Lustia: Metlan lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke

Transkriptio

1 1

2 Lustia: Metlan lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke Vuoden 2006 seurantaraportti ja hankkeen itsenäisen osan loppuraportti Mauri Timonen Rovaniemi Version 1/ linkissä 2

3 SISÄLLYS: ESIPUHE: LUSTOTUTKIMUS JA LUSTONMITTAUS...4 KOTIMAISEN LUSTOTUTKIMUKSEN VAIHEET...5 METLAN KANSAINVÄLISET TEHTÄVÄT LUSTOTUTKIMUKSESSA...8 AIKAPERSPEKTIIVIT...8 VAIHTELEVA P I T K Ä N A J A N ILMASTO...8 I. SEURANTARAPORTTI VUODELTA KULUNEEN VUODEN TULOSTOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN...9 RAPORTIT, POSTERIT JA ESITELMÄT HANKKEELLE MYÖNNETYT RESURSSIT JA NIIDEN KÄYTTÖ Myönnetyt, käytetyt ja suunnitellut resurssit ja suoritteet v Yhteenveto hankkeen vuosiseurantaa varten Myönnetty, käytetty ja käyttämättä jäänyt raha 1000 EUR Toimintamenojen ja työaikojen käytön vertailu vuoden alun suunnitelmaan Määrärahanmyöntöerät Metlan momenteilta 1000 EUR Hankkeelle kirjattujen suoritteiden lukumäärät II. HANKKEEN LOPPURAPORTTI Yhteenvetoa Lustia-hankkeen ( ) saavutuksista Miten tästä jatketaan? EURACLIMATES-suunnittelu Vuoden 2006 matkat Matkojen tulokset Tutustuminen kenttäkokeisiin ja yhteistyö kiinalaisten lustotutkijoiden kanssa...30 USA-Venäjä-Metla yhteistyön vahvistaminen erityisesti metsänraja- ja ilmastomuutostutkimuksessa...30 Venäjä-yhteistyön lyhyt historiikki...30 EURACLIMATES-projekti? Projektikokonaisuus? Vaiko tutkimusohjelma?

4 ESIPUHE: LUSTOTUTKIMUS JA LUSTONMITTAUS Kotimaisesta lustotutkimuksestamme on kehittynyt viimeisten vuoden aikana kansainvälisesti arvostettua toimintaa niin tutkimusyhteistyössä kuin tieteellisessä julkaisutoiminnassakin. Tunnustuksena kansainvälisestä hovikelpoisuudestamme Suomi sai järjestettäväkseen seuraavan lustotutkijoiden kansainvälisen kokouksen Rovaniemellä vuonna Matka tieteenalan (dendrokronologia) kansainväliselle huipulle on vaatinut paljon työtä, sillä vain pieni osa Metlan aiemmasta lustotutkimuskulttuurista on sellaisenaan soveltunut kansainväliseen toimintaan. Valtaosa tuosta muutostyöstä on toteutettu Metlan lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishankkeessa Lustiassa (Metlan hanke 2511). Innovatiivisuutta, kansainvälistä verkostoyhteistyötä sekä dynaamista toimintamallia ennakkoluulottomasti hyödyntänyt Lustia-hanke on kuluneiden kolmen vuoden aikana ( ) osoittanut, kuinka pienelläkin panostuksella voidaan saada merkittäviä tuloksia aikaan. Menemättä yksityiskohtiin todettakoon vain, että Metlan lustotutkimus vedenalaisine metsäntutkimuksineen ja sen ikkunana maailmalle toimiva Lustia-hanke verkkosivustoineen tunnetaan laajalti maailmalla. Hanke on täten tuonut poikkeuksellista mainosarvoa ei pelkästään Metlalle vaan myös koko Suomelle. Kaiken hienon menestyksen jälkeen oli hämmentävää todeta, kuinka Metlan tutkimusjohto yksipuolisella päätöksellään purki hankkeen kaksi vuotta ennen määräaikaansa (2008). Perustelukin oli yllättävä: Lustia on pelkkää lustonmittausta, joka ei tarvitse toimiakseen hankestatusta. Tällainen tulkinta ei tietenkään tee oikeutta Lustian laajalle 55-kohtaiselle toimintasuunnitelmalle, jossa lustonmittaukselle on varattu vain yksi osio (111: vuotuiset lustonmittaukset). Kun on pannut kolmen vuoden ajan itsensä likoon hankkeensa puolesta, päätös hankkeen uhraamisesta kyseenalaisin perustein Metlan hallinnolliselle alttarille hankkeiden lukumäärän vähentämiseksi on teko, jolle on vaikeaa löytää ymmärrystä sen lukuisten kielteisten seurausvaikutusten vuoksi. Prosessissa tapahtui toki jotain hyvääkin: ylijohtajan kehittelemä ratkaisumalli Metlan lustotutkimuksen uudelleen organisoimiseksi parantaa hankkeen kahden keskeisen osan: laboratoriotoiminnon ja MELTIH -tiedonhallintajärjestelmän kehittämistä ja ylläpitoa. Lustian toimivaksi osoittautunutta dynaamista toimintamallia ei ole jatkossakaan syytä hylätä, sillä on varsin mahdollista, että vahvasti verkostoituneesta Metlan lustotutkimuksesta kehittyy lähivuosina eräs talousvaikeuksista kärsivän Metlan henkiliinoista! Rovaniemellä Mauri Timonen 4

5 KOTIMAISEN LUSTOTUTKIMUKSEN VAIHEET 1. Historiikkia Vuosilustoanalyysejä on tehty Metlan kasvututkimuksissa jo vuodesta 1920 lähtien 1. Ikämääritykset, kasvunlaskenta ja ilmaston vaihteluita kuvaavat vuosilustoindeksit ovat olleet lustojen peruskäyttöä Metlassa. Gustaf Sirén ja erityisesti Peitsa Mikola tekivät 1950-luvulla arvokasta dendrokronologista tutkimusta, mutta sen jälkeen vallinnut vuoden hiljainen jakso näivetti pahanlaisesti hyvin käynnistyneen tieteenalatutkimuksen. Sen seurauksena jäi Suomi pahasti jälkeen myös tieteenalan kansainvälisestä kehityksestä Vasta 1970-luvun loppupuolella alkoi näkyä merkkejä kotimaisen lustotutkimuksemme uudesta noususta. Olin yksi pelinavaajista julkaisemalla vuonna 1976 yleisen metsätutkinnon laudatur-työnä palkituksikin tulleen Kasvuindeksien laadintamenetelmät. Siitä sai alkunsa myös yli 30- vuotinen urani Metlan lustotutkimuksen kehittäjänä ja lustotutkijana. Helena Henttosen väitöskirja Etelä- Suomen kasvunvaihteluista ja Kari Mielikäisen sekametsien kasvua käsittelevä väitöskirja sekä tietenkin Matti Erosen jo luvulla alkanut Lapin metsänrajamännyn yli 7500-vuotisen vuosilustosarjan kokoaminen saivat aikaan nosteen, jotka vähin erin jalostivat perinteikkäästä ja kotikutoisesta lustotutkimuksestamme 2000-luvun kansainvälistä huippututkimusta. Pohdittaessa kotimaisen lustotutkimuksemme kehittymistä huipputieteeksi on tarkasteltava lisäksi 1980-luvulla tapahtunutta Metlan KPL-ohjelmiston kehittämistyötä (Jaakko Heinonen, Mikko Kukkola) sekä allekirjoittaneen ja Kukkolan kehittämiä lustotutkimuksen menetelmiä pienten kasvunmuutosten analysoimiseksi metsällisissä kasvututkimuksen ongelmissa kuten lannoitus- ja harvennusreaktioiden, metsätuhojen, ilman epäpuhtauksien selvittämisessä. 2. Lustotutkimuksemme kotikutoisuus Metlan liki 90-vuotisen historian (laitos perustettu 1917) aikana on mitattu valtava määrä kairanlastuja, sillä käytössä on ollut jopa lustonmittauslaitteistoa ja kymmeniin henkilöihin nouseva vuotuinen työpanos vähintään 50 vuoden ajan! Sinänsä tasokasta Metlan lustotutkimusta on kuitenkin vaivannut kotikutoisuus, mikä on ilmennyt omintakeisten tutkimusmenetelmien soveltamisena, epästandardeina tutkimuskohtaisina kertakäyttösovellusten harrastamisena ja tapauskohtaisina aineistojen talletusmuotoina. Jäsentymätön epästandardi toimintaympäristö vaikeutti merkittävästi kansainvälinen yhteistyön harjoittamista lustotutkimuksessa. Niinpä ei ollut yllätys, että suomalaista lustotutkimusta arvioitiin jopa vielä 1990-luvun alussa Hustichin, Mikolan ja Sirénin luvulla tekemien englanninkielisten artikkeleiden tai lyhennelmien perusteella. 3. Lustotutkimuksemme järjestäytyminen Kehittämistyöni päätuloksen muodostaa KINSYS-lustotutkimusohjelmisto 2. Se palveli alun perin vain Metlan tutkimustarpeita, mutta myöhemmin se laajeni myös kansainvälisiä standardien edellyttämään muotoon. Ohjelmistoa on viritetty viime vuosina ilmastonmuutostutkimukseen liittyvien analyyseihin tarpeisiin. Metlan lustotutkimuksen nykyinen status on tämänhetkisen kansainvälisen keskustelun ykkösaiheita. Sen tuoreinta muotoa on viime vuosina edustanut Lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke Lustia. Metlan lustotutkimuksen nopeasti tapahtunut kansainvälistyminen sai nosteensa kasvu- ja tuotostutkimuksen professorin Kari Mielikäisen vuosina vetämästä 1 Ks. esim. Arizonan matkan raportti: tai 2 KINSYS-järjestelmä koostuu yli 1100 aliohjelmasta ja noin rivistä Fortran-koodia. Se vastaa 2650 täyteen kirjoitettua konekirjoitusliuskaa eli noin 30 cm korkeaa A4-paperiopinoa!

