Dendroclimatic Studies in Pallas-Ylläs National Park

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Dendroclimatic Studies in Pallas-Ylläs National Park"

Transkriptio

1

2 Dendroclimatic Studies in Pallas-Ylläs National Park Analysis for Dendrochronological Variability and Associated Natural climates in Pallas-Ylläs national park - the last 500 years. Research plan for Metla s project 3395 (Criteria for sustainable use and consolidation of land uses in Pallas-Ylläs national park - pilot study)/ subproject 2/ dendroclimatic approach Mauri Timonen Versio 6 The Finnish Forest Research Institute, Rovaniemi Forest Research Station Research project

3 Sisällys DENDROKRONOLOGISET TUTKIMUKSET PALLAS-YLLÄSTUNTURIN KANSALLISPUISTOSSA... 5 A. johdanto... 5 B.TUTKIMUSONGELMAT... 7 hankkeen päätavoite:... 8 lustotutkimuksen avaintulokset:... 8 tulostavoitteet:... 8 C. tutkimusaineiston hankintaan vaikuttavat tekijät... 9 C. tutkimusaineiston hankintaan vaikuttavat tekijät... 9 Viitteet: ETUKANSI. Kukastunturin lustotutkimusta koskeva koejärjestely. Tunturiseudun ilmaston pienalueittaisen vaihtelun selvittämiseksi laaditaan lustosarjat sekä metsänrajalle (A) että tunturin juurella sijaitsevan järven (Kukaslompolo) välittömään tuntumaan (B). Yhtenäisellä oranssiviivalla merkityt alueet ovat lustonäytteiden keruulueita. Vihreä pisteviiva kuvaa männyn metsänrajaa. Tunturin laen kautta kulkevilta linjoilta selvitetään mm. puiden ikäjakauma viime vuosisatojen metsänrajapuusukupolvien selvittämiseksi. Kohteiden valinnassa käytetään peruskarttoja, satelliittikuvia, väärävärikuvia ja Metsähallituksen kasvillisuusluokituskarttoja, joita tarkastellaan GIS-tekniikan mahdollistaminen keinoin Maanmittauslaitokselta hankitun digitaalisen korkeusmallin avulla. Koepuut valitaan GPS-pohjaisella otannalla. Vastaavat koejärjestelyt toteutetaan myöhemmin viidellä muulla tunturilla TAKAKANSI. Kuten edellä, mutta näkymiä useammasta kuvakulmasta katsottuna. 3

4 Lustotutkimuksen nykynäkymät Ympäristönmuutosta koskevat tutkimukset perustuvat yhä useammin monitieteiseen kysymyksenasetteluun ja pitkiin aikasarjoihin. Monitieteiseen lähestymistapaan, tai tieteenfilosofien ilmaisua käyttäen: logiikkaan, perustuva tutkimusote kannustaa huolelliseen tutkimuksen viitekehyksen määrittelyyn, jolloin myös kysymyksenasetteluun saadaan terävyyttä ja laajuutta. Pitkät aikasarjat puolestaan ovat laajentaneet tutkimusten aikaperspektiivin kymmenistä ja sadoista vuosista tuhansiin vuosiin. Menneisyydestä saatu ilmastotieto tarjoaa vertailukohdan selitettäessä nykyisiä tai tulevia tapahtumia. Aikaperspektiivi on laajentunut myös METLAn tutkimuksissa kymmenistä ja sadoista vuosista tuhansiin vuosiin. Metsien kehitystä on nyt mahdollista tarkastella aiempaa monipuolisemin, sillä esimerkiksi tieto muinaisten metsänrajojen sijainnista auttaa arvioimaan nykyisten ilmastovaihteluiden merkitystä holoseeniajan metsähistorian näkökulmatsa. Vuodesta 1993 alkanut voimakas kehitys Metlan lustotutkimuksessa perustuu monitieteiseen lähestymistapaan, yhteistyöhön kansainvälisen tiedeyhteisön kanssa ja dendrokronologisten tutkimuslaboratorioiden perustamisiin Rovaniemelle ja Kolariin. Suotuisan kehityksen vauhdittajana oli prof. Kari Mielikäinen, jonka johtamassa Kasvun vaihtelututkimushankkeessa (nro 3042) vuosina panostettiin dendrokronologisen tutkimuksen kehittämiseen Hankkeen loppuraporttina vuonna 1998 julkaistua kirjaa Puun muisti voi pitää Metlan ja suomalaisenkin lustotutkimuksen suunnannäyttäjänä. Kasvun vaihtelun hankkeen loputtua 1996 alkoi eurooppalaisten lustotutkijoiden suururakka, EU-rahoitteinen Advance-10K-projekti. Projektiin osallistui9 maasta noin 40 eurooppalaista alan tutkijaa. Projekti oli Suomelle menestyksekäs, sillä hyvällä kansallisella yhteistyöllä saatiin päätökseen prof. Matti Erosen jo vuonna 1974 aloittama suurtyö: Lapin metsänrajamännyn 7633-vuotisen lustosarja. Sen julkaiseminen Holocene-sarjassa merkitsi kotimaisen lustotutkimuksemme nousua kansainväliseen tietoisuuteen. Sen merkkinä ovat lukuisat alan huippututkijoiden vierailut täällä. Menestyksen avaintekijät lustotutkimuksessa perustuvat useaan seikkaan: 1) riittävään osaamiseen; 2) Metlan toimintaan lustotutkimuksen taustaorganisaationa; 3) hyvään kansainvälinen verkostoyhteistyöhön; 3) tutkimuskohteeseemme metsänrajamäntyyn, jota ilmastovasteensa vuoksi pidetään jopa herkimpänä tunnettuna proksilämpötilamittarina. Lisäksi se säilyy hyvin järvien pohjamudissa ja soissa, mikä mahdollisti maailman 4. pisimmän puulustosarjan laatimisen. Maailmassa on vain muutamia yli 8000-vuotisia sarjoja, mutta niiden ilmastovaste on paljon heikompi kuin Lapin männyllämme. 5) Osansa menestyksestä ansaitsee myös lustotutkimukseen kohdistuva kehittelytyö, joka erityisesti Lustia-hankkeen kautta avaa Metlalle paitsi tieteenalakohtaisia myös ympäristö- ja ilmastomuutostutkimukseen painottuneita lustotutkimusprojekteja. Oman mielenkiintoisen alueensa muodostaa Lustia-hankkeen kansainvälinen yhteistyö lusto- ja metadatoihin liittyvässä arkistoinnissa, jossa ovat mukana mm. Arizonan yliopisto ja data-arkistointiin erikoistunut NOAA. Järjestelmällinen laboratoriomuotoista tiimityöskentely sekä innovatiivinen uusia näkökulmia aukova tutkimusote on välttämätötä. Rovaniemen ja Kolarin tutkimusasemien välinen lustotutkimusyhteistyö on toiminut päänavaajana työssä, jonka tavoitteena on yhdistää ja yhtenäistää Metlan lustotutkimustoiminnot. Ajatuksena on luoda laitoksen lustotutkimusresursseista suurlaboratorio, jolla on käytettävissään henkilön ja parinkymmenen lustonmittauslaitteen kapasiteetti. Näyttää siltä, että lustotutkimuksen erikoishankkeen Lustian käynnistyminen kuluvan vuoden (2004) alussa on Metlalle paljon merkittävämpi asia kuin toistaiseksi pystytään arvioimaan. Lustimaa Pallas-Ylläspuistossa käynnistettävä lustotutkimus perustuu viimeisimpään tietoon Mauri Timonen 4

