yksikkö /suku Suvusta ja luvuista pääsääntö: maskuliini o-loppuiset e-loppuiset feminiini a-loppuiset e-loppuiset
|
|
- Timo-Jaakko Virtanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 yksikkö /suku Suvusta ja luvuista pääsääntö: maskuliini o-loppuiset e-loppuiset feminiini a-loppuiset e-loppuiset feminiinin pokkeuksia: o-kirjaimeen loppuvat: la dinamo, la radio, la mano ù-kirjaimeen loppuvat: la gioventù,(nuoriso,nuoruus) la virtù(hyveellisyys), la servitù (orjuus), la tribù (heimo,lauma) i-kirjaimeen loppuvat: la crisi, la metropoli, la sintesi, l'analisi, il parentesi (sulkumerkki, huomautus) ON OLEMASSA MUUTAMIA i-loppuisia maskuliinejä il brindisi, l'alibi maskuliinin poikkuksia: il programma, il panorama, il telegramma, il profeta, miespuoliset -ista-päätteiset: il tassista konsonanttiin loppuvat vierasperäiset sanat (il film, il tennis, l'alcool, il gas...) suvun valinta: MASKULIINI - maskuliinit elävät olennot: il gatto, il leone - hedelmäpuut: il pero, il melo, l'arancio... - vuoret (monti)il Monte Bianco, il Kilimangiaro - viikonpäivät ja kuukaudet (lunedì, martedì, mercoledì, giovedì, venerdì, sabato, gennaio, febbraio...ecc) paitsi domenica -järvet il Garda, il Trasimeno
2 suvun valinta: FEMINIINI -feminiinit elävät olennot: la gatta, la gallina, la mucca, -hedelmät: la pera, la mela, l'arancia -saaret (isole): l'elba, la Sardegna, la Sicilia -abstraktit laatua kuvaavat sanat: la bellezza, l'intelligenza maskuliini ja feminiini on sama ja ero tehdään artikkelillä: e-loppuiset il/la nipote, il/la cantante, l'/l'insegnante -ista-päätteiset il/la pianista -cida-päätteiset l'/l'omicida (murha, murhaaja, tappaja) jotkut eläinsanat pysyvät muuttumina oli kyseessä uros tai naaras il corvo (korppi) il topo (hiiri), la pantera, la tigre perään pitää siis laitta selite: il topo femmina, la pantera maschio artikkelit yksikkö monikko il o-päätteiset i la o-päätteiset le il e-päätteiset i la e-päätteiset le la i-päätteiset le la a-päätteiset le
3 Tapauksia, milloin monikko on sama kuin yksikkö: 1) maskuliinit, jotka loppuvat konsonanttiin: lo sport, gli sport 2) yksitavuiset: il re, i re; la gru, le gru 3) feminiinit i-päätteiset: la crisi, le crisi 4) feminiinit-ie-pääteiset: la serie, le serie (paitsi la moglie le mogli) 5) feminiini- à-,ù-päätteiset: la città 6) yhdyssanat, joissa toinen osa on verbi ja substantiivi monikossa: il portalettere i portalettere Feminiinin erityssääntöjä: 1)-ca -ga -päätteiset: l'amica le amiche la riga le righe 2) -cia ja -gia -päätteiset kun painoa ei ole i:llä la caccia le cacce la pioggia le piogge 3)-cia ja -gia -päätteiset kun painoa ei ole i:llä, mutta vokaali on viimeistä tavua edellä: la ciliegia, le ciliegie tai le ciliege la valigia, le valigie tai le valige la camicia, le camicie tai le camice 4) -cia ja -gia -päätteiset joissa on paino i:llä la famacia le farmacie la bugia le bugie
4 Maskuliinin erityssääntöjä: 1)co- go- päätteiset jos vokaali edeltää co- tai go- tavua tulee il sindaco i sindaci l'astrologo gli astrologi jos konsonantti edeltää co- tai go- tavua, tulee monikossa -chi ja -ghi l'affresco gli affreschi il chirurgo i chirurghi jos co- go-loppuinen sana on kaksitavuinen, tulee monikossa -chi ja -ghi l'ar-co gli ar-chi il lago i la-ghi 2) painottomat io-päätteiset lo studio gli studi, il negozio, i negozi 3) painolliset i:t io-päätteissä lo zio gli zii ATTENZIONE! Maskuliineissä on paljon poikkeuksia: il greco i greci ( kaksitavuinen) il castigo i castighi ( vokaali ennen)rangaistus il carico i carichi (vokaali ennen) kuorma il dialogo i dialoghi l'obbligo gli obblighi joissakin on olemassa kaksi vaihtoehtoa:
5 lo stomaco, gli stomachi tai gli stomaci 1) epäsäännölisiä monikoja il dio gli dei il bue i buoi 2) vain monikkomuoto: gli occhiali, le forbici 3) vain yksikkö: la fame, il miele, il sangue 4) yksikkö maskuliini ja monikko feminiini: il dito la dita l'uovo le uova 5) molemmat muodot, mutta merkitys muuttuu il braccio le braccia tai i bracci( rakennuksen siipi) l'urlo le urla (ihminen) gli urli (eläimen) 6) yhdyssanat, jolloin loppuosa muuttuu la madreperla le madreperle 7) yhdyssanat, joissa molemmat osat muuttuvat la mezzaluna le mezzelune 8) capo-sana yhdyssanassa il capolavoro il capoluogo il caposquadra i capolavori i capiluoghi i capisquarda
Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8
Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8 Eskon ja Allin ihmemaa - harjoituslista SANATASO Jakso 1. Äänteet ja kirjaimet 1. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 1 Kuvasana 2. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 2 Kuvavalinta
Angelica, Nerina, Miriam e Duilio prẹndono un cappuccino, un tè, un caffè e un frullato. che cosa? = cosa? = che? A Una pasta.
Unità 3 (tre) CHE COSA PRENDI? Angelica prende un tè. un frullato In un bar Kahvilassa 1 (uno) Angelica Che cosa prendi? Nerina Io prendo un cappuccino, e tu? A Io prendo un tè. N E voi cosa prendete?
il fratello e le sorelle di nonno Gabriele Gabriele-vaarin sisarukset cugini di Giulia e Raffaele Giulian ja Raffaelen serkkuja
PERSONAGGI HENKILÖT Giulia D'Ulivo: madre divorziata Ẹlena Birbanti: figlia adolescente Alberto Birbanti: padre assente Raffaele D'Ulivo: zio simpạtico ma distratto Gabriele D'Ulivo: nonno distrattissimo
A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet
A2- espanja Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet - innostuu kokeilemaan ja kuuntelemaan espanjan kieltä - oppii käyttämään tavallisimpia omaan elämään liittyviä sanoja
PANE AL PANE I-1. Corso di italiano del ventunesimo secolo per studenti finlandesi adulti
PANE AL PANE I-1 Corso di italiano del ventunesimo secolo per studenti finlandesi adulti senza conservanti, coloranti né zuccheri aggiunti fatto a mano da Cira Almenti con l aiuto di: Tarja Jolma, Matti
SOSTANTIVI, AGGETTIVI E ARTICOLI
PaP I-1 Indice della Grammatica GENERE E NUMERO; SOSTANTIVI, AGGETTIVI E ARTICOLI FEMMINILE E MASCHILE, SINGOLARE E PLURALE ARTIKKELIEN TEHTÄVÄT ARTIKKELIN TEHTÄVÄ: YHTEENVETO ARTIKKELIN MUODON VAIHTELU
Luku 2. Nominit. 2.1. Nominit
Luku 2 Nominit 2.1. Nominit Akkadissa nomineilla (substantiiveilla ja adjektiiveilla) on kaksi sukua (maskuliini ja feminiini), kolme lukua (yksikkö, duaali ja monikko) ja kolme sijaa (nominatiivi, genetiivi
K3 ADJEKTIIVIN TAIVUTUS (luonnos)
K3 ADJEKTIIVIN TAIVUTUS (luonnos) K KREIKKA, https://genfibeta.weebly.com/k.html (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin gen.fi/-osoitteeksi) K3 NOMINIT JA PARTIKKELIT, https://genfibeta.weebly.com/k3.html
H3M JOHDANTO 1. YLEISTÄ SANASTOA. Toshav-sanassa on kamats kaikissa monikon taivutusmuodoissa. "yhdistäjä", language, "tongue"
H3M JOHDANTO 3 HEPREA, SANASTOT, https://genfibeta.weebly.com/h3.html (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin gen.fi/-osoitteeksi) H3M MAAT JA KIELET, https://genfibeta.weebly.com/h3m.html H3M Johdanto,
Statiivi ja verbaaliadjektiivi. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto
Statiivi ja verbaaliadjektiivi Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto Verbaaliadjektiivi Verbistä voi johtaa adjektiivin kaavalla parvs- Vokaali V on yleensä i, mutta joillakin verbeillä
osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ
Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE
Juurijärjestelmä ja verbien G-vartalo. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto
Juurijärjestelmä ja verbien G-vartalo Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto Peruskäsitteet Akkadissa suurin osa nomineista ja verbeistä koostuu kahdesta elementistä: 1. Kolmesta juurikonsonantista
Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet
Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =
Kirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista
Mäkiset Sivu 1 / 13 Mäkiset harjoituslista Kirjaimet Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" 1. Suomen kielen kirjaimet ja äänteet Tutustuminen 2. Suomen kielen äänteitä 1 Osuma 3. Suomen kielen
פנים.24 אלהים.18 אשר.9 H3A SANAT ILMAN VOKAALI- JA LUKUMERKKEJÄ (KTIV CHASER)
H3A SANAT 1 40 3 HEPREA, SANASTOT, https://genfibeta.weebly.com/h3.html (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin gen.fi/-osoitteeksi) H3A TANACH, https://genfibeta.weebly.com/h3a.html H3A Sanat 1 40, https://genfibeta.weebly.com/h3a-sanat-1-40.html
Luku 14. Lukusanat. 14.1. Status absolutus. 14.2. Perusluvut
Luku 14 Lukusanat 14.1. Status absolutus Kolmas nominien statuksista on absolutus, jota käytetään vain tietyissä rakenteissa ja ilmaisuissa. Tässä kirjassa status absolutuksia esiintyy vain lukusanoista
K3 1. DEKL. FEM. (luonnos)
K3 1. DEKL. FEM. (luonnos) K KREIKKA, https://genfibeta.weebly.com/k.html (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin gen.fi/-osoitteeksi) K3 NOMINIT JA PARTIKKELIT, https://genfibeta.weebly.com/k3.html K3
H5C 5 (luonnos) 1. PÄÄTTEELLISTEN FEMINIINIEN MONIKKO (s. 57) A-päätteisten feminiinien monikko on "ot".
H5C 5 (luonnos) 4 HEPREA, KIELIOPPI JA OPPIKIRJAT, https://genfibeta.weebly.com/h4.html (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin gen.fi/-osoitteeksi) H5C OPI HEPREAA, https://genfibeta.weebly.com/h5c.html
PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi
PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN A) Veeʹrb, koin lij tääʹssmuuttâs Verbit, joissa on astevaihtelu -ad infinitiiv -ad sâjja ǩieʹčč -ai infinitiivin -ad:n tilalle pääte
Kreikan muistivihko. Eli mitä 1. periodin muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2008
Kreikan muistivihko Eli mitä 1. periodin muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2008 Kreikan opiskelun kivijalat Tähän muistivihkoon on koottu kreikan muotoopin keskeisimmät asiat
Genetiivi vastaa kysymykseen kenen, minkä. Yksikössä genetiivin tunnus on -n (koulun, opettajan, kirjan). Nyt opiskelemme monikon genetiivin.
Monikon genetiivi Genetiivi vastaa kysymykseen kenen, minkä. Yksikössä genetiivin tunnus on -n (koulun, opettajan, kirjan). Nyt opiskelemme monikon genetiivin. Monilla sanoilla voi olla useampi erilainen
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
la mamma = la madre (muodollisempi) il papà = il padre (muodollisempi)
PaP I-1 unità 2 Unità 2 (due) GIULIA È LA MAMMA DI ẸLENA la mamma = la madre (muodollisempi) il papà = il padre (muodollisempi) 1991 Giulia D'Ulivo è la mamma di Elena. Elena è la figlia di Giulia e Alberto.
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,
Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari
Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,
Neljäs kansainvälinen teoreettisen, matemaattisen ja soveltavan kielitieteen olympiaadi
Neljäs kansainvälinen teoreettisen, matemaattisen ja soveltavan kielitieteen olympiaadi Yksilökokeen ratkaisut Tehtävä nro 1 Lauseen sanajärjestys on SOV. Substantiiveihin liittyy ki (joka on itse asiassa
Luku 7. Verbitön lause ja statiivi. 7.1. Verbitön lause
Luku 7 Verbitön lause ja statiivi 7.1. Verbitön lause Akkadissa ei ole kopulaverbiä ( olla-verbiä ). Lauseet, joissa muut kielet käyttävät kopulaa, ilmaistaan akkadissa yksinkertaisesti asettamalla subjekti
Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.
Puhekieli Kirjoitettu kieli ja puhuttu kieli eroavat aika paljon suomen kielessä. Katsomme, miten puhekieli toimii. Keskitymme Oulun alueen puhekieleen, mutta osa puhekielen piirteistä on sellaisia, että
Verbien morfologia. I á: II ĕá: III e: IV í, î
Verbien morfologia Verbien sanakirjamuoto on infinitiivi. Tämän edeltää yleensä partikkeli a: a fí olla. Romanian verbit on perinteisesti jaettu neljään konjugaatioon infinitiivin päätteen mukaan: I á:
PALKKITYÖSKENTELYÄ JA RINNAKKAISOPETUSTA KOULUMETSÄSSÄ ELI SUUNNITELMIA YHTEISTYÖTUNNEILLE
PALKKITYÖSKENTELYÄ JA RINNAKKAISOPETUSTA KOULUMETSÄSSÄ ELI SUUNNITELMIA YHTEISTYÖTUNNEILLE AIHEENA ÄIDINKIELI / syksy Lämmittely / yhteisleikkinä välimerkkijumppa (15 min): Opettaja lukee tarinaa. Oppilaiden
SUBSTANTIIVIT (text 2, s. 35)
SUBSTANTIIVIT (text 2, s. 35) Substantiivit jaetaan viiteen taivutusluokkaan (deklinaatioon) monikon tunnuksen mukaan. Taivutusluokissa 1 3 on pääasiassa en-sukuisia sanoja ja taivutusluokissa 4 5 pääasiassa
Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3
Esipuhe Tämä Espanjan kielioppi on tarkoitettu espanjan kielen opiskelijoille, opettajille, kääntäjille ja kaikille, jotka tarvitsevat espanjan kielen suullista tai kirjallista taitoa. Pyrkimyksenä on
Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census
Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik Official Statistics of Finland VI C:106 Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census 1980 Osa XV Del XV Volume
šarrāt gen./akk. šarrī Taulukko 3.1 Status constructus -muodot nominaalisen omistajan kanssa. *) Yksikön muodostustapa vaihtelee.
Luku 3 Omistus 3.1. Status constructus Nomineilla on edellisessä luvussa esiteltyjen kategorioiden lisäksi status, joka sen mukaan, mikä nominin asema on lauseessa. Statuksia on kolme: rectus (lyhennetään
Il tavolo i tavoli, l'affamato gli affamati il bicchiere i bicchieri la sedia le sedie, l'affamata le affamate
Go to Top Tarvittaessa voit lataa tämä tiedosto tästä -> scarica da qui il documento Verbo ESSERE IO SONO TU SEI LEI È NOI SIAMO VOI SIETE LORO SONO Verbo AVERE IO HO TU HAI LEI HA NOI ABBIAMO VOI AVETE
Suomi 3A. Torstai 1. kesäkuuta Syreeni
Suomi 3A Torstai 1. kesäkuuta 2017 Syreeni Lämmittely: Juttele parin kanssa Mitä kuuluu? Millainen päivä sulla on ollut? Mitä sä teit viime viikolla? Kotitehtävä: harjoitus 7 Nominatiivi yksikkövartalo
RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2
RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,
Luku 12. Duaali, interrogatiivit, indefiniitit. 12.1. E-verbit. 12.2. Duaali
Luku 12 Duaali, interrogatiivit, indefiniitit 12.1. E-verbit Heikkojen e-verbien lisäksi babyloniassa on muutamia muita verbejä, joiden muodoissa a:n tilalla on e. Useimpien toisena tai kolmantena radikaalina
Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:
Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?
GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu
Persoonataivutus ja yksinkertaiset lauseet. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto
Persoonataivutus ja yksinkertaiset lauseet Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto Persoonataivutus Preesens Perfekti Preteriti y.1.p. aparras aptaras aprus a-... y.2.p. mask. taparras taptaras
Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista
Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys
Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita
1 Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot nominatiivi kännykkä keitin partitiivi kännykkää keitintä genetiivi kännykän keittimen akkusatiivi kännykän/kännykkä keittimien/keitin illatiivi
Fonologisen tietoisuuden ja kirjainten opettamisen tukeminen esi- ja alkuopetuksessa
Fonologisen tietoisuuden ja kirjainten opettamisen tukeminen esi- ja alkuopetuksessa HYVÄ ALKU -messut Jyväskylä, 2.-3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Oppimistutkimuksen keskus, Turun yliopisto ÖTÖKÄSTÄ öö Muistitukien
Esimerkkejä nuoremman muinaisruotsin substantiivien taivutuksesta
1 Esimerkkejä nuoremman muinaisruotsin substantiivien taivutuksesta 1. -AR N fisker 1 fiska(r) G fisks fiska D fisk(i) fiskum A fisk fiska Näin taipuvat useimmat yksitavuiset maskuliinit esimerkkisana
6S S
Sisällys UUSI ASUNTO RYHMÄTYÖ TIETOKONELUOKASSA ESIPUHE S. 6 KIRJAN HENKILÖT S. 7 6S.172 207 Muuttaminen, siivoaminen ja remontointi Monikon partitiivi Järjestysluvut 7S. 208 229 Tietokoneen käyttäminen
Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot
Adjektiivit Yleistä ja taivutus -> Bok ett -> Rakenteet -> Adjektiivit -> Tavallisia adjektiiveja Och: -> Bok tre -> Rakenteet -> Adjektiivi-palapeli http://www2.edu.fi/etalukio/psykka_ruotsi/index.php?cmscid=327&oid=488&subid=488
Ohjeita Korp-konkordanssihakuohjelman käyttöä varten
Ohjeita Korp-konkordanssihakuohjelman käyttöä varten Tämä on kooste ohjeita Korp-konkordanssihakuohjelman käyttöä varten. Tässä tarkoitettuja palveluntarjoajia on ainakin kaksi: - https://korp.csc.fi Kielipankin
ää*r: rfrtlqäe'räs rr[; äsüä FäF r."f F'*üe ;=v* tr, $rr;gt :r1 älfese li ä; äepö* l4:e x1;'.äö l--g! li r: ; ;;*; ssü ntirs E,pä ;;qi?
j X \: c : 1:8" : Z : : ) ) c 1 T [ b[ ]4 ) < c 1 ü ]T G \\ e p > : [ : e L [? p 2 9 Z S: c? [:? " : e :: [ : >9 Y :[ p e ß < 1 9 1 \ c 4 > ) 1 :91$ :e h b 1 6 " ö:p:?e S9e R ü e $ :1 ee \ eö 4:e 1ö X
Benvenuti al corso. Tervetuloa kurssille TAVOITTEET. capitolo kappale
capitolo kappale 1 Benvenuti al corso Tervetuloa kurssille TAVOITTEET Tämän kappaleen jälkeen osaan tervehtiä italiaksi esittäytyä Flashback: è tutto iniziato così Johdantotekstien suomennokset ja sanastot
Nominit. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto
Nominit Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto Nominien kieliopilliset kategoriat Substantiivit ja adjektiivit Kaksi sukua maskuliini, feminiini Kolme sijaa nominatiivi, akkusatiivi, genetiivi;
Partitiivin. monikko. Heidi Törmänen
Partitiivin monikko Heidi Törmänen o, ö, u, y juusto tyttö kurkku hylly juusto ja tyttö jä kurkku ja hylly jä ja/jä i e tomaatti tomaatt e ja keksi keks e jä posti lasi uudet i-sanat, lainasanat post e
Kirjoita yhdyssanat "väärin"
Kirjoita yhdyssanat "väärin" Muista tarjota Mankelille yhdyssanat "väärin" eli yhdysosat erikseen kirjoitettuna ja muuta ne normaaliasuun vasta, kun ne ovat käyneet hyväksyttävästi mankelin läpi: Jänö
Lycka till! Otava. Ruotsin alkeiskirja aikuisille. Kaija Turpeinen
Kaija Turpeinen Lycka till! Ruotsin alkeiskirja aikuisille Kaija Turpeinen Otava Lycka till on aikuisopiskelijoille tarkoitettu ruotsin alkeisoppimateriaali. Se soveltuu Sinulle, joka aloitat ruotsin opiskelun
Lausuminen kertoo sanojen määrän
Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa
PÄÄLAUSEEN SANAJÄRJESTYS. Lauseen aloittaa ja toisella paikalla lauseessa on. Kieltosanat ja muut liikkuvat määreet ovat.