6 Kasvunvaihtelun tutkimushankkeesta 3, jossa aloimme soveltaa kansainvälistä dendrokronologista tutkimusotetta. Suurena apuna radikaalissa toimintatapojemme muutoksessa muutoksessa oli KINSYS lustotutkimusjärjestelmä, johon saatoimme koodata uudet menetelmämme. Metlan pääsy mukaan Briffan johtamaan yhteiseurooppalaisesti rahoitettuun AD- VANCE 10K-projektiin ( ) mahdollisti Euraasian pisimmän havupuulustosarjan, Lapin 7520-vuotisen metsänrajamännyn lustosarjan, valmistumisen vuonna Sen julkaiseminen Holocene-sarjassa vuonna 2002 ja Arizonan yliopiston kanssa yhteistyössä kehitetyn Lustia-hankkeen käynnistyminen 2003 tasoittivat lopullisesti tien Suomen lustotutkimuksen kansainväliseen tietoisuuteen. Dendrokronologisen tutkimusotteen omaksuminen Metlan lustotutkimuksessa laajensi kasvututkimuksemme aihepiireihin, joihin osallistumiseen meillä ei aiemmin olisi ollut pätevyyttä. Lustotietoa hyödyntäviä perinteisiä tutkimussektoreita Metlassa ovat kasvu- ja tuotostutkimus, VMI, lannoitustutkimus ja metsätuhotutkimus. Uusia ja vahvistuvia aloja ovat ilmasto- ja metsähistoriatutkimus, ilmastonmuutostutkimus, metsäpalotutkimus, ajoitustutkimukset sekä ympäristönseurantatutkimus. 4. Nykyisen lustotutkimuksemme status Vuosilustotutkimus on laajentunut maailmalla etenkin viime vuosina voimakkaasti. Tieteenalan edustajien kokonaislukumäärä lienee korkeintaan 1000, joista kansainvälisesti toimivien suomalaisten tutkijoiden osuus on parisenkymmentä. Metlan ohella lustotutkimusta merkittävästi Suomessa kehittäneitä tahoja ovat olleet Helsingin yliopisto (profes- 3 Hanke 3042: Kasvun vaihtelu ( ). Professori Kari Mielikäisen vetämässä kasvun vaihtelun tutkimushankkeessa luotiin tarvittavat valmiudet Metlan kansainväliselle lustotutkimukselle. Mielikäisen ja prof. Heinrich Spieckerin euroopanlaajuiset kasvutrenditutkimukset herättivät runsaasti huomiota erityisesti Keski-Euroopassa. Metlalainen lustotutkimuksen aikaperspektiivi kasvoi hankkeen aikana sadoista vuosista tuhansiin vuosiin, mikä pohjusti jatkotutkimuksiin, mm. Advance 10K -EU projektiin, osallistumista. sori Matti Eronen), Joensuun ylipisto (professori Taneli Kolström ja dosentti Jouko Meriläinen) sekä Oulun yliopisto (professorit Olavi Heikkinen ja Jouko Alestalo). Nykytutkijoista mainittakoon Samuli Helama ja Seija Kultti Helsingin yliopistosta, Helena Henttonen, Mikko Kukkola, Harri Mäkinen, Pekka Nöjd, Erkki Pesonen ja Mauri Timonen Metlasta, Markus Lindholm, Pentti Zetterberg ja Petteri Vanninen Joensuun yliopistosta sekä Jyrki Autio, Mervi Tuovinen ja Sari Sarviaho Oulun yliopistosta. Vaikka osuutemme alan kansainvälisessä huippututkimuksessa on pieni, on työmme jälki silti näkyvää ja meidät tunnetaan niin lännessä kuin idässäkin 4 5. Quo vadis Suomen lustotutkimus? Olemme kehittäneet 1990-luvun alusta alkaen suomalaista lustotutkimustamme kansainvälistä yhteistyötä ja monitieteistä lähestymistapaa painottavaan suuntaan. Alkuvaiheessa oli tavoitteena kehittää ja vakiinnuttaa suomalais-eurooppalais-amerikkalaisia yhteistyömuotoja erityisesti vuosilustosarjojen kehittämisessä ja ilmastonmuutostutkimuksessa 5. Toimintaa laajennettiin vuonna 2004 Venäjän ja 2006 Kiinan suuntaan. Erinomaisen lähtökohdan idän yhteistyölle tarjoaa maailman laajin metsäalue, taiga, josta Siperian metsät muodostavat valtaosan 6. Sen läntiseen reunaan kuuluu myös Suomi. Yhteistyö laajeni vuoden 2006 aikana myös muihin pohjoismaihin ja muuhun Eurooppaan. Joitakin tunnusteluja on tehty myös Kanadan suuntaan, joten on mahdollista, että jossain vaiheessa päästään tekemään koko pohjoisboreaalisen havupuuvyöhykettä koskevaa ilmastonmuutostutkimusta. 6. WorldDendtro2010-kokous 4 Esimerkiksi ja 5 Ks. edellisen kohdan lähdeviittaukset 6 Neljä erilaista euraasialaisen ilmastonmuutostutkimuksen viitekehystä esitellään esitellään Lustiaraportin 2/2006 (Metlan lustotutkimuksen suuret haasteet) liitesivuilla. Linkki 6

7 jonka osoitukseksi saimme oikeuden järjestää maailman lustotutkijoiden kokouksen 2010 Rovaniemellä EURACLIMATES-suunnitelma Pekingissä pidetyssä lustotutkijoiden kansainvälisessä kokouksessa 8 tunnuttiin olevan yhtä mieltä siitä, että pohjoisen pallonpuoliskon ilmastonmuutostutkimuksessa tulee päästä laajempien kokonaisuuksien hallintaan. Kehitteillä olevassa Euraasian laajuisessa ilmastonmuutostutkimuksen viitekehyspaperissa, ns. EURACLIMATES suunnitelmassa 9, esitetään neljä erilaista lähestymistapaa ilmastonmuutosten ja niiden vaikutusten tutkimiseksi. Pääpaino asetetaan taigametsien 10 tutkimukselle, mutta myös muunlaisia aluejakoja 11, jotta tutkimusryhmät saisivat yksiselitteinen kiinnekohdan tulosten siirtämiseksi paikasta toiseen. Projektin kehittämiseen ovat alustavasti lupautuneet pyydetyt yhteistyötahot 10 maassa ja noin 15 instituutiossa. Osallistujia riittäisi enemmältikin, mutta tässä vaiheessa suunnitteluryhmä pidetään nykyisessä koossaan. 7. Ilmaston trendipinnat ja ekosysteemit EURACLIMATES-projektit perustuvat vuosilustoihin tallentuneen ilmastotiedon ja Euraasian alueen kattavan tuhansien lustokronologioiden mahdollistamaan ilmastohilaan, joka 7 Infoa WorldDendro 2010:stä + raportteja Pekingin kokouksesta: Ks. s ja liitteet TaigaClimates: climate change research based on all the sensitive northern timberline conifer species 11 SpineaClimates: climate change research based on Scots pine (Pinus sylvestris) tree-ring chronologies; EuraMountainClimates: Eurasian mountain timberlines climate change research; Boreal Zone Biome Climates: Eurasian climate change research in the Boreal humid and semiarid zones; avulla voidaan muodostaa keskilämpötilaa kuvaavat vuotuiset trendipinnat niin pitkälle ajassa taaksepäin kuin vuosilustosarjat yltävät. Euraasian alueelta on olemassa useita yli 7000-vuotisia sarjoja. Suomella on ja Ruotsilla vastaava 7413 vuoden pituinen metsänrajamännyn lustosarja. Venäjän Jamalin lehtikuusikalenteri on 7 358, Saksan Hohenheimin yliopiston tammiaineisto peräti ja Belfastin yliopiston Irlannin tammiaineisto 7524 vuotta pitkä. Lisäksi on mainittava Arizonan yliopiston vuoden mittainen vihnemäntysarja, jota voinee käyttää verrokkiaineistona. Lapin 7638-vuotisen vuosilustosarjan osalta on käynnissä tieteellisiin läpimurtoihin pyrkivä suomalais-sveitsiläinen yhteistyö, jonka tavoitteena on saada mitatuksi koko sarjasta vuosilustojen tiheydet vuoteen 2010 mennessä. WSL (Sveitsin metsäntutkimuslaitos) joutuu sitomaan mittausresurssinsa tähän projektiin vuosiksi. Myös Metlan lustotutkimuksessa joudutaan tekemään resurssien niukkuuden vuoksi uudelleen järjestelyitä. Tulokset toivotaan voitavan esitellä WorldDendro2010:ssä. Soveltamalla Google Earth-tyyppistä visualisointisysteemiä, jossa maaston korkeusvaihtelu on korvattu kuukausi- ja muilla keskilämpötilamuuttujilla, on mahdollista etsiä ilmastollisia poikkeavuuksia, anomalioita, laajojen alueiden nykyisistä ja menneistä ilmastoista. Joidenkin alueiden ilmastohistoriaa päästään katselemaan matkustamalla puiden vuosilustojen ilmastosignaalien mahdollistamassa aikakapselissa nykyhetkestä esimerkiksi vuotta taaksepäin, jolloin on mahdollista arvioida paikallista ilmastoa pikku jääkauden ja keskiajan lämpökauden aikana. Euraasian alueelta vuosikymmenien aikana kerätty kymmeniin tuhansiin nouseva havupuiden vuosilustosarjojen joukko mahdollistaa alueellisten ilmastokarttojen laatimisen sadoiksi ja jopa tuhansiksi vuosiksi ajassa taaksepäin. Nykyisten ja menneiden ilmastojen välillä saattaa olla huomattaviakin eroja, sillä olosuhteiden kehitys on ympäristötekijöiden 7