5 DENDROKRONOLOGISET TUTKIMUK- SET PALLAS-YLLÄSTUNTURIN KAN- SALLISPUISTOSSA A. JOHDANTO Luonnonolot kestävyyden kriteerinä. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston toimintojen kehittäminen kestävän käytön periaatteella edellyttää pitkäjänteistä suunnittelua. Yksittäiset puut saattavat elää puistossa yli 500-vuotiaiksi ja yksittäisen metsikön kiertoaikakin nousee helposti useisiin satoihin vuosiin. Suurilmastossa tapahtuvat muutokset ohjaavat metsänrajaseudun luonnonolojen kehitystä. Ilmaston vaihtelu on metsänrajametsien kannalta rajua, mikä ilmenee mm. metsänrajan heiluriliikkeenä lämpimien ja kylmien ilmastojaksojen vuorotellessa. Männyn metsänrajan tiedetään sijainneen jopa 80 km nykyistä pohjoisempana ja 200 metriä nykyistä ylempänä vuotta sitten atlanttisella kaudella, jolloin ilmasto oli nykyistä 1-2 astetta lämpimämpi (Helama et. al 2002). Metsänrajan vetäytyminen on tapahtunut asteittain. Noin 4000 vuotta sitten alkanut ja pari tuhatta vuotta kestänyt viileämpi jakso, joka myös muuttui kosteammaksi noin 2500 vuotta sitten, merkitsi uudistumisen kannalta vaikeutuvia olosuhteita. Ankarimmillaan ilmasto lienee ollut jaksolla 500 ekr jkr, mikä on voitu todeta mm. vaikeutena löytää nykyisen metsänrajan ulkopuolelta, ja jopa nykyiseltä metsänrajaltakin, mäntyjäänteitä tutkimustarkoituksiin. On yleisemminkin havaittu, että metsänrajalta löytyneiden puujäänteiden lukumäärä kuvaa varsin hyvin vallinneen ilmaston lämpötilavaihteluita. Olosuhteet paranivat asteittain saavuttaen lämpötilahuippunsa 1200-luvulla keskiajan lämpökaudeksi kutsutulla jaksolla jkr., mikä näkyy myös männyn metsänrajan siirtymisenä takaisin puuttomille alueille luvun alkupuolella alkoi pieneksi jääkaudeksi kutsuttu viileä jakso, joka kesti 1900-luvun alkuun saakka. Ilmasto ei kuitenkaan ollut kyseiselläkään jaksolla koko aikaa epäsuotuisa. Nykyisellä metsänrajalla kasvavien puusukupolvien perusteella voidaan päätellä, että ainakin 1750-luvulla männyn uudistumiselle oli suotuisat olosuhteet. On kuitenkin selvää, että 1900-luvun alussa tapahtunut ilmaston lämpeneminen on palauttanut metsänrajan heiluriliikkeen ylös ja pohjoiseen. Metsänrajametsien uudistuminen keskittyy lämpimiin ilmastojaksoihin. Keskilämpötilan lasku, vuotuisen vaihtelun äärevöityminen tai muutokset lämpimien kesien rytmittymisessä johtavat metsien harvenemiseen ja lopuksi, olemassa olevien puusukupolvien kadottua, metsänrajan alenemiseen. Keskilämpötilan nousu puolestaan todennäköisesti parantaa metsien uudistumista, mutta toisaalta tuhojen osuus saattaa kasvaa. Metsänrajan vetäytyminen suotuisampiin olosuhteisiin on vähittäistä. Aluksi metsänrajametsät harvenevat metsänrajan pysyessä paikallaan, sillä luontaista uudistumista tapahtuu edelleenkin. Kun uutta puusukupolvea ei metsänrajalle enää synny, ja vanha puusukupolvi väistyy, muodostuu seuraava metsänraja kohtaan, jossa uudistumista on tapahtunut. Uuden ja vanhan metsänrajan välisellä vyöhykkeelle muodostuu keloista ja kantojuurakoista muodostuva puujäämistö, joka vähitellen lahoaa pois. Kelojäänteet saattavat säilyä tutkimustarkoituksiin kelvollisina yli 500 ja tervaksiset kannot jopa yli 1000 vuotta. 5

6 Tällaisessa luonnonoloiltaan vaihtelevassa ympäristössä on suunnittelua tehtävä jopa yli tuhatvuotisella aikajänteellä, jos aiotaan hallita tavoiteltuja kehityssuuntia. Näin pitkällä aikajänteellä toimiminen on tieteenkin haasteellinen tehtävä, sillä on voitava huomioida ilmaston vaihtoehtoiset kehityssuunnat ja niihin sisältyvät yllätykselliset tekijät. Ilmaston aiempi käyttäytyminen (kuva 2)ääritilanteineen antaa perustietoa tulevasta ilmastosta auttaen päätöksenteossa ja puiston tulevan toiminnan suunnittelussa. Aikaperspektiivit. Erosen (1995) mukaan on suuri määrä ympäristöongelmia, joita ei voida kunnolla ratkaista ilman tietoa aikaisemmasta kehityksestä ja kaiken aikaa vaikuttavista geologisista prosesseista. Näkökohta on otettu huomioon uusissa kansainvälisissä ympäristöohjelmissa, joissa on tullut keskeiseksi pitkien aikasarjojen kokoaminen. Korhola (1994) korostaa aikaperspektiivin merkitystä pitkien havaintosarjojen yhteydessä. Perusteluiksi hän esittää seuraavat teesinsä : Ihmisen vaikutus luontoon tunnistetaan parhaiten vain silloin, kun luonnon oma vaihtelurytmiikka tunnetaan riittävän hyvin. Tulevia tapahtumia arvioitaessa on tiedettävä mahdollisimman paljon menneisyydestä. Ilman pitkäaikaisia havaintoja tutkijoilta puuttuu aikaperspektiivi, mikä seikka voi johtaa heidät helposti harhaan. Puun muisti. Puuta voi luonnehtia historiankirjaksi, josta sen elinvaiheet, vallinnut ilmasto ja monet ympäristön tapahtumat ovat tietyin edellytyksin luettavissa tuhansien vuosien ajalta vuoden, ja joskus jopa viikkojenkin tarkkuudella. Puun muisti 1 perustuu neljään tekijään: 1) vuodesta toiseen vaihtelevat sääolot rekisteröityvät puun solukkoihin erilevyisinä vuosirenkaina eli lustoina; 2) poikkeuksellisten vuosien aiheuttamat normaalia kapeammat tai leveämmät lustot ovat tunnistettavissa sormenjälkien tapaan useimmista saman ilmastoalueen puista; 3) vuosilustot reagoivat herkästi myös kasvuympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin ja 4) puuaines voi säilyä lahoamattomana tuhansia vuosia. Puun muistin tutkimiseen erikoistunutta tieteenalaa kutsutaan dendrokronologiaksi eli puulustotieteeksi. Lustotutkimuksen vahvuus on vuodentarkoissa ajoituksissa, mikä antaa eri tieteenaloilla työskenteleville tutkijoille yhteisen kalenterivuosiin sidotun kiinnekohdan tutkittavan ilmiön selvittämiseksi. Lustotutkimuksen mahdollisuuksia hyödynnetään lukuisilla tieteenaloilla, joista esimerkkeinä mainittakoon dendroekologia, dendroklimatologia, dendrokemia, dendrogeologia, dendrogeomorfologia, dendroarkeologia, dendrohydrologia ja kulttuuri-ilmiöt. Monitieteinen lähestymistapa soveltuu erityisen hyvin Pallas-Yllästunturin kansallispuiston luonnonolojen ja käytännön toimintamahdollisuuksien selvittämiseen. Dendrokronologisen tutkimuksen sisällyttäminen puistossa tehtävään tutkimukseen mahdollistaa erilaisiin aikajänteisiin perustuvien tulkintojen tekemisen, mikä on tärkeää puiston tulevaa toimintaa suunniteltaessa. Lustotutkimuksen perusmalli. Puun kasvu on monimutkaisen kasvuprosessin ja lukuisten ympäristötekijöiden tulosta. Tutkijoilla on vain harvoin mahdollisuus seurata tätä prosessia reaaliajassa. Yleensä tutkimus käynnistyy vasta jälkikäteen, jolloin lustonäytteet ovat tärkein tietolähde. Lustotutkimukset perustuvat yleensä Cookin (1992) käsitteelliseen malliin, jossa kuvataan yksinkertaisella tavalla puun kasvun vaihtelun keskeiset tekijät: 1 Vuosilustoihin sisältyvää ilmasto- ja muuta ympäristötietoa kutsutaan tässä yhteydessä puun muistiksi. 6

