % palveluiden kaupasta maailmassa Neuvotteluissa on tällä hetkellä mukana 23 maata: Australia, Chile, Costa Rica, EU, Hongkong, Islanti, Israel, Japani, Kanada, Kolumbia, Etelä-Korea, Liechtenstein, Meksiko, Norja, Pakistan, Panama, Peru, Sveitsi, Taiwan, Turkki, Uusi-Seelanti ja Yhdysvallat. Kaikki näistä ovat Maailman kauppajärjestön (Word Trade Organization,

3 3(12) WTO) jäseniä. Paraguay ja Uruguay jättäytyivät neuvotteluista syksyllä 2015 pääasiassa sisäpoliittisista syistä johtuen. EU:lla on kahdenväliset, palvelukaupan kattavat sopimukset voimassa, neuvottelut käynnissä tai alkamassa muiden paitsi neljän maan kanssa (Taiwan, Israel, Pakistan ja Turkki). Sopimuksessa käsitellään pitkälti samoja aiheita kuin kahdenvälisissä vapaakauppasopimuksissa, mutta velvoitteiden syvyys ja laajuus vaihtelee eri sopimuksissa. TiSA:n tavoitteena onkin laajentaa kahdenvälisten sopimusten velvoitekenttää koskemaan useampia maita, ja näin luoda pohjaa myös monenkeskisen sopimuksen synnylle. Monet neuvotteluehdotuksista pohjautuvat WTO:n Dohan kauppaneuvottelukierroksella tehtyihin ehdotuksiin. Sopimuksella pyritään poistamaan palvelukaupan esteitä ja luomaan tasapuolisemmat edellytykset kilpailulle Sopimuksella pyritään poistamaan palvelukaupan esteitä ja luomaan tasapuolisemmat edellytykset kilpailulle eri osapuolimaissa. Kansainvälisten sääntöjen luominen palvelukauppaan loisi yrityksille oikeudellista varmuutta ja ennakoitavuutta toimintaan, mikä lisäisi investointeja sekä kauppaa. Sopimukseen tavoitellaan sekä markkinoillepääsyä koskevia velvoitteita että eri palvelualoja koskevia sääntöjä, joilla pyritään tasoittamaan kilpailuetuja eri maissa. Markkinoillepääsyllä tarkoitetaan niitä ehtoja, joita osapuoli voi asettaa toisen osapuolen yrityksille ja palveluntarjoajille. Ehdot voivat koskea esimerkiksi palveluiden tarjoamista rajojen yli suoraan toisen osapuolen alueelle, tytäryhtiön tai sivuliikkeen perustamista toisen osapuolen alueelle tai asiantuntijoiden tai johtotason henkilöstön siirtoa toisen osapuolen alueelle palvelun tarjoamiseksi. Neuvotteluja käydään myös kaikkia tai tiettyjä palvelualoja koskevista, kilpailua markkinoilla edistävistä säännöistä. TiSA-sopimukseen sisällytettävät säännöt menisivät pidemmälle ja syvemmälle kuin vastaavat velvoitteet Palvelukaupan yleissopimuksessa (General Agreement on Trade in Services, GATS). Säännöt voivat olla yleisiä ja koskea esimerkiksi hyvää hallinnollista tapaa muun muassa lainsäädännön tai lupavaatimusten julkaisun muodossa. Ne voivat olla myös yksityiskohtaisia ja koskea yksittäisen palvelualan tiettyä elementtiä, esimerkiksi televiestinnän osalta julkisiin verkkoihin pääsyä tai velvoitetta suurille yrityksille antaa muiden yritysten hyödynnettäväksi sen tietyt palvelut. Sopimus ei sisällä investointisuojaa tai investointisuojariitojenratkaisua. EU:n ja jäsenmaiden lainsäädäntö tarjoavat puitteet EU:n kannoille ja ehdotuksille EU on sisämarkkinoillaan vapauttanut kauppaa ja luonut kilpailua edistäviä sääntöjä. EU:n omat markkinat ovat näin ollen suhteellisen avoimet sekä säännellyt. Kilpailua edistävällä sääntelyllä pyritään vaikuttamaan siihen, että eri toimijoilla olisi tasapuoliset edellytykset toimia markkinoilla. Lainsäädäntömme antaa näin ollen toisaalta esimerkkejä niistä säännöistä, joita toivoisimme muiden toteuttavan omilla markkinoillaan, toisin sanoen säännöistä joita toivoisimme kauppasopimuksiin. Toisaalta lainsäädäntö muodostaa puitteet sille, minkälaisia velvoitteita voimme hyväksyä näissä sopimuksissa. EU:n ja Suomen oma lainsäädäntö muodostavat keskeisen elementin, kun neuvotteluehdotuksia kommentoidaan tai laaditaan. Neuvotteluissa on tavallista, että kaikki osapuolet eivät pysty hyväksymään ehdotuksia sellaisenaan.