8 summa. Esimerkiksi ilmaston trendimäiset lämpenemiset ja viilenemiset, vallitsevien tuulien suunnat, auringon aktiivisuuden vaihtelut yms. tekijät saavat aikaan jatkuvan ilmastonmuutoksen. Paikalliset ekosysteemit reagoivat joka kerta aiemmasta poikkeavalla tavalla. Siksi sukellukset paikallisilmastojen menneisyyksiin ovat tärkeitä pyrittäessä ymmärtämään paikallisen ekosysteemin kehitystä. Tavoitteena on paikallistaa ominaisuuksiltaan yhteismitallisia vertailualueita, joissa ensimmäisen alueen jo historialliseksi muuttunut ilmasto on kehittymässä toisen alueen tulevaksi ilmastoksi. Siten esimerkiksi lämpimämmissä paikallisilmastoissa kehittyneiden metsäekosysteemien kehityshistoriat ovat sovellettavissa tällä hetkellä viileämmissä kehitysvaiheissa olevien ekosysteemien tulevaisuuden ennusteiksi. Vertailuparit voidaan tunnistaa niiden ekologisen kehityksen ja ilmastohistorioiden yhteisiä ominaispiirteitä vertailemalla. Tiedämme ilmaston lämmenneen esimerkiksi Uralilla, Alpeilla ja Kölivuoristossa. Suomessa ei vielä ole tapahtunut kovin merkittävää lämpenemistä. Jos lämpeneminen kuitenkin jatkuu, voisivat mainituilta alueilta saadut tulokset ekosysteemin muutoksista olla tietyin ehdoin sovellettavissa Suomen olosuhteisiin. Kun ajatellaan esimerkiksi tuhosienten ja hyönteisten leviämistä uusille alueille ilmaston muuttuessa, saadaan niiltä alueilta, joissa muutos jo on tapahtunut, suoraan sovellettavaa tietoa muutosprosessissa olevan ekosysteemin tulevaisuudesta! METLAN KANSAINVÄLISET TEHTÄVÄT LUSTO- TUTKIMUKSESSA Vaikutamme parhaiten kansainvälisessä lustotutkimusyhteistyössä kehittämällä osaamistamme, vastaamalla kotimaisten lustoaineistojen hankkimisesta ja ylläpidosta sekä osallistumalla aineistojen analyysiin ja raportointiin. Lisäksi meillä on vastuu Lapin metsänrajamännyn pitkän lustosarjan edelleen kehittämisestä ja sen ilmastotiedon selvittämisessä. Tehtävämme on selvittää mahdollisimman tarkoin holoseeni-ilmaston vaihteluiden ominaispiirteet, jotta voitaisiin arvioida nykyilmaston normaalius tai poikkeuksellisuus ja sen myötä myös ihmisen vaikutus nykyiseen ilmastoon. AIKAPERSPEKTIIVIT Aikaperspektiivit näyttävät olevan useille tutkijoillekin vaikeita ymmärtää. On hyvin tavallista, että muutaman kymmenen tai sadan vuoden mittaustulosten perusteella tehdään yliampuvia päätelmiä ilmaston nykyisyydestä tai tulevasta kehityksestä. Korhola ( ) korostaa aikaperspektiivin merkitystä pitkien havaintosarjojen yhteydessä. Perusteluiksi hän esittää seuraavat teesinsä : Ihmisen vaikutus luontoon tunnistetaan parhaiten vain silloin, kun luonnon oma vaihtelurytmiikka tunnetaan riittävän hyvin. Tulevia tapahtumia arvioitaessa on tiedettävä mahdollisimman paljon menneisyydestä. Ilman pitkäaikaisia havaintoja tutkijoilta puuttuu aikaperspektiivi, mikä seikka voi johtaa heidät helposti harhaan. VAIHTELEVA P I T K Ä N A J A N IL- MASTO Maapallon ilmasto on vaihdellut ennen ja nyt, ja hyvin todennäköisesti tulee tekemään niin jatkossakin. Aiemmin on ollut nykyistä lämpimämpiä ja nykyistä viileämpiä vaiheita. Koska ilmaston peruspiirteisiin kuuluu vaihtelu, ei ole aihetta epäillä, etteikö niin olisi jatkossakin. Metsänrajaseudun ilmasto vaihtelee rajusti: kuukausikeskilämpötilat saattavat poiketa viisivuotisjakson aikana esimerkiksi Sodankylässä jopa 10 asteella toisistaan. Lisäksi ilmasto vaihtelee jaksottaisesti: ei olisi mikään suuri yllätys, vaikka eläisimme lähivuosisadat keskiajan lämpökauteen (erittäin lämpimissä) tai vaihtoehtoisesti pikku jääkauteen (viileän kalseissa ) verrattavissa oloissa. 12 Korhola, A Pysyvää on vain muutos. Yliopisto 20/94: Helsingin yliopiston tiedotuslehti. 8

9 2511sr2006 I. SEURANTARAPORTTI VUODELTA 2006 Hankkeen tunnus, vetäjä, kotiyksikkö ja kesto 2511 Timonen, Mauri, RO, Nimi ja tulosyksikkö Lustia - lustotutkimuksen laboratoriohanke, EK1 KULUNEEN VUODEN TULOSTOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN

10 RAPORTIT, POSTERIT JA ESITELMÄT Referoidut julkaisut: Salzer, M.W. & Hughes, M. K Bristlecone pine tree rings and volcanic eruptions over the last 5000 yr. Quaternary Research 67 (2007) Pdf Holopainen, J.,Helama, S. & Timonen, M Plant phenological data and tree-rings as palaeoclimate indicators since AD 1750 in SW Finland. International Journal of Biometeorology 51: Pdf Karimovaa, L., Kuandykova, Y.,Makarenkoa, N., Novakb, M. M. & Helama, S Fractal and topological dynamics for the analysis of paleoclimatic records. Physica A 373 (2007) Pdf Kultti, S., Mikkola, K., Virtanen, T., Timonen, M. & Eronen, M Past changes in the Scots pine forest line and climate in Finnish Lapland: a study based on megafossils, lake sediments, and GIS-based vegetation and climate data. The Holocene 16(3): Pdf Posterit: Sutinen, R., Aro, I., Herva, H., Muurinen, M., Piekkari1 and Timonen, M "Macrofossil evidence disputes ubiquitous birch-pine-spruce succession concept in western Finnish Lapland": pdf (1.4 MB) abstract (116 KB). A poster presented in the Peribaltic symposium, September 11-15, Mielikäinen, K, Timonen, M & Helama, S "Climate from the 7639-year unbroken Scots pine tree-ring chronology for Finnish Lapland": pdf (1.3 MB) abstract (73 KB). A poster presented in the 7thICD international conference of Dendrochronology in Beijing, June 11-17,2006. Conference website. Timonen, M., Mielikäinen, K & Helama, S "The Changing Climate of Finland": pdf (3.4 MB) abstract (75 KB). A poster presented in "Climate changes and their impact on the boreal and temperate forests", held in Ekateringburg, Russia, June 05-07,2006: Conference website. Esitelmät: Timonen, M, Powerpoint presentation in the 7thICD international conference of Dendrochronology in Beijing, June 11-17,2006. "Tracking past climate from tree-rings": pdf (7.1 MB) powerpoint (22 MB). Conference website. Muu toiminta: katso Lustian verkkosivut ( ja tuoreimmat tapahtumat sekä liitteet 1-6.

11 METLA Hankkeen 2511 tulostoimintasuunnitelma vuodelle Lustia Osahanke 1. Versio /MT TULOSKUVAUS PANOSKUVAUS Vuoden 2006 avaintulokset Tulosalueen no/tulosalue/tulostavoitteet Seur.tapa ja -aika Avaintehtävät Toteutusaika Osahanke 1 LUSTIA- LABORATORIOT Lustotutkimuksen laboratoriotoimintojen tehostuminen Osahankkeen vetäjä Mauri Timonen 11 Lustoaineistojen peruskäsittely 111 Vuotuiset mittaukset suunnitelman mukaisesti 12 Alueelliset lustosarjat 121 Lapin 8500-vuotinen mäntylustosarjan jatkokehittäminen 122 Sirénin 780-vuotisen mäntylustosarjan aineisto lustotietokannassa. 13 Dendrokronologiset menetelmät 131 Kinsys-ohjelmiston xp-versio 132 Uudet ajoitusmenetelmät Vuosittainen hankekokous, lustolaboratoriotiimien palaverit, tulos- ja kehityskeskustelut, LTRR:n evaluaatio, palaverit sidosryhmien kanssa, suoriterekisteri. 111 Mittaus ja aineistojen laatukontrolli. Sovelletaan vuosisuunnitelmaa. OK. 121 Uusien näytteiden kerääminen Sallan alueelta. Keruu ei toteutunut. Sen sijaan päivitettiin vuosien 2005 ja 2006 tilanne Lapissa keräämällä kairausnäytteitä Sodankylästä ja Kolarissa. Laaja juttu Maaseudun Tulevaisuudessa Näytteiden valmistelua arkistointia varten. OK. 131 Jatketaan päivitystyötä sovittamalla systeemiä MS Visual Studio 2005:n käyttöympäristöön. OK. 132 Sovitetaan Thomas P. Harlanin kehittämä Crossdate ajoitusohjelma Metlan toimintaympäristöön. OK Lustia-käsikirjan vuoden 2006 versio. 133 Jatketaan käsikirjan valmistelua lisäämällä siihen KINSYS-ohjelmien kuvauksia. OK. 14 Metlan Lustialaboratoriot 141 Metlan lustolaboratorioiden yhtenäistäminen. 141 Laaditaan toimintayksiköiden lustonmittauskäytäntöihin ja kehittämistarpeisiin perustuva yksilöllinen ohjelma Kolarin mallin mukaisesti. Siirtyi vuodelle 2007 resurssien puutteen vuoksi. 142 Lustia-laboratorioiden häiriötön toiminta. 142 Huolletaan laitteistot tarvittaessa (Rovaniemi, Kolari). OK. 143 Kolarin uusi lustonmittausaitteisto tuotantokäytössä 15 Asiantuntijapalvelut 151 Toimivat ajoituspalvelut. 143 Sovitetaan uusi laitteisto käyttöympäristöönsä KINSYS-laatujärjestestelmän mukaisesti. Ei toteutunut laitetoimittajasta aiheutuneiden viiveiden vuoksi 151 Järjestetään ajoituspalveluissa tarvittava toimintaympäristö ohjelmistoineen, välineistöineen ja raporttimalleineen. OK.

