AIKATAULUAJON VAIKUTUS PUUTAVARAN AUTOKULJETUKSEN TUOTTAVUUTEEN

Transkriptio

1 6/ 989 AIKATAULUAJON VAIKUTUS PUUTAVARAN AUTOKULJETUKSEN TUOTTAVUUTEEN Antti Korpilahti Pää~avoit~eet o~on puut~vakan ajodulvuj.ja ovm: ~eht~av~~~an vajlj'ri,{_j.j~~a puun- Räy~~öä v~~aava ~~ainen puuv~~ Ruo~mol le ja väu~ää a~ojen JtUuhRa~um-i.nen ~eh ~aille. Nämä ~~voit~eet J.Jaav~U~an, muf~~ pu~avajta-a~o~ vlipyvy air~~ulun muraart v~~aanot:t~villa ~eht~a Rauemm-i.n Ru-i.n ilian airmaulua v~~~no~~avilla. Me.JrW:~ä v-<.n.6 yy n-u.den vlipym-i.-6 een on.6 e, U;t_ä airmaulua Räy~~ävillä teht~a puut~vajtan v~~o-i.~~ py~ään väu~ämään RoRonaan. Kun pu~avajta.6-u.nte~öän ~o-i.j.j~a.6u0l.a~n Räy~~öön, RuOir.m-i.en pwtra.m-i.nen vliväj.j~yy Ruo~on ~o-i.m-i.~ahä~ö-i.den, J.Jyö~~öpöydän ~äy~~ym-i.j.jen ja mu-i.den RURey~yJ.J~en vuolv-i.. AjodU~u ~o-i.m-i.~a vo-i. RudenR-i.n ed-i.j.j~öä J.JuU!t-i.en a~oroht~~en vuoj.j-i.j.juo~~e-i.den J.Jaavut.:t~~a, jo.6 airmaul~ulven ymeyduj.jä ~~ odu~an RuljU.LU.den vuodenajod~ai-6~~ vaimelua. JOHDANTO Tämä selvitys koskee sellaista puutavarankuljetusta, jossa autoille on annettu tavoitteeksi saapua tehtaalle yhden tunnin tai sitäkin tarkemman aikataulun mukaisesti. Siten ajoitettu puutavaran vastaanotto on tätä nykyä käytössä yhdeksällä kuitupuuta - pä ä osin mänty- ja koivukuitupuuta - raakaaineenaan käytt ävällä teht aalla ; ne valmistavat sulfaattiselluloosaa ja käyttävät pyöreää puuta noin milj. m vuodessa. Aikataulun mukainen vastaanotto koskee autoilla perille kuljetettavaa puumää~ä, joka näil lä tehtailla on noin 9 milj. m vuodessa. Kun raakapuuta kuljetetaan utoilla tehtaalle kaikkiaan noin 0 milj. m vuodessa, on kuljetuksista aikataulun mukaisia noin 0 %. Aikataulutusta on puutavaran kuljetuksessa käytetty än; Pohjois-Suomen tehtailla se on ollut käytössä jo 960-luvulla. AIKATAULUTUKSEN TAVOITTEET JA MERKITYS Puutavara-autojen saapumista tehtaal l e on ryhdytty aikatauluttamaan erityisesti kahdesta syystä: autojen saapumisruuhkan väl ttämiseksi tai, kun puutavara pyritään siirtämään kuljetuksesta välittömästi käyttöön sen saavuttua tehtaalle, vastaanotto-olosuhteiden ja rajallisen varastointitilan vuoksi. Kun puutavara kuljetetaan ilman aikataulua, autojen saapumirren tehtaille on ruuhkautunut varsinkin Vastaanottoajan alkuun ja sen jälkeen satunnaisesti päivän aikana (kuva, s. ). Kuorman purkamista on jouduttu odottamaan jopa useita tunteja. Aikataulutta toimittaessa kuljettaja on voinut perin huonosti etukäteen arvioida kulloisenkin tehtaallaviipymisajan ja varautua t yö päivän loppuajan käyttöön. Kun teh taalle saapumista säännellään aikataulun avulla, kuljettaja tietää tulevansa heti palvelluksi ja voi siten arvioida tehtaa llaviipymisajan tarkasti ja suunnitella työaikansa käytön sen mukaan. Erä iss ä tapauksissa puutavarankuljetukset on aikataulutettu pikemminkin teh taan puutavaran vastaanoton ja kuorimon olosuhteiden vuoksi kuin kuorman purkamisen odotusaikojen tai puutavaran tehtaa llavarastoinnin välttämiseksi. Niin on erityisesti silloin, kun tehtaan puunkäyttö edellyttää kuorintaa jatkuvasti kuorimon täydellä kapasiteetil la. Silloin on varmistettava, ettei kuorimon syöttöön tule katkoksia puunpuutteen vuoksi. Varmuus saavutetaan, kun puutavara t oimitetaan tehtaal le aikataulun mukaan. Eräillä tehtailla kuorimon sy ö tt ölaitteet on suunniteltu ensisijaisesti puutavaran siirtämiseksi ajoneuvois t a suoraan käyttöön. Mahdollisuus varastoida puutavaraa t eh taa lla voi