7 R t = A t + C t + δd1 t + δd2 t + t, jossa: R t = havaittu lustosarja A t = luston biologisesta iästä aiheutuva trendi C t = ilmastosta aiheutuva vaihtelu D1 t = metsikön sisäisistä (endogeenisistä) tekijöistä aiheutuva kasvun vaihtelu D2 t = ulkoisista (eksogeenisistä) tekijöistä aiheutuva kasvun vaihtelu ja = selittämätön, edellisiin kuulumaton vaihtelu. t t Ilmastoa kuvaavat tärkeimmät tekijät (C t ) ovat Suomessa lämpötila ja sademäärä. Metsikön sisäisiä tekijöitä (D1 t ) ovat mm. metsikkörakenne ja puuston tiheys, puiden välinen kilpailu, kukkiminen ja siementuotanto. Ulkoisia tekijöitä (D2 t ) ovat mm. hakkuut, metsäpalot, hyönteistuhot, taudit, saasteet, tuulet, tulvat ja myrskyt. D1 t :n ja D2 t :n yhteydessä esiintyvä parametri δ voi saada arvon 0 tai 1 sen mukaan, vaikuttaako tekijä vuonna t mallissa vai ei. Selittämätöntä kasvun vaihtelua ( t ) aiheuttavat mm. kasvupaikan maaperäominaisuuksien vaihtelu, rinteen kaltevuussuunta ja mittausvirheet. Tutkimustulosten laatu riippuu siitä, kuinka hyvin tutkittavaa tapahtumaa kuvaava kasvukomponentti (signaali) saadaan erotetuksi muista kasvun vaikuttavista tekijöistä (kohina). Kaikkia kasvuun vaikuttavia tekijöitä A t... t ei voida mallintaa. Siksi on tavanomaista, että jo aineiston keruuta suunniteltaessa pohditaan keinoja tutkittavan signaalin esiin saamiseksi ja häiritsevän taustakohinan vaimentamiseksi. Ristiinajoitus ja ajoittaminen. Yksittäinen puu voi tallettaa tietoa muistiinsa vain elinkaarensa aikana. Koska puut elävät Suomessa yleensä muutamia satoja vuosia ja vanhimmatkin korkeintaan 1100-vuotiaiksi, voidaan niiden vuosilustotiedoilla päästä enintään vuosituhannen verran taaksepäin historiassa. Muistin pidentäminen tuhansiin vuosiin edellyttää kuolleen puuaineksen (rakennuspuut, kelot, kannot ja subfossiilipuut) lustotietojen liittämistä elävistä puista saatuun aineistoon. Osittain samaan aikaan kasvaneet puut yhdistetään toisiinsa sarjaksi ristiinajoittamalla eli tahdistamalla näytteet niistä löytyvien samankaltaisten kasvurytmien avulla. Yhdistäminen voidaan tehdä näytteiden kesken kelluvasti, jolloin sarjaa rakennetaan tietämättä sen sijaintia kalenterivuosiasteikolla. Jaksollinen vaihtelu A B Äkillinen muutos keskimääräisessä yleisuunnassa Kvasijaksollinen vaihtelu Kuva 1. Esimerkkejä erilaisista ilmastonvaihteluista ja -muutoksista (Haren mukaan). Lähde: Eronen 1991, s C Aleneva trendi keskimääräisessä yleissuunnassa Vakaat keskimääräiset yleissuunnat (pysyvät olot) Kasvava vaihtelu D Aika 7

8 B. TUTKIMUSONGELMAT HANKKEEN PÄÄTAVOITE: Pallas-Yllästunturin kansallispuiston kestävän käytön määrittäminen tutkimuksen keinoin LUSTOTUTKIMUKSEN AVAINTULOKSET: Pallas-Yllästunturin kansallispuiston ilmastohistoria. Alueen ilmastohistorian tunteminen mahdollisimman pitkältä ajalta mahdollistaa nykytilanteen arvioinnin ja luo perustan myös tulevan ilmaston seurannalle. Ilmastonmuutoksen seurantajärjestelmä metsänrajametsissä. Nykyilmaston kehityksen reaaliaikainen seuranta on tarpeen mahdollisten vaihteluiden ja trendien toteamiseksi. Muuttuvan ilmaston vaikutus puistometsien kehitykseen ja uudistumiseen. Puiden kasvun vaihtelun analysoinnista saatavalla tiedolla arvioidaan puistometsissä tapahtunutta kehitystä ja uudistumista. Metsänrajan sijainti viimeisten 500+ vuoden aikana. Tietoa tarvitaan mm. metsänrajan etenemistä kuvaavien mallien laadintaan. Ilmaston vaihteluiden huomioiminen puiston kestävässä käytössä Vaihtoehtoisten toimintamallien käyttökelpoisuutta muuttuvassa ilmastosta testataan ilmastohistoriaan tukeutuvien ilmastoskenaarioiden avulla. Tutkimustiedon välittäminen puiston käyttäjille Lustotutkimus tuottaa runsaasti puiston käyttäjiä palvelevaa ympäristötietoa. Tulosten esittelyssä hyödynnetään Lustia-hankkeessa kehitettyjä tiedonvälityskeinoja. TULOSTAVOITTEET: Puiston männyn, kuusen ja koivun kasvua ja kasvunvaihtelua kuvaavat vuosilustosarjat Sarjat laaditaan erikseen tuntureiden laki- ja laaksoalueille. Sarjojen pituudet: mänty metsänrajalla 500+ vuotta ja laaksoalueilla jopa vuotta; kuusi noin 500 v ja koivu noin 300 vuotta; Www-pohjainen lustotietoarkisto Kansallispuistoa koskevien lustotutkimusten aineistojen ja tulosten järjestäminen tiedettä ja matkailua palvelevaksi tietokannaksi (Lustia-hanke); Julkaisutoiminta Vuosilustotietoa hyödyntäviä referoituja ja referoimattomia raportteja puiston ilmastohistoriasta ja puiden kasvusta. 8

9 C. TUTKIMUSAINEISTON HANKINTA Tavoitteena on selvittää Pallas-Ylläs- kansallispuiston ilmastohistoria mahdollisimman pitkältä, jopa 7500 vuoden pituiselta ajalta. Tutkimus aloitetaan laatimalla noin 500 vuoden pituisia vuosilustosarjoja alueellisesti ja ilmastollisesti vaihtelevilta kohteilta. Kohteita tulee kaikkiaan olemaan kuusi, joista kolme sijoitetaan Pallas-Ylläspuiston alueelle ja loput vertailualueille, joista yksi sijoitetaan Leville, yksi Iso-Syötteelle ja yksi Rukatunturille. ja yksi Saariselälle. Työ aloitetaan Kukastunturilta, joka on sopiva tutkimuskohde helpon saavutettavuutensa ja laella saakka ulottuvat mäntyvaltaisen puustonsa ansiosta. Tavoitteena on laatia viidelle sekä männyn metsänrajalle (Kukastunturin laki) että metaen ja Ilmastomallituksen tarkkuutta voidaan parantaa rajoittamalla lustoikää esimerkiksi välille vuotta (Age banding). Tällöin saadaan eliminoiduksi puun biologisesta ikääntymisestä aiheutuva kasvurytmi. Mallitus voidaan tehdä valittujen kalenterivuosien kasvujen perusteella, jolloin malli toimii muiden ajankohtien kasvujen tai ilmaston vertailukohtana. Kasvun perustaso voidaan määritellä esimerkiksi 1900-luvun kasvujen perusteella, jolloin muiden vuosisatojen kasvuntasot joko ylittävät tai alittavat sen riippuen siitä, millainen ilmasto kulloinkin on vallinnut. Aineistonkeruun periaatteet. Ilmaston pitkäaikaisten trendimäisten vaihteluiden selvittäminen vuosilustotiedoista on kasvuprosessin monimuotoisuuden vuoksi vaativa tehtävä. Yleisenä menettelynä dendroklimaattisissa tutkimuksissa on valita koepuut siten, että muista tekijöistä kuin ilmastosta aiheutuvat kasvutekijät minimoidaan etukäteistietoon perustuen. Tässä tutkimuksessa metsiköt valitaan siten, että tekijöiden D1 t ja D2 t vaikutukset minimoituvat jo tutkimusaineiston valinnassa. Siten esimerkiksi puiden välisen kilpailun vaikutusten eliminoimiseksi vuosilustotutkimukset keskitetään pitkään hakkaamattomina säilyneisiin harvoihin metsiköihin. Käsittelemättömäksi määritellään metsikkö, jota ei ole hakattu, lannoitettu tai käsitelty muilla tavoin viimeiseen 50 vuoteen. Lisäksi edellytetään, että metsikkö kasvaa harvahkossa asennossa ja että se on terve. Koepuiksi hyväksytään vain suhteellisen väljässä tilassa kasvavat terveet pää- ja lisävaltapuut. Mentäessä ajassa vuosikymmeniä taaksepäin tarvitaan tietoa metsikköhistoriasta, jotta osattaisiin tulkita oikein puiden kasvussa tapahtuneet muutokset. Tämä tieto on kuitenkin saatavissa vain harvoin, mikä merkitsee jälkikäteen vuosilustoista tehtävää tulkintaa. Vuosilustoindeksien tulkinta edellyttää tietoa metsikön historiasta. Sen selvittäminen ei kuitenkaan ole aina mahdollista, minkä vuoksi indeksit sisältävät aina myös tuntematonta vaihtelua (kohinaa). Indeksit, joiden tarkoituksena on kuvata pelkästään säiden vaikutusta kasvuun, voivat siten sisältää esimerkiksi hakkuista tai metsätuhoista aiheutuvaa kasvun vaihtelua. Järvistä ja soista löytyvien subfossiilimäntyjen historia on vieläkin vaikeammin jäljitettävissä, sillä niiden rungoista voi olla jäljellä vain pieni puunkappale, josta lisäksi puuttuvat ytimen läheiset lustot. Jälkimmäisessä tapauksessa ei voida määritellä lustoleveyden tarkkaa ikäriippuvuutta, mikä estää niiden hyödyntämisen RCS-menetelmässä. Metsikköhistorian tunteminenkaan ei välttämättä takaa menestystä ratkaistaessa tutkimusongelmaa lustoanalyyseillä. Lopputulokseen vaikuttavat myös tutkimuskohteiden valinta, vuosilustojen mittaus- ja tarkistustekniikka, käytetty laskentamenetelmä sekä merkittävissä määrin tutkijan kokemus ja ammattitaito. Kun koepuut valitaan ilmastosignaalin esiin saamista painottavalla tavalla, saadaan selvitetyksi vuosien ja vuosikymmenten välinen ilmastollinen kasvunvaihtelu. Samalla tulevat määritellyksi 9