12 METLA Hankkeen 2511 tulostoimintasuunnitelma vuodelle Lustia Osahanke 2. Versio /MT TULOSKUVAUS PANOSKUVAUS Vuoden 2006 Seur.tapa avaintulokset Tulosalueen no/tulosalue/tulostavoitteet ja -aika Avaintehtävät Toteutusaika Osahanke 2 LUSTIA- ARKISTOT Lustia-arkistot toiminnassa. Osahankkeen vetäjä Esa Huhta 21 Lustia Lustodatakanta 211 Tietokanta testikäytössä 212 Tietokannan tietosisältöön 100 lustosarjaa. 22 Lustia Metadatakanta 221 Metadata-arkistointi testikäytössä 23 Lustia Lustonäytekanta 231 Lustonäytearkiston tekninen toimintavalmius 232 Näytearkiston aineistohankinta 24 LustiaMuseo 241. Ajantiedon näyttelytoiminnan kehittäminen ja ylläpito 242. Lustiamuseon aineistot 222 MetadataArkiston tietosisältöön 100 dokumenttia. Vuosittainen hankekokous, lustolaboratoriotiimien palaverit, tulos- ja kehityskeskustelut, LTRR:n evaluaatio, palaverit sidosryhmien kanssa, suoriterekisteri. 211 Päivitetään MS Visual Studio 2003.Net ohjelmisto 2005-vuoden versioon. Jatketaan MySQL-pohjaisen lusto-tietojärjestelmän kehittämistä Meltih-järjestelmän kuvaus linkissä Viedään Advance-10K-projektin lustodatoja tietokantaan. Meltih-järjestelmän päivityksen vuoksi datasyötön arvioidaan käynnistyvän kesällä Kehitetään tarvittavan pc-sovelluksen osia. Ok., Osien kuvaus Meltih-dokumentissa 222 Muokataan Advance-10k-projektin ja Sirénin aineiston dokumentit arkistointikelpoisiksi. OK. 231 Kehitetään tarvittava pc-sovellus ja näytteiden varastoinnissa tarvittava apuvälineistö. Pc-sovellus testauksessa 232 Jatketaan Advance-10k-projektin ja Sirénin aineiston näytteiden työstämistä arkistointikelpoiseksi. Käynnistettiin laajapohjainen arkistointiyhteistyö WSL:n kanssa 241 Jatketaan Metlassa jo olevien näyttelynvitriinien yms. tilojen määrän ja niissä olevan näyttelymateriaalin inventointia. Mirja Vuopio kehittänyt lustotutkimuksen näyttelytoimintaa 242 Jatketaan näyttelyaineistojen hankintaa. 12

13 243. Lustian pysyvät näyttelyt 25 Lustia Multimedia 251 Lustotutkimuksen digikuva-arkiston kehittäminen ja ylläpito 252 Lustotutkimuksen videoarkiston kehittäminen ja ylläpito. 253 Lustia-Tietoarkiston kehittäminen ja ylläpito. 26 Lustia-arkistoinnin laatujärjestelmä 261 Lustia-arkistoinnin käsikirja Kuten edellä 243. Täydennetään Kolarin ja Rovaniemen tutkimusasemien lustotutkimusnäyttelyä. Myös muita näyttelyitä toteutetaan tarvittaessa. Kuten edellä 251 Jatketaan Internet-pohjaisen digikuva-arkiston kehittämistä ja ylläpitoa. OK. 252 Jatketaan lustotutkimusta käsittelevän Internetpohjaisen videoarkiston sisältötuotantoa. OK. 253 Laaditaan lustotutkimusta esitteleviä vakiomuotoisia kuvatietokortteja. Ei toimintaa Jatketaan käsikirjan kokoamista. OK. 13

14 METLA Hankkeen 2511 tulostoimintasuunnitelma vuodelle Lustia Osahanke 3. Versio /MTT TULOSKUVAUS PANOSKUVAUS Vuoden 2006 Seur.tapa avaintulokset Tulosalueen no/tulosalue/tulostavoitteet ja -aika Avaintehtävät Toteutusaika Osahanke 3 LUSTIA AJAN- TIETO Lustia-arkistot ympäristövaihteluiden kuvaajina. Osahankkeen vetäjä Mauri Timonen 31 Ajantiedon paikkatietosovellukset 311 GIS-indeksit 312 GPS-sovellukset kasvunvaihtelukohteiden sijaintitietojen käsittelyssä (Ozi Exploler) 32 Indeksisovellukset 321 Suomen ilmastonmuutos vuonna Väliraportti Etelä-Suomen 1000-vuotisen mäntylustosarjan väliraportti Vuosittainen hankekokous, lustolaboratoriotiimien palaverit, tulos- ja kehityskeskustelut, LTRR:n evaluaatio, palaverit sidosryhmien kanssa, suoriterekisteri. 311 Kehitetään GIS-tekniikkaa kasvunvaihteluiden alueelliseen kuvaamiseen soveltuvaksi. Ei toimintaa Mukautetaan OziExplorer-järjestelmää Metlan toimintaympäristöön. Kehitetään mm. koepuiden ja koealojen merkitään soveltuvaa GIS-tekniikkaa. Ei toimintaa Kerätään metsänrajalta ja Etelä-Suomesta ilmastonvaihtelua kuvaavat referenssiaineistot. Lustot mitataan ja analysoidaan lokakuun aikana. Ilmastokatsaus julkaistaan marras-joulukuun vaihteessa. Yhteistyö Ilmatieteen laitoksen (Venäläinen, Tuomenvirta) ja Helsingin yliopiston (Helama) kanssa. Suunnitelma toteutui vain Lapin osalta. Ennakkotulokset julkaistiin Maaseudun Tulevaisuudessa Laaditaan Etelä-Suomea koskevan puulustoaineiton perusteella noin 1000-vuotinen mäntylustosarja. Yhteistyö Helsingin yliopiston (Helama) kanssa. Lustian osuutena aineiston tuottaminen, sen kuvaus ja arkistointi. Julkaisun käsikirjoitus työn alla Multiproksit 331 Etelä-Suomen männyn vuosilustoindeksien yhteydet järvisedimentteihin. Raportti Metlan, GTK:n (Ojala) ja Helsingin yliopiston (Helama) välinen yhteistyö. Lustian osuutena aineiston tuottaminen, sen kuvaus ja arkistointi. Julkaisun käsikirjoitus työn alla Teollisuuden aiheuttamien ympäristöhaittojen kartoittaminen dendrokronologisin keinoin. Raportti Metlan, GTK:n (R. Sutinen) ja Helsingin yliopiston (Helama) välinen yhteistyö. Aiheena talkkipäästöjen vaikutus männyn kasvuun Mondo Miningyhtiön Vuokatin kaivoksilla. Lustian osuutena aineiston tuottaminen, sen kuvaus ja arkistointi. 1-3

15 333 Metsäpalohistorioiden kartoitukset dendrokronologissin keinoin Julkaisun käsikirjoitus työn alla 333. Metlan, Metsähallituksen (Lehtonen) ja Helsingin yliopiston (Helama) välinen yhteistyö Syötteellä. Lustian osuutena aineiston tuottaminen, sen kuvaus ja arkistointi. Julkaisun käsikirjoitus työn alla

16 Hankkeen 2511 tulostoimintasuunnitelma vuodelle Lustia Osahanke 4. Versio /MT TULOSKUVAUS PANOSKUVAUS Vuoden 2006 Seur.tapa avaintulokset Tulosalueen no/tulosalue/tulostavoitteet ja -aika Avaintehtävät Toteutusaika Osahanke 4 LUSTIAMAA Lustia-arkistojen ajantiedon välittäminen käytäntöön. Osahankkeen vetäjä Mauri Timonen 41 Lustia Internet (Lustia virtuaalilaboratorio) 411 Web-pohjainen hallintajärjestelmä Lustian arkistojen tietosisällön tutkimiseen, selailuun ja visualisointiin 412 Lustian verkkosivusto ( 42 LustiaNews 421 Ajankohtaista lustotutkimuksesta katsauksen toimittaminen 422 Lustia-verkkosivuston artikkeli-kokoelma 44 LustiaCards 441 Lustia Tietoarkiston sovellukset 442 Ajantiedon välittäminen käytäntöön 45 RaporttiLustia 451 Ohjatut raportointitoiminnot lustoarkistojen ajantiedon hyödyntämiseksi 43 LustiaForum 431 Ajantietotutkimuksen vuoro-vaikutteiset keskustelukanavat. Vuosittainen hankekokous, lustolaboratoriotiimien palaverit, tulos- ja kehityskeskustelut, LTRR:n evaluaatio, palaverit sidosryhmien kanssa, suoriterekisteri. 411 Jatketaan Lustian käyttöliittymän kehittämistä. OK. 412 Jatketaan Lustian verkkosivuston laatimista. OK. 421 Luodaan ajankohtaissivut Metlan sivustoissa käytettyä esitystapaa noudattaen. Tehty: Kootaan Lustian verkkosivustoon sanoma- ja muissa lehdissä julkaistut ajantiedon artikkelit. Uusia artikkeleita vuonna 2006 lisätty 17 kpl (linkit Documents- ja What a New) 431 Luodaan verkkosivuston yhteydessä toimiva sähköpostijakelulista ja keskustelupalsta. (ei toteutusta 2006) 441 Jatketaan kuvatietokortteihin perustuvien ajantietosovellusten (vrt. Raporttilustia) kehittämistä. (ei toteutusta 2006) 442 Julkisia esiintymisiä, lehtikirjoituksia yms. tietoiskuja 5-10 kertaa toimintavuoden aikana. OK. 451 Kehitetään Lustia-arkistojen tietosisällöstä vakiomuotoisia kuvauksia, jotka mahdollistavat helpon tavan tehdä esityksiä erilaisille medioille (raportit, posterit, powerpoint-esitykset, diat, cdlevyt jne.) (ei toteutusta 2006)

17 METLA Hankkeen 2511 tulostoimintasuunnitelma vuodelle Lustia Osahanke 5. Versio /MT TULOSKUVAUS PANOSKUVAUS Vuoden 2006 Seur.tapa avaintulokset Tulosalueen no/tulosalue/tulostavoitteet ja -aika Avaintehtävät Toteutusaika Osahanke 5 LUSTIA PROJEKTI Hankkeen resurssien tehokas käyttö 51 Hankkeen toiminta 511 Lustian vuotuiset toimintasuunnitelmat 512 Hankkeen toimintojen sopeuttaminen. Hankekokous 511 Laaditaan Tuskan esitysmuodon mukainen vuotuinen toimintasuunnitelma ja lisäksi MS-Excelpohjainen projektitaulu (liite), jossa sovitetaan toimintavuoden tehtävät ja resurssit henkilöittäin. OK. 512 Mukautetaan resurssit muuttuvien tilanteiden mukaan tulosaluejakoa soveltaen. OK Osahankkeen vetäjä Mauri Timonen 52 Raportointi ja viestintä 521 Hankkeen raportointi 521 Jatketaan Internet-versiona julkaistavan Lustiatiedote- ja raporttisarjan sisältötuotantoa. OK. 522 Hankkeen tiedottaminen 522 Käytetään hankkeen omia ja tutkimusyhteisön yhteisiä tiedotuskanavia. OK. 53 LustiaKoulutus 531 Hankehenkilöstön peruskoulutus 531 Tietoiskut Metlan lustotutkimusta harjoittavissa toimintayksiköissä. Osallistuminen Pekingin kv. lustotutkijoiden kokoukseen (MT, menetelmäluennot). OK. 532 Metlan lustotutkimuskoulutus 54 Kehittämisprojektit 541 Metla-LTRR-monitieteinen yhteistyö 542 Metla-NOAA paleo ja metadataprojekti 532 Henkilökohtaiset konsultaatiot asemilla. (ei toteutusta 2006) 541 Vihnemäntyä koskeva Spineaclima suunnittelu Pekingin kv. lustotutkijoiden kokouksessa ( ). Toteutui konsultoinnein amerik-kalaisten ja kanadalaisten tutkijoiden kanssa Pekingin kv. lustotutkijoiden kokous : Contributed session ryhmän vetovastuu aihepiirissä New approaches in treering data and metadata archiving (ei toteutunut 2006, siireettiin Rovaniemen kokoukseen vuodeksi 2010)