4 4(12) Neuvotteluiden tilanne eri ehdotusten osalta Säännöt Neuvotteluissa on käsillä parikymmentä ehdotusta eri aiheista. Neuvotteluissa on keskitytty viime aikoina markkinoillepääsytarjousten lisäksi erityisesti niin sanottuihin ehdotuksiin, jotka koskevat muun muassa rahoituspalveluja, palveluntarjoajien maahantuloa, televiestintää, rahoituspalveluja (toisin sanoen pankki- ja vakuutuspalveluja), sähköistä kauppaa ja niin sanottuja lokalisaatiovaatimuksia. Näistä ehdotuksista pyritään yhteisymmärrykseen yleisellä tasolla syksyyn mennessä. Näiden lisäksi viime aikoina on käsitelty aktiivisesti muun muassa liikennettä koskevia ehdotuksia (lento- ja meriliikenne), kotimaista sääntelyä sekä lainsäädännön läpinäkyvyyttä koskevia velvoitteita. Jäljempänä selostetaan neuvottelutilannetta erityisesti näiden alojen sekä muiden ajankohtaisten alojen osalta. Televiestinnän osalta useista kohdista jo yhteisymmärrys Neuvotteluissa useista sopimuskohdista on jo saavutettu yhteisymmärrys tai ollaan lähellä sen saavuttamista. Tällaisia ovat velvoitteet, jotka koskevat muun muassa verkkojen yhteenliittämistä, syrjimätöntä pääsyä julkisiin verkkoihin sekä niiden käyttöä, kansainvälistä verkkovierailua, velvoitteiden katetta, lupamenettelyiden syrjimättömyyttä, sääntelyn läpinäkyvyyttä, merkittävien palveluntuottajien velvoitteita, yleispalveluvelvoitetta, rajallisten resurssien (kuten taajuuksien) jakamista ja käyttöä sekä kansainvälisiä standardeja. Sopimukseen tavoitellaan myös velvoitteita muun muassa ulkomaalaisomistuksen rajoittamisesta televiestintäyhtiöissä, sääntelyviranomaisten riippumattomuudesta ja syrjimättömyydestä, kilpailun vääristymien estämisestä, numeroiden siirrettävyydestä, teknologian valinnan vapaudesta, eri sääntelymuotojen tai sääntelyn joustavuudesta sekä kansainvälisestä yhteistyöstä. EU:n omat televiestinnän markkinat ovat jo avoimet ja kilpailua säännellään syrjimättömästi monin tavoin. Sähköistä tai digitaalisen kaupan osalta monelta osin jo yhteisymmärrystä; EU:n tietosuojan taso säilyy Useiden sähköistä kauppaa tai digitaalista kauppaa koskevien velvoitteiden osalta ollaan lähellä yhteisymmärrystä. Tällaisia ovat muun muassa online -kuluttajansuoja, sähköisten toimitusten tullittomuus, verkkoneutraliteetti, sopimusosan kate, roskaposti sekä sähköiset allekirjoitukset ja sähköinen tunnistautuminen. Velvoitteet ovat EUsääntelyyn verrattuna pääsääntöisesti pinnallisemmat. Velvoitteita tavoitellaan myös muun muassa tietojen vapaasta siirrosta rajojen yli ja sellaisten vaatimusten kieltämisestä, joiden mukaan tallennusvälineitä (kuten tietokoneita tai palvelimia) tulisi säilyttää tai käyttää osapuolimaassa. Keskusteluja on käyty myös digitaalisten tuotteiden syrjimättömästä kohtelusta sekä lähdekoodin suojaamista koskevista velvoitteista. Sopimus tulee sisältämään vähintään samat poikkeukset henkilötietojen suojaamiseksi kuin mitä GATS-sopimus sisältää. Henkilötietosuojan tasoon ei siis tehdä sopimuksella muutoksia.