2 X autoista 8, ~ Elokuu Helmikuu Syyskuu 6 on esimerkiksi suurimpien sahojen puunkäyttöön verrattuna kaksin-kolminkertainen. Kun kuitupuusta nykyäänkin suuri osa on lyhyeksi katkottua, tulee siitä tehtaallasiirtelyssä huomattavasti useampia ja pienempiä käsittely-yksiköitä - nippuja - kuin tukkikuormista. AIKATAULUTUS 0 Aikataulun laadinta perustuu tehtaan puunkäyttö- ja kuorimon käyttösuunnitelmien mukaiseen puutilaukseen. Käyttösu unnitelmat ja toimitustarpeet tarkistetaan kuukausittain ja lasketaan raaka-ainelajeittain vuorokautta kohti. Puumäärällisen suunnittelun rinnalla määritetään ja kirjataan kuorimolle toimitettavien kuormien luku tunneittain Saapumisaika tunneittain Kuva. Puutavara-autojen tehtaallesaapumisajan jakautuminen kuitupuuta käyttäväitä tehtaalla Etelä-Suomessa v. 986, vastaanotto ilman aikataulua lisäksi olla vähäinen. Silloin puutavaratoimitusten ajoitus on välttämätöntä sekä puutavarankuljetusten että kuorimon rationaalisen käytön vuoksi. Jos puutavarankuljetukset on ajoitettu hyvin, tehtaalla tarvitaan puutavaran siirtokalus~ toa vähemmän kuin silloin, kun kuljetusmäärät vaihtelevat päivittäin tai kausittain runsaasti. Kun esimerkiks~ tehtaan puunkäyttö oli lähes milj. m vuodessa, voitiin puutavarakuormat purkaa ja kuorimaa syöttää kahdella kurottajalla vain, jos kuljetukset oli ajoitettu koko vuodelle tasaisiksi (Metsätehon katsaus /988). Jos puutavara olisi toimitettu ilman aikataulua, kahden kurottajan kapasiteetti ei olisi riittänyt. Esimerkkitapauksessa kuljetukset olivat vil~ kaimmillaan helmi-maaliskuussa: m kuukaudessa. Aikataul utetussa toiminnassa, jossa kuorman purkamista ei tarvinnut odottaa, puutavaran kulje tukseen tarvittiin noin 0 autoa. Jos purkamiskalustoa ei lisättäisi, autoja ruuhkautuisi vastaanottoon ilman aikataulua toimittaessa niin paljon, että autojen tarve kasvaisi %. Jos kalustonlisäys olisi pysyvä, aut~kohtainen vuos~suo rite pienenisi 000 m : stä m : iin eli lähes %. Jos puumäärät ovat pienemmät, ovat muutoksetkin vähäisemmät. Vastaanoton ominaisuuksien merkitys aikataulutuksen syynä näkyy mm. siinä, että aikataulutusta käytetään vain kuitupuuta raakaaineena käyttävillä tehtailla. Niiden vuotuinen puunkäyt t ö vaihtelee r~nsaasta 0. milj. m :st ä lähes.0 milj. m :iin. Määrä Puutavaratoimitukset eritellään toimittajittain ja kuljetusmuodoittain. Toimitukset kiintiöidään yleensä aluksi hankinta-alueille ja hankin ta-alueessa edelleen piireille. Piirissä toimitukset osoitetaan nimetyille puutavara-autoille. Kun kuljetuskiintiöitä jaetaan kentälle, otetaan huomioon kunkin yksikön kuljetusmahdollisuus tai -tarve, siis varastojen ja