18 543 Metla-Venäjä -yhteistyö 544 Metlan ilmastonmuutostutkimus 545 Lustia-Millennium 546 MetlaLustia-superlaboratorio 547 Lustia MultiMediaViestintä 548 Resurssien hankinta 549 Verkostoyhteistyön tehostaminen 543 Spineaclima-suunnittelukokoukset Jenassa (Vaganov, Schulze), Jekateriburgissa (Shiyatov ym.), Pekingissä (Briffa ym.). 544 Osallistuminen Metlan ilmastonmuutoksen tutkimusohjelman valmisteluun. Kv. ilmastokokous Jekaterinburgissa Toteutui suunnitelmien mukaisesti 545 Osallistuminen (MT) lustotutkimuksen asiantuntijaroolissa myös FP6-rahoitteisen Millenniumprojektin vuosilustoihin keskittyvään osaprojektiin. M. Timonen osallistui Millennium-projektin kokokseen Mallorcalla Rovaniemen/Kolarin lustolaboratorioiden toimintainfrastruktuurin siirtäminen Metlan kaikkiin lustotutkimusta tekeviin yksiköihin. Asiaa valmisteltiin 2006, muttei ryhdytty vielä käytännön toimintaan. 547 Opiskelija Lapin yliopistosta + multimediatyön määrittely Asiaa valmisteltiin rehtori Ylä-Kotolan johdolla Huhtikuussa 2007 Metlan ja Lapin yliopiston seminaari aiheesta. Käytännön toiminta vasta sen jälkeen. 548 Eu-rahoitusesitys Venäjä-yhteistyöhön liittyen Esiselvitystyötä, päätökisä aikaisintaan keväällä Spineaclima-verkoston kokoaminen Kiina, Sveitsi ja Saksa sekä Viro uusia jäseniä Metlan lustotutkimuksen verkostossa

19 HANKKEELLE MYÖNNETYT RESURSSIT JA NIIDEN KÄYTTÖ - Ei kommentteja 2511resurssit2006 Myönnetyt, käytetyt ja suunnitellut resurssit ja suoritteet v Yhteenveto hankkeen vuosiseurantaa varten Lustia - lustotutkimuksen laboratoriohanke, EK , Timonen, Mauri, RO Myönnetty, käytetty ja käyttämättä jäänyt raha 1000 EUR Kustannus- ja työaikatoteutumat 12/2006 saakka. Talousarviotili Myöntö Käyttö Jää Käyttö-% hanke Toimintamenot - Vakituist Toimintamenot - Muut meno Työllistämis-, koulutus j Yhteensä Toimintamenojen ja työaikojen käytön vertailu vuoden alun suunnitelmaan Kustannus- ja työaikatoteutumat 12/2006 saakka. Kustannukset TA-tilillä *, 1000 EUR (ylemmät rivit) Työajat, kk (alemmat rivit) suunn tot tot% hanke 2511 va-palkat ma-palkat muut kust yht t.eur Tutkijat kk Muu hlöstö kk

20 Määrärahanmyöntöerät Metlan momenteilta 1000 EUR TA-tili Summa Erä* Esittely / Viite hanke Toimintamenot - Muut meno 6.00 vuosi EME Toimintamenot - Muut meno 4.30 malaj EME Yhteensä (*Erien tunnisteet: vuosi = vuosimääräraha, hsiir = siirto hankkeelta toiselle, inves = investoinnit, lab = siirto laboratoriohankkeelle v.2002->, lisa = lisämääräraha, malaj=siirto va-palkoista muihin kuluihin, siirt = siirto ed. vuodelta) Hankkeelle kirjattujen suoritteiden lukumäärät Julkaisut Esitelmät ja posterit Ref. Ei-ref. Muut Tiet. Muut hanke Suoritetietojen lukumäärät haettu suoriterekisteristä seuraavasti: Ref. = Referoidut julkaisut, sisältää julkaisuryhmät 21 kans.väl. referoidut 22 kansalliset referoidut Ei-ref. = Referoimattomat "tutkimusraportit", sisältää julkaisuryhmät 23 ei-referoidut tutkimusjulkaisut Muut = Muut julkaisut, sisältää julkaisuryhmät 24 aikakauslehtiartikkelit 25 sanomalehtiartikkelit 26 muut Tiet. = Esitelmät ja posterit tieteellisissä kokouksissa suoritetyyppi 21, foorumin taso 1 Muut = Esitelmät ja posterit muissa tilaisuuksissa suoritetyyppi 21, foorumin taso 2 Suoritetietoja voi itse selata Mesissä: ->Tuska->Metla->Suoriteraportit->Monipuolinen haku... Suoraan hakulomakkeille pääsee osoitteista: Tuotettu tietokannasta

21 II. HANKKEEN LOPPURAPORTTI Yhteenvetoa Lustia-hankkeen ( ) saavutuksista Metlan Vuonna 2004 käynnistyneen Lustia-hankkeen päätavoitteeksi asetettiin Metlan lustotutkimuksen kehittäminen siten, että Suomesta tulisi vahva vaikuttaja tieteenalan (dendrokronologia) kansainvälisessä tutkimuksessa. Taustalla oli myös ajatus laajentaa Metlan vuosilustoja hyödyntävän kasvututkimuksen käytännön mahdollisuuksia päästä mukaan kansainvälisiin huippuprojekteihin ja niiden rahoituksiin. Aiemminhan tällaista mahdollisuutta ei juuri ollut lustotutkimuksemme niukkojen kansainvälisten yhteyksien ja epästandardien tutkimusmenetelmiemme vuoksi. Nyt, vuoden 2007 alussa, on hyvä aika arvioida, miten asetetuissa tavoitteissa on onnistuttu. Jos tulos ilmaistaan lyhyesti, vastaus on: reilusti yli odotusten eli erinomaisesti! Menemättä yksityiskohtiin, mainittakoon väittämän vakuudeksi vain pari asiaa: 1) Metlan lustotutkijoilla on nykyisin laaja yhteistyöverkosto ja he toimivat aktiivisesti kolmen maanosan: Amerikan, Euroopan ja Aasian, huippututkijoiden kanssa. 2) Suomen ja Metlan sukeltava lustotutkimus Euraasian pisimpine havupuulustosarjoineen ja siihen perustuvine ilmastonmuutosta koskevine tutkimustoimintoineen on tullut käsite, joka tunnetaan kaikkialla maailmassa. Asia tuli yleiseen kansainväliseen tietouteen viimeistään Pekingissä pidetyssä lustotutkijoiden maailmankokouksessa ( jossa suomalainen työmme oli näkyvästi ja monipuolisesti esillä (useita dokumentteja linkissä Kansainvälisen tiedeyhteisön Pekingin kokouksessa, johon osallistui lähes 300 tutkijaa yli 40 maasta, päätettiin äänestyksen jälkeen, että Suomi saa järjestäväkseen lustotutkimuksen 8. maailmankokouksen kesäkuussa vuonna Kokouksesta kilpailevista hakijamaista mm. USA, Kanada ja Venäjä sekä tieteenalan Keski- Euroopan valtamaat (Saksa, Sveitsi ja Ranska) tekivät tilaa Suomelle ja toivottivat täten maamme tervetulleeksi suurten lustotutkimusmaiden joukkoon. Kokouksen saaminen Suomeen on historiallinen ja se merkitsee sekä Metlalle että Suomen metsille ainutkertaista mahdollisuutta saada laajaa kansainvälistä näkyvyyttä, odotetaanhan kokoukseen saapuvan jopa yli 400 tutkijaa noin 50 maasta. Professori Kari Mielikäisen johtamasta Kasvun vaihtelun tutkimushankkeesta ( ) alkanut, yhteiseurooppalaisessa ADVANCE-10K projektissa ( ) menetelmälliset pääoppinsa saanut ja erityisesti Lustia-hankkeessa ( ) kristalloituvan kehittämistoiminnan tulokset esitetään Dendrokronologian kansainvälisessä suurkatselmuksessa Rovaniemellä vuonna Se, että Suomi sai kokouksen ja että kokous halutaan pitää Rovaniemellä, ei kuitenkaan ole sattumaa. Taustalla vaikuttaa pienen tutkijajoukon, ns. ADVANCE-10Kryhmän, raju panostaminen kansainväliseen lustotutkimukseen vuodesta 1992 alkaen. Tämä Metlan sekä Helsingin ja Joensuun yliopistojen tutkijoista muodostuva ja professori Matti Erosen johtama ryhmä tunnetaan erityisesti ansioistaan Euraasian pisimmän havupuulustosarjan, 7638 vuoden pituisen Lapin metsänrajamännyn vuosilustosarjan luojana. Koska Lapin männyn lustosarjaa pidetään hyvän ilmastovasteen vuoksi jopa maailman parhaimpiin kuuluvana ns. proksisarjana, on tästä vuodentarkasta aikasarjastamme tullut eräs kansainvälisen ilmastonmuutostutkimuksen keskeisistä referenssiaineistoista! 21

22 Suomalainen lustotutkimus on nykyisin maailmalla erittäin arvostettua, mikä näkyy mm. suurten lustotutkimusmaiden kiinnostuksena yhteisiin projekteihin. Olemme onnistuneet ns. Euraclimatestutkimusmallillamme 13 luomaan koko pohjoisen pallonpuoliskon kattavan neuvotteluryhmän, joka aktiivisesti selvittää mahdollisuuksia perustaa uusia Miten tästä jatketaan? Vaikka Lustian itsenäinen asema tutkimushankkeena lakkautettiinkin vuoden 2006 lopussa, se ei kuitenkaan tarkoita hankkeen lakkautumista. Ylijohtajan kanssa käydyssä neuvottelussa hanke päätettiin sulauttaa meneillään oleviin tai suunnitteilla oleviin Metlan hankkeisiin Lustia-hanke on kolmen toimintavuotensa aikana osoittautunut, että pienelläkin panostuksella voidaan saada paljon aikaan. Mielenkiintoista on ollut havaita, kuinka innovatiivista toiminta-ajatusta soveltava hanke on ehtinyt jo toiminta-aikanaan kasvamaan ulos saappaistaan. Tällä tarkoitan sitä, että hankkeen tavoitteet ovat jo tässä vaiheessa ylittyneet ja lisäksi on muodostunut koko joukko sivuhankkeita, joista osaa voi pitää jopa erittäin merkittävänä Metlan tulevaisuuden kannalta. Lustian osahankkeessa 5 (Lustia Projekti) kehittyneet sivuhankkeet ovat: 541 Vuosilustotietoa hyödyntävän Metlan ilmastonmuutostutkimuksen kehittäminen; 542 Euraclimates: Euraasian laajuisen ilmastonmuutostutkimuksen suunnittelu; 543 WD2010: Lustotutkijoiden maailmankokous Rovaniemi 2010; 544 Metlan ja Venäjän välisen kasvututkimusyhteistyön kehittäminen; 545 MultiMedia vuosilustotieteen viestinnässä ja popularisoinnissa (Lapin yliopisto); 13 s ja liitteet Kansainvälisten projektien tarpeista selviävän Metlan Superlustolaboratorion kehittäminen; 547 Metlan lustotutkimuksen verkostoyhteistyön tarjoaminen mahdollisuuksien hyödyntäminen; 548 Kansainvälisen lustotietojärjestelmän (MELTIH) kehittäminen yhdessä alan huipputoimijoiden kanssa, 549 Lustotutkimuksen populaarien tieteenalasovellusten kehittäminen (mm. Levin matkailun kehittämisprojekti) 550 Ulkopuolisen rahoituksen ja muiden resurssien hankinnan kehittäminen Tällä hetkellä näyttää siltä, että Lustian dynaamisessa toimintaympäristössä on hautumassa jopa 7 uutta projektia, joilla on mahdollisuus hakea ulkopuolista rahoitusta toimintaansa varten. Uudet projektiaihiot muodostavat osan Metlan lähitulevaisuuden kansainvälisestä huippututkimuksesta. Lustotutkimuksen mahdollisuudet ovat osoittautuneet Metlassakin lähes rajattomiksi, mutta käytännön toteutuksiin pääseminen esimerkiksi rahoitushankinnassa edellyttää lustotutkimuksen perustoimintojen sujuvuutta. Ne ovat kutakuinkin kunnossa vasta Rovaniemellä ja Kolarissa, työ muissa yksiköissä on vasta alullaan. Kilpailu rahasta on kansainvälisessä lustotutkimuksessakin nykyään niin ankaraa, että on jokseenkin toivotonta lähteä mukaan huonoilla esityksillä ja ilman laitoskohtaista erityisosaamista. Siksi Metlassakin on huolehdittava siitä, että lustotutkimukseen saadaan kehitettyä paras mahdollinen osaaminen. Laitoksen valttikortteja kansainvälisessä kilpailussa ovat: - täydet käyttö-, hallinta ja kehittämisoikeudet maailman toiseksi pisimpään havupuulustosarjaan (7639-vuotinen metsänrajamännyn lustosarja); - lustotutkimuksen kehittämishanke Lustia verkkosivustoineen; - osaamisemme vakuutena kaksi kansainvälisen tason lustotutkimuslaboratoriota (RO,KO) sekä niissä työskentelevät kaksi lustotutkimuksen teknistä huippuosaajaa; - Metlan oman lustotutkimuksen menetelmäkehittelytyön saavutukset (KINSYS); 22

23 - Kansainvälistä arvostusta nauttivan Metlan vaikutus taustaorganisaationa (laitoksen panostus lustotutkimukseen on luonut uskottavuutta); - Metlan lustotutkimustoiminnan tunnettavuus ainakin kolmessa maanosassa; - hyvin organisoitunut lustotutkimuksen kansainvälinen tutkijaverkosto, jossa mukana joukko kansainvälisesti arvostettuja huippututkijoita ja lisäksi: - eräiden tutkijoiden henkilökohtainen panos kansainvälisessä toiminnassa. Tavoitteena Lustia-hankkeessa on yhtenäistää Metlan lustotutkimustoiminnot ja kehittää Metlan lustotutkimuksen koko toimintaympäristö vuoden 2008 loppuun mennessä kansainvälisen huippututkimuksen edellyttämälle osaamistasolle. Tavoitteeseen sisältyviä kehittämistehtäviä ovat mm. laboratoriotilojen varustelu, lustonmittauslaitteistojen tekniikka, data-, metadata- ja näytearkistointi, lustotutkimuksen uusimpien menetelmien soveltaminen, KINSYS -lustotutkimusohjelmiston hyödyntäminen, lustotutkimuksen multimediasovellukset, tiedottaminen ja henkilöstön osaaminen. Lustia on edennyt kaiken kaikkiaan hankesuunnitelman odotusten mukaisesti. Joissakin asioissa on tullut odotettua enemmän tulosta, joissakin puolestaan on jääty tavoitteista. Lisäksi painotukset ovat hankkeen kuluessa muuttuneet, erityisesti osahankeen 5 kohta 54 (kehittämisprojektit) on edellyttänyt resurssien lisäämistä joidenkin osioiden kustannuksella. Tilanne näyttää erityisesti lustotiedon hallinnan osalta erittäin hyvältä, sillä tämän vuoden alussa markkinoille tullut, ja jo käyttöön ottamamme Microsoft Visual Studio 2005-sovelluskehitin yhdessä.net Framework 2.0-luokkakirjaston ja CSStyyliohjelmoinnin ansiosta mahdollistaa Lustian hankesuunnitelmassa esitettyjen kaikkien tietoteknisten ja graafisten tavoitteiden (kohdat 21-45, liite 5) toteuttamisen ja vähän ekstraakin. Näen tämän teknisen innovaation sovellusmahdollisuudet niin lupaavina, että tulen sisällyttämään oman menetelmätyöpakettinsa mahdollisimman monen tulevaan kansainväliseen projektiesitykseen. Jukka Pöntinen tutustui uuteen tekniikkaan ja lupautui myös osallistumaan projektisuunnitteluun erityisesti MySQLtiedonhallintasovellusten asiantuntijana. Tämän vuoden tärkeisiin tehtäviin kuuluu myös yksikkökohtainen kouluttaminen (liite 5, osio 545). Mikäli Lustia-hankkeen toimintaedellytykset lähivuosiksi turvataan, en näe mitään estettä sille, etteikö Metlan lustotutkimuksesta voisi kehittyä esimerkiksi Suomen Akatemian mallin mukainen tieteenalan kansainvälinen huippuyksikkö 2010-luvun puoliväliin mennessä! 23

24 Liite 1. Lustia-hanke (Metlan hanke 2511) Kuva 1. Lustia-hankkeen vuoden 2006 toimintasuunnitelman resurssien jako projektitaululla esitettynä. 24

25 Liite 1. Lustia-hanke (Metlan hanke 2511) Kuva 2. Lustia-hankkeen vuoden 2007 toimintasuunnitelman resurssien jako piirakkaesityksenä. Vastaa pääpiirtein myös toimintavuoden 2006 työnjakoa. 25

26 Liite 1. Lustia-hanke (Metlan hanke 2511) Kuva 3. Lustia-hankkeen vuoden 2007 toimintasuunnitelma resurssien jako A4- muodossa. Vuoteen 2006 verrattuna osahankkeen 5 rooli korostuu resurssien käytössä. 26

27 Liite 3: LUSTOTUTKIMUKSEN STRATEGINEN SUUNNITTELU 2006 EURACLIMATES-suunnittelu Mikä on EURACLIMATES? Se on lyhennelmä sanoista EURAsian wide CLImate change Monitoring and Analysis based on Tree-ring and EcoSystem modelling. Tavoitteena on laatia: a) viitekehys Euraasian laajuiselle metsäekologiselle ilmastonmuutoksen tutkimusohjelmalle, jonka keskeisenä toimintaajatuksena on hitaammin lämpenevien verrokkialueiden tulevan kehityksen arviointi lämpimämmissä paikallisilmastoissa kehittyneiden metsäekosysteemien ominaisuuksien, niiden vaihteluiden (biodiversiteetin) ja historiatietojen perusteella. b) Yhtenäistää euraasialaista ilmastonmuutostutkimusta kehittämällä uusimpaan tekniikkaan perustuvaa integroitua tiedonhallintaa, joka parantaa erityisesti dendrokronologisten datojen ja metadatojen hyväksikäyttöä kansainvälisessä ekologisessa tutkimuksessa. c) Tuottaa tietoa lämpenevän ilmaston aiheuttamista vaikutuksista metsäekosysteemien toimintaan ja tarvittavista käytännön toimenpiteistä. Männyn ilmastosignaali puutteellinen esimerkiksi Uralin alueella. Lehtikuusella ja katajalla parempi. Siksi tarvitaan vaihtoehtoisia lähestymistapoja: 1. Mänty (Pinus sylvestris), Euraasian laajuisesti 2. Pohjoisboreaaliset havupuumetsät, kaikki puulajit, joilla vahva ilmastosignaali (Pinus, Abies, Larix, Juniperus) 3. Biome-pohjainen lähestymistapa, erityisesti Boreal humid -alueet 4. Euraasian vuoristoalueet, joissa kasvaa mäntyä (Pinus sylvestris) 5. Muut mahdolliset lähestymistavat Aiheesta enemmän: tup.pdf USA-Metla-Venäjä-yhteistyötä dendroklimatologisessa tutkimuksessa kehitetään ns. Euraclimates-suunnitteluprojektissa. Työtä johtavat professori Kari Mielikäinen ja allekirjoittanut osallistuivat toimintavuoden aikana useisiin tilaisuuksiin sekä Euroopassa että Aasiassa selvitelläkseen edellytykset laajan tutkimuskokonaisuuden käynnistämiseksi. Toimintavuonna käydyissä neuvotteluissa syntyi ajatus koko pohjoisboreaalista havumetsävyöhykettä koskevan suurprojektin kehittämisestä aihepiirissä, joka selvitellään ilmastonmuutoksen vaikutuksia metsäekosysteemin toimintaan. Suunnittelu laajennettiin koko Euraasian aluetta koskevaksi. Myöhemmin, ehkä jo vuonna 2007, siihen saattaa liittyä myös Kanada. Neuvotteluihin osallistuivat muun muassa USAsta professori Malcolm K. Hughes (Arizonan yliopisto), Kanadasta professori Brian Luckman (Ontarion yliopisto), Venäjältä akateemikko Eugene A. Vaganov (VN Sukachev Institute, Venäjän Tiedeakatemia) ja professori Stepan G. Shiyatov (Institute of Plant and Animal Ecology, Venäjän Tiedeakatemia), Kiinasta professori Qi-Bin Zhang (Institute of Botany, Kiinan Tiedeakatemia) ja Keski- Euroopasta professori Heinrich Spiecker (Freiburgin yliopisto) ja Dr. Jan Esper (Dendro Sciences, Swiss Federal Institute for Forest, Snow and Landscape Research). Vastaavantyyppinen työ Aasian monsuuni-ilmastondynamiikasta 14 on jo käynnissä eteläisellä pallonpuoliskolla Dr. Ed Cookin johdolla ja USAn tiedesäätiön (NSF) Lamont Dohertyn lustolaboratoriolle (LDEO) 15 myöntämän huikean 5.5 miljoonan dollarin rahoituksen 16 turvin! Raportti: Timonen, M The Euraclimates Project: Responses of Forest Ecosystems in the Changing Climates of Eurasia. General Outlines for Eurasian Wide Climate Change Research, Based on the Networks of Conifer Chronologies 17. Lustia Laboratories Report 2/2006. Lustia-hanke nsoon/asiaoverview.html