5 5(12) Lokalisaatiovaatimuksia koskevilla määräyksillä pyritään estämään kotimaisten yritysten tai tuotannon suosiminen Neuvotteluissa on saavutettu jonkin verran edistystä kevään 2016 aikana. Sopimusosiossa käsitellään muun muassa sijoittautumisvaatimuksia, hallitusten jäsenten asuinpaikka- ja kansalaisuusvaatimuksia sekä niin sanottuja suoritevaatimuksia. Pääsääntöisesti sopimus kieltäisi kotimaisen tuotannon suosimisen eri tavoin. Osapuolilla olisi kuitenkin oikeus tehdä varaumia eri toimien suhteen. Vaikka sopimus ei näin ollen poistaisikaan kaikkia kotimaisuutta suosivia toimia eri maissa, toimien listaaminen lisäisi niiden läpinäkyvyyttä. Vastaavantyyppisiä sääntöjä on jo WTO:n Sopimuksessa kauppaan liittyvistä investointitoimista (Trade Related Investment Measures, TRIMs), mutta ne koskevat vain tavarakauppaa. Lisäksi esimerkiksi GATS-sopimus kattaa jo velvoitteen ilmoittaa muun muassa sijoittautumisvaatimukset sekä hallitusten jäsenten asuinpaikka- ja kansalaisuusvaatimukset. Rahoituspalveluissa aletaan lähestyä yhteisymmärrystä Neuvotteluissa on saavutettu yhteisymmärrys velvoitteista, jotka koskevat muun muassa maksuja ja tilitysjärjestelmiä, syrjimättömiä toimia, vakavaraisuutta koskevia toimia, monopolien ilmoittamista, ja sitoumusten kirjaamista. Lisäksi on sovittu sopimuksen hallinnollisia menettelyjä koskevista velvoitteista, jotka koskisivat uusien tuotteiden sallimista jo lisensoitujen vakuutuspalvelutarjoajien osalta. Näiden lisäksi neuvotteluja käydään muun muassa rahoituspalveluiden lainsäädäntöä koskevasta läpinäkyvyydestä sekä lupamenettelyiden ja vaatimusten syrjimättömyydestä, uusien rahoituspalveluiden kohtelusta, itsesääntelyorganisaatioista, ja hallitusten jäsenten asuinpaikka- ja kansalaisuusvaatimuksista. Keskusteluja on käyty myös muun muassa verojen kierosta kansainvälisten standardien näkökulmasta. Rahoituspalveluiden rajat ylittävien tietosiirtojen osalta sopimus tulee sisältämään vahvan, GATS-tyyppisen henkilötietojen suojaamista koskevan poikkeuksen. Lupa- ja lisenssimenettelyjä ja viranomaistoimintaa koskevat periaatteet Suomessa vastaavia määräyksiä esimerkiksi hallintolaissa Sopimuksella tavoitellaan lupavaatimusten ja lupamenettelyiden syrjimättömyyttä. Näiden määräysten tavoitteena on varmistaa, että palvelukaupan lisenssejä, lupia ja kelpoisuusvaatimuksia koskevat hakumenettelyt ja kriteerit ovat tasapuolisia, kohtuullisia ja läpinäkyviä ja antavat hakijoille mahdollisuuden saada tietoa hakemuksensa tilanteesta, eivätkä toimi kaupankäynnin piiloesteinä. Epäselvät ja ulkomaisia toimijoita syrjivät hallinnolliset menettelyt haittaavat etenkin pienillä resursseilla toimivien pienten ja keskisuurten yritysten kaupankäyntiä EU:n kauppakumppanimaissa. WTO:ssa aiheesta on keskusteltu jo pitkään Dohan kauppaneuvottelukierroksen puitteissa, mutta ei ole saavutettu yhteisymmärrystä yksityiskohtaisista säännöistä. EU on kuitenkin tehnyt jo useissa omissa vapaakauppasopimuksissaan velvoitteita, jotka menevät WTO-neuvotteluissa tehtyjä ehdotuksia pidemmälle. Suomessa vastaavia hyvää hallintotapaa koskevia velvoitteita löytyy muun muassa hallintolaista. Lainsäädännön läpinäkyvyys Suomessa vastaavia määräyksiä hallintolaissa Neuvotteluissa pyritään sopimaan siitä, että osapuolet julkaisisivat palveluiden kauppaa koskevan lainsäädäntönsä, määräykset, hallinnolliset menettelyt ja päätökset.

