LUSTIA. Lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke (päivitetty ) Mauri Timonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUSTIA. Lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke. 16.11.2003 (päivitetty 03.05.2006) Mauri Timonen"

Transkriptio

1 / 2

2 LUSTIA Lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke (päivitetty ) Mauri Timonen 2

3 SISÄLLYS: 1. HANKKEEN YLEISTIEDOT TAUSTA Mitä on lustotutkimus? METLA vuosilustotiedon hyödyntäjänä Miksi METLAN vuosilustoaineistot tulee arkistoida? METLAN lustotutkimuksen järjestäytyminen TAVOITTEET Hankkeen tiivis kuvaus Hankkeen tiivis kuvaus julkisia www-sivuja varten Brief description of the project. The text will be published in Metla's Internet pages Tulos- ja toimintatavoitteet tieteellistä arviointia varten Osahanke 1: Lustialaboratoriot Osahanke 2: Lustia-arkistot Osahanke 3: Lustia Kasvun vaihtelu Osahanke 4: LustiaMaa Osahanke 5: Lustia Projekti MENETELMÄT AINEISTOT JA LABORATORIOPALVELUT HANKETTA SIVUAVA AIKAISEMPI TOIMINTA Hanke 3042: Kasvun vaihtelu ( ) Hanke 8042: Advance-10k ( ) Hanke 3208: Ympäristötekijöiden vaikutus puiden kasvuun ( ) Hanke 9999: valtakunnallinen kasvuindeksipalvelu ( ) Hanke 3019: Koetoiminnan tukipalvelut ( ) Hanke 3246: Metsänraja-alueiden ekologia, hoito ja käyttö ( ) Hanke 3303: Tulen merkitys ja käyttö boreaalisessa metsässä ( ) YHTEYDET MUIHIN HANKKEISIIN, KOTIMAINEN JA ULKOMAINEN YHTEISTOIMINTA JULKAISUSUUNNITELMA Tulosten käyttömahdollisuudet Tulosten välittäminen käytäntöön JATKO-OPINTOSUUNNITELMAT HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT RESURSSIT HANKKEESTA ODOTETUT TULOT LUSTOTUTKIMUKSEEN LIITTYVÄT TAI SITÄ SIVUAVAT RAPORTIT: Tutkimusraportit: Lustotutkimuksen menetelmät ja kehittäminen: LIITTEET 3

4 ALKUSANAT Marraskuussa 2002 tuli neljännesvuosisata työsarkaa täyteen Metlan kasvututkijana. Lustotutkimuksesta tuli enteellisesti erikoistumisalani jo laudaturtyöni tekovaiheessa vuonna 1976, sillä olin valinnut aiheekseni Kasvuindeksien laadintamenetelmät. Tullessani kasvu- ja tuotostutkijan toimeen Rovaniemelle vuonna 1977 professori Yrjö Vuokila määräsi minut tutkimaan puiden kasvun vaihtelua. Niin sai alkunsa pitkäaikainen lustotutkimuksen kehittämisprojektini KINSYS Kasvunvaihtelun tieto- ja tutkimusjärjestelmä. Vuonna 1979 velvoitti silloisena esimiehenäni ja kasvuja tuotostutkijana toiminut Pentti Roiko-Jokela minut uudistamaan tutkimusaseman vanhanaikaisiksi käyneen lustonmittausjärjestelmän. Se merkitsi myös Metlan lustolaboratorioita koskevan kehittämistyöni alkua. KINSYS on saanut virikkeensä tutkimustoiminnan tarpeista. Kun kehittämistyö on ollut suunnitelmallista ja lisäksi omaa vapaa-aikaa harrastuksenomaisesti hyödyntävää, on neljännesvuosisadassa ehtinyt muotoutua KINSYSistä kotimaisen kasvututkimuksen perinteitä, yleistä lustotutkimustietoutta, menetelmiä, aineistohallintaa, kansainvälistä yhteensopivuutta ja runsaasti muita ominaisuuksia sisältävä kokonaisuus. Metlan lustotutkimus on uudistunut ja monipuolistunut viimeisten 10 vuoden aikana: on laatukontrolloitua mittaustoimintaa, menetelmällistä osaamista, monitieteisyyttä, kotimaisia ja kansainvälisiä kontakteja ja projekteja, yhteistyötä ja mediaulottuvuutta. Myös tavalliset kansalaiset ovat löytäneet lustotutkimuksen mahdollisuudet. Toiminnan laajeneminen on hyvä ja tavoiteltu asia, mutta se näkyy myös lisääntyvinä resurssitarpeina. Nykyistä lustotutkimusta on haitannut yhä pahemmin toimintojen järjestäytymättömyydestä (hankkeettomuudesta) aiheutuva hajaannus. Hankkeen puuttuessa ei voi olla hankeresurssejakaan. Tähän saakka on selvitty vain siksi, että työtä on tehty paljolti talkoilla ja muiden hankkeiden resursseja lainaamalla, mikä ei tietenkään ole kenenkään etujen mukaista. LUSTIA-hankesuunnitelma tarjoaa Metlan lustotutkimukselle järjestäytyneen ja tulevaisuuden tutkimustarpeet huomioivan toimintaympäristön. Sen tunnusmerkkeinä ovat toiminnan suunnitelmallisuus ja määrätietoisuus, kansainvälisyys, monitieteisyys ja tehokkuuteen pyrkiminen. Suunnitelma perustuu aiempiin lustotutkimuksen kehittämistyössä saatuihin tuloksiin, Metlan nykyisen lustotutkimuksen tilan ja kehittämistarpeiden arviointiin sekä seuraavien keskeisten kysymysten analysointiin: 1) mitä Metla tarvitsee lustotutkimukseltaan? 2) mitä kansainvälinen tiedeyhteisö tarvitsee Metlan lustotutkimukselta? 3) miten lustotutkimus tulee järjestää Metlassa? Suunnitelmasta tuli ehkä turhankin yksityiskohtainen, mutta toisaalta siitä on laadittu vastapainoksi myös lyhyet kuvaukset. LUSTIA-suunnitelma on yli neljännesvuosisadan kestäneen lustotutkimukseen kohdistuneen kehittämistyöni synteesi. Tuona aikana on ajatteluani ollut muokkaamassa laaja joukko tutkijoita ja muita asiantuntijoita. Heitä kaikkia haluan kiittää myötävaikuttamisesta LUSTIAn syntymiseen: METLA: Ahti Haaparanta, Timo Helle, Antti Isomäki, Helena Henttonen, Ville Hallikainen, Risto Jalkanen, Heikki Kauhanen, Pekka Kilkki, Mikko Kukkola, Kari Mielikäinen, Kari Mikkola, Harri Mäkinen, Pentti Niemistö, Pekka Nöjd, Risto Ojansuu, Timo Penttilä, Erkki Pesonen, Eljas Pohtila, Kari Sauvala, Erkki Pesonen, Hannu Salminen, Marja-Liisa Sutinen ja Martti Varmola, MUUT KOTIMAISET TAHOT: Matti Eronen, Olavi Heikkinen, Samuli Helama, Högne Jungner, Taneli Kolström, Seija Kultti, Hannu Lehtonen, Markus Lindholm, Jouko Meriläinen, Antti Ojala, Pentti Roiko-Jokela, Timo Saarinen, Matti Saarnisto, Gustaf Sirén, Raimo Sutinen, Jussi-Pekka Taavitsainen, Mia Tiljander, Mervi Tuovinen ja Tapio Tynys sekä ULKOMAISET TUTKIJAT/ASIANTUNTIJAT: Rex Adams, Bryant Bannister, Keith Briffa, Ed Cook, Jeffrey Dean, Michael Friedrich, Harold Fritts, Gary Funkhouser, Henri Grissino-Mayer, Emilia Gutierrez, Thomas Harlan, Richard Holmes, Malcolm Hughes, Andreas Kirchhefer, Bob Lofgren, Marc Macias, Martin Munro, Paul Sheppard, Fritz Schweingruber, Thomas Swetnam, Ramzi Touchan ja Thomas Wazny. Erityismaininnan ansaitsevat antaumuksellisesti lustotutkimuksen testaus- ja kehittelytyöhön osallistuneet tiimijäsenet Hannu Herva, Tauno Luosujärvi, Rauno Ovaskainen, Kullervo Ruotsalainen, Risto Tanninen ja Tapio Timonen. Haluan esittää parhaat kiitokseni myös kaikille muille asiaan vaikuttaneille. Rovaniemellä Mauri Timonen Lustia-hanke sai Metlan johtoryhmän kokouksessa tehdyn päätöksen mukaan starttiluvan aloittaa toimintansa vuoden 2003 alusta lähtien. Päätös merkitsi alkua uudelle noin 15-vuotiselle kehittämisjaksolle, jonka tavoitteena on Metlan lustotutkimuksen saattaminen merkittäväksi osaksi tieteenalan (dendrokronologia) kansainvälistä huippututkimusta. Ensimmäinen toimintavuosi on ollut organisoitumisen ja perustoimintojen käynnistämisen aikaa. 4

5 METLA HANKESUUNNITELMA 1. HANKKEEN YLEISTIEDOT *Tunnus Toim.yks Aloitusv Lopetusv Vetäjä Tyyppi (tutkimus/yrt/eu/palveluhanke) 9173 RO 2003 jatkuva Mauri Timonen PAL *Nimi LUSTIA Lustotutkimuksen laboratoriohanke *Name in English LUSTIA Laboratory project of Metla s tree-ring research *Avainsanat kasvu, kasvunvaihtelu, kasvutrendi, ilmastonmuutos, vuosilustoindeksi, dendrokronologia, lustotutkimuslaboratorio, verkostoyhteistyö, lustoarkisto, lustotietoarkisto, lustonäytearkisto *Keywords tree growth, growth variation, growth trends, climate change, dendrochronology, tree-ring research laboratory, network co-operation, tree-ring data bank, tree-ring specimen bank *Hankkeen tieteenalat 1 metsäekosysteemi ja ympäristömuutokset 25% 7 metsän kasvatus 25% 25 informaatio-, laboratorio-, tutkimusmetsä- ja tilastolliset 50% 2. TAUSTA 2.1. MITÄ ON LUSTOTUTKIMUS? Puun muisti. Puuta voi luonnehtia historiankirjaksi, josta sen elinvaiheet, vallinnut ilmasto ja monet ympäristön tapahtumat ovat tietyin edellytyksin luettavissa tuhansien vuosien ajalta vuoden tarkkuudella, joskus jopa tarkemminkin. Puun muisti 1 perustuu neljään tekijään: 1) vuodesta toiseen vaihtelevat sääolot rekisteröityvät puun solukkoihin erilevyisinä vuosirenkaina eli lustoina; 2) poikkeuksellisten vuosien aiheuttamat normaalia kapeammat tai leveämmät lustot ovat tunnistettavissa sormenjälkien tapaan useimmista saman ilmastoalueen puista; 3) vuosilustot reagoivat herkästi myös kasvuympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin ja 4) puuaines voi säilyä lahoamattomana tuhansia vuosia. Dendrokronologia. Puun muistin tutkimiseen erikoistunutta tieteenalaa kutsutaan dendrokronologiaksi eli puulustotieteeksi. Sen tärkeimpiä osa-alueita ovat: dendroekologia, -klimatologia, -kemia, -geologia, - geomorfologia -arkeologia, -hydrologia ja kulttuuri-ilmiöt. Dendrokronologian kysymyksenasettelussa perustetaan paljon tilastotieteen ja monitieteisen yhteistyön varaan. Tilastotiede tarjoaa työvälineet kasvuprosessien hallintaan. Vuodentarkat ajoitukset antavat eri tieteenaloilla työskenteleville tutkijoille yhteisen kalenterivuosina ilmaistun kiinnekohdan tutkittavaan ilmiöön, mikä osaltaan helpottaa myös yhteistyön käynnistämistä. Monitieteinen lähestymistapa ratkaista ongelmia on tehnyt dendrokronologisesta tutkimuksesta innovatiivista, mitä osoittavat esimerkiksi salapoliisikertomusta muistuttava kadonneen joen uoman jäljittäminen autiomaan tasaisen hiekan alta löytyneiden muinaisten joenrantapuiden subfossiilisten kantojen kasvumuutosten perusteella, sen jälkeinen kadonneen kulttuurin asuinpaikan selvittäminen joenmutkien ja pinnanmuotojen perusteella sekä lopuksi kadonneen kulttuurin elämänvaiheiden selvittäminen edelleenkin kantojen ja muiden löytyneiden puukappaleiden lustoja tutkimalla. Muita erikoisia tutkimuksia ovat tuhansien vuosien takaisten ilmaston muutosten ja luonnonkatastrofien tunnistaminen, muinaisten metsien rakenteiden, kasvujen ja neulasistojen rekonstruoiminen ja jopa muutaman rikoksenkin ratkaiseminen. Dendrokronologisen tutkimuksen ja puun kasvua koskevan perinteisen metsäntutkimuksen väliin ei ole syytä asettaa tiukkaa rajaa, sillä kyse on usein samoista aiheista eri käsitteillä ilmaistuna. Dendrokronologian merkittävin anti metsätieteille on aikaperspektiivin laajentaminen vuosisadoista vuosituhansiin. 1 Vuosilustoihin sisältyvää ilmasto- ja muuta ympäristötietoa kutsutaan tässä yhteydessä puun muistiksi. 5