10 ns. piikkivuodet (pointer year, event year), joilla tarkoitetaan kasvultaan poikkeuksellisia vuosia tai useiden vuosien muodostamia poikkeuksellisia kasvujaksoja. Kasvuindeksikoepuun valintakriteerit Kasvun vaihteluna (kasvunvaihteluna) tunnettu ilmiö näkyy mm. puiden vaihtelevina pituuskasvuina ja vuosilustoleveyksinä. Vaihtelu aiheutuu ympäristötekijöiden, metsikön sisäisten ja puukohtaisten tekijöiden vuorovaikutuksesta. Niiden jäsentämiseksi tarkastellaan kasvun jakautumista osatekijöihin käsitteellisen mallin avulla (Cook 1992): jossa: R t = A t + C t + D1 t D2 t t, [1] R t = havaittu kasvu A t = puun biologisesta iästä aiheutuva trendi vuosiluston leveydessä C t = ilmastosta aiheutuva kasvuvaikutus D1 t = metsikön sisäisistä (endogeenisistä) tekijöistä aiheutuva kasvuvaikutus D2 t = ulkoisista (eksogeenisistä) tekijöistä aiheutuva kasvuvaikutus ja t = selittämätön kasvuvaikutus t = aika (vuosi) Ilmastoa kuvaavat tärkeimmät tekijät (C t ) ovat Suomessa lämpötila ja sademäärä. Metsikön sisäisiä tekijöitä (D1 t ) ovat mm. metsikkörakenne ja puuston tiheys, puiden välinen kilpailu, kukkiminen ja siementuotanto. Ulkoisia tekijöitä (D2 t ) ovat mm. hakkuut, metsäpalot, hyönteistuhot, taudit, saasteet, tuulet, tulvat ja myrskyt. D1 t :n ja D2 t :n yhteydessä esiintyvä parametri voi saada arvon 0 tai 1 sen mukaan, vaikuttaako tekijä vuonna t mallissa vai ei. Selittämätöntä kasvun vaihtelua ( t ) aiheuttavat mm. kasvupaikan maaperäominaisuuksien vaihtelu, rinteen kaltevuussuunta ja mittausvirheet. Kaikkien kasvuun vaikuttavien tekijöiden (A t... t ) mallintaminen yhtaikaisesti on vaikeaa. Syynä ovat erityisesti Cookin mallissa erittelemättömät yhdysvaikutukset (A tc t, A t D1 t A t D2 t, A t E t, C t D1 t jne.), jotka saattavat johtaa mallitusteknisesti hallitsemattomiin tilanteisiin. Siksi on tavanomaista, että jo aineiston keruuta suunniteltaessa pohditaan keinoja tutkittavan signaalin esiinsaamiseksi ja taustakohinan vaimentamiseksi. Kasvuindeksit lasketaan ilmastosignaalista (C t ). Se erotetaan muista tekijöistä (A t, D1 ja D2 t ) sekä otanta- että mallitusteknisin keinoin. Kasvunvaihtelumetsiköiden valintakriteerit on asetettu siten, että mahdollisimman moni kasvun normaaliin rytmiin vaikuttava tekijä tulee eliminoiduksi jo aineistonkeruuvaiheessa. Siten ilmaston vaikutus kasvuun saadaan mahdollisimman hyvin esiin. Ainakin seuraaviin tekijöihin olisi kiinnitettävä huomiota: o metsikkö on mahdollisimman luonnontilainen. Luonnontilaiseksi määritellään metsikkö, jossa ei ole suoritettu hakkuita, lannoituksia tau muita ihmisen toimenpiteitä vähintään 20 vuoteen. o metsikkö kasvaa suhteellisen harvana, jolloin puiden välisen kilpailun vaikutus kasvuun on mahdollisimman vähäinen. o metsikön tulee olla terve. Hyönteis-, sieni-, myrsky ym. tuhot aiheuttavat sekä terveille että sairaille puille kasvureaktion. Reaktio menee helposti ilmastonvaihtelun tiliin, ellei asiaa tunneta 10

11 Koepuiden valinnassa on huomioitava: o vain suhteellisen väljässä tilassa kasvavat pää- ja lisävaltapuut hyväksytään koepuiksi o koepuun on oltava terve ja elinvoiva Kuva 2..Kukastunturin ja Pitkäjärven tutkimusalueet sijoittuvat parinkymmenen kilometrin eäisyydelle toisistaan. 11

12 D. TUTKIMUSAINEISTOT D1. Kukastunturin lustotutkimukset Koejärjestelyt Kuva. Kukastunturin koejärjestelyn pääilmansuunnittaiset gradienttilinjat ja lustosarjojen otantasuunnitelmat. 12

13 Kuva 3. Esimerkki Kuva x. Kukastunturin lustotutkimuksen näytteenottokeoalan kuvaus. 13

14 14

15 15

16 D2. Pitkäjärven lustotutkimukset Tutkimusongelma: Subfossiilimäntyjen ilmastosignaalin luotettavuus. Lapin 7633-vuotinen lustosarja muodostaa tärkeän proksilähteen holoseeni-ilmastoa koskevassa kansainvälisessä tutkimustoiminnassa. Eläviin mäntyihin perustuvat vuosilustoanalyysit osoittavat metsänrajamännyn lustonleveyden ja kesä-heinäkuun lämpöolojen välillä vallitsevan voimakkaan riippuvuuden, ns. ilmastosignaalin. On oletettavissa, että myös kuolleista puista, joita ovat kelot, kannot, rakennuspuut ja subfossiilimännyt, löytyisi vastaava ilmastosignaali. Sen tulkinta ei kuitenkaan ole yksiselitteistä, sillä tiedot niiden kasvuympäristöstä ja kasvuhistoriasta jäävät usein vähäisiksi eläviin puihin verrattuna. Osa järvien rannoilla kasvavista männyistä kaatuu veteen ja hautautuu mutaan, jolloin ne voivat säilyä lahoamattomina jopa tuhansia vuosia. Näiden ns. subfossiili- ja rantapuiden yhteisenä piirteenä on se, että ne ovat kasvaneet samalla kasvupaikalla. Voidaan olettaa, että niiden kasvunvaihteluiden lähteet ovat samanlaiset. On tietenkin mahdollista, että kasvupaikan ominaisuudet järven rannassa ovat vuosituhansien aikana muuttuneet ja jopa vaihdelleet jolloin ilmastosignaalin tulkinta vaikeutuu. Rantapuut toimivat linkkinä subfossiilipuiden ja rannasta kauempana kasvavien puiden välillä. Ydinkysymykseksi muodostuu, kuinka vahva on rantapuiden ilmastosignaali. Niiden kasvupaikka poikkeaa tavanomaisesta, ja puiden välinen kilpailu on rajoittunutta, koska järven puoleinen alue on puutonta. Puiden tyveen muodostuu reaktiopuuta, jos puu on kallistunut järven suuntaan. Järveltä puhaltavat tuulet ja myrskyt vaikuttavat osaltaan puiden kasvuolosuhteisiin. On mielenkiintoinen kysymys selvittää, kuinka hyvin ilmastosignaali loppujen lopuksi näkyy erikoisissa oloissa kasvavissa rantapuissa. Asiaa voidaan tutkia vertaamalla rantapuiden kasvunvaihteluita kauempana, normaaleissa olosuhteissa kasvaviin puihin. Se on tämän tutkimuksen kysymyksenasettelu. Tutkimusmenetelmä: Testataan vesirajan viereisten rantapuiden, rinnepuiden ja tasamaalla kasvavien puiden ilmastosignaaleja toisiinsa. Paikka: Luosun Pitkäjärvi, Kolari. MAASTOTYÖT Kolme aluetta: PitA, PitB ja PitC, jokaisessa kolme toistoa. Toistot: Rantapuiden alueet PitA1, PitB1 ja PitC1 - Kairataan jokaiselta alueelta kaikki puut metrin levyiseltä vyöhykkeeltä. - Määritellään vyöhykkeen leveys alueella olevan pisimmän puun mukaan. - Säästetään pienimmät, rinnankorkeusläpimitaltaan alle 10 cm:n paksuiset puut. - Näytteet kolmelta suunnalta kuvan 1 mukaan. - Yksi kairauksista kasvuindeksikoepuun valintakriteerein - Kairataan myös kelot ja kannot - GPS-lukemat - Kairaukset voi aloittaa heti Rinnepuiden alueet PITA2, PitB2 ja PitC2 16