6 6(12) Neuvotteluja käydään myös siitä, tulisiko eri toimien voimaantulosta ilmoittaa ajoissa, tai tulisiko lainsäädännön valmistelussa antaa kansalaisyhteiskunnalle ja eri intressitahoille kommentointimahdollisuus. Suomessa vastaavia velvoitteita löytyy muun muassa hallintolaista. Vastaavia velvoitteita tavoitellaan näin ollen myös muilta kauppakumppaneilta. Yritystoimintaan liittyvien henkilöiden maahantulo ja tilapäinen oleskelu Neuvotteluja käydään sitoumusten laajuudesta ja yksityiskohdista palveluntarjoajien maahantulon osalta. Neuvotteluissa tavoitellaan myös muun muassa hyvää hallintoa koskevia velvoitteita, jotka koskisivat viisumien ja työlupien käsittelyprosesseja. Velvoitteet koskisivat muun muassa lupamaksujen kohtuullisuutta, lupien käsittelyaikoja, vastaamista hakijalle sekä mahdollisuutta sähköisten hakemusten tekemiseen. EU on tehnyt oman ehdotuksen pöytäkirjaksi, jossa ehdotetaan yhteistyötä sekä velvoitteita takaisinoton osalta. Ehdotus ei ole saanut suurta kannatusta. EU:n ehdotus löytyy komission nettisivuilta osoitteesta: Kuten jokaiseen muuhun kauppasopimukseen jossa EU on osapuolena, myös TiSA:aan tulee sisältymään niin sanottu työvoimalauseke, jossa todetaan EU:n ja jäsenmaiden maahan tuloon, maassa oloon, työhön ja sosiaaliturvaan liittyvien sääntöjen säilyvän voimassa sopimuksen sitoumuksista huolimatta. Lisäksi sopimukseen sisältyy lauseke, jonka mukaan sitoumukset eivät päde, jos henkilöiden maahan tulon tarkoituksena on sekaantua työvoiman ja yrityksen johdon välisiin riitoihin tai neuvotteluihin. Meriliikenteen osalta EU:lla merkittäviä vienti-intressejä Neuvotteluja on käyty muun muassa markkinoillepääsysitoumusten laajuudesta ja syvyydestä sekä meriliikennettä koskevista säännöistä. Neuvotteluissa on vielä paljon avoimia kohtia ja osapuolten näkemykset eroavat toisistaan. EU:n markkinat ovat meriliikenteen osalta yhdet maailman avoimimmista. EU:lla on aiheen tiimoilta merkittäviä vienti-intressejä ja tavoitteita saada luotua kansainvälisiä sääntöjä tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi. GATS:issa osapuolten sitoumukset meriliikenteessä ovat hyvin rajalliset meriliikenneneuvotteluiden keskeydyttyä vuonna Dohan kauppaneuvotteluiden yhteydessä osa WTO-maista on ehdottanut sitoumuksia, mutta sitoumukset eivät ole vielä voimassa neuvotteluiden kariuduttua. EU:lla on alaa koskevia sitoumuksia kahdenvälisissä vapaakauppasopimuksissaan. Neuvotteluja on käyty muun muassa markkinoillepääsysitoumusten katteesta sekä sääntöaiheista, jotka koskisivat esimerkiksi satamiin pääsyä, satamapalveluiden tarjoamista, satamamaksuja, lastinjakosopimuksia. Sopimuksen velvoitteet eivät koskisi maan sisäisiä kuljetuksia (eli kabotaasia). Lentoliikenteen osalta neuvotellaan markkinoillepääsysitoumusten laajuudesta Neuvotteluissa on käsitelty pääasiassa markkinoillepääsysitoumusten laajuutta. GATS:issa osapuolten sitoumukset kattavat vain tietokonepohjaiset varausjärjestelmät, lentoliikennepalveluiden myynnin ja markkinoinnin sekä alusten huollon ja korjauksen. EU on aiemmissa vapaakauppasopimuksissaan tehnyt sitoumuksia edellä mainittujen lisäksi maahuolinnan sekä lentokenttäpalveluiden osalta ja ehdottaa niiden kattamista nytkin. Ehdotuksia on tehty myös muun muassa lentotyön osalta.