tarkastelujaksolle suunnitellun hankinnan maara. Autokohtainen aikataulutus perustuu ennen muuta kokemukseen - käytännön tuntumaan kuljetusmatkoista ja kuormittaisista ajoista. Kun autoilla on vakioluonteiset ajoalueet, on aika taulun laadinnan helpottamiseks i laadittu ajokerta-aika taulukkoj a. Aikataulut annetaan koko suunnittelujaksolle, joka yleensä on yksi kuukausi. Myös autokohtaiset toimitusajat pyritään antamaan vastaavasti. Kun aikataulutus koskee samalla toiminta-alueella yleensä vain mänty- ja koivukuitupuun kuljetuksia yhdelle tehtaalle, tulee samalle autolle useimmiten vain yksi aikataulukuorma päivässä. Leimikot ovat oloissamme yleensä pieniä ja niiden puumäärä jakautuu useaan puutavaralajiin. Käytännössä melkein jokainen kuorma haetaan eri varastosta tai samaan kuormaan otetaan useasta varastosta. Siten vaihtelevissa olosuhteissa autokohtaisen aikataulun laadinnassa käytetyt ajokerta-ajat voivat olla vain suuntaa antavia keskimääräis - tai enimmäisaikoja. Jotta kuljettaja voi suunnitella ja käyttää työaikansa tehokkaasti, on tärkeää, että hänellä on kuljetettavia eriä tiedossaan paljon. Jos aikataulun mukaiseen tehtaallesaapumiseen on niukasti aikaa, kuorma voidaan hakea hyvältä ja suurelta varastolta. Jos aikaa on runsaasti, voidaan kuorma koota keräilyeristä tai telattavista kohteista. Samalla tavoin tilanteen ja olosuhteiden mukaan kuljettaja suunnittelee kuljetukset muillekin tehtaille. Jos ajomääräyksiä on vähän - vain muutaman kuorman verran - kuljettaja ei juurikaan voi suunnitella toimintaansa.

3 Kuormausvaiheen ajat TAULUKKO TUTKIMUSTULOKSIA AIKATAULUAJOSTA Puutavaran vastaanotto Puutavara- Puutavara-autojen ajankäyttö laj i Puutavara-autojen ajankäyttöä tutkittiin Metsätehossa seurantatutkimuksena vuonna 98 (Metsätehon katsaus /988). Ajankäyttö mä äritettiin ajopiirturikiekoista ja kuljettajien antamista tiedoista. Nyt tämä aineisto analy soitiin aikataulunmukaisen ja aikatauluttoman tehtaallavastaanoton suhteen. Aineistosta otettiin tarkasteltaviksi ne yrittäjien omistamat autot, jotka oli varustettu t äy sperävaunuilla. Aikataulun mukaisesti puutavaraa toimitettiin tehtaalle ja ilman aikataulua tehtaalle. ilman aikataulua aikataulun mukaan kuormia min/m kuormia min/m m 60 m 9 Leht ikuitupuu m m pit kä aikojen m mln/kuo rma ero, neistossa ä koivukuitupuuta lukuun ottamatta 9 minikuorma suurempi kuin ilman aikataulua toimitettujen kuormien. Aikataulun mukaan tehtaalle saapuneet puutavara-autot viipy ivät vastaanot tosel vi t y ksessä ja kuorman purkamisessa selvästi kauemmin kuin i l man aikataulua saapuneet (taulukko ). Kun kuormat purettiin kurottajalla tai muulla pyö r ä koneella j a vastaanotto oli ajoitettu, autot viipy i vä t tehtaalla noin 0 minuuttia. Kun kuormat purettiin siltanosturilla, autot viipy iv ä t tehtaalla useimmiten yli tunnin. Koska kuormausaika riippuu olennaisesti kuormaustaakan ja kuorman koosta, laskettiin kuormauksen keskimääräinen ajanmenekki kuutiometriä kohti puutavaralajeittain. Keskimääräisten kuormankokoj en avulla kuo rmausaikojen erot laskettiin edelleen kuormittain (taulukko ). Tehtaalle aikataulun mukaan toimitettujen kuormien kuormausaika oli ai- Puutavara-autoj en tehtaallaviipymisajat TAULUKKO Viipymisaikoj en Puutavaran vastaanotto ilman aikataulua aikataulun mukaan Puutavaralaji ero, min i kuorma Keskim. minikuorma Vaihteluvä li m m m m Keskim. min i kuorma Vaihteluv äli m. 0 - m 6. Kuormia Kurottaja tai vastaava koko, Havukuitupuu Kuljetusolosuhteita eri tehtaille ei voitu vakioida. Myös eri tehtail l e ovat a j aneet osittain tai kokonaan eri autot. Siten tuloksiin saattaa sisälty ä paikallisten olosuhteiden ja toimintatapojen vaikutuksia. Purkamislaite Kuormaus - Kuorman Kuormia Havukuitupuu m m Lehtikuitupuu Yhteens ä ja keskimä ärin Siltanosturi Havukuitupuu Lehtikuitupuu Yhteensä ja keskimä ärin KAIKKI YHT. JA KESKIM.

4 Korjaus-, h u olto-, ruokailu- ja k esk e y t ys ajat seuranta- aineistossa olivat keskimäärin : Aika taulun mukaan Ilman aikat aulua minikuorma Korjaus Huolto Ruokailu Keskeytykset Autoista 6 % poikkesi enintään 0 minuuttia ja 8 % yli 60 minuuttia tehtaallesaapumisen tavoiteajasta. Saapumisaika tehtaalle vaikutti lievästi tehtaalla viipymiseen : yl i 0 minuuttia ennen tavoiteaikaa tehtaalle saapuneet autot viipyiv ä t tehtaalla noin 0 minuuttia kauemmin kuin ne autot, jotka oli vat saapuneet tavoiteajassa tai sen jälkeen (taulukko ) TAULUKKO Korjaus - ja huoltoaikoja voidaan pitää toi mintatavasta riippumattomina. Sen sijaan toimintatapa voi vaikuttaa r uokailuja keskeytysaikoihin. On esitetty mielipi t ei t ä, että aikataulun vuoksi autot odottavat pit kiäkin aikoja muualla kuin tehtaalla. Sellaisten odotusten pitäisi seurantatu t kimuksessa kirjautua nimenomaan ruokailuja keskeyt y saikoihin. Kun toimit t iin aikataulun mukaan, ne ajat olivatkin yhteensä noin 0 minuuttia pitemmät kuin ilman aika t aul ua toimittaessa. Suoranaisten keskeytysten ero oli kuitenkin pieni ja minuutin ruokailu aika kuormaa kohti (ajokerta-aika - 6 t untia) on pikemminkin l yhy t kuin. Ajonopeudet t y hj ä n ä ja k uorma ttu na laskettiin kuljetusmatkan mukaan. Ajonopeuksien erot olivat vähäiset eivätkä riippuneet sys te maattisesti toimintatavasta. Aj ankäyt ön seuranta t u t kimuksen mukaan m havukuitupuun ajokerta-aika 80 km:n kuljetusmatkalla oli aikataulun mukaan toimit t aessa. tuntia/kuorma ja ilman aikataulua toimittaessa. 9 tuntia/kuorma. Jos kuljetuksista 0 % tehd ään aikataulun mukaan ja auton käytt öaika on 60 tuntia vuodess~, kertyy auton vuosisuoritteeksi 00 m. Kun puutavara kuljetetaan ilman aika t aulua, vuosisuorite on 6 00 m Toisaalta jos aikataulutuksella tasoitetaan kuljetusten vuodenajoittainen vaihtelu, pienenevät k u ljetushuippu ja sen edellyttämä automää rä. Sen johdosta autokohtainen vuosisuorite voi aikatauluttomaan totmintaan verrattuna kas vaa m, kun aikatau lun mukaisten kuljetusten osuus on 0 %. Puutavara-autojen tehtaallesaapumis ajan poikkeamat tavoiteaj asta ja vastaavat viipymisaja t tehtaalla Saapuminen tehtaalle Saapumisis ta, % Viipymisaika, min keskimäärin vaihteluväli Etuajassa, min y li Myöhässä, min yli 60 Yleisin syy siihen, ett ä tehtaalle saavuttiin ennen aikataulua, o li pyrkimys ehtiä kuljettamaan puutav araa vielä samana päiv ä nä muille tehtaille niiden vastaanottoaikana. Eräissä tapauksissa varautuminen huonoon keliin oli johtanut ennenaikaiseen saapumiseen. Huomattavan myöhäinen saapuminen tehtaalle johtui yl eens ä laiterikoista tai h uonosta kelistä. Puutavara- autot viipyivät tehtaalla keski maarn 9 minuuttia. Lähes neljännes autoista viipy i tehtaalla yli tunnin (kuva ). X autoista 0 ~ Vastaanotto tehtaalla Puutavara- autojen aikataulunmukaista saapumista tehtaalle ja siellä viipymistä tutkittiin myö s erillisen aineiston perusteella. Aineistoa kerättiin neljällä tehtaalla yhden vuorokauden ajan kullakin. Aineisto käsitti 9 autokuormaa. Kuormat purettiin kahdella tehtaalla siltanosturilla ja kahdella tehtaalla kurottajilla. Siltanosturilla purettujen kuormien osuus oli runsas neljännes. - ~ ~ Vi ipymisai a, minikuorma Kuva. Puuta vara -a utojen vi ipyminen tehtaal Ia, aikataulutettu vastaanotto 9

5 .Kuljetusmääräysten puumäärät TARKASTELU JA PÄÄTELMÄT Puutavara-auton tehokkaan käytön kannalta on tärkeää, että kuljettajalle on osoitettu riittävästi ajokohteita, joista hän voi valita tilanteen mukaan sopivimmat. Kerralla tiedoksi annettujen kohteiden määrää selvi) tettiin 0 kuljetusmääräystä (noin m ) käsittävän aineiston avulla. Tutkimuksen tulokset eivät yksiselitteisesti kuvaa.aikataulunmukaisen ja aikatauluttoman puutavarankulj etuksen eroja. Esimerkiksi kuormauksen ajanmenekkierojen syyt ä ei voitu selittää. Aineistojen avulla voitiin kuitenkin suuntaa- antavasti tarkastella, miten aikataulutus vaikuttaa puutavaran autokulje tukseen. Kuljetus~ääräysten Puutavaran aikataulunmukaiseen vastaanottoon tehtaalla on menty pikemminkin vastaanotto olosuhteiden pakottamana kuin kuorman purkamisen odotuksen välttämiseksi. Samalla kuormien purkamisen ja puutavaran siirtelyn resursseja on voitu vähentää. Eräillä puutavaraa aikataulutta vastaanottavilla tehtailla käytetäänkin kaksinkertaisia resursseja saman puumäärän käsittelemiseksi kuin aikataulun mukaan vastaanottavilla tehtailla. puumäär~t olivat 6 8 m, keskiarvo 6j m. Kun kuormankokona käytettiin m : ä, kuljetusmääräyksi ä oli 6-6 kuormaa. Jos päivässä kuljetetaan kolme kuormaa, ajettavaa oli osoitettu keskimäärin päiväksi, vaih~eluväli päivää. Tiedot kuvaavat kuljetusmääräysten antamisajankohtaa. Kun puutavaraa kuljetetaan, kohteet vähenevät koko ajan ja käytännössä voi käydä niin, ettei vaihtoehtoisia ajokohteita ole. Se tuli esille myös kuljettajia haastateltaessa. Heidän mukaansa kirjal lis ta kuljetusmääräystä ei aina ollut annettu ensinkään ja tiedon saanti seuraavasta ajettavasta kohteesta oli pikemminkin kuljettajan kuin kuljetuksenantajan aktiviteetin varassa. Kuljettajat arvioivat, että tehokkaaseen kuljetustoimintaan voisi päästä, jos ajettavaa olisi koko ajan tiedossa noin viikon ajaksi. Varastoerän koko kuvaa kuormittaisia kuljetusoloja paremmin kuin kuljetusmääräysten kokonaispuumäärä. Kuljetusmääräyksis ä laskettu varastoerän keskikoko oli 6 m. Kuitenkin pieniä eriä oli runsaasti, esimerkiksi enintään m :n kokoisia eriä oli % erien määrästä (taulukko ). Varastoerien kokojakauma TAULUKKO Erän koko, m % määrästä % kuutiometrimäärä stä Aikataulun mukaiseen toimintaan liittyy tyypillisesti pyrkimys kokonaan välttää puutavarakuormien purkamista tehdasvarastoon. Puutavara-autot joutuvat odottamaan mm. kuorimon käyntihäiriöiden ja syöttöpöydän het kellisen täyttymisen vuoksi. Usein myös työvuorojen vaihtumisen ja ruokailutaukojen vuoksi kuormien purkaminen viivästyy. Silloin olisi kokonaistaloude l lisesti edul l isinta purkaa kuormat viivytyksettä maahan. Lyhytaikaisenkin varastoinnin välttäminen tehtaalla on t odennäköisin syy siihen, että autot viipyvät tehtaalla kauemmin aikataulun mukaan kuin ilman aikataulua toimittaessa. Puutavarakuormien purkaminen viivyty ksettä tehdasvarastoon tukee myös vastaanoton aikataulutuksen tavoitteita: turvata tasainen puuvirta kuorimoon ja välttää autojen tehtaalle ruuhkautumista. Purkamiskaluston muu ttuvien kustannusten suureneminen lyhytaikaisen varastoinnin vuoksi on vähäinen verrattuna etuihin, jotka saavutetaan puutavara- autojen tehollisen käytt öa j an lisääntymisellä. Kuljettajat pitivät kuljetusten ajoitusta yleensä hyödyllisenä, mutta arvioivat heille riittävän, kun saavat ohjeeksi kuormaluvun / päivä. Puutavara-auton vuosisuorite riippuu ennen muuta siitä, kuinka palj on puutavarankuljetuksia vuoden aikana on. Tä rkeä mpää on se, että kulj etettavaa annetaan tasaisesti ja nmsaasti läpi vuoden kuin että ajokertaajat poikkeavat kohtuullisesti toisistaan. Jos puutavaran vastaanoton aikataulutuksen myötä kuljetusten kausivaihtelua tasoitetaan, a utoilla voi päästä suurempiin vuosisuoritteisiin kuin aikatauluttomassa puutavaran vastaanotossa. Asiasanat : autokuljetus, aikatauluajo

6 Metsäteho Review 6/989 THE EFFECT OF SCHEDULING ON TRUCK HAULAGE OF TIMBER Some 0 million solid m of raw timber is transported annually by truck to mills in Finland. About 0 % of the haulage is done per schedule. The main aim is to achieve uninterrupted timber supply to the mills and to avoid truck jams at the mills. Uninterrupted supply is possible through scheduling, but unloading time expenditure is greater than at mills where no scheduling is used. This is because timber is transferred directly from truck to process without intermediate storage at the mills; therefore any breakdown or interruption leads to delays in unloading. However, scheduling of timber 6 transpartatien has benefits: when seasonal variations in transpartatien are smoothed out, timber trucks are able to achieve high annual performance rates. There is less need for an extensive unloading machinery park at the mill and no need to store timber at the mill. Key words: truck transport, scheduling METSÄTEHO SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN KESKUSLIITTO RY:N METSÄTYONTUTKIMUSOSASTO PL 9 (Fabianinkatu 9 B) 00 HELSINKI Puhelin (90) 68 9 ISSN 0-6 HELSI Kl 989 PAINOVAlMISTE