28 Liite 3: LUSTOTUTKIMUKSEN STRATEGINEN SUUNNITTELU 2006 Vuoden 2006 matkat Metlan kansainvälisen tieteellisen yhteistyön ja verkostoitumisen kehittämisen perusedellytyksenä ovat aika ajoin tapahtuvat tapaamiset. Toimintavuoden matkojen erityisteemana yhteistyön ja verkostoitumisen ohessa oli ns. EURACLIMATEStoimintamallin kehittäminen. euraasianlaajuisen ilmastonmuutostutkimuksen perusteiden eli ns /01/26. VANTAA 1) Ensimmäinen EURACLIMATESsuunnitelmaluonnos julkistetaan. 2) Palaute Vantaan ilmastonmuutosseminaarista /02/13-17 MALLORCA ) 1) Ensimmäinen EURACLIMATESsuunnitelmaluonnos julkistetaan. 2) Palaute Vantaan ilmastonmuutosseminaarista /03/06-09 SAKSA/JENA 1) EURACLIMATES-suunnitelman evaluaatio. Tekijät: akateemikko Eugene Vaganov ja professori Ernst-Detlef Schulze (Max Planck Instituutti). 2) Kokous (useampia palavereita): EURA- CLIMATES suunnitelman jatkotoimenpiteet /03/08 SAKSA/HALLE (sisältyy edelliseen) - EURACLIMATES-suunnitelman evaluaatio. Tekijät: johtaja Tatjana Böettger (Max Planck Instituutti). - Kokous: EURACLIMATES suunnitelman jatkotoimenpiteet /06/05-08 VENÄJÄ/JEKATERINBURG 1) Kansainvälinen ilmastokokous: Posteriesitys: Climate change in Finland 2) EURACLIMATES-suunnitelman evaluaatio. Tekijät: professorit Vaganov ja Shiyatov ja tutkijaryhmineen (Vaganov: Knorre, Sidorova, Kirdyanov, Naurzbaev,Shishov, Shiyatov: Moiseev, Mazepa, Hantemirov, Gourskaja ja Gurlanova) 3) Kokous: EURACLIMATES suunnitelman jatkotoimenpiteet /06/11-17 KIINA/PEKING 1) Lustotutkijoiden kansainvälinen kokous: Posteriesitys: Lustotutkimusdatojen ja metadatojen arkistointimalli Posteriesitys: Suomen metsänrajamännyn 7638-vuotinen lustosarja 2) EURACLIMATES-suunnitelman evaluaatio. Tekijät: mm. Briffa (CRU, Norwich), Cook (Lamont Doherty, New York), Schweingruber (Sveitsi). 3) Kokous: EURACLIMATES suunnitelman jatkotoimenpiteet /03/05-10 SVEITSI/WSL (BIR- MENSDORF) 1) Lustotutkimustyön kehittäminen Lapin 7638-vuotisen lustosarjan edelleen analysoimiseksi: Matkojen tulokset 1. MALLORCAN KOKOUS Millennium-projektin alkukokous Mallorcalla tarjosi allekirjoittaneelle hyvän lähtökohdan tunnustella EU- RACLIMATES-projektisuunnittelun mahdollisuuksia Millenniumin jälkeisen suurprojektina. Erityisen hyödylliseksi osoittautui WSL:n tutkimusjohtajan Jan Esperin tapaaminen kokouksessa. Sen seurauksena käynnistyi uusi vaihe Lapin pitkän mäntykronologian tutkimuksessa, sillä Esper kiinnostui ko. tutkimusaineiston tiheysmittauksista. Hän vieraili tutkimusryhmänsä kanssa Lapissa , mikä huomioitiin näyttävästi myös tiedostusvälineissä aina YLEn pääuutisia myöten. Allekirjoittanut teki vastavierailun WSL:ään Yhteistyö jatkuu ensi kesänä, jolloin Esper tekee uuden vierailun Lappiin. 2. JENAN KOKOUS 28

29 Liite 3: LUSTOTUTKIMUKSEN STRATEGINEN SUUNNITTELU 2006 Max Planck-Instituutti: professoreiden Eugene Vaganov ja Ernst-Detlef Schulze tapaaminen Jenassa JEKATERINBURGIN KOKOUS Osallistuimme professori Kari Mielikäisen kanssa Jekaterinburgissa pidettyyn ilmastonmuutosta käsittelevään tieteelliseen kokoukseen "Climate changes and their impact on the boreal and temperate forests" 18 Kokoukseen osallistui noin 150 henkilöä. Mielikäisen posteriesitelmän aiheena oli Timing and Rate of Xylem Formation in Scots Pine and Norway Spruce in Finland ja allekirjoittaneen "The Changing Climate of Finland". EURACLIMATES-suunnittelu. Kokouksessa pidettiin useita kahdenkeskisiä neuvotteluita, mm. Vaganov, Schweingruber, Lopatin). Neuvottelimme kokouksen yhteydessä Metlan yhteistyösopimuskumppaneiden akateemikko Eugene A. Vaganovin ja professori Stepan G. Shiyatovin kanssa suomalais-venäläisen yhteistyön sisällöstä koko Euraasian alueen kattavassa Eura- Climates-tutkimussuunnittelussa. 3. PEKINGIN LUSTOTUTKIMUSKO- KOUS Osallistuimme Pekingissä pidettyyn lustotutkimuksen kansainväliseen kokoukseen The 7thICD International Conference of Dendrochronology in Beijing, June 11-17, 2006 ( ). Kokoukseen osallistui noin 320 tutkiaa noin 40 maasta. Mielikäinen esitteli Lapin metsänrajamännyn 7639 vuoden pituista lustosarjaa posterissa "Climate from the 7639-year unbroken Scots pine tree-ring chronology for Finnish Lapland". Allekirjoittanut piti aiheesta esitelmän otsikolla "Tracking past climate from tree-rings". EURACLIMATES-suunnittelu. Kokous tarjosi mahdollisuuden lukuisiin kahdenkeskisiin palavereihin eri maiden huippututkijoiden kanssa (mm. Ed Cook, Malcolm Hughes, Thomas P. Swetnam ja Tom Melvin) WORLDDENDRO2010 Samassa yhteydessä pidetyssä lustotutkimuksen kattojärjestöjen Tree-Ring Society 19 ja Association of Tree-Ring Research 20 kokouksessa sai Metla järjestettäväkseen tieteenalan seuraavan maailmankokouksen vuonna Viittaus Tree-Ring Societyn Presidentin Peter M. Brownin ilmoitukseen: And finally, on behalf of Dr. Heinrich Spiecker, President of the Association for Tree-Ring Research, and myself, I am very pleased to announce that Dr. Kari Mielikäinen of the Finnish Forest Institute (Metla) has kindly offered to host the 8 th International Conference on Dendrochronology in Finland, tentatively scheduled for June of I'm very much looking forward to seeing everyone again in four years, this time perhaps north of the Arctic Circle! Rovaniemellä pidettävän kokouksen oheisohjelmiin kuuluu myös noin 40 osallistujan lustotutkimuksen kansainvälinen kenttäviikko sekä useita osallistujan retkeilyjä. Vieraita odotetaan saapuvan yli 40 maasta ja heidän määrän arvioidaan nousevan jopa 500:aan. Lustotutkimuksen maailmankokouksen saamista Suomeen voi pitää merkittävänä kansainvälisenä tunnustuksena suomalaiselle lustotutkimusosaamiselle ja myös erityiskiitoksena Metlalle, joka on panostanut viime vuosina voimakkaasti kansainväliseen näkyvyyteensä, erityisesti ilmastonmuutokseen keskittyvässä dendroklimatologisessa tutkimuksessa. Olympialaisten tapaan neljän vuoden välein järjestettävät WorldDendro (WD) -kokoukset kokoavat tieteenalan huippu-tutkijat yhteen, mikä tarjoaa isäntämaalle mahdollisuuden esitellä heille tieteellistä toimintaansa ja luoda heihin välttämät-tömiä kontakteja. Samalla on mahdolli-suus hankkia rahoitushankinnassa tärke-ää mediajulkisuutta. Rovaniemellä Lapin yliopiston tiloissa järjestettävää WD2010:n seitsenpäiväistä pääkokousta edeltää noin 40 osallistujan dendrokronologinen kenttäviikko Kuu-samon Hossan retkeilyalueella. Kokouk-seen jälkeen retkeillään Pohjois-Kalotin alueella, Etelä-Suomessa ja Komin tasa-vallassa. Vieraita odotetaan saapuvaksi yli 40 maasta ja heidän lukumääränsä arvioidaan nousevan yli 400:aan