A) SUORA SANAJÄRJESTYS Maria spelar gitarr varje dag. Max bor i Esbo. PÄÄLAUSEEN SANAJÄRJESTYS Lauseen aloittaa ja toisella paikalla lauseessa on. Mats vill inte städa sitt rum. Mamma och pappa har alltid
Marû ja modaalit. Aleksi Sahala
Marû ja modaalit Aleksi Sahala 27.09.2015 Marû Intransitiivitaivutus Marûn intransitiivinen persoonataivutus muodostetaan ensimmäisellä suffiksisarjalla, sekä preesens-futurin tunnuksella {ed} Yksikkö
PARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia?
Kannoin kirjapinoa. Käytän silmälaseja. PARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia? Partitiivi vastaa kysymykseen Ketä? Mitä? Keitä? Millaista? Millaisia? Partitiivilla ilmaistaan jonkin kokonaisuuden
Tässä jaksossa opetellaan tunnistamaan vokaaleja ja konsonantteja. Jaksossa harjoitellaan myös etuja takavokaalien tunnistamista sekä vokaalisointua.
Suomiset seikkailevat Ohjelman sisältö Aihe 1, Jakso 1, Kirjaimet ja äänteet - Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen Tässä jaksossa opettelet muun muassa kirjainten ja äänteiden vastaavuutta sekä aakkosjärjestystä.
pag. 36 e 68 si lavano fa colazione PaP I-2 unità 17
odio il lunedì! Unità 17 (diciassette) A CHE ORA TI ALZI? 1 Ingrid Ti alzi sempre presto la mattịna? Giulia Sì, mi sveglio sempre alle sei in punto, mi lavo, faccio colazione ed esco. I Che brava! Io la
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PORTUGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PORTUGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 Portugalin kielen opetuksen suunnitelma Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun
Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla
Kuka lukisi minut seminaari, Tampere 10.11.2017 Hanna Pöyliö, Niilo Mäki Instituutti Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla @lukumummit 1 Hyvä sanastoharjoitus Sanasto
Mitä tarkoittavat työkirjan kappaleiden alussa olevan otsikon merkinnät?
Mitä tarkoittavat työkirjan kappaleiden alussa olevan otsikon merkinnät? Tässä on kirjaimen nimi suomalaisilla kirjaimilla, ja sen alla se äänne, jota kirjain merkitsee, eli miten se luetaan. 'Alefin kohdalla
Uusikaarlepyy Opetussuunnitelma Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2)
Uusikaarlepyy Opetussuunnitelma 2016 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2) Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus on oppimäärä, joka on erityisesti tarkoitettu niille oppilaille, joilla on jokin muu
Venäjä vieraana kielenä 2018: valintakokeen arvosteluperusteet
Venäjä vieraana kielenä 2018: valintakokeen arvosteluperusteet 1. Kirjallisuusessee: annetut pisteet perustuvat seuraaviin kriteereihin 1.1. Sisältö - Vastauksen itsenäisyys ja omaperäisyys (kriittinen
HOIDOKKI hoitotieteellinen asiasanasto. Kristiina Junttila sanastotyöryhmän jäsen / SHKS kehittämispäällikkö / HUS
HOIDOKKI hoitotieteellinen asiasanasto Kristiina Junttila sanastotyöryhmän jäsen / SHKS kehittämispäällikkö / HUS Hoidokin tarkoitus ja tavoitteet Näyttöön perustuva toiminta vaatii järjestelmällistä tiedon
- Passiivi-lauseessa ei ole tärkeää, kuka tekee. Yleisesti tehdään. (something is done)
Passiivi Milloin käytät passiivia? 1.) Passiivi-lause - Passiivi-lauseessa ei ole tärkeää, kuka tekee. Yleisesti tehdään. (something is done) - Esimerkiksi: Suomessa juodaan paljon kahvia. Talo myytiin
LISÄHARJOITUKSIA. 3) Onko kirjaimen alapuolelle merkitty piste vokaali vai konsonantti?
LISÄHARJOITUKSIA Alef ja bet 1) Mihin suuntaan hepreaa luetaan? 2) Onko kirjain א vokaali vai konsonantti? Miten se ääntyy? 3) Onko kirjaimen alapuolelle merkitty piste vokaali vai konsonantti? 4) Lue
Seitsemästoista kansainvälinen kielitieteen olympiadi
Seitsemästoista kansainvälinen kielitieteen olympiadi fi Yongin (Korean tasavalta), 29. heinäkuuta 2. elokuuta 2019 Tehtävä nro 1. Sanajärjestys: (O) V-I S (S = subjekti; O = objekti; V = predikaatti)
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI SOMALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI SOMALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 SOMALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja
- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.
MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on
Sisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80
Sisällys Esipuhe.... 6 0. Aakkoset ja koulussa 8 Aakkoset Koulusanat Mikä sinun nimi on? Tavaaminen 4. Torilla 80 Isot numerot Mitä maksaa? Ruokia ja juomia Millainen? Partitiivi Negatiivinen verbi ko/kö-kysymys
Kirje jonka Ivan Panin kirjoitti New York Sun lehdelle
Kirje jonka Ivan Panin kirjoitti New York Sun lehdelle Muutama kuukausi ennen sunnuntaita, marraskuun 19 päivää vuonna 1899 the New York Sun -lehti oli omistanut suurimman osan erästä sivua sunnuntaipainoksestaan
Kreikan muistivihko. Apuneuvo kreikan 1. ja 2. jakson muoto-opin pikakertaamisen Risto Uro/ kevät 2011
Kreikan muistivihko Apuneuvo kreikan 1. ja 2. jakson muoto-opin pikakertaamisen Risto Uro/ kevät 2011 Kreikan opiskelun kivijalat Tähän muistivihkoon on koottu kreikan muoto-opin keskeisimmät kohdat 1.
ISBN 978-951-792-712-3. Finn Lectura. Kustantaja Finn Lectura, 2015 www.finnlectura.fi
ISBN 978-951-792-712-3 Copyright Heidi Mäkäläinen Finn Lectura Kustantaja Finn Lectura, 2015 www.finnlectura.fi Tämä teos on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61). Tätä teosta ei saa valokopioida lainkaan.
ELÄINSOVELLUKSEN KÄYTTÖOHJE. 25.8.2005 Seija Lahtinen
ELÄINSOVELLUKSEN 25.8.2005 Seija Lahtinen 1 (11) Sisällys 1 Eläinsovelluksen käyttöohje 3 2 Koiran tietojen lisääminen.. 3 3 Linnun tietojen lisääminen.. 5 4 Eläintietojen tulostaminen. 8 5 Eläimen tietojen
Runolaulu aineettomana kulttuuriperintönä Kainuussa (kuvassa Jussi Huovinen) linkki: https://www.youtube.com/watch?v=mu0hj_izgg0.
Runolaulu aineettomana kulttuuriperintönä Kainuussa (kuvassa Jussi Huovinen) linkki: https://www.youtube.com/watch?v=mu0hj_izgg0. Laulu kulttuurisen kommunikaation muotona Ihmisellä on atavistisessa muistissa
äiäää?l älägcläälii äisrä lää äää
E m vf z ln7 r vr ll n U d \r .Tl vr r E0.Tl : N. ' 6 J n n 5 EF g m : ' ".E q ' v { m i. 'n 9. E!. G r'.n ff ge re E'l n,. q (f,,r L : n 6 :. G N. +.:, lrf s 'T ^ x vr L : @ : L 5 T g G H liäiiiiii$ä1läl
Ilmoittaudu Weboodissa klo (sali L4) pidettävään 1. välikokeeseen!
8069 TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Harjoitus 7, viikko 9, kevät 2013 (Muut kuin taloustieteiden tiedekunnan opiskelijat) MUISTA MIKROLUOKKAHARJOITUKSET VIIKOLLA 9! Ilmoittaudu Weboodissa 4.3.2013 klo
COMETA 2 Alaluokkien pitkän espanjan tekstikirja
Kaija Kaasinen Kimmo Kontturi María del Carmen Martínez Carrillo Anne Niemi COMETA 2 Alaluokkien pitkän espanjan tekstikirja Libro de texto OPETUSHALLITUS Tässä opit Sanasto Kielioppi Kulttuuritietoa sivu
Kreikan muistivihko. Eli mitä syksyn muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2006
Kreikan muistivihko Eli mitä syksyn muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2006 Kreikan opiskelun kivijalat Tähän muistivihkoon on koottu kreikan muotoopin keskeisimmät asiat syksyn
Sisällys. Unidade 3: Já falas muito bem! 56. Unidade 1: Como se chama? 20. Unidade 4: Como é a tua família? 80. Unidade 2: Como está?
Sisällys Esipuhe Ääntäminen ja oikeinkirjoitus Portugalin kieli Portugalin historian käännekohtia 6 7 4 7 3: Já falas muito bem! 56 Teemasanasto: Opiskelu; luonne ja mielentilat; ulkonäkö Kielioppi: Substantiivien
HAKIJA ID: (Valvoja täyttää / Ifylls av övervakaren) ITALIALAINEN FILOLOGIA / ITALIENSK FILOLOGI
HAKIJA ID: (Valvoja täyttää / Ifylls av övervakaren) ITALIALAINEN FILOLOGIA / ITALIENSK FILOLOGI 12. 6. 2007 Valintakoe / Urvalsprov 2007 Tasokoe / Nivåprov 2007 (Kotimaisten hakijoiden koe / Detta prov
Eo C)sl. oarl. d to E= J. o-= o cy) =uo. f,e. ic v. .o6. .9o. äji. :ir. ijo 96. {c o o. ';i _o. :fe. C=?i. t-l +) (- c rt, u0 C.
C C C)l A\ d Y) L P C v J J rl, ( 0 C.6 +) ( j 96.9 :r : C (Db]? d '; _ äj r, { . 3 k l: d d 6 60QOO:ddO 96.l ä.c p _ : 6 äp l P C..86 p r5 r!l (, ō J. J rl r O 6!6 (5 ) ä dl r l { ::: :: :: 6e g r : ;
SÁMI GIELLAGÁLDUN KOLTANSAAMEN KIELIJAOSTON KOKOUSPÖYTÄKIRJA. Läsnä Tiina Sanila-Aikio jäsen, pj Seija Sivertsen. Erkki Lumisalmi
SÁMI GIELLAGÁLDUN KOLTANSAAMEN KIELIJAOSTON KOKOUSPÖYTÄKIRJA 23.5.2014 Aika Perjantai 23.5.2014 klo 8.30-18.25 Paikka Sajos, Sisti, Inari Läsnä Tiina Sanila-Aikio jäsen, pj Seija Sivertsen jäsen Merja
K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A
K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E
Verbisuffiksit. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto
Verbisuffiksit Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto Verbin morfotaksi I VETITIIVI ajj- kielto II PERSOONAPREFIKSI u- he (prefiksi) IIIa PREFORMATIIVI ša- kausatiivi IIIb VARTALO -šmar-
Keski-Suomen luontomuseo
Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 3-4 lk. Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo 2 Tässä on museon pohjapiirros. Siihen on merkitty numeroilla, millä kohdalla kukin tehtävä tehdään. Pohjapiirros
SUBSTANTIIVI. Jussi Halla-aho Muinaiskirkkoslaavin käsikirja - substantiivi - LUKU III
LUKU III SUBSTANTIIVI 1. Substantiivin kieliopilliset ominaisuudet Substantiivit jakautuvat kolmeen sukuun, maskuliineihin, feminiineihin ja neutreihin. Suku ei ole varsinaisesti substantiivin taivutuskategoria
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Jarno Bruun Nina Kilpimaa-Lipasti Milena Komulainen Hanna Kotilainen SISÄLLYS Kertaa kirjainmuodot... 6 Oman tekstin tarkistaminen... 10 Kaveripalaute... 12 Koulukaverit OPPIKIRJAN
ää!ääää ääälrirtiiti
v giiäiääiääi EiääliI ä äilliiääi;fiiääiiäiilii lääiieffi iääi!:;ääti ää!ääää ääälrirtiiti v A oo 5: t.l \J o "-! a ) i < \ J O 11 F z tiie;t; E!.ääEäE ii ze }E ieee:::eee etiä!ä! äerie;icfe giä:lä :iffiti
Näkökulmia kirjallisuuteen, 5 tyylistä ja runoudesta
Näkökulmia kirjallisuuteen, 5 tyylistä ja runoudesta Cecilia Therman SULJETHAN MATKAPUHELIMESI! Jättäkää myöhästyville paikkoja oven lähelle. Ohjelma 1. Keskustelua tyylistä 2. Ohjeita runojen analysoimiseen
KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä?
MONIKON PARTITIIVI KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä? Minulla on kirjoja. Hänellä on koiria. Minulla ei ole levyjä. Hänellä ei ole ystäviä. 2. Missä? Mistä? VERBI Mitä? Ketä? Mihin? (yksikkö) Pöydällä
KIELIOPPIA. Englannin artikkelien käytöstä
KIELIOPPIA Englannin artikkelien käytöstä MITÄ JA MIKSI? artikkelit ovat pikkusanoja, joita käytetään substantiivien edessä ilmaisemaan eri asioita artikkeleita on kolme: epämääräiset artikkelit: a ja