7 7(12) Asiantuntijapalveluiden osalta on keskitytty kansainvälisten oikeuspalveluiden käsittelyyn Neuvotteluissa on keskitytty viime aikoina oikeudellisiin palveluihin. Neuvotteluja on käyty muun muassa siitä, minkälaisia sitoumuksia osapuolet voisivat tehdä niin kansallisen, ulkomaisen tai kansainvälisen lain suhteen ja mitä herkkyyksiä eri lainalojen palveluiden tarjoamiseen liittyy. Neuvotteluissa on tehty niin sanottuja fly-in fly-out ehdotus, mutta siitä ei ole päästy vielä yhteisymmärrykseen. Ehdotus tarkoittaisi, että oikeudellisia palveluja tarjoavat asiantuntijat voisivat saapua maahan lyhyeksi aikaa palveluiden tarjoamiseksi ilman, että heitä on lisensoitu kohdemaassa. Monissa maissa lakipalvelut on säännelty ammatti ja ulkomaisten palveluntarjoajien mahdollisuudet tarjota palveluja ovat pienet. Suomessa vain asianajajapalvelut on säännelty ammatti, mutta Suomessa asianajajilla ei ole monopolia lakipalveluiden tarjoamiseen, kuten monissa muissa maissa. Ympäristöpalveluvelvoitteet tukevat ilmastotavoitteita ja ympäristötuoteneuvotteluja Ympäristöpalveluiden osalta neuvottelut keskittyvät markkinoillepääsysitoumusten laajuuteen ja syvyyteen. Ympäristöpalveluilla tarkoitetaan esimerkiksi jätehuoltoa, jätevesien käsittelyä, ilmansuojelua, maanpuhdistusta, meluntorjuntaa ja maisemansuojelu. Neuvotteluissa on keskusteltu muun muassa alaan liittyvistä herkkyyksistä esimerkiksi tilanteissa, jossa julkinen taho tuottaa kokonaan tai osaa palvelusta. EU on tarjouksessaan sulkenut sitoumustensa ulkopuolelle muun muassa puhtaan veden johtamisen, puhdistuksen ja jakelun. Suomella on laajasti GATSsitoumuksia ympäristöpalveluissa vuodelta EU:lle ja Suomelle - aihe on tärkeä. Palvelut linkittyvät tiiviisti ympäristötuotteisiin ja teknologioihin. Suomella on vienti-intressejä erityisesti korkean teknologian cleantechtuotteissa. Ympäristötuotteiden tullinalennuksista käydään samaan aikaa neuvotteluja niin kutsuttujen EGA-neuvotteluiden (Environmental Goods Agreement) piirissä. EGA ei kata palveluja. Kunnianhimoisen TiSA-sopimuksen aikaan saaminen ympäristöpalveluiden kuin muidenkin ympäristötuotteisiin liittyen palveluiden osalta hyödyttäisi näin myös ympäristöteknologian vientiämme. Valtio-omisteiset yritykset EU-maita sitoo jo tiukat sisämarkkinasäännöt Neuvotteluissa yksi osapuoli on tehnyt valtionomisteisia yrityksiä koskevan ehdotuksen, jota on käsitelty vain alustavasti syksyllä Julkiset palvelut on suljettu ehdotuksen ulkopuolelle. EU:n sisämarkkinoilla on jo tiukat valtio-omisteisia yrityksiä koskevat säännöt, jotka ovat TiSA-ehdotusta tiukemmat. EU:n ja Suomen kilpailulainsäädännön näkökulmasta ei ole merkitystä sillä, omistaako yrityksen valtio vai yksityinen taho. Valtionyhtiöt voivat toimia kilpailullisella toimialalla. Tuolloin on tärkeää, että ne toimivat kilpailullisin perustein ja valtionyhtiöitä koskevat samat säännöt kuin yksityisiä yrityksiä. Näin varmistetaan, että markkina toimii ja kilpailu on tasapuolista, eli yritykset toimivat keskenään tasapuolisesti. Poikkeuksena tässä on, mikäli valtionyhtiölle on myönnetty erioikeus tai velvollisuus tuottaa jotain palvelua julkisella mandaatilla. Markkinoillepääsytarjoukset Tarjouksia vaihdettu toukokuussa EU:n velvoitteet aiempien sopimusten mukaisia Viimeisimpiä markkinoillepääsytarjouksia vaihdettiin toukokuussa 6.5. EU teki tarjouksessaan joitakin parannuksia. Suomen osalta parannukset olivat suhteellisen pienimuotoisia.

8 Muuta huomioitavaa Oikeus sääntelyyn 8(12) Muiden osapuolten tarjouksia analysoidaan parhaillaan muun muassa Suomen vientiintressien näkökulmasta. Seuraavia tarjouksia on tarkoitus vaihtaa lokakuussa Sopimus ei estä syrjimätöntä sääntelyä tai esimerkiksi palveluja koskevien laatukriteereiden asettamista. Sääntely on sopimuksen jälkeenkin sallittua ja jopa toivottavaa. Usein avoimet markkinat edellyttävät yksityiskohtaisempaa ja eri toimintoihin pureutuvaa sääntelyä kuin jos alalla toimisi vain yksi yritys. Sääntelyllä, erityisesti kilpailusäännöillä, turvataan tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille toimijoille. Sääntelyllä voidaan myös suitsia kilpailua niin, että esimerkiksi määräävässä markkina-asemassa oleva yritys ei pääsisi väärinkäyttämään asemaansa. Julkiset palvelut on suljettu pois sopimuksesta monin eri tavoin Julkiset palvelut suljetaan sopimuksen ulkopuolelle kauppasopimuksissa yleisesti käytetyllä lausekkeella. Julkisiksi palveluiksi katsotaan palvelut, joita ei tarjota kaupallisesti eikä kilpailtaessa yhden tai useamman palvelujen tarjoajan kanssa. Lisäksi osapuolet voivat tehdä varaumia sitoumuksissaan. EU:lla on monia eri varaumia sellaisten julkisten palveluiden osalta, jotka eivät kuulu edellä mainitun poissulun piiriin. Varaumilla suljetaan esimerkiksi julkisesti rahoitetut terveys- tai koulutuspalvelut velvoitteiden ulkopuolelle tai varataan oikeus myöntää yksinoikeuksia yleishyödyllisten palveluiden osalta. EU-varaumien lisäksi jäsenmaat voivat tehdä maakohtaisia varaumia. Suomella on EU:n laajimmat varaumat sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluiden osalta. Ne koskevat julkisten palveluiden lisäksi myös täysin yksityisesti tuotettuja ja yksityisesti rahoitettuja palveluja. Sopimus ei edellytä julkisten palveluiden yksityistämistä tai kilpailuttamista. Palvelu on myös mahdollista palauttaa takaisin julkiseen tuotantoon kilpailutussopimuksen päätyttyä. Kauppakomissaari Malmström on lisäksi korostanut, että ehdotuksiin, jotka koskevat terveyspalveluja ja esimerkiksi potilasvakuutuksen siirrettävyyttä, ei tulla suostumaan. Suomi on tukenut ja tukee komissiota näissä linjauksissa. Sopimus tulee sisältämään valtioiden välisen riitojenratkaisumekanismin Sopimus tulee sisältämään valtioiden välisen riitojenratkaisumekanismin. Aiheesta on käyty vasta alustavia keskusteluja. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Sopimusluonnoksen sisällön perusteella voidaan tässä vaiheessa ja tämänhetkisen oikeuskäytännön valossa arvioida, että sopimuksen allekirjoittamista ja tekemistä koskevien päätösten perustana olisivat ainakin SEUT 207 artikla ja SEUT 218 artikla. Sopimuksen oikeusperustaa arvioidaan tarkemmin sopimuksen lopullisen sisällön valossa. Komission neuvottelumandaatti löytyy komission kauppapääosaston nettisivuilta:

9 Käsittely Euroopan parlamentissa 9(12) Kansallinen valmistelu Komissio antaa Euroopan parlamentille säännöllisesti tietoja neuvottelujen etenemisestä SEUT 218 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Euroopan parlamentti on äänestänyt TISA-päätöslauselmasta 3. helmikuuta Parlamentti korosti, että TiSA-sopimusken tulisi uusia mahdollisuuksia eurooppalaisyrityksille tarjota palveluja muun muassa televiestinnän tai liikenteen aloilla. Se piti kuitenkin tärkeänä varmistaa, että sopimuksella ei estetä Euroopan maita luomasta lainsäädäntöä yhteiskunnallisesti tärkeissä kysymyksissä kuten työelämään tai tietosuojaan liittyen. U-jatkokirjettä on käsitelty EU2/kauppapoliittisen jaoston, ja sen palvelukauppaa käsittelevän alajaoston kirjallisessa menettelyssä Neuvotteluja käsitellään säännöllisesti EU2/Kauppapoliittisen jaoston palveluiden kauppaan keskittyvässä alajaostossa. Ulkoasiainministeriö toimii alajaoston yhteen sovittajana. Suomen kantoja neuvotteluihin valmistellaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, oikeusministeriön, sisäministeriön, valtiovarainministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, sekä maa- ja metsätalousministeriön kanssa, jotka ovat myös edustettuina jaostoissa. Neuvotteluista on järjestetty myös avoin kuulemistilaisuus , jota oli mahdollisuus seurata myös internetissä ja kommentoida twitterillä. Tilaisuuden tallenne on katsottavissa internetissä osoitteessa: Eduskuntakäsittely Eduskunnalle annettiin tietoja neuvottelujen aloittamisesta päivätyllä E- kirjeellä E 168/2012 vp. Ulkoasianvaliokunnalla ei ollut huomautettavaa valtioneuvoston kantaan. Suuri valiokunta hyväksyi kyseisen kannanoton. Eduskunnalle annettiin tietoja neuvotteluvaltuutuksesta päivätyllä E- jatkokirjeellä. Eduskunnalla annettiin tietoja EU:n ensimmäisestä tarjousluonnoksesta päivätyllä E-jatkokirjeellä. Suuri valiokunta katsoi ulkoasiainvaliokunnan ja talousvaliokunnan näkemysten mukaisesti, etteivät kirjeet antaneet aihetta toimenpiteisiin. Eduskunnalle annettiin tietoja neuvottelutilanteesta ja tavoitellusta sisällöstä päivätyllä U-kirjelmällä U 45/2014 vp sekä samalla päiväyksellä annetulla U- jatkokirjelmällä. Talousvaliokunta yhtyi lausunnossaan (TaVL 48/2014 vp) valtioneuvoston kantaan kunnianhimoisen, sääntelyä yhtenäistävän ja ennustettavuutta luovan sopimuksen neuvottelemisesta. Se korosti joustavan järjestelmän luomista, sillä palvelukaupan muodot ja sisältö kehittyvät jatkuvasti. Lisäksi se piti tärkeänä, että Suomi ei tee sitoumuksia herkillä aloilla kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa, ja että työlainsäädännön alaan kuuluvat määräykset pysyvät yhdenmukaisina EU-sääntelyn kanssa. Ulkoasiainvaliokunta totesi lausunnossaan ( vp) yhtyvänsä valtioneuvoston kantaan korostaen palveluiden olevan Suomelle kasvava vientisektori.

10 10(12) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Sopimus tulee tämänhetkisen arvion mukaan sisältämään sekä EU:n yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvia kysymyksiä sekä mahdollisesti kysymyksiä, jotka kuuluvat jaettuun toimivaltaan, jota unioni ei ole vielä käyttänyt ja jotka näin ollen kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan. Suhdetta Suomen lainsäädäntöön on arvioitava tarkemmin lopullisen sopimustekstin valossa. Sopimus tulee sivuamaan useilta osin Suomessa voimassa olevaa lainsäädäntöä. Suhdetta Ahvenanmaan toimivaltaan voidaan arvioida tarkemmin valmiin sopimustekstin valossa. Pääsääntöisesti kauppapolitiikka kuuluu valtion toimivaltaan. Markkinoillepääsysitoumusten osalta EU:n ja Suomen sitoumuksiin on sisällytetty Ahvenanmaata koskeva varauma, kuten kaikissa muissakin kauppasopimuksissa. Varauman mukaan Ahvenmaa voi rajoittaa kiinteän omaisuuden ostoa sekä palveluiden tarjoamista Ahvenanmaalla henkilöiltä, joilla ei ole kotiseutuoikeutta. Taloudelliset vaikutukset Komissio on valmistelemassa vaikutusarviota sopimuksesta. Se arvioidaan valmistuvan syksyllä Neuvottelujen taloudellisia vaikutuksia on vaikea arvioida tarkasti ennen neuvotteluiden lopullista sisältöä. Vaikutukset riippuvat muun muassa velvoitteiden alakohtaisesta laajuudesta ja syvyydestä. Sopimuksella pyritään poistamaan palvelukaupan esteitä ja luomaan tasapuolisemmat edellytykset kilpailulle eri osapuolimaissa. Kansainvälisten sääntöjen luominen palvelukauppaan loisi yrityksille oikeudellista varmuutta ja ennakoitavuutta toimintaan, mikä voisi lisätä investointihalukkuutta sekä eurooppalaisyritysten vientiä että tuontia. Palvelukaupan säännöt vaikuttaisivat myös laajemmin talouteen. Palvelut linkittyvät tiiviisti muihin tuotantoaloihin. Palvelut muodostavat yhä suuremman osan teollisuustuotteiden arvosta, ja linkittyvät tavarakauppaan kiinteästi esimerkiksi sähköisesti toimitettavien sovellusten tai ohjelmien muodossa. Palvelut myös mahdollistavat tavarakaupan esimerkiksi meri- tai lentokuljetusten muodossa. Neuvottelujen alkaessa komissio arvioi, että mukana olleiden maiden osuus EU:n kaupallisten palveluiden viennistä olisi 58 prosenttia ja tuonnista 59 prosenttia (2010). Maailmankaupasta palveluiden osuus on noin 20 %:ia, mutta palveluiden osuutta aliarvioidaan merkittävästi mittausongelmien vuoksi. Tavarakauppaa mitataan pääasiassa bruttoarvoisesti, palvelukauppaa pääosin jalostusarvopohjaisesti. Kauppatilastot eivät ota huomioon riittävällä tavalla muun muassa yritysten sisäistä palveluliiketoimintaa eri maiden välillä, digitaalista kauppaa tai palvelukauppaa asiantuntijoiden maahantulon muodossa. Jos maailmakauppa kirjattaisiin jalostusarvopohjaisesti, palveluiden osuus olisi vähintään 50 % (WTO, VATT). Tämäkään arvio ei ota huomioon monikansallisten yritysten sisäistä kauppaa. Suomessa palveluiden vienti on kasvussa suurelta osin IT-palveluiden ansiosta. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) mukaan IT-palveluiden vienti vastaa noin 7,2 miljardia euroa eli se on koko Suomen paperin viennin mittaluokkaa. IT-palvelut työllistävät kuitenkin enemmän. Edelleen VATT:in arvioiden mukaan palveluvientieurosta jää Suomeen senttiä. Tavaroissa se on jopa alle 50 senttiä.

11 11(12) Lisäksi on huomattavaa, että palvelualat kasvoivat ennusteita enemmän alkuvuonna Palvelualojen työnantajien ennusteiden mukaan yksityisten palvelualojen liikevaihto kasvoi vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä 3,5 %. TiSA-sopimuksella voitaisiin osaltaan tukea alkanutta kasvua. Euroopan parlamentti on arvioinut, että palvelukaupan esteet aiheuttavan noin 50 %:n lisäkustannuksen palveluiden tarjoamiselle eri maissa ( Parliament's-recommendations). Sopimuksella voitaisiin alentaa tätä kustannusta. Palvelusektori vastaa noin 75 prosentista EU:n ja noin 50 prosentista kehitysmaiden BKT:stä, sekä 75 prosentista EU:n työpaikoista. Palvelualojen työnantajien mukaan yksityiset palvelut vastaavat Suomen kokonaistuotannosta 40 %. Kaupan osuus on 10 %. Kauppa lukeutuu kauppasopimuksissa osin palvelukaupan alaan. Lisäksi on huomattavaa, että valtaosa kasvuyrityksistä (55 %) toimii palvelualoilla. Suomen palvelujen ulkomaankaupasta pääosa suuntautuu EU-maihin. EU:n ulkopuolisista maista Suomen suurimpiin kauppakumppaneihin palveluiden osalta lukeutuvat Yhdysvallat, Intia, Kiina, Sveitsi ja Norja. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Kristiina Kauppinen, UM, Niina Blomberg, UM, EUTORI-tunnus EU/2013/0245 Liitteet Viite

12 12(12) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi GATS, Kauppapoliittinen komitea palvelut ja investoinnit, palvelut, WTO, vapaakauppasopimusneuvottelut TEM, UM EUE, LVM, MMM, OKM, OM, SM, STM, TPK, TULLI, VM, VNK, YM