30 Liite 3: LUSTOTUTKIMUKSEN STRATEGINEN SUUNNITTELU 2006 WD2010 suunnitellaan toteutettavaksi yhteistyössä Lapin yliopiston Taiteen tiedekunnan, Mediatieteen laitoksen ja eräiden matkailualan huippuyksiköiden kanssa. Tavoitteena on soveltaa uusinta matkailu- ja mediatieteen osaamista vai-kuttavan tapahtumakokonaisuuden syn-nyttämiseksi. Ajatuksena on myös hyödyntää tieteellisesti WD2010:n mahdollisuuksia. Siksi suunnitteilla on ulkopuolista rahoitusta hyödyntävä Lapin yliopiston ja Metlan välinen tutkimusprojekti. Silloin WD2010:n lopputuotteiksi tulisi varsinai-sen kokoustapahtuman lisäksi joukko tieteellisiä tutkimusraportteja. Tutustuminen kenttäkokeisiin ja yhteistyö kiinalaisten lustotutkijoiden kanssa Osallistuin kokouksen jälkeiseen Tiibetin retkeilyyn Pääsin tutustumaan Tiibetin ylängöllä tehtävään havupuiden lustotutkimukseen ja siihen läheisesti liittyvään dendroklimaattiseen tutkimukseen. Arizonan yliopiston tutkijan David Mekon mukaan Etelä-Tiibetin ylängön rajusti vaihtelevat kesä- ja talvilämpötilat (kesäisin kuumaa, talvisin kylmää) sekä kosteusvaihtelut tallentuvat havupuiden vuosilustoihin. Niistä on voitu selvittää monsuunisateidenvaihtelut noin 1500 vuoden ajalta, mikä antaa vertailutietoa nykyisten ilmastonvaihteluiden normaaliuden tai poikkeuksellisuuden arviointiin. Opin jo Pekingin lustotutkimuskokouksen luennoilla, että Tiibetin tasangon eräisiin havupuulajeihin tallentuvat myös Pohjois- Atlantin säänvaihtelut. Tämä tuntuu yllättävältä, sillä Tiibethän sijaitsee yli 6000 km:n päässä Atlantilta! Syinä Golf-virran lämmön ja kosteuden pääsyyn näin kauas ovat länsituulet ja Pyreneiltä Kiinan Himalajalle saakka ulottuva vuoriketju ja etelätuulten pääsyn estyminen Tiibetin Himalajan vuoristosta aiheutuen. Tiibetin havupuilla ja meidän metsänrajamännyllämme on yhteinen ominaisuus: ne kertovat pohjoisen pallonpuoliskon ilmastohistoriasta ja siihen liittyvistä ilmastonmuutoksista. Siinäpä suomalaisille ja kiinalaisille vuosilusto-ilmastotutkijoille hyvä syy yhteistyöhön! Keskustelin Tiibetin metsäntutkimusretkeilyä johtaneen Dr. Qi-Bin Zhangin 21 kanssa suomalais-tiibetiläis-kiinalaisen tutkimusyh teistyön kehittämismahdollisuuksia erityisesti EURACLIMATES tutkimussuunnittelun mahdollistamissa puitteissa. Zhang on Kiinan lustotutkimuksen johtava tutkija, joka oli myös päävastuussa Pekingin lustokokouksen järjestämisestä, työskentelee tutkijaryhmänsä kanssa lustotutkimuslaboratoriossaan 22 Kiinan Tiedeakatemian alaisessa Institute of Botany 23 laitoksessa. Vierailun viimeisellä viikolla ( ) keskityin suomalais-kiinalaisen tutkimusyhteistyön virittämiseen kahdenkeskisin keskusteluin. Niiden tuloksena käynnistyivät yhteiset projektit mm. meteorologian professori Jianmin Jiangin ja Dr. Zhenju Chenin (Kiinan Tiedeakatemia) kanssa. Viimeksi mainittu on hakenut rahoitusta Kiinan Tiedeakatemialta voidakseen työskennellä Metlan lustotutkijoiden kanssa Suomessa 1-3 vuoden ajan. EURACLIMATES-suunnittelu. Tiibetin retkeily llä ( ) useita kahdenkeskisiä palavereita eri maiden tutkijoiden kanssa (mm. prof. Qi-Bin Zhang, Thomasz Wazny (Puola), prof. Brian Luckman (Kanada)) USA-Venäjä-Metla yhteistyön vahvistaminen erityisesti metsänraja- ja ilmastomuutostutkimuksessa Venäjä-yhteistyön lyhyt historiikki Aloitin Venäjä-yhteistyön valmistelun jo vuoden 2004 lopussa, jolloin ylijohtaja valtuutti minut tutkimaan mahdollisuuksia saada akateemikko Eugene A. Vaganov ja Dendrokronologian professori Malcolm K. Hughes esitelmöimään Pallaksen ilmastoseminaariin Seminaarin jälkeen Rovaniemellä pidetty suunnittelukokous aloitti varsinaisen Venäjä-yhteistyötä koskevan yhteistyösuunnittelun, joka jatkui allekirjoittaneen ja Kari Mielikäisen tekemällä tutustumis- ja neuvottelumatkalla Venäjälle

31 Liite 3: LUSTOTUTKIMUKSEN STRATEGINEN SUUNNITTELU 2006 Vierailumme kohteina olivat Vaganovin johtama VN Sukachev Institute of Forest Krasnojarskissa ja professori Stepan G. Shiyatovin johtama dendrokronologian laboratorio Institute of Plant and Animal Ecology Jekaterinburgissa. Tutustuimme laboratorioiden johtajina toimivien professoreiden ja tohtoreiden välityksellä kolmen päivän ajan siihen osaan Sukachev-instituutin toimintaan, jonka Vaganov arveli kiinnostavan Metlaa. Kävimme myös hänen kanssaan useita neuvotteluita, joiden tulokset kirjattiin 17- kohtaiseen muistioon. Aloitin Venäjä-yhteistyön kehittämissuunnitelman laatimisen heti matkalta syyskuun lopussa 2005 palattuani. Tavoitteenani on ollut laatia hyvin jäsennelty suunnitelma mahdollisimman laajapohjaisen yhteistyön mahdollistamiseksi. Hyvän viitekehyksen määrittäminen on ollut vaikeaa aihepiirin hajanaisuuden vuoksi. Uskon kuitenkin löytäneeni kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun SPI- NEACLIMA-suunnitelmassani (liite 9). Siinä määritellään pääaiheeksi ilmastonmuutos Euraasian niillä alueilla, joissa kotimainen mäntymme (Pinus sylvestris L.) kasvaa (Fig. 3, Spineaclima-paperi). Miksi ilmastonmuutos, Euraasian alue ja mänty, ne perustellaan paperissa. EURACLIMATES-projekti? Projektikokonaisuus? Vaiko tutkimusohjelma? Professoreiden Vaganov, Hughes ja Shiyatov kanssa käydyt keskustelut ja niiden perusteella laaditut dokumentit eivät hajanaisuutensa vuoksi sellaisenaan sovellu tutkimusprojektiesitysten pohjaksi. Koska tavoitteena on saada aikaan pysyvää suomalais-venäläistä yhteistyötä lustotutkimuksessa, olen lähtenyt liikkeelle useita projekteja sisältävän laajemman aihekokonaisuuden hahmottamisesta. Aihekokonaisuuden yhteisenä nimittävänä tekijänä oleva ilmastonmuutostutkimus edellyttää lisäksi alueellista kattavuutta, mikä edellyttää useiden maiden välistä yhteistyötä. Se parantaa myös mahdollisuuksia saada projekteihin rahoitusta. Lisäksi kustannusten pienentämiseksi rajataan tutkimustoiminta pelkästään mäntyyn, jota löytyy eri puolilta Eurooppaa (Pohjoismaat, Keski-Eurooppa, Pyreneet, Alpit, Tatra, Balkan, Kaukasus ja Venäjä) Neuvottelin Jekaterinburgissa työskentelevän Shiyatovin tutkijan Pavel Moiseevin kanssa kansainväliseen rahoitukseen perustuvan suomalais-venäläisen tutkimustoiminnan kehittämisestä ilmastonmuutostutkimuksessa. Hän ehdotti, että Metla ottaisi rahoitusasioissa aktiivisen roolin ja että laatisin yhteiseen ideointiimme perustuvan suunnitelmaluonnoksen tulevien projektien suuntaviivoiksi. Monien vaiheiden jälkeen olen päätynyt EURACLIMATES-luonnokseen, jossa esitetään pääperiaatteet Euraasian laajuisen ilmastonmuutoksen tutkimiseksi. Suunnitelman taustalla vaikuttaa Metlan ja venäläisten sopimuskumppaneidemme tekemä yhteistyösopimus. Olen esitellyt paperini Hughesille ja Vaganoville. Heidän mielestään idea on hyvä, mutta sitä on vietävä yhdessä palaveroiden eteenpäin. Neuvottelut vaativat useita tapaamisia. EURACLIMATES-suunnitelman muotoileminen projektien aiheiksi ja täsmällisiksi tutkimussuunnitelmiksi vaatii vielä paljon työstämistä. Olen sopinut taustaryhmän (Vaganov, Hughes, Shiyatov ym.) kanssa, että kehittelen suunnitelmaa saamani palautteen (evaluaatiot, jatkoneuvottelut) perusteella. Tavoitteenani on viedä suunnitelma mahdollisimman pitkälle jo tämän vuoden aikana. Siihen liittyy myös ensimmäinen EU-projekti esitys sopivasta aihepiiristä. Jotta se olisi mahdollista, minun olisi päästävä tapaamaan suunnitelman edistymisen kannalta tärkeitä henkilöitä (Liite 3). Vaganov on kutsui allekirjoittaneen Jenaan maaliskuun alussa Hän piti tapaamistamme välttämättömänä jatkosuunnittelua ajatellen. Tapasin siellä myös Max Planck instituutin professori Ernst-Detlef Schulzen, jota pidetään vaikutusvaltaisena henkilönä Keski-Euroopassa. Pyysin Vaganovia evaluoimaan suunnitelmani jatkotoimenpiteitä silmällä pitäen. 31

32 Liite 3: LUSTOTUTKIMUKSEN STRATEGINEN SUUNNITTELU 2006 Kesäkuun ilmastokokoukseen Jekaterinburgissa ja lustotutkijoiden kokoukseen Pekingissä sisältyi esitelmiä. Loppuvuosi 2006 kuluu EURACLIMATESsuunnitelmaa kirjoitettaessa ja ensimmäistä varsinaista aihepiiriin liittyvää EUprojektiesitystä laatiessa. Jos hakuyritys menestyy, päästäneen aloittamaan työt vuoden 2007 aikana. 32

33 33