6 Lustotutkimuksen perusmalli. Vuosilustotiedon tulkinta ei ole aina helppoa, sillä puun kasvu on monimutkaisten kasvuprosessien ja lukuisten ympäristötekijöiden vaikutusten tulosta. Tutkijoilla on vain harvoin mahdollisuus seurata tätä prosessia reaaliajassa. Yleensä tutkimus käynnistyy vasta jälkikäteen, jolloin tärkeimmän tietolähteen muodostavat lustonäytteet. Tulosten laatu riippuu siitä, kuinka hyvin tutkittavaa tapahtumaa kuvaava kasvukomponentti (signaali) saadaan erotetuksi muista kasvun vaikuttavista tekijöistä (kohina). Lustotutkimuksessa sovelletaan Cookin (1992) käsitteellistä mallia, joka kuvaa yksinkertaisella tavalla puun kasvun vaihtelun keskeiset tekijät: R t = A t + C t + δd1 t + δd2 t + δ t, jossa: R t = havaittu lustosarja A t = luston biologisesta iästä aiheutuva trendi C t = ilmastosta aiheutuva vaihtelu D1 t = metsikön sisäisistä (endogeenisistä) tekijöistä aiheutuva kasvun vaihtelu D2 t = ulkoisista (eksogeenisistä) tekijöistä aiheutuva kasvun vaihtelu ja = selittämätön, edellisiin kuulumaton vaihtelu. δ t Ilmastoa kuvaavat tärkeimmät tekijät (C t ) ovat Suomessa lämpötila ja sademäärä. Metsikön sisäisiä tekijöitä (D1 t ) ovat mm. metsikkörakenne ja puuston tiheys, puiden välinen kilpailu, kukkiminen ja siementuotanto. Ulkoisia tekijöitä (D2 t ) ovat mm. hakkuut, metsäpalot, hyönteistuhot, taudit, saasteet, tuulet, tulvat ja myrskyt. D1 t :n ja D2 t :n yhteydessä esiintyvä parametri δ voi saada arvon 0 tai 1 sen mukaan, vaikuttaako tekijä vuonna t mallissa vai ei. Selittämätöntä kasvun vaihtelua (δ t ) aiheuttavat mm. kasvupaikan maaperäominaisuuksien vaihtelu, rinteen kaltevuussuunta ja mittausvirheet. Ristiinajoitus ja ajoittaminen. Yksittäinen puu voi tallettaa tietoa muistiinsa vain elinkaarensa aikana. Koska puut elävät Suomessa yleensä muutamia satoja vuosia ja vanhimmatkin korkeintaan vuotiaiksi, voidaan niiden vuosilustotiedoilla päästä enintään vuosituhannen verran taaksepäin historiassa. Muistin pidentäminen tuhansiin vuosiin edellyttää kuolleen puuaineksen (rakennuspuut, kelot, kannot ja subfossiilipuut) lustotietojen liittämistä elävistä puista saatuun aineistoon. Osittain samaan aikaan kasvaneet puut yhdistetään toisiinsa sarjaksi ristiinajoittamalla eli tahdistamalla näytteet niistä löytyvien samankaltaisten kasvurytmien avulla. Yhdistäminen voidaan tehdä näytteiden kesken kelluvasti, jolloin sarjaa rakennetaan tietämättä sen sijaintia kalenterivuosiasteikolla. Lapin männyn kasvun minimitekijänä on lämpötila, mikä merkitsee kapeiden lustojen muodostumista kylminä kesinä. Jos nämä ns. ilmastosignaalit paikallistetaan silmävaraisesti näytteestä ja kuvataan millimetripaperille pystyviivoina luston iän (ytimestä lasketun luston järjestysnumeron) suhteen, muodostuu viivakoodimainen kuvio, joka on sormenjälkeen verrattava ominaisuus. Näyte ajoitetaan liu uttamalla siitä luotua viivakoodia vastaavalla tavalla käsiteltyä vertailusarjaa vasten, kunnes paras yhteensopivuus löytyy. Puun kaatovuosi tai näytteen viimeinen kalenterivuosi löytyy näytteen vanhimman luston kohdalta. Tämän Skeleton Plot menetelmän, jota meillä voisi kutsua viivakoodiajoittamiseksi, kehitti jo luvun alussa dendrokronologian isä A.E. Douglass (ks. takakansi). Menetelmä toimii myös maastoolosuhteissa, sillä työvälineiksi tarvitaan lyijykynä, kumi, millimetripaperia ja suurennuslasi/pieni mikroskooppi sekä viivakoodattu vertailusarja. Jos kannettava mikrotietokone on mukana, voidaan ajoitus tehdä vaivattomasti CrossDate-nimisellä Windows-ohjelmalla. Määritelmiä. Ristiinajoitetuista näytteista koostuvaa keskiarvosarjaa kutsutaan (vuosi)lustosarjaksi. Jos lustoista poistetaan ikääntymisestä aiheutuva kasvun aleneva trendi, on kyseessä (vuosilusto)indeksisarja. Viite- tai referenssisarjalla tarkoitetaan yhden tai useamman puun indeksisarjoista muodostettua keskiarvosarjaa, joka kuvaa mahdollisimman luotettavasti määritellyn alueen kalenterivuosittaisen vaihtelun. Vaihtelun lähteenä on yleensä paikallinen ilmasto, mutta se voi olla jokin muukin tekijä, vaikkapa mäntypistiäistuho. Ilmastosignaalien esiintymisvuosia kutsutaan usein piikkivuosiksi (Mielikäinen & al. 1998). Ne näkyvät puun kasvussa poikkeuksellisen kapeina tai leveinä lustoina naapurilustoihin verrattuna. Jos erikseen ei mainita, niillä tarkoitetaan kapeita lustoja. Vuosilustoarkistot. Lustotutkimuksen vahvistumiseen tieteenalana on vaikuttanut ratkaisevasti kerättyjen aineistojen tallentaminen myöhempää käyttöä varten. Kansainvälinen lustotietopankki ITRDB (International Tree-Ring Data Bank) perustettiin lustotutkijoiden kansainvälisessä kokouksessa Tucsonissa vuonna Sen tarkoituksena oli tarjota pysyvä sijoituspaikka eri puolilta maailmaa kerättäville vuosilustoaineistoille. Samalla haluttiin estää aineistojen väärinkäyttö ja turvata datojen jatkuvuus, kun lustolaboratorio lakkaa olemasta tai sen toiminta muuttuu, tutkija siirtyy toisiin tehtäviin tai kuolee (Grissino-Mayer 2002). ITRDB:n toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen siten, että tutkijat luovuttavat aineistojaan ja tuloksiaan sinne ja vastavuoroisesti saavat sieltä käyttöönsä haluamiaan tietoja. LTRR vastasi ITRDB:n toiminnasta vuoteen 1990 saakka. Sen jälkeen ylläpitovastuu siirtyi NO- 6

7 AA:n 2 :lle kansainvälisen paleoilmastotietokeskuksen WDC:n (World Data Center) perustamisen yhteydessä. Paleoilmastoa kuvaavia tietoja ovat esimerkiksi jäätikkölustot, järvisedimentit, vuosilustot, siitepölyt ja kirjalliset muistiinpanot. WDC:n tiedostoja säilytetään Yhdysvaltojen Coloradossa Boulderissa sijaitsevassa NGDC 3 -keskuksen paleoilmaston osaston palvelimilla (Internetissä ITRDB-arkisto sisältää 2804 alkuperäisaineistoa ja 3275 lustosarjaa 1500 paikalta. Yli 100 puulajia sisältävän aineiston on mahdollistanut 139 tutkijaa 21 maasta (Grissino-Mayer 2002). Arkistoon voidaan tallettaa monipuolista tietoa vuosilustoista, lustoleveystietojen ohella sinne käyvät myös. (1) vety-, hiili ja happi-isotooppimittaukset, (2) tiedot solurakenteista (esimerkiksi seinämän paksuus ja pinta-ala), (3) runkoanalyysitiedot, (4) mittaustiedot kuva-analyyseistä ja (5) tiedot poikkeuksellisista tapahtumista (esim. piikkivuodet, pakkashalkeamat, hyönteistuhot). Muista lustoarkistoista tunnetuin on Fritz Schweingruberin ym. Sveitsin metsäntutkimuslaitoksessa (Swiss Federal Institute for Forest, Snow, and Landscape Research) kehittämä WSL-Birmensdorf lustoarkisto (WSL Birmensdorf Worldwide Ringwidth and Density Data). Se löytyy myös ITRDB:stä ( METLA VUOSILUSTOTIEDON HYÖDYNTÄJÄNÄ LAITOKSEN SISÄINEN TOIMINTA. Vuosilustoaineistot ovat perinteinen osa Metlan kasvututkimusta. Vuosittain kerätään useita kymmeniä lustoaineistoja, jotka sisältävät yhteensä kairanlastua tai noin miljoona lustoa. Ikämääritykset, kasvunlaskenta ja ilmaston vaihteluita kuvaavat vuosilustoindeksit ovat olleet lustojen peruskäyttöä Metlassa. Tätä pitemmälle on menty yksityiskohtaisissa lustoanalyyseissä, joissa on tarkasteltu jonkin puun kasvuun vaikuttavan tekijän (esim. lannoitus, harvennus, metsätuhot, ilman epäpuhtaudet) aikaansaamia kasvunmuutoksia vuosilustoissa (esimerkkinä myös liite 6e). Viime vuosikymmenellä omaksuttu dendrokronologinen tutkimusote on tuonut syvyyttä Metlan lustoanalyyseihin ja on laajentanut kasvututkimuksia aihepiireihin, joihin ei olisi aiemmin ollut osaamisen puolesta edellytyksiä. Lustotietoa hyödyntäviä perinteisiä tutkimussektoreita Metlassa ovat kasvu- ja tuotostutkimus, VMI, lannoitustutkimus ja metsätuhotutkimus. Uusia ja vahvistuvia aloja ovat ilmasto- ja metsähistoriatutkimus, ilmastonmuutostutkimus, metsäpalotutkimus, ajoitustutkimukset sekä ympäristönseurantatutkimus, jossa selvitellään vuosilustoanalyyseillä muun muassa ihmisen elinympäristöönsä aiheuttamia muutoksia. KOTIMAINEN VERKOSTOYHTEISTYÖ. Metlan lustotutkimusta on pyritty monipuolistamaan monitieteisellä ja organisaatiorajat rikkovalla verkostoyhteistyöllä. Siitä on tullut lustotutkimusta kaikkein tehokkaimmin eteenpäin vievä voima, sillä yhteistyökumppaneiksi on saatu henkilöitä tai tahoja, jotka omalla erityisosaamisellaan tai välineistöllään ovat mahdollistaneet uusia tieteellisiä aluevaltauksia metsäntutkimuksessa. Verkostoyhteistyön lähtökohtana on pidetty yhteistyökumppanin suoritteiden soveltumista joko meneillään olevan tai perustettavan Metlan tutkimushankkeen tavoitteisiin. Yhteistyön tavoitteena on joissakin tapauksissa pidetty myös yhteisen (referoidun) julkaisun laatimista. Kotimaiseen verkostoyhteistyöpiiriin kuuluu noin 25 tutkijaa kymmenestä eri organisaatiosta. Valtaosassa verkostoyhteistyön piiriin kuuluvista tutkimuksista on käsitelty vuosilustojen hyväksikäyttöä ilmastonmuutostutkimuksessa. Verkoston välityksellä on voitu toisinaan hankkia myös lisärahoitusta yhteisten tutkimusaiheiden puitteissa. Verkostoyhteistyöhön osallistuneita tahoja ovat viime aikoina olleet mm. Metsähallitus, GTK, Ilmatieteen laitos, Turun Maakuntamuseo sekä Helsingin, Turun, Oulun, Joensuun ja Lapin yliopistot. Esimerkkejä verkostoyhteistyöstä (suluissa yhteistyökumppani): ilmastonmuutos ja porotalous Ilmastonmuutos Suomessa (Ilmatieteen laitos) Syötteen metsäpalohistoria (Metsähallitus/LIFE) UKK-puiston metsäpalohistoria (Metsähallitus/Sodankylä) Saamelaiskodat (Tromssan yliopisto/arkeologi) Holoseenin ilmastonvaihtelut (lustot/helsingin yliopisto/geologian laitos) Keskiajan lämpökausi (hiili-isotoopit/helsingin yliopisto/geologian laitos) Keskiajan lämpökausi (vuosilustot/turun yliopisto/arkeologian laitos) Järvisedimentit (Geologian tutkimuskeskus/otaniemi) Talkkipäästöt Vuokatissa (Geologian tutkimuskeskus/rovaniemi) Nuorten puiden ilmastovaste (Oulun yliopisto/maantiet.laitos) Holoseenin ilmastonmuutos (Arizona university) 2 NOAA = Paleoclimatology Program of the National Oceanic and Atmospheric Administration 3 NGDC = National Geophysical Data Center 7

