Kari Mielikäinen METLA Siperian lehtikuusi, ikä v. +

Transkriptio

1 Kari Mielikäinen METLA Siperian lehtikuusi, ikä v. + Metla/Mauri Timonen

2 Ei yksiselitteistä määrittelyä, esimerkkejä: Vuosikymmeniä kestävä asteittainen ja alueellinen ilmaston muuttuminen (yleisin climate change, aikajänne ~ 30 v) Ilmaston pitkäaikainen ja maapallon laajuisesti havaittava muutos (global warming/cooling; aikajänne ~ 200 v) Merkittävä muutos yhdestä toimintatilasta toiseen (abrupt climate flips; aikajänne vuosikymmeniä / vuosisatoja)

3 Mänty ja koivu saapuivat Lappiin idästä vuotta sitten, kuusi vasta 3000 vuotta sitten Metla/Mauri Timonen Ilmasto oli 1-4 astetta nykyistä lämpimämpi 5000 vuotta sitten Atlanttisella kaudella Järeää mäntyä kasvoi silloin nykyisen metsänrajan pohjoispuolella Metla/Mauri Timonen Vanhin Suomesta löydetty mäntyfossiili syntyi Inarin Iijärvellä 7638 vuotta sitten

4 Kaskenpoltto Tervanpoltto Määrämittahakkuut Kestävä puuntuotanto 1920 Pekka Nöjd Metla/Olli Heikinheimo

5 Rikkidioksidi (SO2) Happosateet Typpilaskeuma (liikenne ja maatalous) Raskasmetallilaskeuma Keskustelu hiilidioksidista Metla/Erkki Oksanen

6 100 Milj.m³/v 80 Kasvu Poistuma

7 mill. m 3 /year Bruttokasvu Nettokasvu Hakkuut In exploitable forests (133 mill. ha in 1990), in forests available for wood supply 2000 (149 mill. ha in 2000) Sources: years : Kuusela, K Forest Resources in Europe. European Forest Institute. Research Report 1. Year 2000: UN-ECE/FAO Forest Resources of Europe, CIS, North America, Australia, Japan and New Zealand.

8 METLAN JA FREIBURGIN YLIOPISTON KÄYNNISTÄMÄ HANKE Onko metsien (puiden) kasvu muuttunut tavalla, jota ei voida selittää metsänhoidolla? Tässä: Kasvutrendi = kasvun pitkäaikainen poikkeamaoletetustakasvusta ==> osallistujina 45 tutkijaa 12 maasta Metla/Kari Mielikäinen

9 1. Laajat metsäninventoinnit 2. Pitkät kokeet ja havaintosarjat 3. Vanhat luonnonmetsät ja ls-alueet Pekka Nöjd Metla/Arvo Helkiö

10 (Spiecker, Mielikäinen, Köhl & Skovsgaard 1996) Keski-Euroopan metsissä havaittiin selittämätön nouseva kasvutrendi vuosina toteutetussa euroopanlaajuisessa yhteistutkimuksessa. Suomen metsistä ei löydetty vastaavaa selittämätöntä kasvun lisäystä.

11 Maankäytön muutokset ja metsien hoito karikkeen keruu, laidunnus, kaski Luonnolliset tekijät tuli, myrskyt, kuivuus, eläintuhot luontainen säiden vaihtelu Ihmisen ympäristövaikutukset Typpilaskeuma CO2 Ilmastonmuutos? Metla/Kari Mielikäinen

12 Onko Lapin metsien kasvu kiihtynyt? Tutkimus Lapin männiköiden kasvusta vuosina Otoksena 500 koepuuta 17 metsikössä. Voimakkaimmat kasvun notkahdukset luvun alussa ja luvulla 1970-luvun alussa oli lämmin jakso, jonka ansiosta metsänrajalla kasvaa nyt 30-vuotias puusukupolvi. Kasvu on ollut pääosin nousujohteista luvun notkahduksen jälkeen 500 koepuuta Kasvu on ollut keskimääräistä (9 mets.) tai nousevaa (8 mets.) viimeisten 15 vuoden aikana luvun kasvun tasoa ei kuitenkaan ole vielä ylitetty.

13 Männyn kasvun vaihtelu metsänrajalla Tree-ring index Ilmaston pitkäaikaisen vaihtelun tyypilliset laskut ja nousut näkyvät selkeästi Lapin männyn vuosilustoindeksissä Huomaa kaksi samankaltaista noin 65 vuoden pituista jaksoa ja Niissä kasvut huipentuivat ja 1920-luvuilla luvun trendit: nousua , laskua , nousua , tasaista , nousua

14 Männyn lustoindeksin ja heinäkuun lämmön yhteys Sodankylässä Metsänrajamännyn kasvun minimitekijänä on pääsääntöisesti heinäkuun lämpötila Vuosilustoindeksin ja heinäkuun keskilämpötilan välinen riippuvuus (RBAR) 20 vuoden jaksoissa laskettuna on ollut keskimäärin 0.5 Ilmastodatan lähde: Ilmatieteen laitos Poikkeuksena ovat luku ja 1980-luvun alkupuoli, jolloin jokin muu tekijä on kontrolloinut puiden kasvua

15 Lämpötilan ja hiilidioksidin vaikutus puiden kasvuun; kokeellisia tuloksia Pitkäaikaiskokeet (Heikinheimo ) Siemenalkuperiä väliltä Saksa Lappi maan eri osiin Lämpötilan nousu 4 asteella +100 % nousu metsän kasvussa Paikalliset alkuperät kasvavat parhaiten Mallitus (Kellomäki 1990-luvulta) Tupla CO2 + lämpöä muovitelttoihin Kasvun mallitus Lämpötilan nousu 4 asteella % nousu metsän kasvussa Vaikutus suurin pohjoisessa Metla/Erkki Oksanen

16 Lämpimät talvet puunkorjuu sienitaudit myrskyt hengitys Lämpimät kesät hyönteiset kuivuus? Metla/Erkki Oksanen

17 Ilmastodatan lähde: CRU Liian yksinkertaiset mallit (ilmasto- ja kasvumallit) NAO-ilmiön aiheuttamat säiden vaihtelut (North Atlantic Oscillation) Valtamerten lämpöpumppujen häiriöt (Golf-virran suunta) Pitkän ajan tuntematon kasvun ja ilmaston vaihtelu (Keskiajan lämpökausi , Pikku jääkausi )

18 Onko tulossa?

19 Meteorologista havainnointia Fenologista seurantaa Metla/Mauri Timonen Metla/Kari Mielikäinen Puiden vuosilustojen analysointia dendrokronologisin menetelmin Puun vuotuisen kasvun seurantaa kairauksin Puun kasvukauden aikaisen kasvun seurantaa kasvupannoilla Mallitusta

20 Vuosilustotietoa soveltavan ilmastonmuutostutkimuksen viitekehys Metlassa (

21 500-vuotias mänty (Pudasjärvi, Iso-Syöte) Metla/Mauri Timonen Metla/Mauri Timonen Metlassa seurataan ilmastonmuutosta mm. puiden vuosilustoista ja ilmastomittauksista saatavan tiedon perusteella Lapin männyn ilmastoherkkyys ja sen 7638-vuotinen lustokalenteri ovat kansainvälisen tutkimuksen perustana Metsien sopeutumista muuttuvaan ilmastoon tutkitaan ilmastoskenaarioiden avulla Lisätietoa:

22 NÄKYYKÖ SE JO? TULEEKO SE? METSÄVAIKUTUKSET? MITÄ TEHDÄÄN? - EI METSÄN KASVUSSA - PROSESSEJA KÄYNNISSÄ - KASVU LISÄÄNTYY - HUOLEHDITAAN ILMASTA - PIDETÄÄN METSÄT KASVU- KUNNOSSA - VARAUDUTAAN KAIKKIIN ILMASTOVAIHTOEHTOIHIN - SOPEUDUTAAN MUUTOKSIIN - TOIMITAAN KANSAINVÄLI- SESSÄ YHTEISTYÖSSÄ Metla/Mauri Timonen

23 Esitelmän lyhennetty versio pidetty tutkijoiden ja kansanedustajien seuran TUTKAS järjestämässä seminaarissa Eduskunnan auditoriossa Seminaaritilaisuuden teemana oli