17 - Kairataan jokaiselta alueelta 30 puuta. - Sovelletaan kasvuindeksikoepuun valintakriteerejä. - Kairaukset voi aloittaa heti - Näytteet läpikairauksena. - Kairataan kaikenikäisiä puita, myös kelot ja kannot - GPS-lukemat Tasamaan alueet PITA3, PitB3 ja PitC3 - Kairataan jokaiselta alueelta 30 puuta - Sovelletaan kasvuindeksikoepuun valintakriteerejä. - Kairaukset vasta syyskuussa, sillä PitA3, PitB3 ja PitC3 muodostavat osan tämän Kuva 1. Rantapuiden kairausohje vuoden kasvuindeksikoealaverkostosta. - Kairataan kaikenikäisiä puita, myös kelot ja kannot - Näytteet läpikairauksena. - GPS-lukemat 17

18 Kuva 2. Luosun Pitkäjärven tutkimusalue muodostuu kolmesta osa-alueesta, joista jokainen sisältää rantapuusto-osion (PitA1, PitB1 ja PitC1), rinnepuusto-osion (PitA2, PitB2 ja PitC2) sekä tasamaaosion (PitC1, PitC2 ja PitC3). Tasamaa-osion näytteitä käytetään myös metsänrajaseudun vuosilustoindeksin määrittämiseen.

19 Kuva 3. Pitkäjärven rantapuiden ilmastovastetta koskevan tutkimuksen otanta. 19

20 Kuva 4. Pitkäjärven rantapuiden ilmastovastetta koskevan tutkimuksen otanta. 20

21 Liite 1. Malcolm K. Hughesin vierailu Suomessa

22 VIITTEET: Helama, S., Lindholm, M., Timonen, M. & Eronen, M Dendrochronologically dated changes in the limit of pine in northernmost Finland during the past 7.5 millennia. Boreas 33 (3). In press....

23 Kuva 2. Kukastunturin koejärjestely. Tunturiseudun ilmaston pienalueittaisen vaihtelun selvittämiseksi laaditaan lustosarjat sekä metsänrajalle (A) että tunturin juurella sijaitsevan järven (Kukaslompolo) välittömään tuntumaan (B). Yhtenäisellä oranssiviivalla merkityt alueet ovat lustonäytteiden keruualueita. Vihreä pisteviiva kuvaa männyn metsänrajaa. Tunturin laen kautta kulkevilta linjoilta selvitetään mm. puiden ikäjakauma viime vuosisatojen metsänrajapuusukupolvien selvittämiseksi. Kohteiden valinnassa käytetään peruskarttoja, satelliittikuvia, väärävärikuvia ja Metsähallituksen kasvillisuusluokituskarttoja, joita tarkastellaan GIStekniikan mahdollistaminen keinoin Maanmittauslaitokselta hankitun digitaalisen korkeusmallin avulla. Koepuut valitaan GPS-pohjaisella otannalla. Vastaavat koejärjestelyt toteutetaan myöhemmin viidellä muulla tunturilla (. 23

24 24

Dendroclimatic Studies in Pallas-Ylläs National Park

Dendroclimatic Studies in Pallas-Ylläs National Park Dendroclimatic Studies in Pallas-Ylläs National Park Analysis for Dendrochronological Variability and Associated Natural climates in Pallas-Ylläs national park - the last 500 years. Research plan for Metla

Lisätiedot

Männyn ja kuusen kasvun vaihtelu Suomessa

Männyn ja kuusen kasvun vaihtelu Suomessa Kari Mielikäinen, Mauri Timonen ja Pekka Nöjd Männyn ja kuusen kasvun vaihtelu Suomessa 1964 1993 Valtakunnan metsien viimeisimmät inventointitulokset osoittavat erityisesti kuusen kasvun alentuneen Lounais

Lisätiedot

Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina

Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina Esitelmä Voitto Valio Viinasen Inarin rajahistoria II kirjan julkistamistilaisuudessa Inarin Siidassa 16.12.2006 Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina Mauri Timonen Metla, Rovaniemen tutkimusyksikkö Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Muinainen, nykyinen ja tuleva ilmasto vuosilustoista tulkittuna

Muinainen, nykyinen ja tuleva ilmasto vuosilustoista tulkittuna Mauri Timonen Muinainen, nykyinen ja tuleva ilmasto vuosilustoista tulkittuna Pekka Nöjd / Mauri Timonen Metsäntutkimuslaitos Tapaaminen Eduskunnassa 10.09.2008 Vers. 031207 Mauri Timonen 250-vuotias metsänrajamänty

Lisätiedot

Kari Mielikäinen METLA Siperian lehtikuusi, ikä v. +

Kari Mielikäinen METLA Siperian lehtikuusi, ikä v. + Kari Mielikäinen METLA Siperian lehtikuusi, ikä 100 000 v. + Metla/Mauri Timonen Ei yksiselitteistä määrittelyä, esimerkkejä: Vuosikymmeniä kestävä asteittainen ja alueellinen ilmaston muuttuminen (yleisin

Lisätiedot

esitelmästä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

esitelmästä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute esitelmästä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Ilmastotutkija Cliff Harris ja meteorologi Randy Mann ovat löytäneet vähintään 75 ilmaston viilentymistä

Lisätiedot

Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon

Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon tyvipätkä on osa pitemmästä noin 15 metrisestä aihkimännystä,

Lisätiedot

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö PUUNTUOTANTO JA ILMASTON MUUTOS Punkaharju 16.10.2008 Kari Mielikäinen M t ä t tki Metsäntutkimuslaitos l it Metla/Arvo Helkiö METSÄKUOLEMAN ENNUSTEET Terveysongelmat 1970- ja 1980 -luvuilla Vakava neulaskato

Lisätiedot

Dendrokronologialla aikaan kiinni Mauri Timonen. Mitä on dendrokronologia?

Dendrokronologialla aikaan kiinni Mauri Timonen. Mitä on dendrokronologia? Dendrokronologialla aikaan kiinni Mauri Timonen Mitä on dendrokronologia? Vuosilustot ovat luonnonarkisto, josta puiden elinvaiheet, vallinnut ilmasto ja kasvuympäristön muutokset ovat tietyin edellytyksin

Lisätiedot

Kuva 1. Lapin metsänrajamännyn elävien puiden vuosilustoindeksin perusteella tehty Wavelet-analyysi (data ja taulukko). Arvo 1.0 vastaa indeksiä 100.

Kuva 1. Lapin metsänrajamännyn elävien puiden vuosilustoindeksin perusteella tehty Wavelet-analyysi (data ja taulukko). Arvo 1.0 vastaa indeksiä 100. Kuva 1. Lapin metsänrajamännyn elävien puiden vuosilustoindeksin perusteella tehty Wavelet-analyysi (data ja taulukko). Arvo 1.0 vastaa indeksiä 100. Kuva 2. Metsänrajamännystä (elävien puiden aineisto)

Lisätiedot

METLA Hankkeen 2511 tulostoimintasuunnitelma vuodelle 2005. Lustia Osahanke 1. Versio 211104/MT

METLA Hankkeen 2511 tulostoimintasuunnitelma vuodelle 2005. Lustia Osahanke 1. Versio 211104/MT METLA Hankkeen 2511 tulostoimintasuunnitelma vuodelle 2005. Lustia Osahanke 1. Versio 211104/MT Osahanke 1 LUSTIA- LABORATO- RIOT 2511-01 vetäjä 11 Lustoaineistojen peruskäsittely 111 Vuotuiset mittaukset

Lisätiedot

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...

Lisätiedot

Puunäytteiden dendrokronologisen ajoittamisen (ristiinajoittamisen) perusideana on paikallistaa eri näytteistä saman kalenterivuoden lustot.