8 ULKOMAINEN VERKOSTOYHTEISTYÖ. Ulkomaisista yhteistyökumppaneista mainittakoon Arizonan yliopiston LTRR (Laboratory of Tree-Ring Research), Columbian yliopiston Lamont Doherty, East Anglian yliopiston CRU (Climate Research Unit), Barcelonan yliopiston Departament of Ecology, Hohenheimin yliopisto sekä pohjoismaisista yliopistoista Tromssan yliopiston Department of Biology ja Uumajan yliopiston Dept. of Forest Vegetation Ecology. Niiden tutkijoita on verkoston piirissä noin 30. POHJOISMAINEN VERKOSTOYHTEISTYÖTÄ on suunnitteilla tai tehdään lustosarjojen laatimiseksi Uumajan yliopiston Maarit Kalela-Brundin ja Tromssan yliopiston Andreas Kirchhefer kanssa. Paraikaa on meneillään yhteistyö pohjois-norjalaisen 2000-vuotisen lustosarjan kehittämiseksi. MUU EUROOPPALAINEN YHTEISTYÖ on keskittynyt ilmastonmuutostutkimukseen. Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat East Anglian yliopistossa (Keith Briffa ym.) ja Hohenheimin yliopistossa (Michael Friedrich ym. ). Kansainvälisesti ja tieteellisesti merkittävimpänä verkostoyhteistyön saavutuksena on yhdeksän Euroopan maan yhteisessä eu-projektissa Advance-10K:ssa, valmistunut maailman kolmanneksi pisin vuodentarkka puulustosarja, Lapin metsänrajamännyn 7519-vuotinen sarja (ks. kohta 6.2). Tuoreinta yhteistyötä edustaa yhteistyö Barcelonan yliopiston lustotutkijoiden kanssa. Yhteistyöprojekti professori Emilia Gutierrezin ja väitöskirjaansa valmistelevan Marc Maciaksen kanssa koskee NAOilmiön vaikutuksia Suomessa. Työtä ohjaavat Metlan (allekirjoittanut) lisäksi Helsingin yliopisto (Eronen) ja Joensuun yliopisto (Lindholm). SUOMALAIS-AMERIKKALAINEN YHTEISTYÖ on keskittynyt Arizonan yliopiston kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tärkeimmät viimeaikaiset yhteistyöalueet ovat koskeneet pitkien vuosilustosarjojen laatimista, tutkimustiedon ja näytteiden arkistointia sekä ilmastonmuutosta. Useita yhteistyöhankkeita on myös vireillä. Seuraavassa tarkastellaan hiukan lähemmin suomalais-amerikkalaisia projekteja. Arizonan yliopiston tutkijan Thomas P. Harlanin vetämän BRISTLECONE WEB PROJECT ja Lustiahankkeen tavoitteet ovat osin yhtenevät ja yhteisesti määritellyt. Harlan on arkistoimassa vihnemäntyä (Pinus longaeva) koskevaa tutkimusaineistoa Internet-pohjaisen järjestelmään pääpiirteissään samoin periaattein ja menetelmin kuin Lustia-hankkeessakin. Tietoja vaihdetaan avoimesti puolin ja toisin, jotta molemmat hyötyisivät yhteistyöstä. Toinen Harlanin kanssa tehtävä yhteistyö liittyy pitkiin lustosarjoihin. Erityisesti Advance-10K-projektissa saaduista kokemuksista on hyötyä hänen BRISTLECONE COLLECTION PROJECT työssään. Harlan on jo vuosien ajan yrittänyt pidentää maailman toiseksi pisintä 8702-vuotista vihnemäntysarjaa noin vuoteen. Sen esteenä on vain noin 150 vuoden pituinen näytteetön aukko yhtenäistä osaa edeltävällä ajanjaksolla. Puuttuvan linkin etsintä jatkuu myös ensi kesänä. Vireillä on yhteistyösuunnitelma suomalais-amerikkalaisen lustonmittausjärjestelmän kehittämiseksi. Lähtökohtana ovat Kari Sauvalan innovatiivisen KS 2003 lustolaitteistoprojektin, allekirjoittaneen KINSYS-järjestelmän sekä Malcolm Hughesin ja Martin Munron Arizonan yliopiston LTRR:ssä vetämän lustolaitteistoprojektin kokemukset. Yhteistyön tavoitteena on yhdistää 3-5 vuoden kuluessa osaamiset sekä laite- että ohjelmistotasolla. Muita yhteistyösuunnitelmia on mm. yhteiset koulutustilaisuudet (Touchan), suomalaisamerikkalais-venäläinen yhteistyö Siperiassa (Hughes), metsäpalotutkimukset (Swetnam), wwwsivustoprojekti (Sheppard) ja arkeologisiet ajoitukset (Dean). Lopuksi Arizonan yliopiston arvostetun professorin Jeffrey Deanin kommentti Lustia-hankkeen kansainvälisestä merkityksestä: I'm delighted to hear about the good prospects for your LUSTIA Project. It sounds very exciting and will be an important advance in world dendrochronology. I would be happy to help in any way I can, and I'm sure the LTRR would be glad to cooperate as an institution MIKSI METLAN VUOSILUSTOAINEISTOT TULEE ARKISTOIDA? Vuosilustot ovat rinnastettavissa arkeologiseen aineistoon, sillä ne sisältävät tietoa metsä- ja ilmastohistoriasta, ympäristömuutoksista, ihmisen toiminnasta jne. Jos 100 vuotta sitten kerättyjä lustoaineistoja olisi käytettävissä, niistä voisi olla tutkittavissa vaikkapa 1800-luvun kaskenpolttoon tai tervan tuottamiseen liittyviä kulttuurivaikutuksia. Nykymetsistä kerätyistä aineistoista vastaavan tekeminen olisi huomattavasti vaikeampaa tai mahdotonta, sillä puusukupolvien vaihtuessa ovat jäljet ehtineet hävitä. Metlassa on kerätty lustoaineistoja vähintään yhtä pitkään kuin vuonna 1937 perustetussa Arizonan yliopiston lustotutkimuslaboratoriossa 4, jossa on järjestelmällisesti arkistoitu kaikki kerätyt aineistot. Metlassa ei ole toimittu samalla tavalla, sillä vallinneessa tutkimuskulttuurissa lustoaineistoja on pääsääntöisesti pidetty tutkimuskohtaisina kertakäyttöaineistoina, joille ei nähty muuta käyttöä tutkimuksen valmistuttua. 4 Laboratory of Tree-Ring Research, lyhenne LTRR. Nettiosoite: 8

9 Toki lustoaineistoja on jonkin verran arkistoitukin ja osa niistä on säilynyt kymmenien vuosien varastoinnin, muuttojen ja siivoustenkin jälkeen käyttökelpoisina. Metlan vanhimpia lustoaineistoja ei liene koskaan inventoitu, joten niiden kokonaismäärästä ja käytettävyydestä ei ole tässä vaiheessa mahdollista esittää arvioita. Esimerkkinä vanhoista aineistoista mainittakoon Rovaniemellä säilytettävät Gustaf Sirénin ja 1960-lukujen tutkimuksia edustamat kaksi laatikkoa, jotka sisältävät hänen 780- vuotisen mäntylustosarjan kairanlastuaineiston monipuolisine tietokonetulosteineen (!) sekä hänen katajakiekkonäyteaineistonsa, joka sisältää mm. Suomen vanhimman kaadetun katajan 1100-vuotisen kiekkonäytteen. Viime vuosikymmeninä kerättyjä numeerisia lustoaineistoja on jo runsaammin tallessa, esimerkkinä allekirjoittaneen tutkimuksissaan käyttämät 44 aineistoa (liite 5b). Lustotutkimuksen kehittyminen on merkinnyt lustoaineistojen voimistuvaa uusiokäyttöä. Kasvu- ja tuotostutkimuksen lustoaineistoja ( liite 5b) on tarvittu alkuperäisen käyttötarpeensa jälkeen Metlan omissa tutkimuksissa, mm. trenditutkimuksissa, ilmastoanalyyseissä, alueellisten indeksisarjojen laadinnassa ja ajoitustutkimuksissa. Valtaosa Metlan ulkopuolisista aineistopyynnöistä liittyy ilmastotutkimuksiin. Ohessa esimerkki eräästä kotimaisesta tutkimusorganisaatiosta tulleesta yhteydenotosta: Olemme tekemässä aikasarja-analyysiä pitkistä ilmastonmuutosta kuvaavista tiedoista. Tarkoituksena on verrata keräämiämme aikasarjoja muihin relevantteihin datoihin, joita ovat mm. puun vuosilustokronologiat. Suomessa alan klassikkotyö on G. Sirenin julkaisu vuodelta 1961 (Skogsgränstallen som indikator för klimatfluktuationerna...), joka on ilmestynyt Metsäntutkimuslaitoksen sarjassa No. 54. Julkaisu on käytössämme, mutta tiedustelisimme onko siinä käytetyt lustodatat saatavissa jostain METLA:n ylläpitämästä tietokannasta? Kansainvälinen dendrokronologinen datapankki ( ei Sirenin datoja tunne. Kysely osoittaa lustoaineistoille olevan laajempaakin käyttötarvetta. Valitettavasti emme voi tarjota Sirénin aineistoa mistään Metlan tietokannasta, koska lustoaineistot eivät ole toistaiseksi kuuluneet Metlan aineistorekisteriohjelmiin. Tunnetun ilmastotieteilijän Keith Briffan mukaan Lapin metsänrajamännyn vuosilustot ovat herkin tunnettu kesänaikaisia keskilämpötiloja kuvaava proksimuuttuja 5. Kun Lapin männystä on lisäksi valmistunut vuonna 1999 maailman kolmanneksi pisin (7520 vuotta) yhtenäinen puulustosarja (Eronen ym. 2002), on ilmeistä, että kansainvälisen ilmastotutkimuksen mielenkiinto suomalaisiin lustoaineistoihin on nousujohteista. Esimerkissä viitataan myös kansainväliseen dendrokronologiseen datapankkiin eli ITRDB-arkistoon. Sen sisältämät yli 6000 lustosarjaa ja lustoaineistoa on saatu tutkijoilta lahjoituksina. Suomesta on tullut kansainvälisen tiedeyhteisön käyttöön vain niukasti lustoaineistoa, sillä ITRDB:stä löytyy vain 28 kotimaista kohdetta, joista osa (11 kohdetta) on Fritz Schweingruberin Suomeen vuonna 1981 tekemän keruuretken tulosta (liite 5a). Metlasta ei ole toistaiseksi toimitettu sinne yhtään lustoaineistoa, mikä on vähintäänkin noloa ajateltaessa kansainvälisen lustotutkimusyhteistyömme kehittämistä. Ilmastonmuutostutkimuksessa tarvitaan tuhatvuotisten sarjojen lisäksi paikallista vaihtelua kuvaavia vuotisia alueellisia sarjoja. Metlassa kerättävä aineistot soveltuvat hyvin tähän tarkoitukseen. Lustotutkimuksen oheistuotteena syntyneestä ajoituspalvelutoiminnasta on tullut kansalaisten suosima Metlan osaamisalue, sillä vanhojen rakennusten ikä kiinnostaa niin yksityisiä henkilöitä kuin yhteisöjäkin. Ajoittamisen perusvälineitä ovat paikallisiin olosuhteisiin sovitetut viitesarjat. Ne on laadittava puulajeittain sekä erikseen kangas- ja turv le, sillä jokaisella pääpuulajilla on toisistaan poikkeava kasvurytminsä. Osa niistä on saatu kootuksi Metlan vanhoista lustoaineistoista, joista tärkeimpiin kuuluvat Valtakunnallinen kasvuindeksipalvelu -tutkimuksen maanlaajuinen mänty- ja kuusiaineisto sekä Etelä-Suomen luonnonsuojelualueiden vanhoista puista koostuva mäntyaineisto (liite 5b). Olemassa olevat vertailusarjat perustuvat eläviin puihin, mikä merkitsee Etelä-Suomessa vaikeutta laatia yli 200-vuotisia alueellisia sarjoja. Tätä vanhempien rakennusten ajoittaminen onnistuu vain tapauksissa, joissa näytteet ajoittuvat joko Itä-Savon tai Lounais-Suomen 900-vuotisilla mäntysarjoihin. Jos rakennusmateriaalina on kuusi, heikkenevät ajoitusmahdollisuudet olennaisesti, sillä kuusesta ei toistaiseksi ole yhtään pitkää sarjaa. Koivun tilanne on kaikkein heikoin. Alueellisesti kattavien puulajeittaisten vertailusarjojen kehittämiseen tarvittaisiin itse asiassa kaikki Metlassa kerättävät lustoaineistot. Edellä esitettiin muutamia näkökohtia, jotka perustelevat Metlassa kerättyjen lustoaineistojen järjestelmällistä arkistointia. Arkistointi on tarkoitus toteuttaa esitettävän LUSTIA-hankesuunnitelman periaattein. Tavoitteena on tehostaa Metlan hallinnoiman vuosilustotiedon käyttöä sekä parantaa lustotutkimuksen yleisiä toimintaedellytyksiä. Arkistoinnin piiriin pyritään saamaan kaikki Metlassa kerättävät lustoai- 5 proksi = ilmastoa likimääräisesti kuvaava muuttuja. 9

10 neistot. Vaikka kaikkea aineistoa ei olekaan tarpeen arkistoida, tulisi se joka tapauksessa kerätä yhteisesti sovittuja sääntöjä, ns. lustotutkimuksen laatujärjestelmää noudattaen. Metlassa ei ole pysyvää lustoaineistojen arkistointiohjetta, mikä on johtanut vaihtelevaan käytäntöön aineistojen keruussa ja käsittelyssä. Lustotietoarkiston kokoaminen vaatii systemaattista ja laatujärjestelmää noudattavaa työskentelyä, jossa tarvitaan myös laitostasolta tulevaa ohjeistamista. Arkistointityö on teknisesti toteutettavissa KINSYSlaatujärjestelmän 6 tietorakenteilla, jotka tarjoavat joustavan ohjelmisto- ja datayhteensopivuuden niin laitoksen sisäisiä kuin kansainvälisiäkin tutkimuksia ajatellen. KINSYS-järjestelmä on arkikäytössä Rovaniemellä ja Kolarissa, mutta sen laajentaminen Metlan kaikkiin lustolaboratorioihin edellyttää laitostasoisia toimenpiteitä mm. ohjeistamisessa METLAN LUSTOTUTKIMUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN Lustotutkimuksen taustatekijät. On ennakoitavissa, että kansainvälinen yhteistyö lustotutkimuksissa tulee voimistumaan lähivuosina. Tuleviin tutkimushaasteisiin on valmistauduttava huolella, sillä esimerkiksi eurooppalaisissa lustotutkimusprojekteissa edellytetään tutkijoilta ammattimaista osaamista. Metlan lustolaboratoriotekniikka ja ohjelmistot ovat jo kohtuullisella tasolla, mutta lustotutkimuksen järjestäytymättömyys (= hankkeettomuus) vaikeuttaa toimintaa. Työskentely suurten datamäärien kanssa edellyttää hyvin järjestäytynyttä toimintaympäristöä, mikä toteutuu käytännössä lustotiedon arkistointijärjestelmässä. Rovaniemen lustolaboratorion toimiminen kahdeksan vuoden ajan aktiivisena lustodatan tuottajana ilman arkistointijärjestelmää on johtanut tilanteeseen, jonka hallinta laajenevassa lustotutkimuksessa on aineistovastaaville yhä työläämpää. Lustotutkimuksen järjestäytymiseen liittyvä suunnittelu aloitettiin aiemman toiminnan tuloksellisuuden state-of-the-art tarkastelulla. Muun muassa seuraavia asioita pohdittiin (Kuva 2): - kasvu- ja tuotostutkimukseen liittyvien lustotutkimusten tarpeet; - kokemukset kansallisesta lustotutkimusyhteistyöstä yliopistojen, metsähallituksen ja muiden organisaatioiden kanssa; - kokemukset kansainvälisestä lustotutkimuksesta, jota edustavat mm. eurooppalainen yhteistyö ADVANCE-10K projektissa sekä yhteistyö Arizonan ja Columbian yliopistojen kanssa; - KINSYS-lustotietojärjestelmän toimivuus; - KINSYS-laatujärjestelmän toimivuus; - lustolaboratorioinfrastruktuurin toimivuus; - kansallista lustotutkimusta edustavan FINTRLAB sivuston nykytila ja sen käyttökelpoisuus uuden hankkeen Internet-pohjaisen käyttöliittymän suunnittelussa sekä - lustotutkimuksen ekstensiotoiminnan tulokset. Lisäksi arvioitiin lustotutkimuksen tulevat tarpeet: - Metlan kasvututkimuksen kehittämistarpeet; - kansallisen ja kansainvälisen lustotutkimuksen kehittämistarpeet; - Metlan koetoiminnan näkökulma lustotutkimuksen kehittämiseen; - Metlan lustolaboratorioiden yleinen kehittäminen; - Kolarin tutkimusaseman tutkimustoiminnan kehittäminen; - Rovaniemen ja Kolarin asemien työnjaon kehittäminen lustotutkimuksissa; - tutkimustiedon välittämiseen liittyvät näkökohdat ja - käytettävissä olevat resurssit. Oman arviointinsa aiheena oli dendrokronologia: ongelmana oli sovittaa joustavasti hankesuunnitelmaan kokonaisen tieteenalan mahdollisuudet! Hankerakennetta suunniteltaessa oli lisäksi huomioitava, että Metlan lustotutkimus on kehittynyt monivivahteiseksi ja usein luovia ratkaisuja edellyttäväksi toiminnaksi. Hankkeesta haluttiin tehdä Metlan hallinnoima kansainvälinen monitoimihanke, jolla on uutuusarvoa, dynaamisuutta ja valmiutta esitellä ja edistää suomalaista lustotutkimusta. Metlan lustotutkimuksen nykytilan ja tulevaisuuden näkymien perusteella on arvioitavissa, että Metlan lustotutkimustoiminnasta on mahdollista kehittää LTRR:n esimerkin mukaisesti kansainvälistä tutkimusyhteistyötä harjoittavaa tutkimuslaboratoriotoimintaa. Tällainen suunnan valinta antaisi Metlan lustotutkimukselle kasvuvaran kehittyä aikanaan Suomen Akatemian määrittelemän huippututkimusyksikön mittoihin. Ajatus on innostava ja riittävän laaja-alainen Metlan tulevan lustotutkimuksen kansainvälisiäkin tarpeita ajatellen. Siksi pitkän aikajänteen tavoitteeksi (avaintulokseksi) asetetaan kotimaisia lustoarkistoja hyödyntävän monitieteisen ja kansainvälisen huippututkimusyhteistyön kehittäminen Ensimmäinen askel asetetun tavoitteen suuntaan on Metlan lustotutkimuksen järjestäytyminen hankkeeksi. Sen määrittelyyn soveltuva viitekehys oli lopulta yksinkertainen, sillä Metlan lustotutkimustoimintojen aihepiiri oli jaettavissa nelikentäksi: lustolaboratoriotoiminnot, arkistointi, kasvun vaihtelu ja tie- 6 KINSYS-lustotietojärjestelmään (ks. liite 3) liittyvä lustotietojen arkistointimalli. 10

11 donvälitys (liite 1b). Lisäksi oli tarpeen perustaa ohjausosio hankkeen runsaasti yksityiskohtia sisältävään koordinointiin. Hankkeen nimeksi valittiin LUSTIA, joka on lyhenne hankkeen keskeisimmästä datarekisteristä, LUStoTIetoArkistosta. Lustotutkimuksen neljä kehittämisjaksoa vuosina Metlan lustotutkimusta on kehitetty kolmessa jaksossa viimeisen 23 vuoden aikana. ENSIMMÄISEN KEHITTÄMISJAKSON ( ) aikana keskityttiin lustonmittauksen modernisointiin ja vuosilustotiedon käytön laajentamiseen laitoksen sisäisissä hankkeissa. TOISELLA KEHITTÄMISJAKSOLLA ( ) oli tavoitteena lustotutkimuksen kansainvälistäminen. Siihen liittyivät Dendrokronologian laboratorion perustaminen Rovaniemelle, dendrokronologisen tutkimusotteen soveltaminen Metlan kasvututkimuksiin ja lustotutkimuksen verkostoyhteistyön kehittäminen. Jakson tieteellisesti ja kansainvälisesti merkittävin tulos oli osallistuminen Advance-10Kprojektiin (kohta 6.2) ja Lapin metsänrajamännyn 7520-vuotisen lustosarjan valmistuminen ja julkaiseminen Holocene-sarjassa (Helama ym. 2002, Eronen ym. 2002; kohta 16). Vuonna 2000 alkaneen lustotutkimuksen KOLMANNEN KEHITTÄMISJAKSON päätavoitteena on tieteellisesti korkeatasoisen ja kansainvälistä yhteistyötä harjoittavan järjestäytyneen tutkimuslaboratoriotoiminnan vakiinnuttaminen Metlassa. Siihen pyritään (1) hankkeistamalla Metlan lustotutkimus ja yhtenäistämällä Metlan lustolaboratoriotoiminta, (2) kehittämällä lustotutkimuksen laatujärjestelmä, (3) perustamalla ja vakiinnuttamalla lustotutkimukseen liittyviä arkistoja, (4) järjestämällä lustoarkiston tietoihin perustuva metsien kasvun vaihtelun seuranta, (5) tuotteistamalla lustotutkimustietojen Internet-pohjainen tiedonvälitys sekä (6) kehittämällä verkostoyhteistyötä. Vuonna 2010 alkavalla NELJÄNNELLÄ KEHITTÄMISJAKSOLLA jatketaan perustyönä lustoarkiston maanlaajuista tietosisällön tuottamista ja lustoinformaation Internet-pohjaista tuotteistamista. Silloin käynnistyvän LUSTIMAA 7 - jatkohankkeen päätavoitteena on Lustia-arkistoja hyödyntävän monitieteisen ja kansainvälisen huippututkimusyhteistyön kehittäminen. LUSTIA-hankesuunnitelma sisältää em. KOLMANNEN KEHITTÄMISJAKSON toteutuksen. Siinä edetään vaiheittain: Ensimmäisessä vaiheessa ( ) määritellään Metlassa tehtävän lustotutkimuksen viitekehys, määritellään tavoitteet, valitaan keskeiset toiminnot ja järjestetään ne laboratoriotyyppiseksi hankkeeksi (Lustia-suunnitelma). Toisessa vaiheessa ( ) 1) organisoidaan toiminta määrittelemällä henkilöstön tehtävät hankesuunnitelmassa esitetyn osiojaon perusteella; 2) luodaan laatujärjestelmä kotimaisen lustotutkimuksen yhdenmukaistamiseksi ja aineistojen korkean teknisen tason turvaamiseksi; 3) kehitetään lustotietojen arkistointia; 4) kehitetään lustoarkistotietoja hyödyntäviä sovelluksia, mm. kasvukauden jälkeisen vuotuisen kasvuindeksin määritysmenetelmä; 5) sovitetaan Lustian yhteydet Metlan muihin tietojärjestelmiin sekä 7) välitetään lustotutkimustietoa tiedon tarvitsijoille Internetin mahdollistamin keinoin. Kolmannessa vaiheessa ( ) aloitetaan laitostasoinen toiminta: 1) testataan lustotutkimuksen laatujärjestelmän soveltuvuutta Metlan kaikissa toimintayksiköissä; 2) ohjataan toimintaa laitostasoisella ohjeistuksella; 3) aloitetaan Lustoarkiston valtakunnallinen tiedonkeruu ja näytteiden hankinta; 4) täsmennetään laatujärjestelmää vastaamaan laajennetun aineiston haasteisiin; 5) jaetaan laitostasoista ohjeistamista laatujärjestelmän käyttöön ottamiseksi Metlan kaikissa toimintayksiköissä sekä 6) aloitetaan laitoksen sisäinen koulutustoiminta Lustia-suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Neljännessä vaiheessa (2007) viimeistellään hankkeen toiminnot: 1) aloitetaan laitostasolla hyväksyttyyn ohjeistukseen perustuva täysitehoinen käytännön toiminta Lustia-suunnitelman kaikissa osahankkeissa; 2) määritellään kehittämistoiminnan tuloksena syntyneet tuotteet Lustia-palvelupaketiksi ja sisällytetään se LustiaMaa-osahankkeeseen sekä 3) määritellään LustiaMaan maksulliset palvelut. Viidennessä vaiheessa (2008 alkaen) seurataan järjestelmään toimintaa ja mukautetaan sitä tarvittaessa uusia tutkimustarpeita vastaavaksi. Vuonna 2010 alkavan NELJÄNNEN KEHITTÄMISJAKSON alkaessa tulee Lustia-hankkeelle asetettujen tavoitteiden olla pääosin toteutuneet. Sen jatkohankkeeksi suunnitellussa LUSTIMAA-hankkeessa käsitellään edelleenkin Lustian päivittäistoimintoja ja jatketaan Lustia-arkistojen tuotteistamiseen liittyviä jatkokehittämistehtäviä, mutta sen varsinaisiksi päätavoitteiksi asetetaan 1) kansainvälisen yhteistyön ja verkostoyhteistyön tehostaminen ja 2) Metlan lustotutkimuksen toimintamahdollisuuksien lisääminen kansainvälisessä huippututkimuksessa. Jatkohankkeesta tulee aikanaan Lustia-hankkeen tyyppinen yksityiskohtainen kuvaus, joten tässä yhteydessä käsitellään pelkästään Lustimaa-hankkeen aineistonäkökulmaa. Kansainvälisessä huippututkimuksessa selviytymisen perustekijöitä ovat hyviin tutkimustiimeihin pääsy ja oman osaamisen tason riittävyys. Suomalaisten lustotutkijoiden tietä huipputiimeihin ja sitä kautta myös huippuprojekteihin tasoittavat nykyisin myös tieteellisesti arvokkaat ja ainutlaatuiset subfossiiliset vuosilustoaineistot, joista tunnetuin on vuonna 1999 Advance-10K-projektissa (ks. kohta 6.2) vii- 11

12 meistellyn 7519-vuotisen lustosarjan aineisto. Jo pelkästään käytännönkin syistä on sovellettu periaatetta, jonka mukaan kotimaiset lustoaineistot on ulkomaisten tahojen käytettävissä pääsääntöisesti yhteistyösopimusten puitteissa. Periaate on usein merkinnyt suomalaisen edustajan asianosaiseen tutkimusryhmään pääsyä. Lustimaa-hankkeessa pyritään markkinoimaan Lustia-arkistojen 7 koko tietosisältöä suomalaisen lustotutkimuksen tuotteena ja kansainvälisen ilmastonmuutostutkimuksen tarpeita palvelevana proksiaineistona. Lustoarkiston tiedot suunnitellaan kytkettäväksi kansainvälisiin tietojärjestelmiin kuten esimerkiksi ITRDB 4 - lustotietoarkistoon ja laajemmin: NOAA Paleoclimatology Program and World Data Center for Paleoclimatology-proksitiedon arkistointiohjelmaan. Kytkentä toteutetaan lisäämällä Lustoarkiston käyttöliittymään velhoja eli ohjattuja toimintoja, jotka kyselyiden välityksellä auttavat yhdistämään muiden tietojärjestelmien proksitiedot 8 Lustoarkiston tietoihin. Myös Lustoarkistoa toivotaan voitavan täydentää muillakin proksitiedoilla kuin vuosilustoleveyksillä, esimerkiksi muilla lustotunnuksilla (tiheys), muilla vuosirytmiä ilmaisevilla tunnuksilla (neulasvuosikerrat, hiili- ja happi-isotooppisuhteet) ja kotimaiset järvisedimenttiaineistot. Lustoarkiston laajennuksilla luodaan aiempaa paremmat lähtökohdat tutkimuksille, joissa arvioidaan Suomen ilmaston tulevaa kehitystä esimerkiksi pohjoisen pallonpuoliskon suurilmastossa tapahtuvien muutosten perusteella. 3. TAVOITTEET 3.1 HANKKEEN TIIVIS KUVAUS Hankkeen tiivis kuvaus julkisia www-sivuja varten Hankkeen päätavoitteena on tieteellisesti korkeatasoisen ja kansainvälistä yhteistyötä harjoittavan järjestäytyneen tutkimuslaboratoriotoiminnan vakiinnuttaminen Metlassa. Tavoitteen toteutuminen edellyttää Metlan vuosilustotutkimuksen tehostamista seuraavin keinoin: laboratoriotoiminnan yhtenäistäminen, yhteisen lustotutkimuksen laatujärjestelmän ja pysyvän arkistointijärjestelmän kehittäminen, lustotutkimustiedon Internet-pohjainen tuotteistaminen sekä kansainvälisen verkostoyhteistyön ja tutkimustoiminnan lisääminen. Hanke jakautuu viiteen toisiaan tukevaan osahankkeeseen. Osahankkeessa 1 (LUSTIA LABORATORIOT) kehitetään Metlan lustolaboratorioiden valmiuksia laadukkaan vuosilustotiedon tuottamiseen ja osallistumiseen kansainväliseen lustotutkimusyhteistyöhön. Osahankkeessa 2 (LUSTIA-ARKISTOT) luodaan helppokäyttöinen arkistointijärjestelmä Metlan hallinnoimien lustotietojen saatavuuden ja käytettävyyden pysyväksi turvaamiseksi. Osahankkeessa 3 (LUSTIA KASVUNVAIHTELU) tuotetaan ajantasaista tietoa Lustia-arkistoista tutkimuksen, käytännön metsätalouden ja muiden asiasta kiinnostuneiden tarpeisiin. Osahankkeessa 4 (LUSTIAMAA) palvellaan lustotiedon käyttäjiä Lustia-arkistojen tietoja hyödyntävän käyttäjäystävällisen Internet-käyttöliittymän välityksellä. Osahankkeen 5 (LUSTIA PROJEKTI) tehtävänä on seurata, tukea ja kehittää hankkeen toimintoja siten, että työsuoritteet palvelisivat mahdollisimman tehokkaasti hankkeelle asetettuja tavoitteita Brief description of the project. The text will be published in Metla's Internet pages The main objectives of the LUSTIA project are: 1) to develop and internationalize Metla s tree-ring research practice; 2) to advance the use of tree-ring by establishing a joint quality control system, a permanent tree-ring archive and an Internet-based communications system and 3) to improve scientific skills in Metla s tree-ring research. The main objectives will be realized in five subprojects. The main subproject 1 (LUSTIA LABORATORIES) focuses on producing high-quality tree-ring data and laboratory readiness for international tree-ring research. The purpose of the subproject 2 ( LUSTIA ARCHIVES) is to produce qualified tree-ring and related data and to take responsibility for permanent data availability and documentation. The subproject 3 (LUSTIA GROWTH VARIATION), using the data of the Lustia archives and the annually collected data, is dedicated to analysis of up-to-date time series information for the needs of research, practical forestry, media and amateurs. The rich information can be monitored and studied in the communications subproject 4 (LUSTIA INFO LAND), taking into consideration user level and special instructions. The subproject 5 (LUSTIA PROJECT) aims at monitoring and improving the actions of the project for more effective project output. 7 Lustia-arkistot ovat Lustia-hankkeessa tuotettuja data-, näyte ja kuva-arkistoja. Ks. kohta Proksitieto = ilmaston vaihteluita likimääräisesti kuvaava tieto. 12

13 3.2. TULOS- JA TOIMINTATAVOITTEET TIETEELLISTÄ ARVIOINTIA VARTEN Metlan lustotutkimuksen pitkän aikavälin tavoitteena (avaintuloksena) on Lustia-arkistoja hyödyntävän monitieteisen ja kansainvälistä yhteistyötä painottavan järjestäytyneen tutkimuslaboratoriotoiminnan kehittäminen ja vakiinnuttaminen Metlassa. Tavoitteeseen pyritään kahden seitsenvuotisen hankkeen, vuosina toteutettavan Lustian- ja vuosina toteutettavan Lustimaan, välityksellä. Avaintulosta tukevia osatavoitteita ovat 1) Metlan lustotutkimuksen toimintatapojen yhtenäistäminen ja kansainvälistäminen; 2) vuosilustotiedon käytön tehostaminen yhteisen laatujärjestelmän, pysyvän arkistointijärjestelmän ja lustotutkimustiedon Internet-pohjaisen tuotteistamisen mahdollistamin keinoin sekä 3) lustotutkimuksen tieteellisen osaamistason kohottaminen Metlassa. Lustia-hankkeen kysymyksenasettelu edellyttää kattavan viitekehyksen soveltamista, sillä lustotutkimuksen kehittämisessä on huomioitava kokonaisen tieteenalan (dendrokronologian) Metlalle tarjoamat mahdollisuudet. Hanke on jaettu viitekehyksen perusteella hierarkkisesti osahankkeisiin ja niiden sisäisiin tulosalueisiin (osioihin). Tulosaluejako (kuvat 1a-1f ja 4) pysyy melko muuttumattomana, mutta niiden sisäiset tulostavoitteet vaihtelevat yksityiskohtaisissa vuosittaisissa toimintasuunnitelmissa (esim. kuva 10). Toisalta Lustia-hankkeen joustavarakenteisuus varaa hankkeen johtoryhmälle mahdollisuuden poistaa vanhoja ja lisätä uusia osioita. Tulosalueiden aihepiireittäin määritellyt tulostavoitteet ja avaintehtävät muodostavat samalla hankkeen työohjelman (kuva 10). 13

14 OSAHANKE 1: LUSTIALABORATORIOT Lustialaboratorio määritellään lustolaboratorioksi, joka toimii KINSYS-lustotutkimusstandardissa (Timonen 2002) määritellyin periaattein. Avaintulos: Saatteeksi: Lustialaboratoriot tuottavat korkeatasoisia lustoaineistoja ja lustoanalyysejä kotimaisen ja kansainvälisen tutkimustoiminnan tarpeisiin. Osahankkeessa keskitytään lustoaineistojen perustuotantoon ja alueellisten lustokalentereiden laatimiseen. Laboratoriotekniikkaa ja tutkimusmenetelmiä kehittämällä parannetaan Lustialaboratorioiden toimintaedellytyksiä. Oman tehtäväkokonaisuutensa muodostaa Metlan lustolaboratorioiden toimintojen yhtenäistäminen, joka edellyttää mm. lustotutkimuksen laatujärjestelmän kehittämistä. Asiantuntijapalvelut sisältävät sekä Metlan sisäiseen että ulkoiseen kanssakäyntiin liittyvät erityisosaamista vaativat toiminnot. Niitä ovat esimerkiksi ajoitukset, tutkimusyhteistyöt ja kenttäkoetoiminnan tarvitseman lustotutkimuspalvelut. Kuva 1a. Lustialaboratoriot osahankkeessa suoritetaan laboratoriotoimintoja ja kehitetään analyysitekniikoita. 14

15 OSAHANKE 2: LUSTIA-ARKISTOT Avaintulos: Saatteeksi: Kotimaiset vuosilustoaineistot Metlan tietopalveluiden osana. Lustia-arkistoihin talletetaan useantyyppistä aineistoa. Vuosilustojen mittaustiedot talletetaan MySQL-pohjaiseen Lustotietoarkistoon. Näytteet ja muu dokumentaatio viedään yleisestä kiinnostavuudesta riippuen joko Lustonäytearkistoon tai Lustiamuseoon. Jos kyse on valokuvista, videonauhoista tai muista audiovisuaalisista tuotteista, niiden sijoituspaikka on LustiaDigiVideo-arkisto. Kotimaisen vuosilustotiedon järjestämisessä Metlan tietopalveluiden osaksi edetään kolmessa vaiheessa: 1) kehitetään tarvittava arkistointisovellus MySQL-relaatiotietokantaan ja Microsoft Visual Studio.net 2003 käyttöliittymän rakennustyökalua perustuen. 2) asennetaan se yhteistyössä Metlan Tietohallinto-hankkeen (2011) kanssa Metlan osoittamalle palvelimelle, jolle päästään myös Lustian oman verkkotunnuksen mahdollistamalla forward-toiminnolla ja 3) Lisätään Metlan tietopalvelujärjestelmään tarvittavat lisäykset Lustia-palveluista informoimiseksi. Asemilla työskentelevät vastuuhenkilöt toimittavat arkistoinnin laatujärjestelmän mukaisesti Lustia-arkistoihin sisällytettävät data- ja näyteaineistot sekä asiakirjat arkistovastaaville, jotka huolehtivat niiden lopullisesta sijoittamisesta asianmukaisiin paikkoihinsa. Kuva 1b. Lustia-arkistot-osahankkeessa luodaan lustotutkimuksen tietokannat. 15

16 OSAHANKE 3: LUSTIA KASVUN VAIHTELU Avaintulos: Saatteeksi: Lustia-arkistojen tietosisällön esitarkastelu ja ajantasaiset aikasarjat Osahankkeessa tuotetaan Lustia-arkistoista ajantasaisia ilmaston vaihteluita tai ympäristötekijöiden vaikutuksia kuvaavia aikasarjoja ja malleja tutkimuksen, käytännön metsätalouden, medioiden ja asianharrastajien tarpeisiin. Metlassakin tuttu kasvuindeksi (tai vuosilustoindeksi) on teknisesti tarkastellen vain eräs lustotiedon aikasarjatyyppinen esitarkastelukeino. Osahankkeen avaintulokseksi määritelty Lustia-arkistojen tietosisällön esitarkastelu ja ajantasaisuus tarjoavat mahdollisuuden vuosilustoindeksin vuotuiseen seurantaan ja raportointiin kasvukauden jälkeisenä syksynä. Esimerkkinä indeksitulosteesta kuva 14 (liite 6a). Tavoitteena on hyödyntää osahankkeen ominaisuutta myös ilmastomuutoksen seurantaan yhdistelemällä useisiin (proksi)lähteisiin perustuvien kuvailevien aikasarjojen tietoja. Esimerkkinä on kuvan 17 (liite 6d) kesä-heinäkuun ilmastoa koskeva tarkastelu, jossa on tehty päätelmiä Ilmatieteen laitoksen ilmastodatojen (kuukausilämpötilat ja kuukausisademäärät), vuosilustoaineistojen ja suurilmaston tunnusten (NAO, AO ym.) perusteella. Kuva 4c. Lustia Kasvunvaihtelu- osahankkeessa kuvaillaan tilastollisin ja graafisin apuvälinein Lustiaarkistojen sisältöä sekä kehitetään monitieteistä lustotutkimusta. 16

17 OSAHANKE 4: LUSTIAMAA Avaintulos: Saatteeksi: Puulustotutkimuksesta tiedottaminen ja Lustia-hakupalvelut. Osahankkeen haastavana tavoitteena on kehittää Lustia-arkistojen selailuun ja tiedonsiirtoon soveltuva käyttäjäystävällinen Internet-pohjainen käyttöliittymä. Tiedon esittämisen elävöittämiseksi on hankkeen symboliksi kehitetty Lustia-lintuhahmo (kuvat 3 ja 4, liitteet 2a ja 2b). Internet-sivuston virtuaalisen lustolaboratoriorakennuksen katolla istuvalla lintuhahmolla tavoitellaan vaikutelmaa dynaamisesta Lustia-hankkeesta. Sivuston toimintaideaa on kehitelty FINTRLABS sivustossa. Lustian pääsivusto tulee Lustia.fi - verkkotunnuksen alaisuuteen. Osahankkeessa on useita vuorovaikutteisia toimintoja, joilla tavoitellaan erilaisia tiedottamisen muotoja. UutisLustiassa kerrotaan lustotutkimuksen uutiset. RaporttiLustiassa luodaan vuorovaikutteisesti raportteja Lustiaarkistojen tietosisällöstä. Raportointimuotoina voivat olla esimerkiksi paperituloste, posteri, CD, videonauha tai myös perinteinen tutkimusraportti. Kuvissa (liitteet 6a-6e) esitellään esimerkkejä toiminnon mahdollisuuksista. OpetusLustia tarjoaa vuorovaikutteista dendrokronologiaa kiinnostuneille, esimerkiksi puunäytteiden ajoittaminen skeleton plot -menetelmällä on antoisaa. TarinaLustia sisältää mm. sähköpostikeskustelufoorumin. Se korvaa DendroSuomi-sähköpostijakelulistan, joka sisältää noin 60 suomalaista lustotutkimuksesta kiinnostunutta. Toimintoon on tarkoituksena kehittää sähköpostikeskustelun lisäksi myös muita viestintämuotoja. EsitysLustiaan sisältää lustotutkimuksesta kertovia tieteellisiä tai tieteellisluonteisia artikkeleita, sanomalehtiartikkeleita, matkakertomuksia, omatekoisia populäärikirjoitelmia, riimityksiä, ääninauhoja, videopätkiä, valokuvia, tietotauluja, websivustoja, FAQ--dokumentteja ja muita yleistä mielenkiintoa sisältäviä informaatiolähteitä. Tietoa etsitään hakupalvelun välityksellä. Kuva 1d. Lustiamaassa hoidetaan Lustia-hankkeen kaikentyyppinen tiedonvälitys. Siihen sisältyy myös lustotutkimusmaailman (Tree-ring Science) Internet-pohjaisen sivuston kokoaminen. 17

18 OSAHANKE 5: LUSTIA PROJEKTI Avaintulos: Saatteeksi: Hankkeen resurssien tehokas käyttö Sisäistä seuranta- ja ohjausjärjestelmää tarvitaan hankkeen monimuotoisen ja dynaamisen tehtäväkentän hallintaan. Hankkeen resurssit muodostuvat Metlan toimintayksiköiden useisiin kymmeniin nousevan henkilöstön lyhytaikaisista, jopa viikon pituisista työpanoksista. Tämä asettaa hankkeen hallinnolle erityisvaatimuksia. Jotta toiminta olisi tehokasta, on pystyttävä ohjaamaan ja seuraamaan pikkutarkasti hankkeen resurssien käyttöä. Tiimityöskentelyyn perustuvat palaverit ja MS-Excel-pohjainen projektitaulu (malli: ks. kuva 10) muodostavat hankkeen tärkeän ohjausvälineistön. Projektitaulu mahdollistaa yksittäisen työntekijän resurssien jakamisen, rahoitussuunnittelun ja ylemmän tason resurssijaon suunnittelun. Kun lisäksi tiimikokouksen päätöksellä voidaan vaikuttaa myös hankkeen toimintastrategiaan, esimerkiksi tekemällä päätös kannattamattoman osion lakkauttamisesta tai uuden lisäämisestä, pysyy hanke ajanmukaisena. Tehdyt muutokset ovat helposti päivittävissä myös projektitauluun. Koulutusta tarvitaan mm. laboratoriotoimintojen yhtenäistämisessä. Koulutuksella voidaan nostaa Metlan lustotutkimuksen tuloksellisuutta merkittävästi. Koulutusvaiheeseen päästään kuitenkin vasta sen jälkeen, kun Lustiaa toteutetaan koko Metlassa. Kuva 1e. Lustia Projektissa arvioidaan toiminnan tuloksellisuutta, optimoidaan resurssien käyttöä ja hankitaan lisäresursseja. Jos jokin tulosalue palvelee hankkeen tavoitteita heikosti, sitä mukautetaan tai se jopa korvataan tehokkaammalla vaihtoehdolla. Täten saadaan hankkeelle dynaamisuutta ja uudistautumiskykyä, jotka ovat pitkäaikaiseksi suunnitellun hankkeen suoranainen elinehto. 18

19 4. MENETELMÄT Palvelinkoneella sijaitsevaa Lustoarkistoa hallitaan järjestelmällä, joka muodostuu Internet-liikennettä ohjailevasta Microsoft Visual Studio.net Professional sovelluskehittimestä ja datasta huolehtivasta MySQL-relaatiotietokannasta. Tilastolliset analyysit tehdään lustotutkimuksen dendrokronologian tieteenalaohjelmistoilla, joista mainittakoon DPL (Dendrochronological Program Library) ja KINSYS (KasvuINdeksiSYSteemi). Mitatut lustoaineistot ajoitetaan ja tarkastetaan DPL/Cofecha- ja DynaClim ohjelmilla sekä KINSYS-piikkivuosianalyyseillä. Käytössä on myös Thomas Harlanin ja Greg Lazearin kehittämä Crossdate-ohjelma, jossa ei tarvita mittauksia lainkaan. Mallituksissa sovelletaan Cookin käsitteellistä kasvumallia. Indeksianalyysit tehdään KINSYS- ja DPLohjelmistoilla KINSYS-laatujärjestelmän mukaista ja kansainvälisesti hyväksyttyä standardimenettelyä soveltaen. Kasvutrendiselvitykset tehdään pääasiassa RCS (Regional Curve Standardization) tai Agebanding-menetelmillä. Ilmaston vaihteluita kuvataan DPL/Cronol, DPL /Arstan - ja KINSYS/Kigraph ohjelmistoilla lasketuilla vuosilustoindekseillä ja piikkivuosianalyysillä 9. Mallituksessa käytetään pääasiassa KINSYS-ohjelmiston lineaariseen regressiomallitukseen kehitettyä KinReko-ohjelmaa, jonka jäännösvaihteluanalyysi sisältää mm. RCS-menetelmän. Pääkomponenttityyppisiin korrelaatio- ja regressiotarkasteluihin sovelletaan J. Quiotin kehittämä Bootstrap -menetelmää. Trendien testaamiseen sovelletaan yksinkertaisia tilastollisia menetelmiä, mm. F- ja T-testiä. Paikasta riippumattomaan ilmastoaineiston datahankintaan käytetään Ojansuun ja Henttosen (1983) kehittämää Ilma-ohjelmaa, jolla voidaan laskea mille tahansa pisteelle Suomessa kuukausittainen keskilämpötila ja sademäärä sekä lämpösumma jaksolle , kun tunnetaan yhtenäiskoordinaatit ja korkeus merenpinnasta. Perusgrafiikkaohjelmana käytetään OriginLabin tieteellis-teknillistä ORIGIN-ohjelmistoa. 5. AINEISTOT JA LABORATORIOPALVELUT FTRDB-lustotietoarkiston aineisto koostuu jo hankituista sekä vuosittain kerättävistä uusista aineistoista. Uutta aineistoa tarvitaan mm. Etelä-Suomen 7500-vuotisen mäntylustosarjan kokoamiseen, puuttuvien alueellisten lustosarjojen laadintaan ja täydentämiseen sekä viimeisten vuosien kasvunvaihteluiden selvittämiseen. Lustoarkiston perussarjasto edellyttää seuraavien vähimmäisnäytemäärien hankkimista: Pitkät sarjat: - männyn 7500-vuotinen Pohjois-Suomen sarja: täydennystarve 500 näytettä; - männyn 7500-vuotinen Etelä-Suomen sarja: 1000 näytettä; Alueelliset sarjat (jako seitsemään osa-alueeseen): - männyn 1000-vuotiset sarjat: 1800 näytettä; - kuusen 500-vuotiset sarjat: 1000 näytettä; - koivun 300-vuotiset sarjat: 700 näytettä. Kun lustosarjojen täydennystarpeeksi arvioidaan 20 %, tarvitaan perussarjojen luomiseen 6000 uutta näytettä. Niiden hankintakustannus on 200 maastotyöpäivän luokkaa eli noin euroa 150 euron päiväkustannuksen mukaan laskettuna. Huomattakoon, kustannusarvio on laskennallinen, sillä aineiston hankintakustannukset jakautuvat usean Metlan hankkeen ja myös Metlan yhteistyökumppaneiden vetämien projektien kesken. Lisäksi aineiston kokoamisessa hyödynnetään mahdollisimman paljon vanhoja aineistoja sekä neuvotellaan yhteistyöstä VMI:n ja Koetoimintapalvelut-hankkeen (2025) kanssa. Oman kokonaisuutensa muodostavat kasvun vaihtelun vuotuiset päivitysaineistot. Valtakunnallisten indeksien laskentaan tarvitaan noin 1200 näytettä/vuosi. Viimeisin aineisto kerättiin vuoden 2000 syksyllä. Pienin kustannuksin hankittua 400 näytteen/16 metsänrajaseudun mäntykoealan aineistoa käytettiin MMM:lle toimitettuun metsänrajan seurantaraporttiin 10. Sarja julkaistaan metsänrajahankkeen kirjassa. 10 Varmola, M., Hyppönen, M., Juntunen, V., Lohi, T., Mikkola, K., Mäkitalo, K. & Timonen, M Suojametsäalueen metsien uudistuminen. Raportti maa- ja metsätalousministeriölle. 15 s. 19

20 6. HANKETTA SIVUAVA AIKAISEMPI TOIMINTA 6.1. HANKE 3042: KASVUN VAIHTELU ( ) Professori Kari Mielikäisen vetämässä kasvun vaihtelun tutkimushankkeessa luotiin tarvittavat valmiudet Metlan kansainvälisen lustotutkimuksen harjoittamiselle. Mielikäisen ja Heinrich Spieckerin euroopanlaajuiset kasvutrenditutkimukset herättivät runsaasti huomiota erityisesti Keski-Euroopassa. Metlassa tehtävän kasvututkimuksen aikaperspektiivi kasvoi hankkeen aikana sadoista vuosista tuhansiin vuosiin, mikä pohjusti jatkotutkimuksiin, mm. Advance-10K EU-projektiin, osallistumista. Kasvun vaihtelun hankkeessa laskettiin myös valtakunnallisia vuosilustoindeksejä (Mielikäinen ym. 1996) HANKE 8042: ADVANCE-10K ( ) Advance-10K EU-hankkeessa keskityttiin ilmaston pitkäaikaisiin vaihteluihin. Keith Briffan vetämästä, yhdeksän Euroopan maan Advance-10K-projektista, jota Suomessa veti professori Matti Eronen ja Metlan osalta allekirjoittanut, tuli tuloksekas: Eroselta 25-vuotisen työn ja useiden projektien rahoituksen vaatinut Lapin metsänrajamännyn 7519-vuotinen kronologia saatiin vihdoin valmiiksi. Tätä maailman kolmanneksi pisintä vuosilustosarjaa pidetään jopa kaikkein tarkimpana Holoseenin aikaista ilmastohistoriaa kuvaavana proksitietolähteenä. Suomalaisen lustotutkimushistorian kansainvälisesti arvokkain saavutus julkaistaan kuluvan syksyn aikana Holocene-sarjan erikoisnumerossa (viitteet: Eronen ym ja Helama ym. 2002) HANKE 3208: YMPÄRISTÖTEKIJÖIDEN VAIKUTUS PUIDEN KASVUUN ( ) Pekka Nöjdin vetämän hankkeen 3208 osahankkeessa 4 (Ilmastonvaihtelut Etelä-Suomen holoseenimetsissä) oli tavoitteina laatia 1) Etelä-Suomen männyn 1000-vuotinen lustosarja, ja 2) tutkita sarjaa analysoimalla ilmastohistoriaa. Aineisto jäi puutteelliseksi rahoituksen niukkuuden vuoksi. Sarjan kehittämistä jatkettiin myöhemmin prof. Matti Saarniston (GTK:n sedimenttilaboratorio) johtamassa ja Suomen Akatemian rahoittamassa Korttajärvi-projektissa ( ). ( Nykyistä sarjaa voi pitää luotettavana 1200-luvun alkuun saakka HANKE XXXX: VALTAKUNNALLINEN KASVUINDEKSIPALVELU ( ) Hankkeessa perustettiin Yrjö Vuokilan ideoimana valtakunnallinen männyn ja kuusen koealaverkosto kasvunvaihtelun vuotuista seurantaa varten. Tarkoituksena oli samalla tutkia, voidaanko kairaukset korvata kasvupantamittauksilla. Kehitettiin halpa menetelmällä, jossa syksyisin luettiin seurantapuiden ympärysmitat mittanauhalla ja verrattiin lukemia edellisen syksyn arvoihin indeksin määrittämiseksi. Menetelmä ei kuitenkaan toiminut riittävän tarkasti sään kosteusvaihteluiden vuoksi. Koealaverkkoa käytettiin 1990-luvun alussa kairauksiin perustuvan indeksiaineiston hankintaan (Mielikäinen ym. 1996) HANKE 3019: KOETOIMINNAN TUKIPALVELUT ( ) Antti Isomäen vetämässä hankkeessa tehtiin lustotutkimukseen liittyvää menetelmäkehitystyötä. Sen totoksena syntynyt KINSYS-lustojärjestelmä toimii LUSTIA-hankkeenkin perusrakenteena HANKE 3246: METSÄNRAJA-ALUEIDEN EKOLOGIA, HOITO JA KÄYTTÖ ( ) Marja-Liisa Sutisen vetämässä metsänrajahankkeessa on lustotutkimuksen keinoin selvitetty ilmastonvaihtelun ja muutoksen ympäristövaikutuksia HANKE 3303: TULEN MERKITYS JA KÄYTTÖ BOREAALISESSA METSÄSSÄ ( ) Hankkeessa on kehitetty metsäpaloihin liittyvää lustotutkimustekniikkaa. 8. YHTEYDET MUIHIN HANKKEISIIN, KOTIMAINEN JA ULKOMAINEN YHTEISTOIMINTA Yhteydet muihin hankkeisiin: ks. kohta 6. LUSTIA edellyttää Rovaniemen ja Kolarin tutkimusasemien yhteistyötä: Rovaniemellä on paras asiantuntemus hankkeen vetämiseksi, mutta siellä on resursseista on niukkuutta. Kolarissa puolestaan on parhaat valmiudet käytännön toiminnan kuten arkistotyön, maastotyöskentelyn ja laboratoriomittausten järjestämiseen. Hankkeen suunnittelussa on huomioitu myös MMM:n Kolarin tutkimusaseman toiminnan kehittämissuositus (Työryhmämuistio MMM 2001:3, Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusyksikkötyöryhmä, Helsinki 2001) 20

Dendrokronologialla aikaan kiinni Mauri Timonen. Mitä on dendrokronologia?

Dendrokronologialla aikaan kiinni Mauri Timonen. Mitä on dendrokronologia? Dendrokronologialla aikaan kiinni Mauri Timonen Mitä on dendrokronologia? Vuosilustot ovat luonnonarkisto, josta puiden elinvaiheet, vallinnut ilmasto ja kasvuympäristön muutokset ovat tietyin edellytyksin

Lisätiedot

TAVOITTEET 3.1 HANKKEEN TIIVIS KUVAUS

TAVOITTEET 3.1 HANKKEEN TIIVIS KUVAUS / 2 MT 24.11.2016 LUSTIA-HANKE Vuosituhannen alussa olivat Metlassa suosiossa tulostoimintasuunnitelmat ja panos-tuotosajattelu. Tein tuolloin siltä pohjalta oman hankesuunnitelmani, joka osoittautui käytännössä

Lisätiedot

Mauri Timonen

Mauri Timonen Mauri Timonen 29.11.2016 1. TRAPTHOR-POHJAINEN LIIKETOIMINTAMALLI Vuosituhannen alussa olivat suosiossa tulostoimintasuunnitelmat ja panos-tuotosajattelu. Kehittelin niistä lähtökohdista hankesuunnittelumallin,

Lisätiedot

METLA Hankkeen 2511 tulostoimintasuunnitelma vuodelle 2005. Lustia Osahanke 1. Versio 211104/MT

METLA Hankkeen 2511 tulostoimintasuunnitelma vuodelle 2005. Lustia Osahanke 1. Versio 211104/MT METLA Hankkeen 2511 tulostoimintasuunnitelma vuodelle 2005. Lustia Osahanke 1. Versio 211104/MT Osahanke 1 LUSTIA- LABORATO- RIOT 2511-01 vetäjä 11 Lustoaineistojen peruskäsittely 111 Vuotuiset mittaukset

Lisätiedot

HANKE 3436 (Kari Mielikäinen): AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA TOTEUTUMINEN VUOSINA 2007-2009

HANKE 3436 (Kari Mielikäinen): AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA TOTEUTUMINEN VUOSINA 2007-2009 Mauri Timonen 160409 HANKE 3436 (Kari Mielikäinen): AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA TOTEUTUMINEN VUOSINA 20072009 I AINEISTOT: 1. Lapin vuosilustoindeksi Tavoite. Männyn kasvun ilmastollisen vaihtelun (vuosien

Lisätiedot

Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina

Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina Esitelmä Voitto Valio Viinasen Inarin rajahistoria II kirjan julkistamistilaisuudessa Inarin Siidassa 16.12.2006 Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina Mauri Timonen Metla, Rovaniemen tutkimusyksikkö Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Tikusta asiaa lustotutkimus tutuksi

Tikusta asiaa lustotutkimus tutuksi Tikusta asiaa lustotutkimus tutuksi Lustolaboratorio ja oppimisympäristö Metsämuseo Lustossa Marko Rikala, museoassistentt i Valokuvat: Timo Kilpeläinen Metsä oppimisympäristönä ja seudullisen asiantuntijaosaamisen

Lisätiedot

LUSTIA 2005. Lustotutkimuksen laboratorio- ja ajantietohankee. Vuoden 2005 toimintasuunnitelma. Ver.10.12.2005. Mauri Timonen

LUSTIA 2005. Lustotutkimuksen laboratorio- ja ajantietohankee. Vuoden 2005 toimintasuunnitelma. Ver.10.12.2005. Mauri Timonen 1 LUSTIA 2005 Lustotutkimuksen laboratorio- ja ajantietohankee Vuoden 2005 toimintasuunnitelma Ver.10.12.2005 Mauri Timonen 2 ALKUSANAT...5 I LUSTOTUTKIMUKSEN KEHITTÄMISJAKSOT 1970-2003... 6 II LUSTOTUTKIMUKSEN

Lisätiedot

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU Kallonlahden hylky ja siitä tutkitut kuusi dendrokronologista ajoitusnäytettä.

Lisätiedot

VANHOJEN RAKENNUSTEN AJOITUKSIA

VANHOJEN RAKENNUSTEN AJOITUKSIA 1 VANHOJEN RAKENNUSTEN AJOITUKSIA Dendrokronologian keinoin Mauri Timonen Rovaniemi 2000 ---------------------------------------------------------------------------------------------- Dendrokronologian

Lisätiedot

Lustotiedon kokoaminen arkistoihin ja asiantuntijajärjestelmiin. Mauri Timonen

Lustotiedon kokoaminen arkistoihin ja asiantuntijajärjestelmiin. Mauri Timonen Lustotiedon kokoaminen arkistoihin ja asiantuntijajärjestelmiin Mauri Timonen 3.4.2014 1 Tieto on osattava jäsentää kehitettäessä lustotietoa hyödyntävää asiantuntijajärjestelmää. Hyvän lähtökohdan 2 antaa

Lisätiedot

Metlan lustotutkimuksen suuret haasteet - Katsaus menneeseen ja tulevaan

Metlan lustotutkimuksen suuret haasteet - Katsaus menneeseen ja tulevaan 1 Metlan lustotutkimuksen suuret haasteet - Katsaus menneeseen ja tulevaan Mauri Timonen Mauri Timonen 29.11.2006 Lustia-hanke METLA 2 Sisällys: 1 Puun muisti... 4 1.1 Puiden ajantieto... 4 1.2 Lapin mänty:

Lisätiedot

Hankesuunnitelma Päiväys xx.xx.xxxx

Hankesuunnitelma Päiväys xx.xx.xxxx METLA Hankesuunnitelma Päiväys xx.xx.xxxx HANKESUUNNITELMA vuonna 2007 alkavalle hankkeelle Tämä lomake on tarkoitettu 1) uuden hanke-esitysten, 2) hankeen jatkoaika- ja muutosesitystä ja 3) kesken hankkeen

Lisätiedot

PUUN MUISTI. Professori Kari Mielikäinen 10.2.1999

PUUN MUISTI. Professori Kari Mielikäinen 10.2.1999 Professori Kari Mielikäinen 10.2.1999 PUUN MUISTI Puu muistaa Puun ja ihmisen kasvu ja muisti ovat erilaisia. Ihmisen kasvu kestää elämän ensimmäiset 15-20 vuotta. Ihmisen muisti on erehtyväinen. Ruumiiseen

Lisätiedot

ASIANTUNTIJAVIERAILU YHDYSVALTOIHIN 11.5. - 3.7.1994: KANSAINVÄLISEN VUOSILUSTOTUTKIMUKSEN NYKYNÄKYMÄT

ASIANTUNTIJAVIERAILU YHDYSVALTOIHIN 11.5. - 3.7.1994: KANSAINVÄLISEN VUOSILUSTOTUTKIMUKSEN NYKYNÄKYMÄT 2 ASIANTUNTIJAVIERAILU YHDYSVALTOIHIN 11.5. - 3.7.1994: KANSAINVÄLISEN VUOSILUSTOTUTKIMUKSEN NYKYNÄKYMÄT JA SUOMALAIS-AMERIKKALAISEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN Mauri Timonen Metsäntutkimuslaitos, Rovaniemen

Lisätiedot

SEURANTARAPORTTI VUODELTA 2004

SEURANTARAPORTTI VUODELTA 2004 2511sr2004 SEURANTARAPORTTI VUODELTA 2004 Hankkeen tunnus, vetäjä, kotiyksikkö ja kesto 2511 Timonen, Mauri, RO, 2004 Nimi ja tulosyksikkö Lustia - Lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke, RO

Lisätiedot

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO EKOLOGIAN TUTKIMUSINSTITUUTTI BIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA, JOENSUUN YLIOPISTO

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO EKOLOGIAN TUTKIMUSINSTITUUTTI BIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA, JOENSUUN YLIOPISTO Lllfl: 1t> DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO EKOLOGIAN TUTKIMUSINSTITUUTTI BIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA, JOENSUUN YLIOPISTO Gunnarintien pelastuskaivauksen dendrokronologiset ajoitusnäytteet Museoviraston Rakennushistorian

Lisätiedot

------------------- Kansikuvan seloste: Lapin lompolot kertovat muinaisesta ilmastosta.

------------------- Kansikuvan seloste: Lapin lompolot kertovat muinaisesta ilmastosta. 1 Sisällysluettelo: 1. Toimeksianto...3 2. Cofecha Kinsys -ajoitusmenetelmä...4 3. Cofecha-taulukoiden tulkinta...4 4. Tulokset ja tarkastelua...5 5. Lisätiedot...5 ------------------- Kansikuvan seloste:

Lisätiedot

METLAN LUSTOTUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

METLAN LUSTOTUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Liite 1: Metlan lustotutkimuksen kehittämissuunnitelma METLAN LUSTOTUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA I LUSTOTUTKIMUKSEN KEHITTÄMISJAKSOT 1970-2003 Metlan lustotutkimusta on kehitetty vuosina 1979-2002

Lisätiedot

Kuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk

Kuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk Kuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk Mikko Peltoniemi Tieteiden talo 29.11.2011 www.metla.fi/life/climforisk LIFE09 ENV/FI/000571 Climate change induced drought

Lisätiedot

Mitä on dendrokronologia? Lustotutkimuksemme nousuja ja laskuja. Mauri Timonen (v290409a) LUSTOTUTKIMUKSEN HISTORIIKKI

Mitä on dendrokronologia? Lustotutkimuksemme nousuja ja laskuja. Mauri Timonen (v290409a) LUSTOTUTKIMUKSEN HISTORIIKKI Mauri Timonen (v290409a) LUSTOTUTKIMUKSEN HISTORIIKKI Mitä on dendrokronologia? Vuosilustot ovat luonnonarkisto (kuva 1), josta puiden elinvaiheet, vallinnut ilmasto ja kasvuympäristön muutokset ovat tietyin

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

Taimikonhoidon menetelmien kehittäminen -tutkimushanke. Sauli Valkonen Metla Vantaa

Taimikonhoidon menetelmien kehittäminen -tutkimushanke. Sauli Valkonen Metla Vantaa Taimikonhoidon menetelmien kehittäminen -tutkimushanke Sauli Valkonen Metla Vantaa Tarkoitus Tuottaa tutkimustuloksia ja niiden sovelluksia taimikonhoidon menetelmien kehittämiseksi, jotta sen toteuttamista

Lisätiedot

Dendrokronologian laboratorio 1996-1997

Dendrokronologian laboratorio 1996-1997 Rovaniemen tutkimusaseman Dendrokronologian laboratorio 1996-1997 Vuosikatsaus 1996 Vuosisuunnitelma 1997 Mauri Timonen Metsäntutkimuslaitos Rovaniemen tutkimusasema ---------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...

Lisätiedot

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö PUUNTUOTANTO JA ILMASTON MUUTOS Punkaharju 16.10.2008 Kari Mielikäinen M t ä t tki Metsäntutkimuslaitos l it Metla/Arvo Helkiö METSÄKUOLEMAN ENNUSTEET Terveysongelmat 1970- ja 1980 -luvuilla Vakava neulaskato

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Muinainen, nykyinen ja tuleva ilmasto vuosilustoista tulkittuna

Muinainen, nykyinen ja tuleva ilmasto vuosilustoista tulkittuna Mauri Timonen Muinainen, nykyinen ja tuleva ilmasto vuosilustoista tulkittuna Pekka Nöjd / Mauri Timonen Metsäntutkimuslaitos Tapaaminen Eduskunnassa 10.09.2008 Vers. 031207 Mauri Timonen 250-vuotias metsänrajamänty

Lisätiedot

Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa

Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa Juha Honkaniemi Metsätuhot Suomessa Metsikön laatua alentavia tuhoja 25 % ja tuhoja kaiken kaikkiaan 47 % puuntuotannon metsämaan pinta-alasta (VMI10)

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Kuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa

Kuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa Kuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa Harri Mäkinen Sisältö Vuosien välinen kasvunvaihtelu Muutos Etelä-Suomesta Pohjois-Suomeen Kuolevat kuuset Etelä-Suomessa Eurooppalainen perspektiivi Sädekasvu kasvukauden

Lisätiedot

Lustia: Metlan lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke. Loppuraportti ja Vuoden 2006 seurantaraportti

Lustia: Metlan lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke. Loppuraportti ja Vuoden 2006 seurantaraportti 1 Lustia: Metlan lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke Loppuraportti ja Vuoden 2006 seurantaraportti Mauri Timonen Rovaniemi Versio 1/2007-03-27 + jälkikommentit linkissä http://lustiag.pp.fi/lustia2004-2006.pdf

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Kari Mielikäinen METLA Siperian lehtikuusi, ikä v. +

Kari Mielikäinen METLA Siperian lehtikuusi, ikä v. + Kari Mielikäinen METLA Siperian lehtikuusi, ikä 100 000 v. + Metla/Mauri Timonen Ei yksiselitteistä määrittelyä, esimerkkejä: Vuosikymmeniä kestävä asteittainen ja alueellinen ilmaston muuttuminen (yleisin

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Kuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa

Kuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa Kuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa Marja Liisa Sutinen 2, Paavo Närhi 1, Maarit Middleton 1, Kari Mikkola 2, Matti Piekkari 1, Pekka Hänninen 1, Mauri Timonen 2, Raimo Sutinen 1 1 Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Tree map system in harvester

Tree map system in harvester Tree map system in harvester Fibic seminar 12.6.2013 Lahti Timo Melkas, Metsäteho Oy Mikko Miettinen, Argone Oy Kalle Einola, Ponsse Oyj Project goals EffFibre project 2011-2013 (WP3) To evaluate the accuracy

Lisätiedot

Metlan lustotutkimuksen suuret haasteet - Katsaus menneeseen ja tulevaan

Metlan lustotutkimuksen suuret haasteet - Katsaus menneeseen ja tulevaan 1 Metlan lustotutkimuksen suuret haasteet - Katsaus menneeseen ja tulevaan Mauri Timonen Mauri Timonen 29.11.2006 Päivitetty 03082011 Lustia-hanke METLA 2 Sisältö 1 Puun muisti... 4 1.1 Puiden ajantieto...

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää METLA / MIL-tutkimusohjelma 2007-2012 Elina Vapaavuori METLA/Elina Vapaavuori: ILMASE -työpaja 06.11.2012 1 1 Nykyinen CO 2 pitoisuus, ~390 ppm, on korkeampi

Lisätiedot

VMI kasvututkimuksen haasteita

VMI kasvututkimuksen haasteita VMI kasvututkimuksen haasteita Annika Kangas & Helena Henttonen 18.8.2016 1 Teppo Tutkija VMIn aikasarjat mahdollistavat kasvutrendien tutkimuksen 2 Korhonen & Kangas Missä määrin kasvu voidaan ennustaa?

Lisätiedot

uusimpien menetelmien soveltaminen, KINSYS -lustotutkimusohjelmistoni hyödyntäminen, Ajatuksia Lustian toimintavuodesta 2006

uusimpien menetelmien soveltaminen, KINSYS -lustotutkimusohjelmistoni hyödyntäminen, Ajatuksia Lustian toimintavuodesta 2006 Ajatuksia Lustian toimintavuodesta 2006 Lustia-hankkeessa työskennellään laitostasoisen lustotutkimuksen ja infrastruktuurin kehittämisen puolesta. Lustotutkimuksen mahdollisuudet ovat osoittautuneet Metlassakin

Lisätiedot

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen Jakaumamallit MELA29:ssä MELA käyttäjäpäivä 11.11.29 Kari Härkönen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Aineistonmuodostuksessa useita vaihtoehtoisia

Lisätiedot

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla Taustaa» Kasvumallit antavat puustoennusteen kiertoaikana, kun tunnetaan» kasvupaikkatiedot»

Lisätiedot

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Risto Jalkanen Metla, Rovaniemi 11.12.2014 Tervasroson aiheuttama pienaukko Kuohunki, Rovaniemi 14.9.2010

Lisätiedot

Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen väheneminen männyn kasvuun?

Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen väheneminen männyn kasvuun? Perjantai, 11.5.2007 Poronhoito ja muuttuva ympäristö -tutkimuksen loppuseminaari Rovakatu 2 (entinen valtuustosali) Rovaniemi 12:30 13:00 Marc Macias i Fauria, Helsingin yliopisto: Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen

Lisätiedot

Tutkimusrahoittajien ja tiedejulkaisujen vaatimukset aineistonhallinnalle

Tutkimusrahoittajien ja tiedejulkaisujen vaatimukset aineistonhallinnalle Tutkimusrahoittajien ja tiedejulkaisujen vaatimukset aineistonhallinnalle Katja Fält FT, tieteenala-asiantuntija Katja.Falt@uta.fi 26.10.2015 TIETOARKISTO www.fsd.uta.fi Aineistonhallinta Aineistonhallinnalla

Lisätiedot

esitelmästä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

esitelmästä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute esitelmästä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Ilmastotutkija Cliff Harris ja meteorologi Randy Mann ovat löytäneet vähintään 75 ilmaston viilentymistä

Lisätiedot

Näckensborgin huvilan. ovenpielushirsien. dendrokronologinen ajoitus

Näckensborgin huvilan. ovenpielushirsien. dendrokronologinen ajoitus 3 Näckensborgin huvilan ovenpielushirsien dendrokronologinen ajoitus Mauri Timonen ja Tauno Luosujärvi Metsäntutkimuslaitos, Rovaniemen tutkimusasema Rovaniemi 1997 ----------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari

Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Kemira GrowHow: Paikallisen vaihtelun korjaaminen kasvatuskokeiden tuloksissa 21.2.2008 Ilkka Anttila Mikael Bruun Antti Ritala Olli Rusanen Timo Tervola

Lisätiedot

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010)

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010) Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010) Tuula Nuutinen Metsäntutkimuslaitos Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Juho Pennanen Metsien luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit -seminaari, Metla,, 4.5.2007

Lisätiedot

Tuulituhot ja metsänhoito

Tuulituhot ja metsänhoito Tuulituhot ja metsänhoito Susanne Suvanto Metsänterveysseminaari 1 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari Tuulituhot Suomessa Tuulituhot usein esiintyvät tuulennopeudet vs. myrskytuulet Myrskytuhot Syysmyrskyt

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

SUOMEN METSIEN KASVUN LISÄÄNTYMISEN SYYT JA SEURAUKSET

SUOMEN METSIEN KASVUN LISÄÄNTYMISEN SYYT JA SEURAUKSET SUOMEN METSIEN KASVUN LISÄÄNTYMISEN SYYT JA SEURAUKSET TUTKIMUSSUUNNITTELUA JA MAASTOTYÖT 2007: Kasvutrendimetsiköiden mittaukset Lapin vuosilustoindeksin mittaus Lapin 7640-vuotinen lustokalenteri Pulmankijärven

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Reijo Sund Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Rekisterit tutkimuksen apuvälineenä kurssi, Biomedicum, Helsinki 25.05.2009 Kevät 2009 Rekisterit tutkimusaineistona

Lisätiedot

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: FSD2784 JULKAISUKÄYTÄNNÖT ERI TIETEENALOILLA: PROFESSORIHAASTATTELUT 2007 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa. Dokumenttia hyödyntävien

Lisätiedot

Miksi arkistointi on tärkeää?

Miksi arkistointi on tärkeää? Miksi arkistointi on tärkeää? Siksikö, kun lait ja asetukset määräävät? Vaiko onko se oman edun mukaista ja järkevää? Arkistopäivät 2003 Leena Kononen @tulli.fi Sisäinen ja ulkoinen tieto - perusero on

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

8.2.2012. Yhteyshenkilö - nimi Niina Patrikainen - sähköposti niina.patrikainen@kpedu.fi - puhelin 044 725 0019

8.2.2012. Yhteyshenkilö - nimi Niina Patrikainen - sähköposti niina.patrikainen@kpedu.fi - puhelin 044 725 0019 Toimintasuunnitelma 1 (8) LAMPPU-hankkeen partnerin tarkennettu toimintasuunnitelmat Yhteistyökumppanin tiedot Koulutuksen järjestäjä: Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä Yhteyshenkilö - nimi Niina Patrikainen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tietoarkistossa. 31.10.2008 Tampereen yliopisto helena.laaksonen (at) uta.fi

Lapset ja nuoret tietoarkistossa. 31.10.2008 Tampereen yliopisto helena.laaksonen (at) uta.fi Lapset ja nuoret tietoarkistossa 31.10.2008 Tampereen yliopisto helena.laaksonen (at) uta.fi Taustaa Valtakunnallinen palveluresurssi Toiminta alkoi v. 1999 alussa Perustettiin Suomen Akatemian aloitteesta

Lisätiedot

Biohiilestä lisätienestiä

Biohiilestä lisätienestiä Biohiilestä lisätienestiä Lahti 06.06.2013 Bioenergiaportaali ja metsävarakartta Risto Juntunen Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 10.6.2013 1 Bioenergiaportaali ja metsävarakartta Bioenergiaportaali

Lisätiedot

Metsätieto ja sähköiset palvelut

Metsätieto ja sähköiset palvelut Metsätieto ja sähköiset palvelut Niina Riissanen 1 Metsätieto ja sähköiset palvelu Biotalous ja puhtaat ratkaisut Kärkihanke 2: Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä Toimenpide 1: Lisätään puun tarjontaa

Lisätiedot

Männyn ja kuusen kasvun vaihtelu Suomessa

Männyn ja kuusen kasvun vaihtelu Suomessa Kari Mielikäinen, Mauri Timonen ja Pekka Nöjd Männyn ja kuusen kasvun vaihtelu Suomessa 1964 1993 Valtakunnan metsien viimeisimmät inventointitulokset osoittavat erityisesti kuusen kasvun alentuneen Lounais

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto CROWD -hanke EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto Mikä CROWD? Creating Other Ways of Dissemination Eurooppalainen kirjallisuusverkosto: kirjailijat, kääntäjät,

Lisätiedot

Pelit kansalliskokoelmassa

Pelit kansalliskokoelmassa Pelit kansalliskokoelmassa Lauri Ojanen & Aija Vahtola Kansalliskirjasto on kerännyt digitaalisia pelejä vuodesta 2008 alkaen, jolloin ne sisällytettiin arkistoinnin piiriin vapaakappaletoimintaa ohjaavassa

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Metsä oppimisympäristönä ja oppimisen kohteena

Metsä oppimisympäristönä ja oppimisen kohteena Metsä oppimisympäristönä ja oppimisen kohteena UEF/OKL:n tutkimusryhmä Sinikka Pöllänen, professori, Anu Liljeström, tutkija Ismo Pellikka, TL, lehtori, Miikka Eriksson, FT, yliopistonlehtori, Henriikka

Lisätiedot

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Tammikuu 218 Jyväskylän kaupungin metsävarat tässä hakkuulaskelmassa Nykytilanne 27.11.217 Pinta-ala:

Lisätiedot

LUSTIA Lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke. Perustamisasiakirjat. Ver Mauri Timonen

LUSTIA Lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke. Perustamisasiakirjat. Ver Mauri Timonen 1 LUSTIA 2004 Lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke Perustamisasiakirjat Ver.20.12.2003 Mauri Timonen 2 ALKUSANAT... 4 LUSTIA-HANKKEEN JATKOESITYS... 5 METLAN LUSTOTUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA...

Lisätiedot

Ilmaston syklinen vaihtelu kylminä ja lämpiminä jaksoina

Ilmaston syklinen vaihtelu kylminä ja lämpiminä jaksoina Mukailtu teksti eräästä myöhemmin julkaistavasta kirjasta Ilmaston syklinen vaihtelu kylminä ja lämpiminä jaksoina Puiden vuosilustoissa näkyvät niiden kasvuaikaiset ilmastotekijät Puiden vuosilustoihin

Lisätiedot

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi: Nimeni: Metsänrajat Tarkkailutehtävä linja-automatkalle Jos tulet Inariin etelästä, aloita tarkkailu Vuotsosta:Jos tulet Inariin pohjoisesta, aloita tarkkailu lähtöpaikastasi: Käytä värikyniä, jotta saat

Lisätiedot

HANKKEEN 3436 AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA SEN TOTEUTUMINEN VUOSINA , TULOKSIA SEKÄ MONITIETEINEN JATKOSUUNNITTELU

HANKKEEN 3436 AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA SEN TOTEUTUMINEN VUOSINA , TULOKSIA SEKÄ MONITIETEINEN JATKOSUUNNITTELU HANKKEEN 3436 AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA SEN TOTEUTUMINEN VUOSINA 2007 2009, TULOKSIA SEKÄ MONITIETEINEN JATKOSUUNNITTELU Mauri Timonen 160409 Sisältö I AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA SEN TOTEUTUMINEN

Lisätiedot

FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland

FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland Tiina Merikoski, Landscape Architect (M.Sc) Aalto University School of Science and Technology Department of Architecture

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Strategiset kumppanuushankkeet

Strategiset kumppanuushankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Tavoitteet, toiminnot & tuotokset KA2 työpaja 13.1.2016 E. Description of the Project Pyri konkretiaan Jäsentele tekstiä Kerro oma tarinasi älä anna hakulomakkeen viedä 1

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.

Lisätiedot

JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto

JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan osaaminen, työ ja hyvinvointi -jaoston esiselvitys 4 Osaamisen merkitys työvoimavarojen, JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Suomen metsävarat 2004-2005

Suomen metsävarat 2004-2005 Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Hallinnon tietoympäristön muuttuminen ja sähköinen säilyttäminen

Hallinnon tietoympäristön muuttuminen ja sähköinen säilyttäminen Hallinnon tietoympäristön muuttuminen ja sähköinen säilyttäminen Valtio expo 20.5.2014 Mikko Eräkaski, kehittämispäällikkö Kansallisarkisto Haaste: Information Tsunami : Gartner Says One Third of Fortune

Lisätiedot

Dendroclimatic Studies in Pallas-Ylläs National Park

Dendroclimatic Studies in Pallas-Ylläs National Park Dendroclimatic Studies in Pallas-Ylläs National Park Analysis for Dendrochronological Variability and Associated Natural climates in Pallas-Ylläs national park - the last 500 years. Research plan for Metla

Lisätiedot

ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi

ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi ARVIOINNIN TAUSTA ARVIOINNIN TAUSTA ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi perustui ISATin toimintasuunnitelmaan 2010-2013 ja Innovatiivinen aluekehitystyö -toimintaan

Lisätiedot

Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 1 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy

Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 1 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 1 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu

Lisätiedot

Dataintensiivinen tutkimus ja osaamistarpeet tutkimuslaitoksissa

Dataintensiivinen tutkimus ja osaamistarpeet tutkimuslaitoksissa Dataintensiivinen tutkimus ja osaamistarpeet tutkimuslaitoksissa Sanna Marttinen, Tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanet 22.11.2018, DL2021-kehittämisohjelman vuosiseminaari Tutkittua tietoa luonnonvaroista

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä Kasvu- ja tuotostutkimus tutkittua tietoa puiden kasvusta ja metsien kehityksestä Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Jari Hynynen Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys Miten kasvuympäristö ja

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -ohjausryhmä Kerkkä 17.11.2008 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä

Lisätiedot