Puunäytteiden dendrokronologisen ajoittamisen (ristiinajoittamisen) perusideana on paikallistaa eri näytteistä saman kalenterivuoden lustot. Puunäytteiden dendrokronologisen ajoittamisen (ristiinajoittamisen) perusideana on paikallistaa eri näytteistä saman kalenterivuoden lustot. Tieto siitä, että männyn kasvun minimitekijänä Lapissa on lämpötila

Lisätiedot

Ilmaston syklinen vaihtelu kylminä ja lämpiminä jaksoina

Ilmaston syklinen vaihtelu kylminä ja lämpiminä jaksoina Mukailtu teksti eräästä myöhemmin julkaistavasta kirjasta Ilmaston syklinen vaihtelu kylminä ja lämpiminä jaksoina Puiden vuosilustoissa näkyvät niiden kasvuaikaiset ilmastotekijät Puiden vuosilustoihin

Lisätiedot

Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa

Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa Juha Honkaniemi Metsätuhot Suomessa Metsikön laatua alentavia tuhoja 25 % ja tuhoja kaiken kaikkiaan 47 % puuntuotannon metsämaan pinta-alasta (VMI10)

Lisätiedot

HANKE 3436 (Kari Mielikäinen): AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA TOTEUTUMINEN VUOSINA 2007-2009

HANKE 3436 (Kari Mielikäinen): AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA TOTEUTUMINEN VUOSINA 2007-2009 Mauri Timonen 160409 HANKE 3436 (Kari Mielikäinen): AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA TOTEUTUMINEN VUOSINA 20072009 I AINEISTOT: 1. Lapin vuosilustoindeksi Tavoite. Männyn kasvun ilmastollisen vaihtelun (vuosien

Lisätiedot

LAPIN VUOSILUSTOINDEKSI 2006 KOOSTE JA TULKINTOJA

LAPIN VUOSILUSTOINDEKSI 2006 KOOSTE JA TULKINTOJA 1 LAPIN VUOSILUSTOINDEKSI 2006 KOOSTE JA TULKINTOJA Mauri Timonen Rovaniemi Versio 1/2007-01-16 ladattavissa linkistä http://lustiag.pp.fi/mr2006_indeksit.pdf 2 LAPIN VUOSILUSTOINDEKSI 2006: KOOSTE JA

Lisätiedot

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi: Nimeni: Metsänrajat Tarkkailutehtävä linja-automatkalle Jos tulet Inariin etelästä, aloita tarkkailu Vuotsosta:Jos tulet Inariin pohjoisesta, aloita tarkkailu lähtöpaikastasi: Käytä värikyniä, jotta saat

Lisätiedot

Tikusta asiaa lustotutkimus tutuksi

Tikusta asiaa lustotutkimus tutuksi Tikusta asiaa lustotutkimus tutuksi Lustolaboratorio ja oppimisympäristö Metsämuseo Lustossa Marko Rikala, museoassistentt i Valokuvat: Timo Kilpeläinen Metsä oppimisympäristönä ja seudullisen asiantuntijaosaamisen

Lisätiedot

Lustotiedon kokoaminen arkistoihin ja asiantuntijajärjestelmiin. Mauri Timonen

Lustotiedon kokoaminen arkistoihin ja asiantuntijajärjestelmiin. Mauri Timonen Lustotiedon kokoaminen arkistoihin ja asiantuntijajärjestelmiin Mauri Timonen 3.4.2014 1 Tieto on osattava jäsentää kehitettäessä lustotietoa hyödyntävää asiantuntijajärjestelmää. Hyvän lähtökohdan 2 antaa

Lisätiedot

Mitä vuosilustot kertovat ilmastosta?

Mitä vuosilustot kertovat ilmastosta? Mauri Timonen: Mitä vuosilustot kertovat ilmastosta? Mitä vuosilustot kertovat ilmastosta? Puut kasvattavat joka vuosi uuden kartion muotoisen vaipan vanhan rungon ympärille. Kartion poikkileikkausta kutsutaan

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

------------------- Kansikuvan seloste: Lapin lompolot kertovat muinaisesta ilmastosta.

------------------- Kansikuvan seloste: Lapin lompolot kertovat muinaisesta ilmastosta. 1 Sisällysluettelo: 1. Toimeksianto...3 2. Cofecha Kinsys -ajoitusmenetelmä...4 3. Cofecha-taulukoiden tulkinta...4 4. Tulokset ja tarkastelua...5 5. Lisätiedot...5 ------------------- Kansikuvan seloste:

Lisätiedot

METLAN LUSTOTUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

METLAN LUSTOTUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Liite 1: Metlan lustotutkimuksen kehittämissuunnitelma METLAN LUSTOTUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA I LUSTOTUTKIMUKSEN KEHITTÄMISJAKSOT 1970-2003 Metlan lustotutkimusta on kehitetty vuosina 1979-2002

Lisätiedot

Tervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu

Tervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu Tervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu Ville Hallikainen Kuva: Risto Jalkanen Tutkimuskysymykset Mitkä luonnossa vallitsevat ekologiset ja metsänhoidolliset ym. tekijät vaikuttavat tervasroson

Lisätiedot

Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos

Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos Kannot ovat juurikäävälle sopiva ekologinen lokero Itiöt leviävät ilmassa tuoreisiin kantoihin ja juurten vaurioihin

Lisätiedot

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Tuula Piri Metsäntutkimuslaitos Taimitarhapäivät 2014, Jyväskylä Puulajeistamme kuusi pärjää parhaiten eri-ikäisrakenteisessa metsikössä, koska se on puolivarjopuu.

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiön voimistuminen ja ympäristön

Kasvihuoneilmiön voimistuminen ja ympäristön Tieteen tori Folia Forestalia 1996(3) Mauri Timonen Puun vuosilustot ilmastohistorian analyysissä Aikaperspektiivit Kasvihuoneilmiön voimistuminen ja ympäristön saastuminen ovat olleet pontimina ympäristömuutostutkimuksen

Lisätiedot

Syklinen ilmasto näkökulmia erilaisten aikasarjojen valossa. Lustia-arkistodokumentti/Mauri Timonen (päiv )

Syklinen ilmasto näkökulmia erilaisten aikasarjojen valossa. Lustia-arkistodokumentti/Mauri Timonen (päiv ) Syklinen ilmasto näkökulmia erilaisten aikasarjojen valossa Lustia-arkistodokumentti/Mauri Timonen 27.3.2013 (päiv. 3.5.2013) 1. Yleistä ilmaston syklisyydestä - Syklisyystarkastelut voisi aloittaa vaikkapa

Lisätiedot

Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 1 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy

Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 1 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 1 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu

Lisätiedot

SUOMEN METSIEN KASVUN LISÄÄNTYMISEN SYYT JA SEURAUKSET

SUOMEN METSIEN KASVUN LISÄÄNTYMISEN SYYT JA SEURAUKSET SUOMEN METSIEN KASVUN LISÄÄNTYMISEN SYYT JA SEURAUKSET TUTKIMUSSUUNNITTELUA JA MAASTOTYÖT 2007: Kasvutrendimetsiköiden mittaukset Lapin vuosilustoindeksin mittaus Lapin 7640-vuotinen lustokalenteri Pulmankijärven

Lisätiedot

Olvassuon luonnonpuiston paloselvitys Selvitys: Olvassuon alueen metsäpalohistoriasta huhtikuussa 2003

Olvassuon luonnonpuiston paloselvitys Selvitys: Olvassuon alueen metsäpalohistoriasta huhtikuussa 2003 Olvassuon luonnonpuiston paloselvitys Selvitys: Olvassuon alueen metsäpalohistoriasta huhtikuussa 2003 Hannu Herva ja Rauno Ovaskainen, Metsäntutkimuslaitos Kolarin Tutkimusasema Kansikuva Olvassuon luonnonpuisto.

Lisätiedot

PUUN MUISTIKIRJA. Lapin mänty ja ilmastonmuutos. Mauri Timonen

PUUN MUISTIKIRJA. Lapin mänty ja ilmastonmuutos. Mauri Timonen 1 PUUN MUISTIKIRJA Lapin mänty ja ilmastonmuutos Mauri Timonen Rovaniemi 2000 & 2011 (virheellinen kuva 6 päivitetty 18.12.2011) ----------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Mitä on dendrokronologia? Lustotutkimuksemme nousuja ja laskuja. Mauri Timonen (v290409a) LUSTOTUTKIMUKSEN HISTORIIKKI

Mitä on dendrokronologia? Lustotutkimuksemme nousuja ja laskuja. Mauri Timonen (v290409a) LUSTOTUTKIMUKSEN HISTORIIKKI Mauri Timonen (v290409a) LUSTOTUTKIMUKSEN HISTORIIKKI Mitä on dendrokronologia? Vuosilustot ovat luonnonarkisto (kuva 1), josta puiden elinvaiheet, vallinnut ilmasto ja kasvuympäristön muutokset ovat tietyin

Lisätiedot

Kolarin lustotutkimuksen kansainväliset

Kolarin lustotutkimuksen kansainväliset Kolarin lustotutkimuksen kansainväliset näkymät 2005 Työpaperi/ Mauri Timonen 10.01.2005 1 Kolarin lustotutkimus kansainvälisen ilmastonmuutostutkimuksen ensinäyttämönä I TUTKIMUSSUUNNITTELUA Kolarin metsänrajahankkeet

Lisätiedot

Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa

Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari Rovaniemi 15.03.2012 Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa Mikko Hyppönen Sameli Salokannel Ville Hallikainen Mikä on väljennyshakkuu?

Lisätiedot

PURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen

PURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen PURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet PipeQual-mallin kehittäminen mänty: puuaineen ominaisuudet mallit männyn kasvumalliin mallin

Lisätiedot

ADVANCE-10k. Mauri Timonen. Metsäntutkimuslaitos, Rovaniemen tutkimusasema Rovaniemi 1996

ADVANCE-10k. Mauri Timonen. Metsäntutkimuslaitos, Rovaniemen tutkimusasema Rovaniemi 1996 2 ADVANCE-10k Analysis of Dendrochronological Variability and Associated Natural climates in Eurasia - the last 10 000 years. METLAN OSUUTTA KOSKEVA TUTKIMUSSUUNNITELMA Mauri Timonen Metsäntutkimuslaitos,

Lisätiedot

Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin

Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin Tuula Jaakkola Harri Mäkinen Pekka Saranpää Nuorpuu- eli ydinpuu Kuusen nuorpuu < 10 lustoa Sydänpuu Pintapuu PUUN OMINAISUUKSIEN VAIHTELU

Lisätiedot

VANHOJEN RAKENNUSTEN AJOITUKSIA

VANHOJEN RAKENNUSTEN AJOITUKSIA 1 VANHOJEN RAKENNUSTEN AJOITUKSIA Dendrokronologian keinoin Mauri Timonen Rovaniemi 2000 ---------------------------------------------------------------------------------------------- Dendrokronologian

Lisätiedot

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä Kasvu- ja tuotostutkimus tutkittua tietoa puiden kasvusta ja metsien kehityksestä Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Jari Hynynen Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys Miten kasvuympäristö ja

Lisätiedot

Vuosilustokalenterit historiankirjoituksen apuna. Perusteet. II Ilmaston syklinen vaihtelu kylminä ja lämpiminä jaksoina

Vuosilustokalenterit historiankirjoituksen apuna. Perusteet. II Ilmaston syklinen vaihtelu kylminä ja lämpiminä jaksoina Vuosilustokalenterit historiankirjoituksen apuna. Perusteet. Mauri Timosen osittain mukailema ote Voitto Viinasen kirjasta Inarin Rajahistoria II, sivut 36-44: II Ilmaston syklinen vaihtelu kylminä ja

Lisätiedot

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen

Lisätiedot

LUSTIA. Lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke. 16.11.2003 (päivitetty 03.05.2006) Mauri Timonen

LUSTIA. Lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke. 16.11.2003 (päivitetty 03.05.2006) Mauri Timonen / 2 LUSTIA Lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke 16.11.2003 (päivitetty 03.05.2006) Mauri Timonen 2 SISÄLLYS: 1. HANKKEEN YLEISTIEDOT... 5 2. TAUSTA... 5 2.1. Mitä on lustotutkimus?... 5 2.3.

Lisätiedot

Suomen metsävarat 2004-2005

Suomen metsävarat 2004-2005 Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Tarmo Saastamoinen Sellukatu 10b33,90520, Oulu

Tarmo Saastamoinen Sellukatu 10b33,90520, Oulu Tarmo Saastamoinen 29.6.2006 tarmo84@hotmail.com Sellukatu 10b33,90520, Oulu Liito-orava (Pteromys volans) selvitys Iisalmessa: Tutkimuskohteet Iirannalta, Soinlahdesta, Lapinniemestä, Tervakankaalta sekä

Lisätiedot

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM 2011-12 Climate scenarios for Sectorial Research Ilmatieteen laitos Heikki Tuomenvirta, Kirsti Jylhä, Kimmo Ruosteenoja, Milla Johansson Helsingin Yliopisto,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää METLA / MIL-tutkimusohjelma 2007-2012 Elina Vapaavuori METLA/Elina Vapaavuori: ILMASE -työpaja 06.11.2012 1 1 Nykyinen CO 2 pitoisuus, ~390 ppm, on korkeampi

Lisätiedot

Olemmeko matkalla uuteen lämpökauteen?

Olemmeko matkalla uuteen lämpökauteen? Olemmeko matkalla uuteen lämpökauteen? Suomalaisen lustotutkimuksen vuosi 2010 Suomalaisen lustotutkimuksen huipennus koetaan Rovaniemellä kesäkuussa 2010, jolloin noin 400 alan tutkijaa yli 40 maasta

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Puun kasvu ja runkomuodon muutokset

Puun kasvu ja runkomuodon muutokset Puun kasvu ja runkomuodon muutokset Laserkeilaus metsätieteissä 6.10.2017 Ville Luoma Helsingin yliopisto Centre of Excellence in Laser Scanning Research Taustaa Päätöksentekijät tarvitsevat tarkkaa tietoa

Lisätiedot

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and

Lisätiedot

LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö

LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö LUONTAINEN UUDISTAMINEN Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsiä on uudistettu

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen Jakaumamallit MELA29:ssä MELA käyttäjäpäivä 11.11.29 Kari Härkönen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Aineistonmuodostuksessa useita vaihtoehtoisia

Lisätiedot

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun

Lisätiedot

Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen väheneminen männyn kasvuun?

Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen väheneminen männyn kasvuun? Perjantai, 11.5.2007 Poronhoito ja muuttuva ympäristö -tutkimuksen loppuseminaari Rovakatu 2 (entinen valtuustosali) Rovaniemi 12:30 13:00 Marc Macias i Fauria, Helsingin yliopisto: Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen

Lisätiedot

PUUN MUISTI. Professori Kari Mielikäinen 10.2.1999

PUUN MUISTI. Professori Kari Mielikäinen 10.2.1999 Professori Kari Mielikäinen 10.2.1999 PUUN MUISTI Puu muistaa Puun ja ihmisen kasvu ja muisti ovat erilaisia. Ihmisen kasvu kestää elämän ensimmäiset 15-20 vuotta. Ihmisen muisti on erehtyväinen. Ruumiiseen

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lumivuoren alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä Kurun keskustasta

Lisätiedot

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Tervasroso Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus Rovaniemi 1 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Perinteinen tervasroso Peridermium pini - männystä mäntyyn 2 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Aggressiivinen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.

Lisätiedot

Tuulituhot ja metsänhoito

Tuulituhot ja metsänhoito Tuulituhot ja metsänhoito Susanne Suvanto Metsänterveysseminaari 1 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari Tuulituhot Suomessa Tuulituhot usein esiintyvät tuulennopeudet vs. myrskytuulet Myrskytuhot Syysmyrskyt

Lisätiedot

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

Ilmasto, energia, metsät win-win-win? Ilmastonmuutoksen primääri syy globaalilla tasolla on fossiilisten polttoaineiden käyttö. Suomen metsillä on vain hyvin marginaalinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta parhaimmillaan voimme toimia

Lisätiedot

Olemmeko matkalla uuteen lämpökauteen?

Olemmeko matkalla uuteen lämpökauteen? Olemmeko matkalla uuteen lämpökauteen? Suomalaista lustotutkimusta vuoden 2010 jälkeen Iso-Syötteen suon reunalla kasvaa 500-vuotias luonnon ilmastoasema. Mauri Timonen Kotimaisen lustotutkimuksen huipennus

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Lapin ilmastonmuutoksen tutkiminen metsänrajamännyn vuosilustoista

Lapin ilmastonmuutoksen tutkiminen metsänrajamännyn vuosilustoista Näkymä Kukastunturin huipulta länteen Mauri Timonen Lapin ilmastonmuutoksen tutkiminen metsänrajamännyn vuosilustoista Mauri Timonen Katsaus Metlan puulustotutkimuksen nykytilaan Rovaniemen ja Kolarin

Lisätiedot

Trestima Oy Puuston mittauksia

Trestima Oy Puuston mittauksia Koostanut Essi Rasimus ja Elina Viro Opettajalle Trestima Oy Puuston mittauksia Kohderyhmä: 9-luokka Esitiedot: ympyrä, ympyrän piiri, halkaisija ja pinta-ala, lieriön tilavuus, yhdenmuotoisuus, yksikkömuunnokset

Lisätiedot

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Vajda,

Lisätiedot

Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset

Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset Sauli Valkonen METLA Vantaa 7.5.2007 1 Tutkittavat käsittelyt 1. Avohakkuu metsikkö uudistetaan

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008

Lisätiedot

TAVOITTEET 3.1 HANKKEEN TIIVIS KUVAUS

TAVOITTEET 3.1 HANKKEEN TIIVIS KUVAUS / 2 MT 24.11.2016 LUSTIA-HANKE Vuosituhannen alussa olivat Metlassa suosiossa tulostoimintasuunnitelmat ja panos-tuotosajattelu. Tein tuolloin siltä pohjalta oman hankesuunnitelmani, joka osoittautui käytännössä

Lisätiedot

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...

Lisätiedot

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU Kallonlahden hylky ja siitä tutkitut kuusi dendrokronologista ajoitusnäytettä.

Lisätiedot

Mitä luonto puhuu? Miesten saunailta Keravanjärvi Kari Mielikäinen

Mitä luonto puhuu? Miesten saunailta Keravanjärvi Kari Mielikäinen Mitä luonto puhuu? Miesten saunailta Keravanjärvi 10.4.2018 Kari Mielikäinen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maapallon ihmeiden ihmettelyä

Lisätiedot

PUUN MUISTIKIRJA. Lapin mänty ja ilmastonmuutos. Mauri Timonen

PUUN MUISTIKIRJA. Lapin mänty ja ilmastonmuutos. Mauri Timonen PUUN MUISTIKIRJA Lapin mänty ja ilmastonmuutos Mauri Timonen Rovaniemi 2000 ---------------------------------------------------------------------------------------------- Dendrokronologian laboratorio

Lisätiedot

Puun Muisti. Kasvun vaihtelu päivästä vuosituhanteen. Luku 3. Kari Mielikäinen Mauri Timonen. Rovaniemi

Puun Muisti. Kasvun vaihtelu päivästä vuosituhanteen. Luku 3. Kari Mielikäinen Mauri Timonen. Rovaniemi 1 Puun Muisti Kasvun vaihtelu päivästä vuosituhanteen Luku 3 Kari Mielikäinen Mauri Timonen Rovaniemi Versio 1/2006-12-30 ladattavissa linkistä http://lustiag.pp.fi/puunmuisti3.pdf 2 PUUN MUISTI Kasvun

Lisätiedot

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen

Lisätiedot

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)

Lisätiedot

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm. Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Antti Asikainen, Olli Salminen ja Risto Sievänen..1 Hakkuukertymä Skenaarioiden

Lisätiedot

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Tutkimushankkeen loppuseminaari

Lisätiedot

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen

Lisätiedot

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja, Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Dendrokronologinen ristiinajoitus - absoluuttinen ajoitusmenetelmä

Dendrokronologinen ristiinajoitus - absoluuttinen ajoitusmenetelmä Dendrokronologinen ristiinajoitus - absoluuttinen ajoitusmenetelmä SAMULI HELAMA. MATTI ERONEN JA MAURI TIMONEN Eri vuodenaikoina vallitsevien olosuhteitten selkeä poikkeavuus toisistaan aiheuttaa" puiden

Lisätiedot

Syklinen ilmasto. - näkökulmia erilaisten aikasarjojen valossa. Lustia-arkistodokumentti/Mauri Timonen (päiv

Syklinen ilmasto. - näkökulmia erilaisten aikasarjojen valossa. Lustia-arkistodokumentti/Mauri Timonen (päiv Syklinen ilmasto - näkökulmia erilaisten aikasarjojen valossa Lustia-arkistodokumentti/Mauri Timonen 27.3.2013 (päiv. 27.12.2015) 1. Yleistä ilmaston syklisyydestä - Syklisyyden esittelyä wiki-linkissä

Lisätiedot

Oia. oresta...,. ._.,. -- ' teen aikakauskirja

Oia. oresta...,. ._.,. -- ' teen aikakauskirja Oia oresta...,.._.,. -- '.. - - teen aikakauskirja Folio Forestolio 1996(3) Mauri Timonen Puun vuosilustot ilmastohistorian analyysissä Aikaperspektnvit asvihuoneilmiön voimistuminen ja ympäristön saastuminen

Lisätiedot

Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan

Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan Heli Peltola, Itä-Suomen yliopisto Kuva: Heli Viiri Kuva: MOTIVE Merkittävimmät tuulituhot Suomessa Myrsky Tuho, Keskituuli (10 min) & Alue milj. m 3 puuskat, m

Lisätiedot

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen Tavoite Tutkimuksen tavoite oli selvittää nykyisten hakkuukoneissa vakiovarusteena olevien satelliittivastaanottimien

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

Pentti Roiko-Jokela KASVUINDEKSIPALVELUN ALUSTAVA SUUNNITELMA

Pentti Roiko-Jokela KASVUINDEKSIPALVELUN ALUSTAVA SUUNNITELMA METSÄNTUTKIMUSLAITOS 3.10.1979 Rovaniemen tutkimusasema Pentti Roiko-Jokela KASVUINDEKSIPALVELUN ALUSTAVA SUUNNITELMA Tutkimuksen tarkoitus Kasvuindeksipalvelun tarkoituksena on tutkia vuosittaista kasvutapahtumaa

Lisätiedot

Mauri Timonen

Mauri Timonen Mauri Timonen 29.11.2016 1. TRAPTHOR-POHJAINEN LIIKETOIMINTAMALLI Vuosituhannen alussa olivat suosiossa tulostoimintasuunnitelmat ja panos-tuotosajattelu. Kehittelin niistä lähtökohdista hankesuunnittelumallin,

Lisätiedot

Geologiset tutkimusaineistot ympäristön tilan kuvauksessa ja analyysissä

Geologiset tutkimusaineistot ympäristön tilan kuvauksessa ja analyysissä Mauri Timonen GTK:n ja METLAn yhteispalaver 24.10.2008 Geologian tutkimuskeskuksessa Rovaniemellä Pekka Nöjd / Geologiset tutkimusaineistot ympäristön tilan kuvauksessa ja analyysissä Mauri Timonen Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Ravintoresurssin, hirvikannan ja metsätuhojen kolmiyhteys

Ravintoresurssin, hirvikannan ja metsätuhojen kolmiyhteys Ravintoresurssin, hirvikannan ja metsätuhojen kolmiyhteys Juho Matala, Luonnonvarakeskus Antti Ihalainen, Kari Korhonen, Seppo Nevalainen, Ari Nikula, Vesa Nivala, Jyrki Pusenius, Antti Paasivaara, Teija

Lisätiedot

Trestima Oy Puuston mittauksia

Trestima Oy Puuston mittauksia Trestima Oy Puuston mittauksia Projektissa tutustutaan puuston mittaukseen sekä yritykseen Trestima Oy. Opettaja jakaa luokan 3 hengen ryhmiin. Projektista arvioidaan ryhmätyöskentely, projektiin osallistuminen

Lisätiedot

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metla/Tikkurila 22.3.2013 Niklas Björkqvist Hakkuutavan valinta Tavanomaiset monikäyttömetsät Yleensä tavanomainen uudistushakkuu, selkeä uudistamisvaihe Erityiskohteet,

Lisätiedot

Kolarin lustotutkimuksen haasteet

Kolarin lustotutkimuksen haasteet llliflfiwiiiu 404 140 0864 Puiden ajantieto Kolarin lustotutkimuksen haasteet Puut reagoivat herkästi kasvuympäristössä tapahtuviin muutoksiin, joiden aiheuttajina ovat esimerkiksi ilmasto, hakkuut, lannoitukset,

Lisätiedot

uusimpien menetelmien soveltaminen, KINSYS -lustotutkimusohjelmistoni hyödyntäminen, Ajatuksia Lustian toimintavuodesta 2006

uusimpien menetelmien soveltaminen, KINSYS -lustotutkimusohjelmistoni hyödyntäminen, Ajatuksia Lustian toimintavuodesta 2006 Ajatuksia Lustian toimintavuodesta 2006 Lustia-hankkeessa työskennellään laitostasoisen lustotutkimuksen ja infrastruktuurin kehittämisen puolesta. Lustotutkimuksen mahdollisuudet ovat osoittautuneet Metlassakin

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot