LUSTIA Lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke. Perustamisasiakirjat. Ver Mauri Timonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUSTIA Lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke. Perustamisasiakirjat. Ver Mauri Timonen"

Transkriptio

1 1

2 LUSTIA 2004 Lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke Perustamisasiakirjat Ver Mauri Timonen 2

3 ALKUSANAT... 4 LUSTIA-HANKKEEN JATKOESITYS... 5 METLAN LUSTOTUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA... 6 I LUSTOTUTKIMUKSEN KEHITTÄMISJAKSOT II LUSTOTUTKIMUKSEN TOIMINTA LUSTIA-VIITEKEHYKSESSÄ... 6 III LUSTIAN OSAHANKEET... 7 IV MIKSI LUSTIA TARVITAAN METLASSA?... 7 LUSTI-PROJEKTI... 9 LUSTIALABORATORIOT... 9 LUSTIA LAITOSLAAJUISEKSI HANKKEEKSI! LUSTIAHANKKEEN PERUSTAMISEN 12 SYYTÄ MULTIPROKSITUTKIMUSLABORATORIO ROVANIEMEN JA KOLARIN TUTKIMUSASEMIEN TYÖNJAKO LUSTOTUTKIMUKSESSA VERKOSTOYHTEISTYÖ METLAN LUSTOTUTKIMUKSEN YHTEISTYÖTAHOJA KOTIMAISET YHTEYDET KANSAINVÄLISET YHTEYDET LUSTIA JA ULKOPUOLINEN RAHOITUS PÄÄTÖS LUSTIA-HANKKEEN JATKAMISESTA LUSTOTUTKIMUKSEN SUUNTAAMINEN ULKOPUOLISIA RAHOITUSMAHDOLLISUUKSIA EXPRESSION OF INTEREST FOR A JOINT ACTIVITY WITHIN A PLANNED NETWORK OF EXCELLENCE FOCUSING ON SUSTAINABLE FOREST MANAGEMENT. IDEAS FOR TOPICS TO BE INCLUDED SUOMEN AKATEMIA: INFRASTRUKTUURIOHJELMA EU:N KUUDES PUITEOHJELMA SUOMALAIS-AMERIKKALAISET PROJEKTIT POHJOINEN ULOTTUVUUS (PU) METSÄMIESTEN SÄÄTIÖ METSÄTIETEELLINEN SEURA METLAN ART-, YRT- JA MUUT RAHOITUKSET METSÄHALLITUS LUSTIAN ENSIMMÄINEN TOIMINTAVUOSI SEURANTARAPORTTI VUODELTA TULOSTEN TIIVISTELMÄ SUMMARY OF RESULTS ESA HUHDAN LAUSUNTO LUSTIASTA MARTTI VARMOLAN LAUSUNTO LUSTIASTA PÄÄTÖS LUSTIA-HANKKEEN JATKAMISESTA KUTSU METLAN LUSTOTUTKIMUKSEN KEHITTÄMISEEN HANKEEN TOIMINTA VUONNA MÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÖSUUNNITELMA HANKKEEN 2511 TULOSTOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE OSAHANKE 1: LUSTIALABORATORIOT OSAHANKE 2: LUSTIA-ARKISTOT OSAHANKE 3: LUSTIA KASVUN VAIHTELU OSAHANKE 4: LUSTIAMAA OSAHANKE 5: LUSTIA PROJEKTI KANSIKUVIEN SELOSTEET:

4 ALKUSANAT Lustia-hanke sai Metlan johtoryhmän kokouksessa tehdyn päätöksen mukaan starttiluvan aloittaa toimintansa vuoden 2003 alussa. Ensimmäinen toimintavuosi on ollut hankkeen organisoitumisen ja perustoimintojen käynnistämisen aikaa. Nyt, kun Lustian pilottivuoden viimeinen neljännes piakkoin alkaa, voidaan tehdä arvioita kuluneesta vuodesta ja myös esitellä hankkeen jatkosuunnitelma. Lustian viitekehys perustuu lustotutkimuksen kehittämistyössä saatuihin tuloksiin, Metlan nykyisen lustotutkimuksen tilan ja kehittämistarpeiden arviointiin sekä seuraavien keskeisten kysymysten analysointiin: 1) mitä Metla tarvitsee lustotutkimukseltaan? 2) mitä kansainvälinen tiedeyhteisö tarvitsee Metlan lustotutkimukselta? 3) miten lustotutkimus tulee järjestää Metlassa? Näistä johdettuna Lustian tiivistettynä tavoitteena on tarjota Metlan lustotutkimukselle järjestäytynyt ja tulevaisuuden tutkimustarpeet huomioiva toimintaympäristö, jonka tunnusmerkkeinä ovat suunnitelmallisuus, määrätietoisuus, kansainvälisyys, monitieteisyys ja tehokkuuteen pyrkiminen. Lustian tavoitteet ovat haastavat ja edellyttävät viitekehyksessä esitettyjen asioiden jatkuvaa analysointia. Pilottivuoden kokemukset, suunnitelmaan liittyvä palaute ja uudet esille tulleet tekijät, mm. kansainvälisen tutkijavaihdon vilkastuminen, tarve kansalliseen multiproksitutkimusohjelmaan ja vaatimus rahoitussuunnittelun tehostamiseen, ovat auttaneet täsmentämään hankkeen lähivuosien toimintatavoitteet, jotka esitellään oheisessa Lustia 2004 suunnitelmassa. Vuotta 2004 ja myös tulevia vuosia koskeva Lustian hankesuunnittelu on kulkenut useiden vaiheiden läpi. Tässä joulukuisessa versiossa voidaan vihdoin todeta Lustian saavuttaneen sille asetetut toiminnalliset ja hallinnolliset tavoitteet. Olen kirjannut tähän hankedokumentaatioon syksyllä 2003 käydyn monipuolisen kehittämiskeskustelun ja Metlan johtoryhmän tekemät päätökset. Lisäksi esitän Lustian vuotta 2004 koskevan täsmennetyn toimintasuunnitelman. Jotta lukija saisi riittävän laajan käsityksen Metlan lustotutkimuksen kehittämisprosessista, on ensiksi paneuduttava alkuperäisen hankesuunnitelman sisältöön, joka on kirjattu dokumenttiin Timonen, M Lustia Lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke. Lustia-hanke vauhdittaa laaja-alaisesti kotimaisessa lustotutkimuksessamme kansallisestikin meneillään olevaa voimakasta kehitysvaihetta. Tilanteet muuttuvat kuitenkin nopeasti. Lustian alkuperäisellä hankesuunnitelmalla ja tällä vuoden 2004 toimintaa koskevalla suunnittelulla ei ole mahdollista kattaa hankkeen koko aikajänteen viisivuotissuunnitelmaa. Lustian hankesuunnitteluun on siksi liitetty dynaamisuus ja sekvenssityyppinen lähestymistapa, joka sallii hankkeen toimintapolitiikan muutokset myös hankkeen toiminta-aikana. Tästä seuraa, että Lustiaa tullaan ajanmukaistamaan ja uudelleen suuntaamaan vuotuisin päivityssuunnitelmin. Ne samalla toimivat Lustian hankeohjauksen keskeisenä toimintaohjeena. Kiitän Metlan johtoryhmää (JORY) rakentavasta ja varmasti Metlan etuja palvelevasta Lustian mahdollistamisesta! Rovaniemellä Mauri Timonen 4

5 Mauri Timonen ESITYS Rovaniemen tutkimusasema TÄYDENNYS LUSTIA-HANKKEEN JATKOESITYS Esitän Lustia laboratorio- ja kehittämishankkeen (3380) jatkamista vuodesta 2004 alkaen jatkuvana ja laitostasoisena laboratoriohankkeena. Yksityiskohtainen perustelu liitteissä. Hankkeen vuotuiskustannukset ovat noin Rovaniemellä Mauri Timonen LIITTEET: Liite 1: Metlan lustotutkimuksen kehittämissuunnitelma Liite 2: Lusti-projekti Liite 2a: Lustia-projektin perustamisen 12 syytä Liite 2b: Multiproksitutkimuslaboratorio Liite 2c: Rovaniemen ja Kolarin tutkimusasemien työnjako lustotutkimuksessa. Liite 3: Lustia-hankkeen toimintasuunnitelma Liite 4: Lustia-hankkeen projektitaulu 2003 Liite 5: Ulkopuolisen rahoituksen hankinta ja yhteistyökumppanit Liite 6: Metlan lustotutkimuksen yhteistyötahoja Liite 6a: Ulkopuolinen rahoitus: Expression of Interest Liite 7: Lustia-hankkeen vuoden 2003 suoritteita Liite 8: Lustian määrärahojen käyttösuunnitelma 2004 Liite 9: Lustia popularisoidussa web-esittelyssä Liite 10: Kansikuvien selosteet Lisäksi hankesuunnitelma: Lustia Lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke. Hankesuunnitelma. 50 s (erillinen paperi) 5

6 Liite 1: Metlan lustotutkimuksen kehittämissuunnitelma METLAN LUSTOTUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA I LUSTOTUTKIMUKSEN KEHITTÄMISJAKSOT Metlan lustotutkimusta on kehitetty vuosina tai tullaan kehittämään ( ) neljässä jaksossa seuraavasti (hankesuunnitelma s. 1): ENSIMMÄINEN JAKSO Metlan lustonmittauksen modernisointi Vuosilustotiedon käytön laajentaminen sisäisissä hankkeissa; osastojen välistä yhteistyötä. TOINEN JAKSO dendrokronologisen tutkimusotteen soveltaminen Dendrokronologian laboratorion perustaminen Metlan lustotutkimuksen kansainvälistäminen lustotutkimuksen verkostoyhteistyön kehittäminen KOLMAS JAKSO (LUSTIA-HANKE) Metlan lustotutkimuksen järjestäytyminen - lustolaboratorioiden toiminnan järjestäminen (LUSTIALABORATORIOT) - lustotietoarkistojen perustaminen ja ylläpito (LUSTIA-ARKISTOT) - Lustia-arkistojen aineistokuvaukset (KASVUN VAIHTELU) - lustotutkimuksen tietopalvelun järjestäminen (LUSTIAMAA) - Projektinhallinta ((LUSTIA PROJEKTI) Lustotutkimuksen toimintastrategian suunnittelu - lustotutkimuksen perussarjojen kokoaminen - kansainvälisen yhteistyön kehittäminen - Lustia-käsikirjan laatiminen NELJÄS JAKSO (LUSTIMAA-HANKE) Kansainvälisen proksitutkimuslaboratorion kehittäminen - päätavoite: kansainvälisen huippututkimusyksikön kehittäminen - Lustia-hankkeelta periytyvien keskeisten jatkuvaluonteisten toimintojen toteuttaminen - Lustia-arkistojen data- ja tietopalveluiden hyödyntäminen - kansainvälisen verkostoyhteistyön tehostaminen. II LUSTOTUTKIMUKSEN TOIMINTA LUSTIA-VIITEKEHYKSESSÄ I VAIHE ( ) määritellään Metlassa tehtävän lustotutkimuksen viitekehys, asetetaan toiminnan keskeiset tavoitteet valitaan keskeiset toiminnot ja järjestetään ne laboratoriotyyppiseksi hankkeeksi (LUSTIA) II VAIHE ( ) organisoidaan toiminta määrittelemällä henkilöstön tehtävät luodaan laatujärjestelmä kotimaisen lustotutkimuksen yhdenmukaistamiseksi ja aineistojen korkean teknisen tason turvaamiseksi. III VAIHE (2004) 6

7 Liite 1: Metlan lustotutkimuksen kehittämissuunnitelma otetaan lustotutkimuksen laatujärjestelmä käyttöön Metlan kaikissa toimintayksiköissä. Laitostasoista ohjeistamista. IV VAIHE (2004) aloitetaan laitoksen sisäinen koulutustoiminta Lustia-suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. IV VAIHE (2005 ALKAEN) aloitetaan täysitehoinen käytännön toiminta kaikissa Lustia-suunnitelman osahankkeissa. III LUSTIAN OSAHANKEET LUSTIA = Metlan lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke Lustia-hanke jakautuu viiteen osahankkeeseen: (1) LUSTIALABORATORIOT osahankkeessa mitataan lustoja, laatutarkistetaan mittausaineistoja, laaditaan lustosarjoja, annetaan koulutusta ja neuvontaa sekä kehitetään taustatyönä laboratoriota uudistuvan teknologian mukaiseksi. (2) Lustotietoa hallitaan Internet-pohjaisella tiedonhallintajärjestelmällä LUSTIA-ARKISTOT -osahankkeessa. (3) Lustosarjojen vuotuinen päivittäminen tarjoaa luontaiset puitteet aikasarjojen koostamiseen. Ajatusta viedään LUSTIA KASVUNVAIHTELU -osahankkeessa hiukan pitemmälle muokkaamalla aineistoja tilastollisin keinoin esim. ilmastoa kuvaavia aikasarjoiksi tai malleiksi. (4) Osahankkeessa tuotetaan sekä tutkijoita että asianharrastajia kiinnostavaa lustotutkimustietoa, mikä välitetään kohderyhmille LUSTIAMAA -viestintäosahankkeen kautta. (5) Osahankkeessa LUSTIA PROJEKTI arvioidaan toiminnan tuloksellisuutta, optimoidaan resurssien käyttöä ja hankitaan lisäresursseja. Hankkeelle haetaan näin menetellen dynaamisuutta ja uudistautumiskykyä, jotka ovat pitkäaikaiseksi suunnitellun hankkeen suoranainen elinehto. IV MIKSI LUSTIA TARVITAAN METLASSA? (1) Lustotutkimus (dendrokronologia) muodostaa oman laajan kansainvälisesti toimivan tieteenalansa. Metlan lustotutkimuksessa on runsaasti sellaisia tieteenalasovelluksia tai laboratoriotyyppisiä toimintoja, joita ei voi sisällyttää mihinkään muuhun hankkeeseen (esim. aineistojen laatukontrollointi ja arkistointi, sarjojen laatiminen, ajoitustyöt, verkostoyhteistyötehtävät, menetelmäkehitystyö, koulutus jne). Tieteenalan toimivuus edellyttää kotopesähanketta. (2) Lustotutkimusten johtaminen ilman hallintoa (hanketta) on pakottanut toimimaan muiden hankkeitten nimissä, sopipa se niiden ohjelmaan tai 7

8 Liite 1: Metlan lustotutkimuksen kehittämissuunnitelma ei. Ei ole tarkoituksenmukaista kenenkään kannalta. Hallinnollinen tarve hankkeeseen. (3) Kolarin ja Rovaniemen tutkimusasemien lustolaboratoriot ovat yhdistäneet resurssejaan, mikä on parantanut merkittävästi lustotutkimuksen toimintamahdollisuuksia ja tuottavuutta. Yhteistyö edellyttää hankemuotoista hallinnointia. (4) Lustoaineistojen keruu on jokavuotista Metlan toimintaa. Kalliin maastokustannuksin hankituille aineistoille olisi monipuolista kysyntää, mutta niiden saatavuus ja käytettävyys ovat ongelma puuttuvan arkistointijärjestelmän vuoksi. Metlan lustoaineistot vajaakäytössä. Käyttöä tehostettava! (5) Metlan arkistoista löytynee vielä jonkin verran kansallisesti ja historiallisesti arvokkaita lustoaineistoja ja dokumentaatiota (esim. Sirénin mänty- ja katajatutkimukset). Niiden laatujärjestelmää noudattava arkistointi olisi saatava tehdyksi mitä pikimmin Mitä tyypillisintä kotopesähankkeen erikoistyötä. (6) Kansainvälinen ilmastonmuutostutkimus on kiinnostunut suomalaisista lustoaineistoista. Syynä erityisesti männyn poikkeuksellisen hyvä ilmastovaste. Metlassa sopivia aineistoja, mutta ongelmana jälleen niiden saatavuus ja käytettävyys. (7) Yksittäisistä suuraineistoista mainittakoon Advance10K-projektissa vuosina kerätty aineisto, joka sisältää yli 2000 näytekiekkoa, joista noin 1000 on subfossiilisia. Aineistoon runsaasti tutkimuskysyntää, mikä merkitsee aineistovastaavalle paljon ylimääräistä käsityötä. Lustotietoarkisto vähentäisi oleellisesti aineistovastaavien työtä ja tarjoaisi tutkijoille täyden tietoarkistopalvelun. (8) Arkistoiduista lustoaineistoista on saatavissa paljon tilastollista tietoa esimerkiksi ympäristön seurantaan. Työvälineinä mm. peruslustosarjat, trendisarjat, mallit. Lustotietoarkisto palvelee tutkimusta tarjoamalla perusalveluina erilaisia tilastollisia yhteenvetoja, mm. aikasarjoja ja malleja. (9) Lustotieto kiinnostaa kansalaisia. Tiedon kansantajuistamiseen soveltuvat esimerkiksi helppolukuiset ja hyvin kuvitetut tutkimusraportit, tee-seitse-lustotutkimukseen tutustumiset, julkiset aihepiiriin liittyvät esiintymiset, laboratorioesittelyt, ajoituspalvelut sekä Internet-selailut. Lustotutkimus tarjoaa monipuolisen tiedonlähteen tutkimustiedon välittämiseksi käytäntöön. (10) Lustotutkimus (tai dendrokronologia) on kansainvälisesti arvostettu tieteenala. Metlan kasvututkimuksen tulokset välittyvät maailmalle myös dendrokronologista käsitteistöä soveltaen. Lustia-hanke sopii Metlan vuosilustoja hyödyntävän kasvututkimuksen tiedonvälityskanavaksi ja näyteikkunaksi maailmalle. Lustia-hankkeessa arvostetaan kansainvälistä yhteistyötä ja sen kehittämistä 8

9 Liite 2: Lusti-projekti LUSTI-PROJEKTI Metlan lustotutkimusta suunnitellaan kehitettäväksi vuosina kahdessa peräkkäisessä laboratorio- ja kehittämishankkeessa, joiden yhteisenä nimenä on LUSTI 1 - projekti. Lustotutkimuksen kehittämiseen vaikuttavat taustatekijät esitellään kuvassa 1 (liite 2a). Jaksolla toteutettavassa LUSTIA-hankkeessa keskitytään lustotutkimuksen menetelmiin, aineistoihin ja arkistointiin. Jaksolla toteutettavassa LUSTIMAA-hankkeessa paneudutaan monitieteisen proksitutkimukseen 2 ja siihen liittyvän multiproksitutkimuslaboratorion kehittämiseen. Aiheesta lähemmin liitteessä 2b. Lustia-hankkeessa tehostetaan Metlan vuosilustotutkimusta 1) yhtenäistämällä laboratoriotoiminnot, 2) kehittämällä yhteinen laatujärjestelmä, 3) vakiinnuttamalla pysyvä arkistointijärjestelmä, 4) tuotteistamalla lustotutkimustiedon Internet-pohjaisen tiedonvälitys sekä 5) kehittämällä kansainvälistä verkostoyhteistyötä ja tutkimustoimintaa. Hanke jaetaan viiteen toisiaan tukevaan osahankkeeseen. Osahankkeessa 1 (LUS- TIALABORATORIOT) tuotetaan perusaineistoja ja alueellisia lustosarjoja, parannetaan valmiuksia laadukkaan vuosilustotiedon tuottamiseen, yhtenäistetään Metlan lustotutkimusta sekä palvellaan asiakkaita. Osahankkeessa 2 (LUSTIA-ARKISTOT) luodaan helppokäyttöinen ja kansainvälisesti yhteensopiva arkistointijärjestelmä lustotiedon saatavuuden ja käytettävyyden pysyväksi turvaamiseksi. Osahankkeessa 3 (LUSTIA KASVUNVAIHTELU) tuotetaan LUSTIA-arkistoista saatavaa materiaalia käyttäen ajantasaista kuvailevaa ympäristötietoa tutkimuksen, käytännön metsätalouden ja muiden asiasta kiinnostuneiden tahojen tarpeisiin. Osahankkeessa 4 (LUSTIAMAA) esitellään käyttäjäystävällisessä Internet-pohjaisessa järjestelmässä Metlan lustotutkimusta ja käsitellään LUSTIA-arkistojen tietosisältöä. Osahankkeessa 5 (LUSTIA PROJEKTI) seurataan ja mukautetaan hankkeen toimintoja siten, että hanke pysyy ajantasaisena ja tehokkaana. LUSTIALABORATORIOT Lustia-hankkeessa kehitettävän laboratoriomallin, rakenne ja toiminnot määritellään Lustia-käsikirjassa. Tämä kotimaisen kasvututkimuksen perinteitä vaaliva, mutta toisaalta myös kansainvälisen dendrokronologisen 3 tutkimuksen uusimpia menetelmiä soveltavan laboratoriomallin taustalla on yli 25 vuoden aikana saatuun kokemukseen Metlan kasvututkimuksista ja 10 vuoden kokemukseen kansainvälisestä dendrokronologisesta tutkimuksesta. Lustia-hankkeen käynnistymisen myötä laboratoriomallin kehittämisessä panostetaan aineistonkeruun, arkistoinnin sekä lustotiedon saatavuuden ja käytettävyyden parantamiseen. Kehittämistä jatketaan niin pitkälle, että Lustialaboratoriot pystyvät vastaamaan Metlan kasvututkimusten lisäksi myös monitieteisessä Lustimaa-hankkeessa tarvittavan puulustoyksikön tutkimushaasteisiin. Metla tarjoaa hyvin järjestetyn toimintaympäristön Lustialaboratorioiden kehittämiseen. Siksi on mahdollista, että voimme edetä laboratoriohankkeessamme pitemmälle kuin missään muualla. 1 LUSTI on lyhenne sanasta LUStoTIeto. LUSTIA muodostuu sanasta LUStoTIetoArkistot 2 Proksitieto, proksi = ilmaston vaihteluita likimääräisesti kuvaava tieto Proksimuuttuja (likimuuttuja): mitattu proksitieto Proksitutkimus: proksitietoihin perustuvaa ympäristö- ja ilmastotutkimusta 3 Metlan dendrokronologinen tutkimus (puulustotutkimus) sisältää käytännössä kaiken vuosilustoihin liittyvän tutkimustoimintamme. 9

10 Liite 2: Lusti-projekti Metlan merkitys Lustialaboratorioiden kehittämisen taustavoimana näkyy mm. seuraavissa asiayhteyksissä: 1. Metlan perinteikäs yli 80-vuotinen kasvututkimus- ja inventointiosaaminen antavat vankan lähtökohdan lustotutkimuksillemme. 2. Metlan koetoimintajärjestelmä tarjoaa kehittyneen toimintaympäristön lustoaineistojen hankkimiseen. 3. Nykyisessä mittauskulttuurissamme tuotetuilla lustoaineistoilla on epäyhteensopivuuden vuoksi vain vähän kansainvälistä käyttöä. Tilanne paranee olennaisesti, kun aletaan toimia Lustia-standardin mukaisesti: kansainväliseen ohjeistukseen perustuvat laatukontrolloidut ja perusdokumentoidut mittausaineistot ovat sellaisenaan arkistointikelpoisia ja mitä erilaisimpiin tarkoituksiin soveltuvia. 4. Metlassa on käytössä huomattavan suuri, vähintään 15 lustonmittauslaitteiston, mittauskapasiteetti. Kun tämä orkesteri saadaan soittamaan yhteisten nuottien mukaisesti, työn tuloksellisuus paranee ja samalla Metlasta tulee kansainvälisestikin ajatellen yksi suurimmista dendrokronologista 3 tutkimusta harjoittavista tutkimuslaboratorioista. 5. Metlan lustotutkimuksen kansainvälisesti merkittävin tieteellinen saavutus on EU-projektissa ADVANCE 10K valmistunut Lapin metsänrajamännyn 7520-vuotinen lustosarja. Tämä maailman kolmanneksi pisin yhtenäinen vuodentarkka puulustosarja on herättänyt runsaasti tieteellistä huomiota paitsi pituutensa myös poikkeuksellisen hyvän ilmastovasteensa ansiosta. Lapin mänty on tunnetuimpiin ilmastotutkijoihin kuuluvan professori Keith Briffan mukaan paras tunnettu mennyttä ilmastoa kuvaava proksimuuttuja. Nämä luonnon järjestämät ilmastoasemat tarjoavat hyvälaatuista dataa mm. ilmasto- ja ympäristömuutosten tutkimiseen jaksolle, joka kattaa ¾ jääkauden jälkeisestä holoseeniajasta. Lisäksi on olemassa viitteitä siihen, että Lapin mäntylustosarja voitaisiin pidentää jopa lähes vuoteen (sen ikäistä puuhiiltä Kajaanin lähistöllä). 6. Metsäammattilaisten ja kansalaisten mielenkiinto lustotutkimusta kohtaan on kasvanut sitä mukaa, kun tietoa tieteenalan mahdollisuuksista on tullut lisää. Metlan tutkijoilla on mahdollisuus soveltaa lustotietoa laajalti metsäntutkimuksen eri sektoreilla, mikä merkitsee tietynlaista kilpailuetua muihin metsä- ja ympäristötietoa tutkiviin organisaatioihin nähden. 7. EU:n suosiman eurooppalaisen ympäristötutkimuksen kasvun myötä myös Metlan lustotutkimuksen haasteet ja resurssitarve kasvavat lähivuosina. Koska laitoksen resurssit ovat rajalliset, on keskityttävä jo olemassa olevien mahdollisuuksien laadulliseen kehittämiseen ja ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen. Metlan lustotutkimuksissa jo mukana olevien vakinaisten henkilöresurssien ja toimintojen mukauttaminen esimerkiksi Rovaniemen-Kolarin yhteistyöakselin mallin (liite 2c) mukaisesti merkitsisi mahdollisesti jopa maailman suurimpiin kuuluvan lustotutkimuslaboratorion syntymistä, jos asiaa arvioidaan vakituisella henkilöstön (useita kymmeniä) tai laitteistoresurssien (> 15 laitetta) määrällä. 8. Lustia-laboratoriomallin käyttöönotto laitostasolla olisi myös ensiaskel Lustimaahankkeessa kaavaillun proksitutkimuslaboratorion kehittämistyölle. 9. Lustotutkimuksessa tapahtuneen verkottumisen välityksellä olemme saaneet käyttöömme asiantuntemusta, tutkimuslaitteita ja muita sellaisia resursseja, joihin meillä itsellämme ei ole mahdollisuuksia. Ulkomaisiin huippulaboratorioihin solmitut kontaktit ovat edesauttaneet myös Lustia-hankkeen suunnittelua. Verkosto- 10

11 Liite 2: Lusti-projekti yhteistyö on parantanut myös mahdollisuuksiamme päästä mukaan kansainvälisiin tutkimusprojekteihin. 10. Lustotutkimuksen kehittämistyötä jouduttiin ennen Lustiaa tekemään vaihtelevissa olosuhteissa. Kuluvana vuonna on voitu todeta tieteenalan nimikkohankkeen käänteentekevän merkityksen kaikelle toiminnalle. Rovaniemen ja Kolarin yhteinen MS-Excel-pohjainen projektitaulu (liite 4) on hyvä esimerkki siitä, mitä organisoitu toiminta merkitsee tavoitteiden saavuttamisessa. Projektitaulu mahdollistaa yksittäisen työntekijän resurssien jakamisen, rahoitussuunnittelun ja ylemmän tason resurssijaon suunnittelun. Kun lisäksi osahankkeeksi määritellyssä projektinohjauksessa (LUSTIA PROJEKTI) voidaan tiimikokouksen päätöksellä vaikuttaa myös hankkeen toimintastrategiaan, esimerkiksi tekemällä päätöksen luopua kannattamattomasta osioista tai lisäämällä uuden tärkeäksi arvioidun, pysyy hanke ajanmukaisena. Tehdyt muutokset on helppo päivittää projektitauluun. Lustian laajentaminen koko Metlaa koskevaksi on teknisesti helposti toteutettavissa projektitaulun avulla. Olisi kuitenkin ensin oltava laitostasoisia päätöksiä tai suosituksia, jotta tutkimusyksiköt voisivat varata resurssejaan Lustia-hankkeelle. 11. Internet-sivustojen merkitystä nykytutkimuksesta tuskin voi liiaksi korostaa. Lustia-hankkeen toiminta-ajatukseen kuuluu Internetin tehokas hyödyntäminen. Uuden viestintälain mahdollistamana hankkeelle on varattu käyttöön liittymä Lustia-sivuston asiasisältöön, toimivuuteen, näyttävyyteen ja ylläpitoon tullaan kiinnittämään erityistä huomiota; onhan kyseessä Metlan lustotutkimuksen maailmalle suunnattu näyteikkuna. 12. Lustia toimii Metlan lustotutkimuksen markkinointikanavana. Tavoitteena on tehdä suomalaisesta lustotutkimuksesta niin tunnettua maailmalla, että meidät halutaan mukaan merkittäviin kansainvälisiin monitieteisiin tutkimusprojekteihin. Apuna tässä työssä käytetään Metlan kasvututkimuksen laajaa asiantuntemusta, hyvää kokeidenmittausjärjestelmäämme, metsänrajatutkimuksiamme ja tietenkin metsänrajamännyn 7520-vuotista lustosarjaa. 13. Monitieteinen lustotutkimus on ympäristöä seuraavalle metsäntutkimukselle uusi ja mielenkiintoinen haaste. Lustia pohjustaa tietä vuonna 2010 alkavaksi suunnitellulle Lustimaa-hankkeelle, jossa keskitytään proksitutkimuksiin ja niiden kehittämiseen. Hankkeessa määritelty aihepiiri on jo nyt ajankohtainen ja sopii hyvin osaksi Suomen kansainvälistä lustotutkimustoimintaa, jota Metlan (allek.) lisäksi vapaamuotoisesti neuvotellen kehittävät ja koordinoivat Helsingin yliopisto (prof. Matti Eronen) ja Joensuun yliopisto (dosentit Taneli Kolström, Markus Lindholm ja Jouko Meriläinen) sekä GTK (FT Antti Ojala). Tässä katsauksessa esitellyn Lusti-projektisuunnitelman on tarkoitus toimia myös kotimaisen lustotutkimuksen strategisena toimintaohjeena. Lustialaboratoriot ovat hyvin keskeisessä asemassa Lusti-projektin toteuttamisessa. Projektin aikajänne 15 vuotta ( ) saattaa vaikuttaa pitkältä. Sitä se ei kuitenkaan ole, jos tavoitteeksi asetetaan kansainvälistä arvostusta nauttivan monitieteisen huippulaboratorion kehittäminen. Tarvittava kehittämistyö on hidasta ja etenee omaa tahtiaan, jota ei välttämättä suurellakaan rahalla voida kovin paljoa nopeuttaa. 11

12 Liite 2: Lusti-projekti LUSTIA LAITOSLAAJUISEKSI HANKKEEKSI! Lustia-hanketta on toteutettu vuonna 2003 määräaikaisena pilottitutkimuksena, jossa on toimittu ohjeen mukaan suppeamuotoisesti pohjoisten asemien yhteistyönä ja niiden omilla aineistoilla. Pilottivuoden ensimmäisen kahdeksan kuukauden jälkeen on saatu vahvistus siihen, miten Lustia-hankkeessa tulee edetä. Samalla on täydennetty Metlan lustotutkimuksen pitkän aikajänteen kehittämissuunnitelmaa, jonka viimeisin versio on tässä. Lustia-hankkeen useat toiminnot edellyttävät pysyvää laboratoriotyyppistä ratkaisua. Lustia-arkistojen toimivuus perustuu jatkuvuuteen, laatujärjestelmän noudattamiseen ja koulutuksella hankittavaan hyvään ammattitaitoon. Pysyvyyttä ja pitkäjänteisyyttä tarvitaan myös tutkimuksen tarvitsemien aineistojen ylläpidossa sekä alueellisten, puulajeittaisten ja kasvupaikoittaisten lustosarjojen laatimisessa, joka on usein taustatyönä ja vuosien (jopa vuosikymmenien!) kuluessa tapahtuvaa toimintaa. Nykyaikaisilla analysointitekniikoilla on mahdollista saada vuosilustoista esiin mitä moninaisimpiin kysymyksenasetteluihin liittyvää tietoa. Sen edellytyksenä on kuitenkin usein, että kerätyistä aineistoista on riittävästi suoriin mittauksiin ja luokituksiin perustuvaa ympäristö- ja puu- ja näytekohtaista taustatietoa. Jos näytteet on arkistoitu asianmukaisesti, niistä voidaan myös jälkikäteen mitata kemiallisia ja fysikaalisia tunnuksia. Tärkeimmät taustamuuttujat on kuvattu KINSYS-lomakkeella nro 10, joka julkaistiin vuonna 1986 metsikkökokeiden mittausohjeissa. Metlan nykyisistä lustoaineistoista kovin harva sisältää edes osankaan näistä tiedoista, joten arkistointikaan ei voi tehdä ihmeitä niiden suhteen. Poikkeuksen muodostavat kartoitetut tai GPS-paikallistettavat puut, joiden luo voidaan myöhemmin palata hankkimaan puuttuvat tiedot. Lustotutkimuksia tehdään lähes kaikissa Metlan yksiköissä. Jotta Lustian tarjoamat synergiaedut voitaisiin hyödyntää suunnitellusti ja täysipainoisesti, olisi se voitava käynnistää laitostasoisena. Silloin kaikki asiasta kiinnostuneet yksiköt saavat mahdollisuuden päästä toimintaan mukaan, mm. arkistoimaan aineistojaan ja hyödyntämään arkistopalveluita. Lustian kehittämisen kannalta on ensi arvoisen tärkeää päästä esittelemään toimintoja yksiköille tarpeellisen palautteen saamiseksi. Lustian toimintasuunnitelmaan kuuluu tärkeänä osana ulkopuolisen rahoituksen hankinta. Hankkeen omavaraisuuteen, ainakin käyttövarojen osalta, pyritään vuodesta 2005 alkaen. On kuitenkin huomioitava, että hankkeen toimintakyky pitää turvata kaikissa olosuhteissa. Siksi hankkeen perusrahoituksen tulee olla kunnossa ulkopuolisesta rahoituksesta riippumatta. Jo varmistuneilla lisätuloilla voidaan tilanteesta riippuen kustantaa sekä meneillään olevan että seuraavien toimintavuosien menoja. Tulevana vuonna 2004 keskitytään Lustian ulkopuolisen rahoitusrakenteen kehittämiseen. Se vaatii yksityiskohtaista ja aikaa vievää paneutumista mm. EU:n 6. puiteohjelman mahdollisuuksiin. Rahoitus- ja yhteistyöajatuksista enemmän liitteissä 6 ja 6a. 12

13 Liite 2a: Lustia-hankkeen perustamisen 12 syytä LUSTIAHANKKEEN PERUSTAMISEN 12 SYYTÄ Kuva 1. Metlan vuosilustotutkimuksen kehittämisen 12 syytä määrittelevät vuosille suunnitellun Lustiahankkeen viitekehyksen. Vuosina toteutettavassa Lustimaa-hankkeessa laajennetaan puulustotutkimus monitieteisen proksitutkimuksen osaksi. 13

14 Liite 2b: Multiproksilaboratorio MULTIPROKSITUTKIMUSLABORATORIO Lustia pohjustaa tietä vuonna 2010 alkavaksi suunnitellulle Lustimaa-hankkeelle, jossa keskitytään proksitutkimuksiin ja niiden kehittämiseen. Lustimaassa kehitetään monitieteisen proksitutkimuksen menetelmiä ja myös tehdään tutkimusta aiempien laboratoriorutiinien jatkamisen ohella. Puulustoihin keskittyneen kehittämistyön laajentamista monitieteiseksi proksitutkimukseksi perustellaan tarpeella saada tietoa ilmaston ympärivuotisista vaihteluista. Ympärivuotiset proksit 4 luonnon omina ilmastoasemina tarjoavat jopa tuhansien vuosien ajalta käyttökelpoista tietoa ilmastonmuutostutkimuksen ja Metlassakin ajankohtaisen ympäristönseurantatutkimuksen tarpeisiin. Puun kasvu on lukuisten ympäristötekijöiden tulosta, mutta ilmaston osalta on vain alkukesän sääoloilla (kesä-heinäkuu) erityinen merkitys sille. Puulustotiedon soveltuvuutta yleisiin ilmastonmuutosta koskeviin päätelmiin rajoittaa lisäksi kesä-heinäkuun ja koko vuoden keskilämpötilan välinen heikko riippuvuus (kuva 2). Syksyn/talven/kevään sääoloilla on todettu olevan ainakin viitteellistä vaikutusta puiden kasvuun; esimerkiksi sydäntalven pakkas-/lumisuussuhteet vaikuttavat roudan paksuuteen ja kevään lämpimyys/sateisuus sen häviämiseen. Roudan viipyminen lyhentää kasvukautta, mikä lopulta näkyy myös puun kasvussa. Kasvukautta edeltäviä tai sen jälkeisiä sääoloja on vaikea jälkikäteen tulkita puulustoista. Siksi on löydettävä muita prokseja. Kun niitä on löydetty riittävästi (vuodenajat kattavasti), voidaan tietoja yhdistellä esimerkiksi keskiarvotiedoiksi mallitusteknisin tai muilla keinoin. Lustimaa-hankkeen toimintaympäristön muodostaa monitieteisten proksiaineistojen käsittelyyn erikoistunut multiproksilaboratorio, jota miehittävät useiden organisaatioiden tieteenalayksiköt. Laboratorion toiminnan viitekehys johdetaan kotimaisten ympärivuotisten proksikalentereiden kehittämistarpeista. Periaatteena on yhdistellä vain sellaista tieteenalojen asiantuntemusta, joka tukee kalentereiden laatimista. Laboratorio toimii suurelta osin hajautettuna, jolloin proksit voidaan analysoida siellä, missä on paras osaaminen ja tarvittava infrastruktuuri. Siten esimerkiksi puulustotutkimukset voidaan tehdä Metlan Lustialaboratorioissa sekä Helsingin ja Joensuun yliopistoissa, järvilustotutkimukset GTK:ssa ja 13 C/ 12 C-istooppisuhteen vaihtelut Helsingin yliopiston ajoituslaboratoriossa. Kuva 2. Sodankylän observatorion kesä-heinäkuun (T67) ja vuotuisen lämpötilan (TVuo) välinen korrelaatio on pienentynyt viime vuosikymmeninä 1920-luvun tasolle. Lasku sydäntalven (T123; joulu-maaliskuu) suhteen on vieläkin rajumpi. 4 Ilmastonvaihtelut jättävät jälkensä moniin vuosittain kerrostuviin luonnonilmiöihin kuten puiden vuosilustoihin, siitepölyihin, jääkerrostumiin, järvisedimentteihin, maakerrostumiin, merten koralleihin ja eräiden kasvi- ja hyönteislajien esiintymismääriin. Näitä historiallista ilmastoa likimääräisesti kuvaavia luonnonarkistoja kutsutaan proksitiedoiksi (proxy data). Niistä on tullut merkittävä ilmastonmuutostutkimuksen työväline, jolla päästään ajassa jopa vuosimiljoonia taaksepäin. Kotimaisen metsänrajamännyn vuosilustoja pidetään tarkimpana tunnettuna proksitiedon lähteenä. Ympärivuotiset prokseilla tarkoitetaan eri vuodenaikojen ilmaston ominaisuuksia kuvailevia tietoja. 14

15 Liite 2b: Multiproksilaboratorio Kansainväliseksi huippututkimusyksiköksi pyrkivässä proksitutkimuslaboratoriossa tulee työskentelemään erilaisin sopimuksin henkilöä. Laboratorion toiminnassa pyritään omavaraisuuteen ulkopuolisen rahoitusten välityksellä. Lustimaassa määritelty aihepiiri on jo nyt ajankohtainen ja sopii hyvin osaksi Suomen kansainvälistä lustotutkimustoimintaa, jota Metlan (allek.) lisäksi vapaamuotoisesti neuvotellen kehittävät ja koordinoivat Helsingin yliopisto (prof. Matti Eronen), Joensuun yliopisto (dos. Taneli Kolström, dos. Markus Lindholm ja dos. Jouko Meriläinen) sekä GTK (FT Antti Ojala). Ryhmän tavoitteena on saada aikaan kansallinen multiproksitutkimusohjelma (FinProxy). Multiproksitutkimuslaboratoriosta saadut kokemukset auttavat ohjelman kehittelyssä vastaavalla tavalla kuin Rovaniemen tutkimusaseman Dendrokronologian laboratoriossa tehdyt innovatiiviset työt edesauttoivat Lustia-hankkeen syntymistä. Ohjelman ensimmäisen version toivotaan valmistuvan vuoden 2005 alkupuolella. Mikäli FinProxy osoittautuu kotimaassa menestykseksi, sen toimintaa laajennetaan kansainväliseksi verkostoyhteistyön välityksellä. 15

16 ROVANIEMEN JA KOLARIN TUTKIMUSASEMIEN TYÖNJAKO LUSTOTUTKIMUKSESSA Liite 2c2: Rovaniemen ja Kolarin tutkimusasemien työnjako lustotutkimuksessa Kuva 3. Metlan kaksi lustotutkimuslaboratoriota sijaitsevat Rovaniemellä ja Kolarissa. Paikkakuntien välinen etäisyys (170 km) ja tutkimusasemia koskeva työnjako perustelevat laboratorioiden erikoistumista. Merkittävimmät erot käyvät ilmi kotimaista ja kansainvälistä tutkimustoimintaa esittelevissä ikkunoissa. Yhteiset aihepiirit on kirjattu kuvan alaosaan. Lustia-hankkeen projektitaulun avulla hallitaan laboratorioiden resursseja ja toimintoja. Asemien välistä työnjakoa täsmennetään tarvittaessa hankkeen tiimipalaverin päätöksillä. 16

17 Liite 2c2: Rovaniemen ja Kolarin tutkimusasemien työnjako lustotutkimuksessa VERKOSTOYHTEISTYÖ Metlan lustotutkimusta on pyritty monipuolistamaan monitieteisellä ja organisaatiorajat ylittävällä verkostoyhteistyöllä. Siitä on tullut lustotutkimusta kaikkein tehokkaimmin eteenpäin vievä voima, sillä yhteistyökumppaneiksi on saatu henkilöitä tai tahoja, jotka omalla erityisosaamisellaan tai välineistöllään ovat mahdollistaneet uusia tieteellisiä aluevaltauksia metsäntutkimuksessa. Verkostoyhteistyön lähtökohtana on pidetty yhteistyökumppanin suoritteiden soveltumista joko meneillään olevan tai perustettavan Metlan tutkimushankkeen tavoitteisiin. Yhteistyön tavoitteena on joissakin tapauksissa pidetty myös yhteisen (referoidun) julkaisun laatimista. Valtaosassa verkostoyhteistyön piiriin kuuluvista tutkimuksista on toistaiseksi käsitelty vuosilustojen hyväksikäyttöä ilmastonmuutostutkimuksessa. Esimerkkejä verkostoyhteistyöstä (suluissa yhteistyökumppani): ilmastonmuutos ja porotalous Ilmastonmuutos Suomessa (Ilmatieteen laitos) Syötteen metsäpalohistoria (Metsähallitus/LIFE) UKK-puiston metsäpalohistoria (Metsähallitus/Sodankylä) Saamelaiskodat (Tromssan yliopisto/arkeologi) Holoseenin ilmastonvaihtelut (lustot/helsingin yliopisto/geologian laitos) Keskiajan lämpökausi (hiili-isotoopit/helsingin yliopisto/geologian laitos) Keskiajan lämpökausi (vuosilustot/turun yliopisto/arkeologian laitos) Järvisedimentit (Geologian tutkimuskeskus/otaniemi) Talkkipäästöt Vuokatissa (Geologian tutkimuskeskus/rovaniemi) Nuorten puiden ilmastovaste (Oulun yliopisto/maantiet.laitos) Holoseenin ilmastonmuutos (Arizona university) Verkoston välityksellä on voitu hankkia toisinaan myös lisärahoitusta yhteisten tutkimusaiheiden puitteissa. METLAN LUSTOTUTKIMUKSEN YHTEISTYÖTAHOJA Seuraavien yhteistyökumppaneiden kanssa käynnissä tai kehitteillä eri asteista tutkimus- ja rahoitusyhteistyötä (luettelossa vain tärkeimmät tahot): KOTIMAISET YHTEYDET HELSINGIN YLIOPISTON GEOLOGIAN JA PALEONTOLOGIAN OSASTO Prof. Matti Eronen Tohtorikoulun tutkija Samuli Helama Molemmat kansallisen lustotutkimuksemme yhteistyötiimin jäseniä Metla saanut noin 4000 eurolla yhteistyöhän liittyvää aineistonkeruurahoitusta Rahoitusvaihtoehdot: SA, EU, HY JOENSUUN YLIOPISTO Dos. Markus Lindholm Dos. Jouko Meriläinen Edelliset kansallisen lustotutkimuksen yhteistyötiimin jäseniä Dos. Taneli Kolström Koordinoi rahoituksia kotimaisissa lustotutkimushankkeissa Rahoitusvaihtoehdot: SA, NORNET, EU OULUN YLIOPISTO Jyrki Autio Mervi Tuovinen Maantieteen laitoksen lustotutkimuslaboratorio läheinen yhteistyökumppani Metla saanut rahoitusta noin 3000 eurolla (Kinsys-ohjelmiston hankinta) 17

18 Liite 2c2: Rovaniemen ja Kolarin tutkimusasemien työnjako lustotutkimuksessa Rahoitusvaihtoehdot: SA, NORNET, EU TURUN YLIOPISTO Prof. Jussi-Pekka Taavitsainen Ajoituksiin liittyvää yhteistyötä noin eurolla Rahoitusvaihtoehdot: SA, EU GTK ESPOO Prof. Matti Saarnisto FT Timo Saarinen FT Antti Ojala Yhteistutkimuksiin (Korttajärvi-projekti) liittyvää aineistonkeruurahoitusta noin eurolla Rahoitusvaihtoehdot: SA, EU ROVANIEMI Dos. Raimo Sutinen Metlan ja GTK:n lustotutkimuksen yhteishankkeisiin liittyvää rahoitusta v ; Rahoitusvaihtoehdot: MMM, SA, EU METSÄHALLITUS Suunnitteilla yhdessä metsähallituksen kanssa mm. Ylläs-Pallaspuistoa koskeva Kolarin tutkimushanke, jossa Lustialla oma osahankkeensa. Perusrahoitus haetaan Metlalta, mutta hankkeen idea aiotaan monistaa ulkopuolisiin rahoitusehdotuksiin, mm. SA:n MMM:n, ja EU:n suuntiin. Syötteen LIFE-tutkimuksista (Lehtonen) Metlalle yhteistyörahoitusta noin eurolla Metlan ja Metsähallituksen yhteistyörahoitusta eurolla (Pakanajoki) Rahoitusvaihtoehdot: LIFE ILMATIETEEN LAITOS FT Ari Venäläinen FT Reijo Solantie FT Heikki Tuomenvirta Yhteistyötä mm. ilmastonmuutostutkimuksesssa ja EuroClimate-projektissa. ART-RAHOITUS Dendrokronologian laboratorio Ajoituksia v ; Erillisselvityksiä KANSAINVÄLISET YHTEYDET ARIZONAN YLIOPISTO(AU), TUCSON Prof. Thomas Swetnam ym. Lustia-hankkeella tiivis yhteistyö AU:n kanssa ( Metla-Arizona -projekti). Aihioita: o Lustotiedon arkistointimenetelmien kehittäminen (Lustia-yhteistyö: Prof. Swetnam-Harlan; status: meneillään) o AU:n suuri noin näytettä käsittävä arkistointiprojekti (Lustia-yhteistyö: Swetnam-Harlan; status: suunnitteilla) o Lustonmittauslaitteistojen kehittämistä koskeva yhteistyö (Lustia-yhteistyö: prof. Hughes-Dr. Munro; status: meneillään) o Suomi Usa asiantuntijavaihto; status: meneillään o Suomi USA Venäjä -yhteistyö (Hughes; status: suunnitteilla) o Arkeologiset tutkimukset (prof. Dean-Dr. John KIng; status: meneillään) o Vihnemäntysarjan jatkaminen järvistä saatavalla subfossiiliaineistolla; status: suunnitteilla) 18

19 Liite 2c2: Rovaniemen ja Kolarin tutkimusasemien työnjako lustotutkimuksessa o o o Crossdate-ajoitusohjelmisto (Lustia-yhteistyö: Lazear-Harlan; status: meneillään) GPS-sovellukset (Lustia-yhteistyö: Harlan-Lazear; status: meneillään) Bristlecone-Scots pine web project (Lustia-yhteistyö: Harlan-Harlan Jr- Munro; status: meneillään) Rahoittanut allekirjoittaneen matkoja noin 1000 eurolla, lisäksi tarjonnut useiksi kuukausiksi tutkijan työtilat yms. laitosresursseja. BARCELONAN YLIOPISTO Prof. Emilia Gutierrez Ph.D. student Marc Macias Läheistä yhteistyötä: Marc Macias työskennellyt Rovaniemen tutkimusasemalla pariin otteeseen noin 3 kk:n ajan. Jatko 8 kk CIMO-rahoilla alkaen. Tavoitteena hankkia hänelle ulkopuolista lisärahoitusta töiden jatkamiseksi. Rahoitusvaihtoehdot: EU, Marie Curie, CIMO CENTRE FOR ENVIRONMENTAL RESEARCH LEIPZIG-HALLE (UFZ) Dr. Tatjana Böettger, Dept. of Isotope Hydrology Saksalaisen, mutta venäläiset sukujuuret omaavan Tatjana Böettgerin tapaaminen INQUA-kokouksessa on sekä Venäjä/Kuola- että keskieurooppalaisen yhteistyön kehittämisen näkökulmasta mielenkiintoinen. Hänen edustamansa UFZ on osa Saksan mittavaa Helmholz 5 tiedeyhteisöä ja myös osa kansainvälistä PEER -ryhmittymää (PEER - Partnership for European Environmental Research, johon kuulu myös Suomen SYKE). Koska niiden useat tieteenalat koskevat myös kotimaista ympäristötutkimusta, pidän Lustia-yhteistyön kehittämistä UFZ:n ja mainittujen yläorganisaatioiden kanssa tärkeänä. Böettger työskentelee UFZ:n isotooppiryhmässä paleo-ilmastoaiheiden parissa, mikä sopii hyvin multiproksitutkimuksemme kehittämiseen. Lisäksi hänellä on meneillään yhteistyöhankkeita Kuolan lustotutkijoiden kanssa. Hän on vaikuttanut Kuolassa tehtyyn 1000-vuotiseen lustosarjaan, joka on ajoitettu Lapin sarjallamme. Olen solminut hänen kanssaan YYA -sopimuksen koskien Metlan Venäjä-yhteistyötä. Rahoitusvaihtoehdot: SA, EU, INTERREG, Pohjoinen ulottuvuus COLUMBIAN YLIOPISTO/LAMONT DOHERTY, NEW YORK Dr. Ed Cook ja Dr. R.D. D Arrago, Yhteistyösuunnitelmia NAO-aiheisissa jutuissa HOHENHEIMIN YLIOPISTO Dr Michael Friedrich Hohenheimin yliopisto oli mukana Advance-10K-projektissa. Friedrich vastaa Keski-Euroopan vuotisen tammilustosarjan kehittämisestä. Tutkimusyhteistyötä pitkiin lustosarjoihin liittyen. Rahoitusvaihtoehdot: EU EAST ANGLIAN YLIOPISTO, Prof. Keith Briffa Johti Advance-10K-projektia, johon Metlakin osallistui. Metlalle rahoitusta Advance-10K-hankkeessa noin eurolla Uutta Advance-10K:n jatkohankkeeksi tarkoitettua Integrate-nimistä hanketta esitettiin EU:lle vuonna 2001 huonoin tuloksin. Rahoitusvaihtoehdot: EU WISCONSININ YLIOPISTO, MICHIGAN Prof. Reid Bryson Hohenheimin yliopisto oli mukana Advance-10K-projektissa. Friedrich vastaa Keski-Euroopan vuotisen tammilustosarjan kehittämisestä. 5 Helmholz: 19

20 Liite 2c2: Rovaniemen ja Kolarin tutkimusasemien työnjako lustotutkimuksessa Tutkimusyhteistyötä pitkiin lustosarjoihin liittyen. Rahoitusvaihtoehdot: EU NEVADAN YLIOPISTO, RENO Prof. Peter Wigand Proksitutkimuksiin liittyvää yhteistyötä. TROMSSAN YLIOPISTO Dr. Andreas Kirchhefer Yhteistyöhömme liittyvää rahoitusta noin eurolla Rahoitusvaihtoehdot: EU, pohjoismaiset rahat 20

21 Liite 6: Lustia ja ulkopuolinen rahoitus LUSTIA JA ULKOPUOLINEN RAHOITUS PÄÄTÖS LUSTIA-HANKKEEN JATKAMISESTA Lustia-hankkeen jatkamisesta tehtiin periaatepäätös Metlan johtoryhmän kokouksessa Pöytäkirjaotteessa todetaan hankkeesta seuraavaa: 5. LUSTIA-HANKE, RAHOITUS VUODELLE Keskusteltiin Mauri Timosen lähettämästä hankkeen jatkoesityksestä. Lustia-hanke on alkanut vuoden 2003 alussa pilottihankkeena. Suhtauduttiin periaatteessa myönteisesti hankkeen jatkoon, mutta pyydetään vielä lisäsuunnitelmat ulkopuolisen rahoituksen hankkimisesta sekä mahdollisista yhteistyökumppaneista. Lisäksi Kolarin ja Rovaniemen tutkimusasemien johtajilta pyydetään arvio hankkeen rahoituksesta ja jatkomahdollisuuksista. Päätöksessä pyydetään ulkopuoliseen rahoitukseen ja yhteistyöhön liittyviä lisäsuunnitelmia. Yksityiskohtaista lisäsuunnitelmaa siitä, mitä tehdään kenenkin kanssa, missä projektissa ja millä rahoituksella, ei kuitenkaan ole vielä tässä vaiheessa mahdollista esittää. Ensiksi on onnistuttava sovittamaan yhteen Lustian hankesisällön, projektikehittelyn, verkostoyhteistyön ja rahoituksen elementit. Lustian viitekehys on tieteenalan näkökulmasta katsoen jo niin perusteellisesti analysoitu, että siitä on helppoa pilkkoa toiminnallisia osia tai räätälöidä sopivia lähestymistapoja mitä erilaisimpien ongelmien ratkaisemiksi. Projektisuunnittelu kiinnostavine kysymyksenasetteluineen, tehokkaine työryhmineen ja toimivine rahoitusjärjestelyineen on selvästi vaikeampi asia, jonka toteuttaminen ideointeineen, neuvotteluineen ja selvitystöineen vaatii aikaa ja resursseja.. On vielä vaikeaa sanoa, kuinka paljon vuoden 2005 alkupuolella julkistettava kansallinen multiproksitutkimusohjelma (FinProxy) vaikuttaa Lustian toimintaan ja kehittämistarpeisiin. Ohjelmaa johdetaan keskitetysti, mutta toiminta hajautetaan käytännön syistä eri organisaatioissa tehtäväksi. Jos ohjelmasta muodostuu kotimaisen lustotutkimuksen kantava perusrakenne, kuten on tarkoitus, sitä voidaan hyödyntää myös Lustian resurssien hankinnassa. Lustiassa jatketaan myös muista riippumatonta yhteistyö- ja rahoitussuunnittelua. Ja vaikka vuosina keskitytäänkin hankesuunnitelman mukaisesti lustotutkimuksen perusrakenteiden kuten lustotutkimuksen laatujärjestelmän, näytearkistoinnin ja tietokantojen tuotantokuntoon saattamiseen, on tärkeä sijansa myös ulkopuolisten resurssien hankinnan kehittämistyöllä. LUSTOTUTKIMUKSEN SUUNTAAMINEN Yhteistyö- ja rahoitusmahdollisuuksia mietittäessä on huomioitava, että Lustia on tieteenalaan (dendrokronologia) liittyvä kehittämis- ja laboratoriohanke ei varsinainen tutkimushanke jossa on tavoitteina: 1) kehittää Metlan lustotutkimuksen laatujärjestelmä ja ottaa se käyttöön Metlan kaikissa yksiköissä, 2) tehdä perusmittauksia sekä koostaa laatutarkistettuja aineistoja ja sarjoja, 3) arkistoida näytteitä, datoja ja asiakirjoja, 4) esikäsitellä ja havainnollistaa arkistojen sisältöä tiedonhaun tehostamiseksi ja 5) esitellä lustotutkimusmaailmaa ja tiedottaa lustotutkimuksen tuloksista. 21

22 Liite 6: Lustia ja ulkopuolinen rahoitus Jos Metlan lustotutkimuksessa a) onnistutaan yhdenmukaistamaan laboratoriotoiminnot kaikissa yksiköissä ja b) toimintaa voidaan tarvittaessa johtaa kenttäkoetoiminnan tapaan keskitetysti laitostasolta, on silloin käytettävissämme tutkimuksen supertyökalu: yksi maailman suurimmista lustolaboratorioista! Tällä tehoyksiköllä tulisi olemaan käytössään lustonmittauslaitteiston mittauskapasiteetti ja parhaimmillaan jopa henkilötyövuoden panos mittavien tai tehokkuutta edellyttävien työsuoritteiden tekemiseksi. Lustotutkimuksen taloudellisesti kannattavin sektori lienee ympäristömuutostutkimuksessa. Eurooppalaisessa tutkimuksessa ollaan yhä enemmän kiinnostuneita ympäristökysymyksistä, erityisesti niistä, joissa ihminen on osallisena. Ilmeisesti yhteistyön kehittäminen SYKEn ja laajemmin eurooppalaisittain PEER-ryhmittymän kanssa (asiasta myöhemmin) parantaisi mahdollisuuksiamme saada eurooppalaista ympäristötutkimusrahoitusta. Pystymme pelkästään jo puulustoista saatavalla tiedolla reagoimaan mitä erilaisimpiin ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Olen vuosien aikana soveltanut lustotutkimusosaamistamme ympäristössä tapahtuneiden pienten muutosten analysointiin (osiot 33 ja 34). Tulokset ovat olleet hyvin myönteiset. Jos saamme viestitetyksi EU:lle, että Metlan lustotutkimustekniikoilla ja -aineistoilla voidaan monitoroida ja ratkaistakin kotimaisia ympäristökysymyksiä, on mahdollista, että EU:lla löytyy mielenkiintoa rahoittaa lustotutkimusinfrastruktuurimme kehittämistäkin. Lustia-hankkeen määrittely laboratorio- ja kehittämishankkeeksi merkitsee varsinaisen tieteellisen luontoon liittyvän kysymyksenasettelun puuttumista. Hankkeen ohjelmaan ei siten voida sisällyttää osioita, joissa on selvitellään esimerkiksi ekologisia syy-yhteyksiä. Ainoat tutkimustoimintaan liittyvät asiat, joita projektit voivat hyödyntää Lustiassa, ovat sen asiantuntijapalvelut (osio 16) tai arkistotiedon sisältöön liittyvät kuvailevat tilastolliset ja graafiset esikäsittelytiedot (osiot 32,33 ja 34). Tällaiset tiedot voivat joskus soveltua jopa sellaisenaan tutkimustuloksiksi! Metlan lustotutkimuksen kehittäminen (Lusti-projekti) on tarkoitus toteuttaa kahdessa osassa: ensiksi viritetään Lustialabotorioinfrastruktuuri kansallisine arkistoineen ja tiedonvälitysjärjestelmineen huippututkimuksen edellyttämään tuotantokuntoon (Lustia-hanke ), ja vasta sitten ryhdytään varsinaiseen tieteellisten metsää ja ympäristöä koskevien kysymysten tutkimiseen (Lustimaa-hanke ( ). Tässä edelleenkin laboratoriovelvoitteet sisältävässä, mutta ympäristö- ja ilmastotutkimukseen painottuneessa hankkeessa hankitaan, tarvittaessa laaditaan ja yhdistellään prokseja multiproksisarjoiksi. Lustimaan toiminnassa keskeisellä sijalla tulevat olemaan FinProxy-ohjelma ja multiproksitutkimuslaboratoriot. Lustian ja Lustimaan ketjutus peräkkäisiksi hankkeiksi näyttää palvelevan huonosti Metlan tutkimustarpeita, jotka kohdistuvat erityisesti jälkimmäiseen. Mitä ilmeisimmin on Lustiaa ja Lustimaata kehitettävä jatkossa rinnakkaisina hankkeina. Tällainen kehitys on sinänsä hyvin positiivista, sillä se on vakuuttava näyttö lustotutkimuksemme kansainvälisestä tarpeellisuudesta. Lustotutkimuksemme kehittäminen on edennyt ennakoitua nopeammin, mikä on havaittavissa esimerkiksi kansainvälisten yhteydenottojen määrän nousuna. Viime vuosina tapahtunut kansainvälinen läpimurto lustotutkimuksessa, johon on erityisesti vaikuttanut Lapin 7520-vuotisen metsänrajamännyn yhtenäisen lustosarjan julkistaminen Holocene-sarjassa, on ilmeisesti vakuuttanut kansainväliset tahot kotimaisen lustotutkimuksemme osaamistasosta. Se ei tietenkään vielä yksinään riitä, sillä tarvitaan lisäksi tutkimustemme markkinointia, yhteistyöhakuisuutta ja toteutuvia yhteisiä projekteja. Niihin kaikkiin olemme kansallisessa lustotutkimuksen ohjausryhmässämme panostaneet. 22

23 Liite 6: Lustia ja ulkopuolinen rahoitus Multiproksitutkimuksen suuntaaminen. Lustimaa-hankkeessa painotetaan kansainvälisesti tärkeitä ja ajankohtaisia tutkimusaiheita. Vierailevilla tutkijoilla, jotka itse rahoittavat toimintansa, on omia toiveitaan työnsä sisällöstä. Tämä sopii hyvin, sillä heidän toivotaan osaamisellaan ja omilla tutkimusideoillaan suuntaavan myös hankkeen tutkimustoimintaa. Jotta hankkeen kysymyksenasettelu silti säilyisi hyvänä, on viitekehys laadittava siten, että multiproksitutkimuksen reunaehdot tulevat turvatuiksi. Lustimaassa tarvitaan Lustian tapaan oma Lustimaa Projekti hallinnointiosahankkeensa ja projektitaulunsa, jotta tätä sekvenssityyppisesti etenevää hanketta voidaan hallitusti ohjata avaintulosten viitoittamaan suuntaan. Projektitaulussa sovellettu jäsentely auttaa myös rahoituskohteiden valinnassa, sillä esimerkiksi EU-puiteohjelmissa on myös suurprojekteihin liittyviä pikku osioita, joista jotkut voivat osua yhteen projektitaulussa esitettyjen kanssa. Multiproksitutkimuksen aloittaminen merkitsee Lustimaa-hankkeen rinnakkaista käynnistämään vähintäänkin pilottitutkimuksena jo ensi vuonna, mikäli tieteenalan huippututkijoihin luokiteltava Alexander Alekseev Pietarista saa Marie Curie-rahoituksen työskennelläkseen Metlassa. Lustia-hankkeesta, joka etenee hankesuunnittelun mukaisesti, on vaikeaa osoittaa riittävän kiinnostavaa osiota hänen erikoistumissektorilleen. Lustimaa-hankkeessa on sen sijaan on potentiaalia räätälöidä sopivia ympäristösuuntautuneeseen multiproksitutkimukseen liittyviä aiheita. Alekseevin kokemukset auttavat myös Lustimaata koskevan tutkimushankeesityksen laatimista. 23

24 Liite 6a: Ulkopuolinen rahoitus: Expression of Interest ULKOPUOLISIA RAHOITUSMAHDOLLISUUKSIA Tässä luvussa tarkastellaan Lustian lisärahoitusmahdollisuuksia. EU:n tarjoaman monipuolisen tutkimusrahoituksen vaihtoehdot ovat ensisijainen selvitysten kohde. Rahoituspohjan kehittämiseksi hankesuunnitelmaa kehitetään markkinahenkisempään suuntaan. Käytännössä asia toteutetaan lisäämällä seuraavien vuosien projektitauluihin osioita, joissa rahoittajien painottamat näkökohdat tulevat huomioiduksi. 1. EXPRESSION OF INTEREST FOR A JOINT ACTIVITY WITHIN A PLANNED NETWORK OF EXCELLENCE FOCUSING ON SUSTAINABLE FOREST MAN- AGEMENT. IDEAS FOR TOPICS TO BE INCLUDED Mauri Timonen The Finnish Forest Research Institute Rovaniemi Forest Research Station Eteläranta Rovaniemi, Finland mauri.timonen@metla.fi TITLES OF THE TOPICS: The on-going project in Metla, called Lustia (Tree-ring archives), includes the following subjects: a) building an Internet-based system for archiving, viewing and using Finnish tree-ring data. b) developing advanced tree-ring laboratory techniques for the needs of the Finnish tree-ring research. c) developing methods for combining instrumental and multiproxy data for better understanding of past climate. d) creating an on-line monitoring system for assessing the present stage of climatic and environmental changes. e) creating informative www-pages for communicating the best of our tree-ring science to the general public. 2. OBJECTIVES: a) to improve the overall international use of Finnish tree-ring data b) to improve the Finnish tree-ring laboratory infrastructure and know-how for advanced treering analysis b) to build long chronologies from tree-rings and other proxies for the needs of the Finnish palaeoclimatic research) c) to obtain better understanding about the natural long-term variations in the Finnish climate and environment; c) to apply this information to predicting future climatic and environmental changes; d) to assess the impacts of human activities in climate and environmental changes. 3. DESCRIBE THE PLANNED ACTIVITY BRIEFLY We use mainly Finnish tree-ring information and apply dendrochronological methodologies. We pay a major attention in our climatic research to the 7520 years long year-exact tree-ring chronology of timberline pine (published in the Holocene special edition in 2002). 24

25 Liite 6a: Ulkopuolinen rahoitus: Expression of Interest We have collected and plan to collect more data for building nationwide regional chronologies of Scots pine (500 yrs), Norway spruce (250 yrs) and birch (150 yrs). Climatic and environmental monitoring are based on the Finnish meteorological data, climatic data (NAO, AO), tree-ring data and other proxies (e.g. lake sediments, pollen, changes in fauna and flora). Our work is sufficiently networked (Finnish, other European, US and Russian members) 4. ENVISAGED ACTIVITIES Developing networked multiproxy research and establishing a multiproxy laboratory unit in Finland will be focused after the tree-ring archives development and data storing have been completed. Which of the activity types listed below you can envisage for this topic within the planned NoE (tick appropriate) Tick X X X X X x x x x Type of activity 1. Integrated R&D activities (Following common roadmap; pursuing joint objectives; in long term perspective, often multi-disciplinary) 2. Specific integration support activities, namely: Mutual adaptation of NoE members research programmes Linkage of members by means of advanced Information and Communication Technologies Exchange of personnel (promotion of gender equality) Development/use of joint research facilities Joint management of the knowledge produced 3. Spreading of excellence/competence : Training of non-member organisation researchers Dissemination / transfer of knowledge Communication activities on network aims and achievements Support of technological innovation for SMEs (take-up) Analysis of relevant science and society issues 5. RELEVANCE TO THE OBJECTIVES OF THE GLOBAL CHANGE AND ECOSYSTEMS SUB-PRI- ORITY6 The objectives of my planning agree very well to these criteria. 6. POTENTIAL IMPACT: (a) why Europe has a need to strengthen or reinforce S&T excellence on the topic concerned by means of a restructuring of the existing research capacities and the way research is carried out Integrating of information and the roundtable discussions are necessary in the present-day research. 6 OVERALL OBJECTIVES OF SUB-PRIORITY GLOBAL CHANGE AND ECOSYSTEMS The research on global change and ecosystems has to be considered as a major support to the EU strategy for Sustainable Development which has been decided in 2001 at Göteborg and which has been enlarged to an international scale in the context of the Johannesburg Summit on Sustainable Development (SD) in The programme of activity offered by the Sub- Priority "Global Change and Ecosystems" will strengthen the necessary scientific knowledge for the future orientation of the SD strategy and the 6 th Environment Action programme; it will also provide the socio-economic tools and assessments and the overall management practices. Furthermore it will ensure their implementation at the enlarged EU level and, when relevant, at the world level. 25

26 Liite 6a: Ulkopuolinen rahoitus: Expression of Interest (b) how the network will help achieve this A lot: combining know-how, exchanging branches of sciences and utilizing the infrastructures of organizations will make it easier to work more efficiently with less own resources. 7. LINKS TO OTHER ONGOING/PLANNED 6 TH FP PROJECTS, OR OTHER RELEVANT COM- MUNITY ACTIVITIES (SUCH AS FOREST FOCUS) 8. PARTNERSHIP Who would be the relevant institutes/researchers to be included in the joint activity for this topic: Organisation Contact information (can be filled in later) University of Helsinki, Geology Matti Eronen University of Joensuu Taneli Kolström University of Oulu, Geography Olavi Heikkinen UFZ Centre for Environmental Research Tatjana Böettger PEER/SYKE? University of Arizona, LTRR Thomas Swetnam University of Nevada Peter Wigand University of East Anglia, CRU Keith Briffa University of Tromso Andreas Kirchhefer 9. OTHER COMMENTS/IDEAS/SUGGESTIONS: There is a real need for making it easier to find funding for covering the traveling cost of non- European expertise that come e.g. to network meetings, seminars or special teaching purposes or who want to stay for a shorter period (1 week to 3 months) as an invited research specialist. Their help may be of the greatest importance to our European research. 26

27 Liite 6b.Muut rahoituslähteet 2. SUOMEN AKATEMIA: INFRASTRUKTUURIOHJELMA Infrastruktuuriohjelman haku poikkeaa tutkimusrahoituksen hakemisesta. Suomen Akatemia käynnistää vuonna 2004 infrastruktuuriohjelman, jossa yliopistojen ja erityisistä syistä myös muiden organisaatioiden kansallisesti merkittäviä infrastruktuureja rahoitetaan noin 20 miljoonalla eurolla. Ohjelmassa rahoitetaan esimerkiksi tutkimuslaitteita ja -laitteistoja sekä niiden verkostoja, tieteellisiä kokoelmia, tietoarkistoja, tietokantoja ja ohjelmistoja. Ohjelmassa ei rahoiteta tavanomaisia laite- ja tarvikekuluja, normaalitoimintaan kuuluvia aineisto- ja kirjallisuushankintoja, laitteistojen asennusta ja huoltoa eikä tieteellisten kokoelmien tai tietokantojen käyttöä. Rahoitettavien infrastruktuurien on oltava strategisesti merkittäviä ja niiden on liityttävä tutkimukseen ja/tai tutkijankoulutukseen. Infrastruktuuriohjelman hakumenettely poikkeaa Akatemian tutkimusrahoituksen hakemisesta. Tutkijoiden sijaan hakijoina ovat yliopistot, tutkimuslaitokset tai muut taustaorganisaatiot, joiden tulee myös asettaa infrastruktuuriesityksensä tärkeysjärjestykseen kuultuaan ensin tiedekuntia, osastoja, biokeskuksia ja erillislaitoksia. Tärkeysjärjestykselle tulee esittää lyhyt perustelu. Jokaisella ehdotetulla infrastruktuurilla tulee olla vastuullinen johtaja, jolla on ollut Akatemian tutkimusrahoitusta vuoden 1997 jälkeen. Hakijaorganisaatioiden tulee myös sitoutua vähintään 25 prosentin omavastuuosuuteen. Sitoumuksen allekirjoittaa henkilö, jolla on oikeus sitoutua vaadittavaan omavastuuosuuteen organisaation puolesta. Hankintojen hinnat on esitettävä arvonlisäverollisina, koska Akatemian myöntämästä määrärahasta on maksettava arvonlisävero. Hakija toimittaa Akatemialle jokaisesta infrastruktuuriehdotuksesta korkeintaan kolmen sivun mittaisen suunnitelman. Suunnitelma sisältää kuvauksen hankittavasta infrastruktuurista, perustelun infrastruktuurin tarpeellisuudesta korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen kannalta sekä infrastruktuurin strategisesta ja valtakunnallisesta merkittävyydestä, selvityksen infrastruktuurin yhteiskäytöstä esimerkiksi muiden ryhmien tai yliopistojen kanssa ja arvion infrastruktuurin merkittävyydestä tutkimustuloksen hyödyntämisessä. Jokaiseen suunnitelmaan on liitettävä infrastruktuurin vastuullisen johtajan toimittama korkeintaan kahden sivun mittainen ansioluettelo, lista enintään kahdestakymmenestä tärkeimmästä julkaisusta ja ilmoitus, mistä Akatemian tutkimushankkeesta hänellä on tai on ollut rahoitusta vuoden 1997 jälkeen. Suomen Akatemia päättää rahoituksesta alkuvuodesta 2004 ja myönnetty rahoitus on käytettävä vuoden 2004 aikana. Rahoitus suunnataan pääasiassa uusiin hankintoihin, mutta hyvin perustelluista syistä voidaan poikkeuksellisesti rahoittaa myös vuoden 2003 aikana tilattuja ja toteutuneita infrastruktuureita, joita ei ole vielä maksettu. Rahoituksen saajan eli yliopiston tai muun taustaorganisaation on annettava Akatemialle selvitys rahoituksen käytöstä mennessä ja vastuullisen johtajan on toimitettava selvitys infrastruktuurin merkityksestä ja vaikuttavuudesta kesäkuussa Yliopistot tai muut taustaorganisaatiot toimittavat tärkeysjärjestykseen asettamansa infrastruktuuriehdotuksensa Suomen Akatemian kirjaamoon kuutena kappaleena (alkuperäinen ja viisi kopiota) mennessä. Haussa ei käytetä Akatemian hakulomaketta, vaan hakemukset ovat vapaamuotoisia. Hakemuksia ei voi jättää sähköisen asioinnin palvelun kautta. Lisätietoja ohjelmasta kuten hakemusten arviointi- ja päätöksentekokriteerit on ohjelman verkkosivuilla Tutkimusohjelmat/Vuonna 2003 haettavana olevat tutkimusohjelmat/infrastruktuuriohjelma Lisätietoja: tiedesihteeri Jussi Lindström (biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen yksikkö), p. (09) , tiedesihteeri Maija-Liisa Toikka (kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen yksikkö), p. (09) , ;tiedesihteeri Janica Ylikarjula (luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen yksikkö), p. (09) , tiedesihteeri Jukka Reivinen (terveyden tutkimuksen yksikkö), p. (09) , 27

28 Liite 6b.Muut rahoituslähteet 3. EU:N KUUDES PUITEOHJELMA Eurooppalainen tutkimusrahoitus tarjoaa myös Lustia-hankkeelle runsaasti mahdollisuuksia. Yhtenä lähtökohtana ovat pienimuotoiset STREP Specific Targeted Research Project, CA (Coordination Action) ja SSA (Specific Support Action) rahoitusmuodot, jotka saattavat soveltua Lustian toimintamalliin. Hankkeessa työskentelevien ulkomaisten tutkijoiden rahoitus pyritään järjestämään mm. Marie Curie actions ryhmään kuuluvilla rahoituksilla. Esimerkiksi venäläisille tutkijoille soveltuu Proposals for Marie Curie Intra-European Fellowships. Euroopan Tiedesäätiö, ESF, julistaa haettavaksi rahaa ilmaston muutosta ja hiilen kiertoa koskevaan tutkimukseen. Haettavana olevan ohjelman nimi on EuroCLIMATE ja se kuuluu osana ESF:n äskettäin lanseeraamaan EUROCORES (Collaborative Research Programmes)-ohjelmaan. EUROCORES-ohjelma on perustettu luomaan yhteistyötä kansallisten rahoittajien kesken ja Suomesta ohjelmaan kuuluu Suomen Akatemia. Lustia-hanke osallistuu hakuun yhdessä ilmatieteenlaitoksen ja GTK:n kanssa. Lustian hankesisällön, tutkimusideoinnin ja verkostoyhteistyön täsmentyessä myös EUrahoitusvaihtoehtoja koskevat suunnitelmat voidaan esittää yksityiskohtaisemmin. 4. SUOMALAIS-AMERIKKALAISET PROJEKTIT Lustian vuoden 2003 tulostavoitteeksi on asetettu METLA-ARIZONA-PROJEKTIN (TULOSTA- VOITE 551) käynnistäminen. Olen keskustellut aiemmilla matkoillani suomalais-amerikkalaisen yhteistyön kehittämisestä mm. professoreiden Thomas Swetnam (LTRR:n johtaja), Bryant Bannister, Jeffrey Dean, Harold Fritts, Malcolm Hughes, Paul Sheppard sekä tutkijoiden Rex Adams, Gary Funhouser, Thomas Harlan, Martin Munro ja Ramzi Touchan kanssa. Keskusteluissa on käsitelty mm. lustoaineistojen arkistointia, pitkien lustosarjojen kehittämistä, dendroklimaattista ilmastotutkimusta, Internet-sivustoprojekteja ja lustolaboratoriotekniikan kehittämistä. Professori Jeffrey Dean kiteyttää yhteistyöaikeet seuraavasti: I'm delighted to hear about the good prospects for your LUSTIA Project. It sounds very exciting and will be an important advance in world dendrochronology. I would be happy to help in any way I can, and I'm sure the LTRR would be glad to cooperate as an institution. Viesti kannustaa Lustia-hankkeen kansainvälisen toiminnan kehittämiseen ja sisältää ehdotuksen metlalais-arizonalaisen yhteistyön vakiinnuttamisesta. Aika näyttäisi siis olevan otollinen Metlan ja Arizonan yliopiston välisen virallisemmankin yhteistyön käynnistämisen. Deanin esittämät ajatukset ovat tietenkin viitteellisiä ja jättävät yhteistyömuodot vapaasti ideoitavaksi ja neuvoteltavaksi. Lustia-hankesuunnitelmassa esitetyt ajatukset muodostavat luontaisen lähtökohdan käytäville neuvotteluille. Yhteistyöhalukkuutta siis löytyy, kunhan vain löydetään järkevät toimintamuodot. Uskon niiden löytyvän, kun mukautetaan Lustia-hankesuunnitelman tulosalueita tai tulostavoitteita LTRR:ssä käynnissä tai suunnitteilla oleviin projekteihin. Thomas P. Harlan johtaa kesäisin White Mountains-vuorten vihnemäntytutkimusleiriä, jossa kerätään ja analysoidaan noin 30-jäsenisen tutkimusryhmän voimin vuosilustoaineistoa vihnemännyn yli vuotisen lustosarjan viimeisenkin, noin 150 vuoden pituisen aukon täyttämiseksi (BRISTLECONE COLLECTION PROJECT). Projektissa on suunnitteilla myös vedenalaisen lustoaineiston keruuta, jossa Harlan suunnittelee käyttävänsä asiantuntemustani, edellyttäen, että hän pystyy järjestämään rahoituksen. Leirin toisena aihepiirinä, joka kiinnostaa minua erityisesti, on Harlan vetää myös vihnemäntyaineistojen arkistointiprojektia (BRISTLECONE WEB PRO- JECT, joka sisältää maasto- ja sisätyötä sekä arkistoinnin suunnittelu-, kehittämis- ja testaustyötä. Lustia-hanke ja Bristlecone Web Project ovat rinnakkaishankkeita, joita on kehitetty läheisessä yhteistyössä useiden vuosien ajan. Olemme sopineet avoimesta yhteistyöstä tiedonvaihdossa ja sovellusten jakamisessa, miskä on ollut hyötyä Lustian tiedonhallintaa kehitettäessä. 28

29 Liite 6b.Muut rahoituslähteet LTRR:n varastoissa olevat noin näytettä aiotaan arkistoida web-pohjaiseen tietojärjestelmään. Lustian toimintaideat kiinnostavat arizonalaiskolleegoita, mikä on herättänyt heidän mielenkiintonsa saada Lustian panosta mukaan projektiin. Yhteistyön muodoista, yksityiskohdista, työnjaosta, rahoituksesta yms. seikoista on sovittu keskusteltavaksi erillisessä tapaamisessa. 5. POHJOINEN ULOTTUVUUS (PU) Kuolan lustotutkijat professori Shiatovin johdolla ovat laatineet noin 1000-vuotisen sarjan Lapin 7520-vuotisen mäntylustosarjan perusteella. Dr Tatjana Böttger, joka oli keskeisessä roolissa Kuolan sarjan ajoitustyössä, on lupautunut toimimaan linkkinä PU:n lappilais-venäläistä yhteistyötä kehitettäessä. 6. METSÄMIESTEN SÄÄTIÖ Metsämiesten säätiöltä haetaan tukea kansallisesti arvokkaan arkistointityön kustannuksiin. 7. METSÄTIETEELLINEN SEURA Metsätieteellisen seuran mielenkiintoa lustoaineistojen arkistointityöhön testataan sopivasti muotoillulla rahoitusesityksellä. 8. METLAN ART-, YRT- JA MUUT RAHOITUKSET Asiakasperusteiseen rahoitukseen perustuvia pienimuotoisia toimeksiantoja on maksuliikenteen osalta kehitettävä: nykyinen systeemi, jossa valtaosa tuloista ohjataan asemien sijasta keskusyksikköön, motivoi heikosti toimeksiantoihin. 9. METSÄHALLITUS Metsähallitus on käyttänyt silloin tällöin lustotutkimuksen asiantuntemusta esimerkiksi metsäpalotutkimuksissa. Tarve Lustian asiantuntemukseen kasvanee mm. puistohankkeiden edetessä. 29

30 Liite 8: Hankkeen toiminta vuonna LUSTIAN ENSIMMÄINEN TOIMINTAVUOSI 2003 Lustia-hanke käynnistyi vuoden 2003 alussa. Liitteessä 3 kuvataan hankkeen toimintasuunnitelma ja liitteessä 4 vuoden 2003 suunnitelma. Ensimmäisenä toimintavuonna on keskitytty osahankkeeseen 2 (Lustia-arkistot), jossa tämän vuoden tavoitteena on toimiva tiedonhallintaratkaisu lustodatojen, lustonäytteiden ja niihin liittyvien dokumenttien arkistoimiseksi. SEURANTARAPORTTI VUODELTA 2003 Hankkeen tunnus, vetäjä, kotiyksikkö ja kesto 3380 Timonen, Mauri, RO, 2003 Nimi ja tulosyksikkö Lustia - Lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke, RO KULUNEEN VUODEN TULOSTOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN Yhteenveto: Hankkeen toimintavuosi 2003 toteutettiin ns. pilottiselvityksenä, jonka tavoitteena oli valmistella hankkeen varsinaista käynnistämistä vuonna Pilottivuoden tärkeimmät hanketta koskevat päätelmät ovat: Täsmennettiin edelleen hankkeen laboratorio- ja kehittämistoimintoa erotukseksi varsinaisesti lustotutkimustoiminnasta, jota kehitetään erillisessä multiproksitutkimuksen viitekehyksessä (Lustimaa-projekti). Lustimaa-projekti etenee aluksi ulkomaisten vierailevien tutkijoiden voimin. Lustiahanke on mukana laboratoriotoimintojen mahdollistamissa puitteissa. Lisättiin viidenneksi osahankkeeksi Lustia Projekti, jossa vastataan hankkeen hajautetun toimintamallin ja laitostasoisen toiminnan aiheuttamista suunnittelutarpeista sekä erityistehtävien kuten ulkopuolisten resurssien hankkimisesta ja verkostoyhteistyön kehittämisestä. Kehitettiin hankkeelle oma projektinhalllintamallinsa Excel-pohjaiseen projektitauluun perustuen. Toimintavuoden kokemukset ja toiminnan jatkoehdotus kirjattiin 51-sivuiseen Lustia 2004-suunnittelupaperiin, joka käsiteltiin Metlan johtoryhmässä. Thetjen päätösten perusteella hanke laajennetaan laitostasoiseksi toiminnaksi. Hankesuunnitelmassa vuodelle 2003 asetetuista toimintatavoitteiden toteutumisesta on ohessa osiokohtainen erittely. Lustian pilottivuodelle 2003 asetetut tavoitteet täyttyivät hyväksytyn hankesuunnitelman myötä. Hankkeen muusta toiminnasta ohessa yksityiskohtaisempi selonteko. 30

31 Liite 8: Hankkeen toiminta vuonna LUSTIALABORATORIOT 11 LUSTOAINEISTOJEN TUOTTAMINEN 111 VUOSIOHJELMAN TOTEUTUS (JATKUVA) o Tarvittavat mittaukset saatiin tehdyksi 12 ALUEELLISET SARJAT 121 LAPIN 7520-VUOTISEN MÄNTYLUSTOSARJAN TÄYDENTÄMINEN (JATKUVA) o Lisäaineistoa hankittiin sarjan pidentämiseksi nykyisestä 7520-vuodesta noin 8000 vuoteen. Ajoitukset kesken. 122 GUSTAF SIREN V JULKAISEMAN MÄNTYLUSTOSARJAN ARKISTOKUNTOON SAATTA- MINEN (2003) o Sirenin kaksi pahvilaatikollista lustodokumentteja saatettiin arkistointikelpoiseksi. Hänen 780-vuotisen mäntysarjansa näytteet ja lustonmittausliuskat käsiteltiin. Näytteet liimattin kourualustoihin (uusi menetelmä). 123 ETELÄ-SUOMEN 1000-VUOTISEN MÄNTYLUSTOSARJAN VIIMEISTELY RAPORTOINTI (2003) o Raporttia valmisteltiin yhdessä Helaman ja Lindholmin kanssa. Käsikirjoitus valmistunee vuoden 2004 aikana 13 LUSTOTUTKIMUSMENETELMÄT 131 KINSYS-PÄIVITYKSET (JATKUVA) o Ohjelmistoon tehtiin toimintavuoden aikana vai pieniä parannuksia. 132 LUSTIA-KÄSIKIRJA (JATKUVA) o Käsikirjaan koottu noin 50 sivun verran lustotutkimukseen liittyviä ohjeistuksia. 14 LUSTOLABORATORIOTEKNIIKKA 141 KOLARIN UUDEN LUSTONMITTAUSLAITTEISTON ASENTAMINEN (2003) o Yhteistyötä Kari Sauvalan kanssa. Laitteisto saataneen asennetuksi vuoden 2003 loppun mennessä 15 METLAN LUSTOLABORATIOT 151 METLAN LUSTOAINEISTOJEN LAATUKONTROLLOINTI (JATKUVA) 31

32 Liite 8: Hankkeen toiminta vuonna o Toimintaa JORY:n päätöksellä vain Rovanimen ja Kolarin aineistojen osalta 16 ASIANTUNTIJAPALVELUT 161 AJOITUSPALVELUT (JATKUVA) o Toimintavuoden aikana tehtiin muutamia kymmeniä ajoituksia koulutustarkoituksissa. Lisäksi toimintavuoden aikana tehtiin puolenkymmentä pr-luonteista ajoitusta. 2 LUSTIA-ARKISTOT 21 LUSTODATA-ARKISTO 211 LUSTOTIETOARKISTON ATK-SOVELLUKSEN KEHITTÄMINEN (2003) o Sovelletaan uusinta teknologiaa edustavaa Microsoft Visual.net 2003-ohjelmistoa, joka on kehitetty erityisesti Internet-pohjaiseen tiedonhallintaan. Arkistosovelluksen testiversio saataneen käyttöön vuoden loppuun mennessä 212 LUSTOTIETOARKISTON AINEISTOHANKINTA (JATKUVA). o Laatutarkistettiin vanhoja lustoaineistoja arkistointia varten. 22 LUSTONÄYTEARKISTO 221 LUSTONÄYTEARKISTON PERUSTAMINEN (2003) o Teuravuoman säilytystilat kunnostettiin lustonäytteiden arkistointiin soveltuvaksi 222 LUSTONÄYTEARKISTON AINEISTOHANKINTA (JATKUVA) o Kolarin Teuravuomalle perustettiin näytearkisto. Arkiston ensimmäiset aineistot sisältävät metsäpalotutkimuksen ja Advance-10K:n näytekiekkoja. 23 LUSTIAMUSEO 231 LUSTIAMUSEON PERUSTAMINEN (2003) o Työ etenee suunnitellusti kohdan 211 edistymisen rytmissä 232 LUSTIAMUSEON AINEISTOHANKINTA (JATKUVA) o Kartoitettiin jo olemassa oleva museomateriaali 233 LUSTIAN PYSYVÄT NÄYTTELYT (JATKUVA) o Museon aineistonhankinta käynnistettiin julkisella tiedottamisella sanomalehdessä ja radiossa. 32

33 Liite 8: Hankkeen toiminta vuonna LUSTIA DIGIVIDEO 241 LUSTIA DIGIKUVAT (JATKUVA) o Digikuva-arkiston perustamisvaihtoehdot kartoitettiin. 242 LUSTIA DIGIVIDEOT (JATKUVA) o Perustettiin Lustia-hankkeen digi-videoryhmä Rovaniemen ja Kolarin asemien kuvaajista. 25 LUSTIA-ARKISTOLIITTYMÄ 251 LUSTIA-ARKISTOJEN KÄYTTÖLIITTYMÄT (2003) o Työ etenee suunnitellusti kohdan 211 edistymisen myötä. 26 LUSTIA-ARKISTON LAATUJÄRJESTELMÄ 261 ARKISTOINNIN MENETELMÄT (JATKUVA) o Käytiin alustavaa keskustelua arkiston laatujärjestelmän kehittämiseksi. 262 LUSTIA-ARKISTOINNIN KÄSIKIRJA (JATKUVA) o Käytiin alustavaa keskustelua ohjeiston kehittämiseksi. 3 KASVUN VAIHTELU 31 GIS- JA GPS-SOVELLUKSET 311 GIS-TRENDIPINTAINDEKSIT (JATKUVA) PÄÄTETTIIN KÄYNNISTÄÄ TOIMINTA VASTA 2004, KUN SAADAAN ALUEELLISESTI KATTA- VAMPI AINEISto käyttöön. 312 OZIEXPLORER-MAAILMA (JATKUVA) o Hankittiin australialainen OziExplorer ohjelmisto, joka on kehitetty GPS-laitteiden tietojen pc-pohjaiseen käsittelyyn ( ). Ohjelmisto hyväksyy minkä tahansa skannatun karttapohjan. Siihen sisältyvä kätevä 3D-ominaisuus mahdollistaa kokeiden, koealojen tai puiden sijainnin kolmiulotteisen maastotarkastelun, mikä antaa uuden näkökulman Metlan koealakarttojen esittämiseen. Ohjelmisto, josta on tarjolla myös suomenkielinen versio, toimii myös kotimaisessa yhtenäiskoordinaatistojärjestelmässä. OziExploreria voidaan soveltaa myös pienin muutoksin vaikkapa metsän kasvattamiseen puukohtaisin mallein. Neuvottelut ohjelmiston tekijän Des Newmanin kanssa tarvittavista parannuksista ovat käynnissä. 33

34 Liite 8: Hankkeen toiminta vuonna OziExploreria tukeva Global Mapper ohjelmisto ( on GISsovellus, jolla voidaan ladata Internetistä paikkatietoa, katsella ja muokata sitä sekä lisätä siihen omaa grafiikkaa. Muokatut kaksiulotteiset karttapohjat monipuolistavat OziExplorerin mahdollisuuksia paikkatiedon kolmiulotteisessa esittämisessä. 32 ILMASTOINDEKSIT 321 LAPIN VUOSILUSTOINDEKSI (JATKUVA) o Vuoden 2003 indeksiaineiston keruu siirrettiin ensi vuodelle säästösyistä 33 YMPÄRISTÖTEKIJÖIDEN AIHEUTTAMAT KASVUHÄIRIÖT 331 MONDO MINING OY:N TALKKIPÄÄSTÖT VUOKATISSA (2003) o Raimo Sutisen (GTK/Rovaniemi) ja Metlan yhteistyönä tehtävä lustoselvitys Mondo Mining Oy:n talkkipäästöistä Vuokatissa saataneen painoon tämän vuoden puolella. 332 SYÖTTEEN METSÄPALOT (2003) o Päätettiin laatia raportti vasta vuonna 2004 laajemman tutkimusryhmän voimin. 34 MULTIPROKSIT 341 PUULUSTOT JA JÄRVISEDIMENTIT PROKSITUTKIMUSTEN AINEISTOINA; SELVITYS (2003) o Päätettiin laatia raportti vasta vuonna 2004 laajemman tutkimusryhmän voimin. 342 PUULUSTOT JA NAO (2003) o Marc Maciaksen ym. kanssa puulustoista tehty tutkimus Lapin männyn ja suurilmaston välisistä suhteista tarkastuskierroksella. 4 LUSTIAMAA 41 LUSTIAMAAN LIITTYMÄT 411 LUSTIAMAAN KÄYTTÖLIITTYMÄ (JATKUVA) o Lustian web-sivustojen latiminen aloitettiin. Hankittiin sivuille oma verkkotunnuksensa lustia.fi. Linkki viittaa toistaiseksi kansalliseen sivustoon Fintrlabs ( 42 UUTISLUSTIA 421 AJANKOHTAISTA LUSTOTUTKIMUKSESTA (JATKUVA) O LUSTIA-INTERNET-SIVUSTOA EI VIELÄ AVATTU 34

35 Liite 8: Hankkeen toiminta vuonna RAPORTTILUSTIA 431 RAPORTTIVELHO (JATKUVA) o Osa raporttimalleista julkistetiin Lustian hankesuunnitelman (vers ) liitteissä 6a-6e 45 TARINALUSTIA 451 DENDROSUOMI (JATKUVA) o Lustia-Internet-sivustoa ei vielä avattu 46 ESITYSLUSTIA 461 KANSANTAJUISET ESITYKSET (JATKUVA) o Kaksi Lapin Kansan 3/4-sivun juttua; haastattelut Metsäradiossa ja Lapin Luontoradiossa. o Lustia-hankkeesta tiedottaminen kansainvälisessä INQUA-kokouksessa Renossa LUSTIA PROJEKTI 51 PROJEKTIN OHJAUS 511 VUOSISUUNNITELMAT (JATKUVA) o Lustia-hankesuunnitelman ja jatkosuunnitelman 2004 laatiminen 52 RAPORTOINTI+VIESTINTÄ 521 HANKKEEN RAPORTTISARJA (JATKUVA) o Laadittiin ensimmäinen Lustia-logoja kantava 13-sivuinen ajoitusraportti (Timo Karjalaisen fossiilipuut) o Hankesuunnitelmaraportit: Lustia-hankesuunnitelma 2003, 45 s., Lustia 2004-jatkosuunnitelma 2003, 51 s. 522 HANKKEEN TIEDOTUSTOIMINTA (JATKUVA) o Lustiasta ja lustotutkimuksista akaksi viikonvaihdeartikkelia Lapin Kansassa, esiintyminen Metsäradiossa ja Ylen Luonto-ohjelmassa. Lapin pitkän lustosarjan esittely Usan Renossa pidetyssä INQUA-kokouksessa. 53 TULOKSELLISUUS+KEHITTÄMINEN 531 TULOKSELLISUUSANALYYSIT (JATKUVA) 35

36 Liite 8: Hankkeen toiminta vuonna o Hankkeen tuloksellisuutta ei vielä arvioida sen pilottivaiheen vuoksi. 532 TOIMINNAN SOPEUTTAMINEN (JATKUVA) o Toimintavuoden aikana hankkeeseen lisättiin joitakin uusia osioita ja henkilöresursseja. 533 HANKKEEN RESURSSIEN HANKINTA (JATKUVA) o Laaditiin suunnitelma Lustia-hankkeen rahoitushankintatoiminnaksi (Lustia 2004, vers tai uudempi). 54 LUSTIAKOULU 541 HANKKEEN SISÄINEN KOULUTUS (JATKUVA) o ToistaiseksiRovaniemen ja Kolarin lustohenkilöstön jatkuvamuotoista koulutusta 55 KEHITTÄMISPROJEKTIT 551 METLA-ARIZONA PROJEKTI (JATKUVA) o Osallistuminen Arizonan yliopiston lustolaboratorion tutkijan Thomas Harlanin järjestämälle tutkimusleirille Hän puolestaan perehtyi Lustia-hankkeen toimintaan Rovaniemellä ja Kolarissa Vierailun tavoitteena oli paitsi tutkijoiden omien projektien välinen vuorovaikutus, myös Metlan ja Arizonan yliopiston välisen yhteistyön kehittäminen ja mahdollinen organisaatioiden välisen toiminnan virallistaminenkin. 552 LUSTOTUTKIMUKSEN VERKOSTOYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN (JAT- KUVA) o Osallistuminen monitieteiseen Inqua-kokoukseen Renossa. Uusia verkostojäseniä Nevadan yliopistosta, Lone Pine Research-konsulttiyrityksestä ja Centre for Environmental Research Leipzig-Halle (UFZ) tutkimusyhteisöstä. TULOSTEN TIIVISTELMÄ TAVOITTEET Lustia-hankkeen päätavoitteina ovat Metlan hallinnoiman vuosilustotiedon käytön tehostaminen ja lustotutkimuksen toimintaedellytysten parantaminen. Tavoitteisiin pyritään viiden toisiaan tukevan osahankkeen välityksellä. Osahankkeiden 1 (Lustialaboratoriot) ja 2 (Lustia-arkistot) päätehtävänä on tuottaa laadukasta lustotietoa sekä vastata sen saatavuudesta ja käytettävyydestä. Osahankkeessa 3 (Lustia kasvunvaihtelu) luodaan Lustoarkiston lustotietoa ja vuosittain kerättäviä päivitysaineistoja yhdistelemällä ajantasaisia ilmaston vaihteluita tai ympäristötekijöiden vaikutuksia kuvaavia aikasarjoja. Hankkeen tuottamaa monipuolista tietoa voi selailla ja tutkia käyttäjän tason ja toiveet huomioivassa viestintäosahankkeessa 4 (LustiaMaa). Lustian hajautettu laboratoriomalli, laaja tehtäväkenttä ja julkisten 36

37 Liite 8: Hankkeen toiminta vuonna arkistojen ylläpito edellyttävät sisäistä koordinaatiota hankkeen tehokkaan toiminnan turvaamiseksi. Osahankkeessa 5 (Lustia Projekti) huolehditaan mm. projektin ohjauksesta, resurssien jaosta, ulkopuolisen rahoituksen hankinnasta, koulutuksesta ja laboratorioiden välisen verkostoyhteistyön kehittämisestä. SUMMARY OF RESULTS OBJECTIVES: The main objectives of the LUSTIA -project are 1) to advance the use of tree-ring data administered by Metla and 2) to arrange better working conditions for carrying out tree-ring science in Metla. The targets will be realized running a combination of five subprojects. The main objective of the subprojects 1 (Lustia Laboratories) and 2 (Lustia Archives)is to produce qualified tree-ring data and to take responsibility for their availability and documentation. The target in the subproject 3 (Lustia Growth Variation) is to build from the data of the Lustia Archives and the annually collected data up-to-date time series describing climatic variations or effects of environmental factors. The rich information can be monitored and studied in the communications subproject 4 (LustiaLand), taking into consideration the user's desired level and special instructions. Scattered laboratory design, wide spectrum of tasks and maintaining of public archives presuppose internal coordination for effective project functioning. The subproject 5 (Lustia Project) was established to fulfill all the needs for governing the project, sharing resources, obtaining external funding, arranging training, developing network cooperation etc. 37

38 Liite 10a: Asemanjohtaja Esa Huhdan kommentoitu lausunto Lustia-hankkeesta ESA HUHDAN LAUSUNTO LUSTIASTA Kommentit: Mauri Timonen LAUSUNTO Pyydettynä lausun FM Mauri Timosen johtamasta LUSTIA-hankkeesta seuraavaa: FM Mauri Timosen johtama LUSTIA hanke on käynnistynyt vuonna 2003 pilottihankkeena. Pilottivuoden aikana hankkeen valmisteluun osallistui Kolarin tutkimusaseman johtajana FT Marja-Liisa Sutinen. Pilottivuoden aikana LUSTIA-hanke on toiminut Kolarin ja Rovaniemen tutkimusasemien yhteishankkeena. Pilottivuoden aikana Kolarin tutkimusasemalle on perustettu lustolaboratorio lustonäytteiden analysointia ja arkistointia varten. Lustotutkimuksen laboratoriohankkeen asiantuntemusta on käytetty FT Sutisen vetämässä metsärajatutkimushankeessa (3246) sen palveluja on käytetty myös FM Ilkka Vanha-Majamaan vetämässä Tulen merkitys ja käyttö boreaalisessa metsässä -hankkeessa (3303). Mielestäni LUSTIA-hanke sopii hyvin osaksi Metlan lustotutkimusta sekä järjestämään ja arkistoimaan kerättyä lustomateriaalia. Hanke sopii lisäksi hyvin Kolarin tutkimusaseman tutkimusprofiiliin ja se palvelee myös aseman muita tutkimushankkeita. LUSTIAn tulokset sopivat Kolarin tutkimusaseman metsäluonnon monimuotoisuuden tutkimusosioon sekä menetelmällisenä että itsenäisenä tutkimushankkeena. Hyvän kansainvälisen verkostoitumisen ansiosta LUSTIA edistää kansainvälistä tutkijatoimintaa Kolarin tutkimusasemalla. LUSTIA edistää paitsi Kolarin tutkimusaseman myös koko Metlan tutkimustoiminnan popularisointia. Lisäksi LUSTIAssa on potentiaali olla tärkeä osa Kolarin tutkimusaseman ART-toimintaa. Huomioon ottaen hankkeen laajuuden ja resurssoinnin voimakkuuden, olisi kuitenkin mielestäni tarkoituksenmukaista pyytää hankkeesta pilottivaiheen jälkeen myös Metlan ulkopuolinen evaluointi. Tämä menettely on paikallaan erityisesti, mikäli hanke aiotaan käynnistää tulevaisuudessa laitostasoisena kokonaisuutena. Kommentti: Uudet arvioinnit hankkeen tässä vaiheessa eivät tuone merkittävää lisäarvoa Lustiaan, sillä Metlan lustotutkimuksen menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuuskin ovat melko perusteellisesti selvitetyt niin kotimaisesta kuin kansainvälisestäkin näkökulmasta tarkastellen. Mitä sillä tarkoitan, selviää seuraavassa hiukan yksityiskohtaisemmassa tarkastelussa. Lustian hankesuunnitelman taustavaikuttajina ovat olleet sekä kotimaiset että ulkomaiset asiantuntijat vuodesta 1994 lähtien. Lustiassa huomioon otetut asiat ilmenevät vuoden 2003 hankesuunnitelmasta (kohta 2.5, s. 10) poimitusta yhteenvedosta: Lustotutkimuksen järjestäytymiseen liittyvä suunnittelu aloitettiin aiemman toiminnan tuloksellisuuden state-of-the-art tarkastelulla. Muun muassa seuraavia asioita pohdittiin: - kasvu- ja tuotostutkimukseen liittyvien lustotutkimusten tarpeet; - kokemukset kansallisesta lustotutkimusyhteistyöstä yliopistojen, metsähallituksen ja muiden organisaatioiden kanssa; - kokemukset kansainvälisestä lustotutkimuksesta, jota edustavat mm. eurooppalainen yhteistyö ADVANCE-10K projektissa sekä yhteistyö Arizonan ja Columbian yliopistojen kanssa; - KINSYS-lustotietojärjestelmän toimivuus; - KINSYS-laatujärjestelmän toimivuus; - lustolaboratorioinfrastruktuurin toimivuus; - kansallista lustotutkimusta edustavan FINTRLAB sivuston nykytila ja sen käyttökelpoisuus uuden hankkeen Internet-pohjaisen käyttöliittymän suunnittelussa sekä - lustotutkimuksen ekstensiotoiminnan tulokset. Lisäksi arvioitiin lustotutkimuksen tulevat tarpeet: 38

39 Liite 10a: Asemanjohtaja Esa Huhdan kommentoitu lausunto Lustia-hankkeesta - Metlan kasvututkimuksen kehittämistarpeet; - kansallisen ja kansainvälisen lustotutkimuksen kehittämistarpeet; - Metlan koetoiminnan näkökulma lustotutkimuksen kehittämiseen; - Metlan lustolaboratorioiden yleinen kehittäminen; - Kolarin tutkimusaseman tutkimustoiminnan kehittäminen; - Rovaniemen ja Kolarin asemien työnjaon kehittäminen lustotutkimuksissa; - tutkimustiedon välittämiseen liittyvät näkökohdat ja - käytettävissä olevat resurssit. Lustotutkimuksen kansainvälisen kehittämisen ensimmäisenä vuonna 1994 tutustuin seitsemän viikon ajan Arizonan yliopiston lustotutkimuslaboratorion (Laboratory of Tree-Ring Research tai LTRR) toimintaan. Matkaan sisältyi lustotutkimuksen yli 300 tutkijaa koonnut kansainvälinen kokous, alan tunnetuimpien edustajien (Briffa, Cook, Eckstein, Fritts, Luckman, Schweingruber, Vaganov, Grissino-Mayer) vetämä dendroekologinen kenttäviikko Chiricahuan vuorilla Kaakkois-Arizonassa sijaitsevalla biologisella tutkimusasemalla (Southwestern Research Station) sekä kahdenkeskiset keskustelut LTRR:n johtajien (Bannister, Hughes) että sen tutkijoiden kanssa. Matkaa varten olin laatinut Metlan lustotutkimusta koskevan kehittämissuunnitelman 7, jota apuna käyttäen oli helppoa päästä keskusteluyhteyteen asianosaisten kanssa. Saadun palautteen kokosin lustotutkimuksen state-of-the-art -raportiksi 8, joka edelleenkin on hyvä peruspaperi Lustian kehittämisessä. Lustotutkimuksen sisäinen evaluointi jatkui vuonna 1996 uudella kansainväliseen arviointiin suunnatulla kehittämispaperilla 9 sekä vuosina Dendrokronologian laboratorion (RDL) toiminnan kehittämistä käsittelevillä vuosiraporteilla 10. Vuonna 1996 tehtiin myös Metlan toimeksiannosta Risto Jalkasen suorittama evaluaatio RDL:n toiminnasta. Vuosina oli vuorossa Briffan vetämä yhdeksän Euroopan maan EU-hanke Advance-10K, jossa suomalaisen osapuolen tehtävänä oli saattaa radiohiiliajoituksella yli 7400-vuotiseksi arvioitu Lapin mäntylustosarja vuodentarkaksi. Projektin vetäjänä toimineen Briffan ohjauksessa pääsin perehtymään vallitseviin ajoitustekniikoihin. Tuhansiin nousevan näytemäärän vuoksi ajoittaminen oli kovin hidasta, mikä pakotti miettimään nopeampien menetelmien kehittämistä. Ajoitusten rutiininomaisuus antoi mahdollisuuden tehostaa toimintaa ohjelmallisesti. Vähitellen syntyi KINSYS-Cofecha ksi nimetty ajoittamisen tukiohjelmisto, joka sai järjestäytyneen muotonsa KINSYS-ohjelmistopaketissa. Kehittämistyössä syntyi myös joukko tilastollisia tunnuksia, joita voidaan käyttää sekä ajoitustulosten arviointiin että valmiiden sarjojen standardinomaiseen kuvailuun esimerkiksi referoiduissa julkaisuissa. Lustotutkimuksen menetelmiä on evaluoitu useiden hankkeiden yhteydessä. Antti Isomäen Koetoiminnan tukipalvelut (3019) toimi lustotutkimuksen menetelmäkehittämisen kotihankkeena 1990-luvulla. Sen ansiosta voitiin KINSYS-järjestelmä kehittää hankesuunnitelma 2003:ssa esitettyyn laajuuteensa. Lustotutkimuksella oli merkittävä rooli Mielikäisen Kasvunvaihtelun tutkimushankkeessa (3042) vuosina ja jossain määrin myös Gustavsenin Suojametsähankkeessa (3029). Viime vuosina ( ) lustotutkimuksen menetelmäkehittelytyö sai kotinsa Marja-Liisa Sutisen vetämästä metsänrajahankkeesta, millä oli ratkaiseva merkitys Lustia-hanketta kehhitettäessä. Vuonna 2002 lustotutkimusta jälleen evaluoitiin; 7 Timonen, M The Outlines of Developing Tree-Ring Research in Finland. Review 15/10/ Review 12/3/ Timonen, M Kansainvälisen vuosilustotutkimuksen nykynäkymät ja suomalais-amerikkalaisen yhteistyön kehittäminen. Asiantuntijavierailu Yhdysvaltoihin Moniste. Rovaniemen tutkimusasema. 25 p ). Klikkaa otsikkoon saadaksesi raportti Internetistä tai siirry Fintrlab-sivustolle ( 9 Timonen, M A Framework Model for Establishing Dendrochronological Research in METLA. Working paper 1/96. Moniste. Rovaniemen tutkimusasema. 25 s 10 Timonen, M Dendrokronologian laboratorion vuosikatsaus Rovaniemen tutkimusaseman dendrokronologian laboratorion tiedonanto 2/95. Moniste.11 s. Vastaavia vuosilta

40 Liite 10a: Asemanjohtaja Esa Huhdan kommentoitu lausunto Lustia-hankkeesta tällä kertaa se tapahtui Metlan asiantuntijaryhmän voimin hanke-ehdotukseni Ilmastonmuutos ja Suomen metsät dendrokronologinen näkökulma yhteydessä. Lustotutkimus on ollut lisäksi toistuvasti erityisesti Metlan johdon arvioitavana esittämieni resurssitarpeiden, mm. virkaesitysten vuoksi, vuoksi. Metlan ulkopuolisista lustotutkijoista ovat Lustian osioita olleet arvioimassa tai kehittämässä (muutamia mainitakseni): prof. Matti Eronen (Helsingin yliopisto), prof. Olavi Heikkinen (Oulun yliopisto), Samuli Helama (Helsingin yliopisto), prof. Taneli Kolström (Joensuun yliopisto), Dos. Markus Lindholm (Helsingin yliopisto), Dos. Jouko Meriläinen (Saima Centre), Emeritus prof. Gustaf Sirén, FT Antti Ojala (GTK), FT Raimo Sutinen (GTK), Mervi Tuovinen (Oulun yliopisto); Arizonan yliopistosta johtajat: prof. Bryant Bannister, prof. Malcolm Hughes ja prof. Thomas Swetnam, prof. Jeffrey Dean ja prof. Paul Sheppard, tutkijat Rex Adams, Thomas Harlan, Richard Holmes, Dr. John King, Bob Lofgren, Dr. Martin Munro ja Dr. Ramzi Touchan sekä muista yliopistoista prof. Keith Briffa (East Anglian yliopisto), Michael Friedrich (Hohenheimin yliopisto), Dr. Andreas Kirchhefer (Tromssan yliopisto), Marc Macias (Barcelonan yliopisto), Dr. Thomas Wazny (Varsovan yliopisto), adjunct prof. Peter Wigand (Nevadan yliopisto). Edellä oleva selonteko osoittaa, että Metlan lustotutkimusta on paitsi kehitetty 10 vuoden ajan tieteellisesti arvovaltaisen tutkijajoukon opastuksella, myös evaluoitu moneen muuhun tutkimuksen aihepiiriin nähden varsin perusteellisesti. Metlan ulkopuolisen evaluoinnin käynnistäminen tässä vaiheessa, jossa perustoimintoja ollaan jo hyvässä työrytmissä kokoamassa, merkitsisi runsaasti ylimääräistä työtä ja toisi vain vähän lisäarvoa hankkeelle. Olen osallistunut lukuisiin evaluointeihin. Kokemukseni niistä ovat olleet pääsääntöisesti myönteisiä. Lustian tärkeiden evaluointien aika on vasta parin vuoden kuluttua, jolloin järjestelmä on jo tuotantokäytössä. Vastikään ( ) Rovaniemellä käyty neuvottelu Jukka Pöntisen, Lustia-tietokantojen kehittäjän Tapio Timosen ja allekirjoittaneen kanssa on sellaista toimintaa, joka vie hanketta kaikkein tehokkaimmin eteenpäin. LUSTIA-hanke sisältää kaksi lustolaboratoriota, joiden sijoituspaikat ovat Rovaniemen ja Kolarin tutkimusasemat. Laboratorioiden toimintoja tulisi kehittää siten, ettei päällekkäistä resurssointia esiinny vaan laboratoriot täydentäisivät menetelmällisesti ja/tai toiminnallisesti toisiaan. Kommentti: Päällekkäisen resurssoinnin välttämiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Viittaan hankesuunnitelman liitteeseen 3, jossa kuvataan asemien lustotutkimuksen työnjako (Lustian jatkosuunnittelu 2004, liite 2c). LUSTIA hankkeen jatkoesityksessä korostuu voimakkaasti lustoaineistojen järjestäminen, tiedottaminen ja hankkeen hallinnointi. Mielestäni LUSTIAn joitakin osahankkeita olisi tarkoituksenmukaista kehittää myös tutkimushankkeiden suuntaan. Tällöin LUSTIA sopisi paremmin Metlan tutkimuslaitosrooliin. LUSTIAlla on vahva kiinnekohta ilmaston muutostutkimukseen, mikä on tällä hetkellä keskeinen ja tärkeä tutkimusalue maailmalla. Mielestäni LUSTIAn rooli olisi olla osana globaalia ilmaston muutostutkimusta, mikä lähtökohta parantaisi hankkeen rahoitusmahdollisuuksia. Hankkeen toimintoja tulee kehittää siten, että se pystyy tuottamaan tieteellistä tietoa esim. ilmastonmuutoksen vaikutuksista myös itsenäisenä hankkeena, ei pelkästään muiden projektien osahankkeena. Kommentti: Kannatan esitettyä ajatusta tutkimustoiminnasta, mutta en kuitenkaan Lustian puitteissa. Toivon sen sijaan, että Lustian jatkohankkeeksi kaavaillun Lustimaan multiproksitutkimus alkaa versoa monipuolista lustotutkimusta. Lisäksi Metlassa tehtävä muu lustomittaustutkimus tulisi saattaa mukaan osaksi LUSTIA-hanketta. Tämä tehostaisi resurssien käyttöä ja lisäisi tutkijoiden ja hankkeiden välistä synergiaa. Kommentti: Toivon määräyskirjettä tai muuta sopivaa järjestelyä Metlalta, jotta voitaisiin vähitellen toteuttaa ajatus maailman suurimmasta ja tehokkaimmasta lustolaboratoriosta. 40

41 Liite 10a: Asemanjohtaja Esa Huhdan kommentoitu lausunto Lustia-hankkeesta LUSTIA jatkoesityksessä kuvatut siirtymäajat ( ) ja ( ) tuntuvat turhan pitkiltä ja hankkeen toimintoja tulisi kehittää siten että eri toimintojen käynnistämistä (lustolaboratoriotoiminta, arkistointi, proksitutkimuslaboratorio) saman aikaistettaisiin. Mielestäni hanke tulisi toteuttaa siten että sen edistymistä Metlassa seurataan ja uusista jatkoesityksistä tehtäisiin määräajoin uusi arviointi. Kommentti: Kannatan aikaistamista, edellyttäen, että toiminta on lustotutkimusta edistävää. On muistettava, että Lustia-laboratoriot ovat myös Metlan laboratorioinfrastruktuurin osa. Vuodesta toiseen on hoidettava tietyt laboratoriorutiinit, mm. uusien lustoaineistojen arkistointityöt, peruspalvelut ja koulutus. Lustialaboratoriot tulee toiminnallisesti rinnastaa Metlan muihin laboratorioihin. Vuonna 2003 Kolarin tutkimusasema on osallistunut LUSTIA hankkeeseen vakituisen ja määräaikaisen työvoiman henkilötyökuukausilla. Työllisyysvaroin on asemalle ollut palkattuna FT Ahti Haaparanta, jonka työpanoksesta merkittävä osa on kulunut lustonäytteiden keruuseen. Mielestäni hankkeen rahoitus tulisi jatkossa pyrkiä järjestämään enenevässä määrin Metlan ulkopuolisella rahoituksella. EU ja muut kansainväliset rahoituskanavat sopisivat hyvin rahoituslähteeksi hankkeen hyvän kansainvälisen verkostoitumisen takia. Kommentti: Kannatan, mutta toivon rahoitusprojektin osalta matalaa profiilia vuoden 2004 osalta, jotta voisin täysipainoisesti keskittyä väitöskirjani loppuun saattamiseen. Olen vakuuttunut, että tohtoritutkintoni, oman tutkimusryhmäni muodostamisen, Lustimaan multiproksitutkimusideoinnin, laajan verkostoyhteistyön, Lustia-arkistojen käyttöönoton sekä erinomaisten kotimaisten vuosilustoaineistojen myötä myös rahoituskin alkaa toimia. Mielestäni FM Timosen pätevöityminen tohtorin tutkinnolla edistäisi koko LUSTIA-hanketta ennen kaikkea rahoituksen hankinnan kannalta. FM Timosen tohtorin tutkinnon myötä LUSTIAhanke saisi lisää potentiaalia tieteellisenä tutkimusprojektina, mikä puolestaan helpottaisi oleellisesti hankkeen mahdollisuuksia saada ulkopuolista rahoitusta. Kommentti: Kannatan. Tavoitteeni on väitellä ensi vuoden loppuun mennessä. Mikäli LUSTIA tai sen osahankkeita siirretään tutkimuksen tulosalueelle, hankkeelle saataisiin myös Metlan tutkimuksen arviointityöryhmän evaluointi, mikä mielestäni edistäisi LUSTIAN kehittämistä. Kommentti: Kyllä, mutta silloin hankkeen nimenä tulee olla Lustimaa. Lustiasta ei ole mielekästä muodostaa varsinaista tutkimushanketta ja Lustian jonkin osahankkeenkin muuttaminen tutkimushankkeeksi olisi kovin keinotekoista. Metsäntutkimuslaitos Kolarin tutkimusasema vs. Tutkimusaseman johtaja Esa Huhta 41

42 Liite 10b: Asemanjohtaja Martti Varmolan lausunto Lustia-hankkeesta LAUSUNTO MARTTI VARMOLAN LAUSUNTO LUSTIASTA Kommentit: Mauri Timonen Pyydettynä lausun Mauri Timosen johtamasta LUSTIA-hankkeesta ja sen jatkamisesta seuraavaa (lausunto perustuu Timosen päivättyyn jatkoesitykseen): Hanke on alkanut vuoden 2003 alusta ns. pilottihankkeena Metlan johtoryhmän hyväksynnän ( ) jälkeen sillä ajatuksella, että vuoden toiminnan jälkeen tarkastellaan sen jatkoa. Hankkeen käynnistymisen aikaan toimin FAOssa vierailevana asiantuntijana ja hankkeen valmisteluun tulosyksikön johtajana osallistui tuolloin vt. johtaja Mikko Hyppönen. Saamani tiedon mukaan LUSTIA esiintyi alkuaan Kolarin tutkimusaseman uutena hanke-esityksenä, mutta siirrettiin viime vaiheessa Rovaniemen esitykseksi, mikä tietysti on luonnollista, kun vastuututkija toimii Rovaniemellä ja näin on syytä toimia jatkossakin. Mielestäni hankkeen hallinnolliseen asemaan liittyy nykyisellään epäselvyyttä. Hanke kuuluu Laboratorio- ja kenttäkoetoiminnan tulosalueeseen, mutta hankenumero on 3-alkuinen eli tutkimuksen tulosalueen. Kun hanke ei myöskään käy läpi tutkimuksen asiantuntijatyöryhmän käsittelyä, hankenumero tulisi käsitykseni mukaan muuttaa 2-alkuiseksi. Tätä puoltaa myös jatkoesityksen sisältö, jossa tuodaan esiin hankkeen palvelu- ja kehittämisroolia, ei niinkään tutkimuksellisia aspekteja. Toisaalta hankekuvauksessa puhutaan kyllä toistuvasti Metlan lustotutkimuksesta ja sen kehittämisestä ja siitä, miten lustotutkimus tulee järjestää Metlassa. Kommentti: Lustia on laboratoriohanke ja sellaisenaan sen tulisi pysyä. On vaikeaa sovittaa tähän puhdaspiirteiseen laboratoriohankerakenteeseen tieteellistä kysymyksenasettelua. Varsinaista lustotutkimusta varten on suunnitteilla Lustimaa-hanke. jossa kehitettävässä multiproksilaboratoriossa on tavoitteena tehdä tasokasta tutkimusta. Lustimaan suppeamuotoiseen aloittamiseen jo nyt paineita, sillä ulkomailta on tulossa tutkijoita, jotka haluavat tehdä Metlassa lustotutkimusta. Olen muodostamassa myös omaa tutkimusryhmää. Tällä hetkellä paikalla on jo Marc Macias, josta toivon saavani ryhmään monivuotisen työkumppanin. Hänellä on CIMO-rahoitus ensi kesäkuun loppuun saakka, joten jatkorahoituksen hankinta tulee myöhemmin ajankohtaiseksi. Jos pietarilainen Alexander Alekseev saa Marie Curie rahoitusta, hänkin työskennellee useamman vuoden Metlassa. Hanke kokoaa yhteen suuren osan Rovaniemen tutkimusaseman lustotutkimukseen liittyvästä toiminnasta ja kaiken Kolarin tutkimusasemalla lähinnä kahden viime vuoden aikana tehdyn kehittämistyön. Kolarin tutkimusaseman mukaantulo pohjoiseen lustolaboratorioon on lisännyt lustonmittaus- ja käsittelykapasiteettia, koska Rovaniemelle ei vuosiin ole saatu työllisyysvaroja tämänkaltaisiin töihin. Hanke ei kuitenkaan sisällä Sallassa tehtävää jokseenkin rutiininomaista lustonmittausta ja tiedon esikäsittelyä biomassa- ym. tutkimuksiin liittyen eikä myöskään Rovaniemellä hankkeissa 3294 (Neulasaikasarjat ympäristön tilan kuvaajina) ja (Maankäytön vaikutus pohjoisiin ja alpiinisiin metsänrajametsiin muuttuvassa ilmastossa) tehtävää lusto- ja multiproksitutkimusta. Myöskään Metlan muu lustonmittaus, jota tehdään lähes jokaisessa yksikössä, ei ole ollut hankkeessa tässä vaiheessa mukana. Suunnitelman mukaan LUSTIAn kokemukset markkinoidaan myöhemmin koko Metlassa käytettävänä standardina. Kommentti: Sallan lustolaboratorio on ohjelmassa, mutta ei ole vielä tässä tilanteessa ajankohtainen. Neulasaikasarjoilla on oma merkityksensä multiproksitutkimuksessa, jota suunnitellaan tehtäväksi Lustimaa-tutkimushankkeessa. Lustia-hankeessa käsitellään pelkästään vuosilustotietoa, joten neulasvuosikerroilla ei ole sen kanssa mitään tekemistä. Ennen kuin lähdetään tekemään LUSTIAstandardia lustoaineistojen käsittelyyn, voisi olla paikallaan koota yhteen kaikki Metlan lustotietoa käyttävät ja lustotutkimusta tekevät tutkijat ja 42

43 Liite 10b: Asemanjohtaja Martti Varmolan lausunto Lustia-hankkeesta keskustella LUSTIAsta eli aineistojen keruuseen, analysointiin, arkistointiin ja tiedonvälitykseen liittyvistä kysymyksistä laajemmalla foorumilla. Kommentti: Metlan lustotutkimuksesta on käyty viimeisen 10 vuoden aikana laaja ja perusteellinen kansallinen ja kansainvälinen keskustelu. Tätä tietoa olen hyödyntänyt kehittäessäni yli 20 vuoden ajan Metlan lustotutkimuksen tarpeisiin sovitettua lustotutkimuksen KINSYS-ohjelmistoa (ks. hankesuunnitelma 2003, liite 4). Lustia-hankkeen suunnittelussa käytettiin paljon aikaa sekä kansainvälisen että Metlassa käydyn lustotutkimuskeskustelun tulosten kokoamiseksi. Lustia-hankesuunnitelman toiminnallinen viitekehys valmistui tältä pohjalta. Suunnitelmaan sisällytettiin myös valistunut arvaus tulevan vuosikymmenen tutkimustarpeista. Hankkeessa käydään jatkuvaa keskustelua lustotutkimuksen kehittämisestä. Lustotutkijoiden hanketta koskeva palaute käsitellään hankkeen osaprojektissa 5 (Lustia Projekti) ja tarpeelliset muutokset toteutetaan Lustian projektitaulua hyväksi käyttäen. Hankkeen jatkoesitys kattaa kaksi ajanjaksoa, vuodet , jolloin järjestetään lustolaboratorion toiminta, arkistot ja tietopalvelu ja luodaan lustotutkimuksen strategia. Vuosina kehitetään kansainvälinen proksitutkimuslaboratorio päätavoitteena kansainvälisen huippututkimusyksikön kehittäminen. Suunnittelujänne vaikuttaa erittäin pitkältä. Toki lustoaineistojen järjestämisen ja arkistoinnin tulee olla jatkuvaa toimintaa, mutta hanketta kannattaisi evaluoida määrävälein. Kommentti: Evaluaatiot ovat tärkeä tutkimuksen kehittämisen muoto. Olisi hyödyllistä, jos Metlalla olisi resursseja järjestää näitä kehittämistilaisuuksia tarvittaessa. Erityisesti kansainvälisestä palautteesta olisi hyötyä. Hankekuvauksessa on esitetty monia hyvin yksityiskohtaisia suunnitelmia viidelle osahankkeelle. Nämä kaikki liittyvät lustoaineistojen järjestämiseen, niistä tiedottamiseen ja hankkeen hallinnointiin. Hankkeelle on kehitetty oma Excel-pohjainen projektinhallintasovellus, josta ilmenee, että hankkeessa toimisi vuonna 2003 yhteensä 23 henkilöä, työaika jaettuna 0.1 kk:n tarkkuudella. TUSKA-raportoinnin mukaan hankkeeseen on kuitenkin suunniteltu työaikaa vain yhdeksälle henkilölle. Näistä kuusi henkilöä on tähän mennessä kirjannut työaikaa hankkeelle, mutta toisaalta neljä uutta henkilöä on kirjannut työaikaa hankkeelle. Suunnitellut ja toteutuneet työajat eivät kaikin osin ole tasapainossa keskenään. Näiden tietojen perusteella on suhteellisen vaikeaa arvioida suhdetta toteutuneen ja suunnitellun välillä. Kommentti: Vuosi on vielä kesken tällaiseen arviointiin. Kaikkia alkuvuonna esitettyjä asioita ei saada toteutetuksi, sillä Metlan rahoituskriisi on kolhinut Lustia-hankettakin. Hankkeen sitomattoman määräraha tälle vuodelle oli 10000, joka oli käytetty jo elokuun lopussa ennen lisäsäästöneuvotteluja. Kommentti: En ymmärrä tämän lausuman asiayhteyttä pyydettyyn lausuntoon. Hanke-esityksessä arvioidaan, että vuotuinen sitomattoman määrärahan tarve olisi :n vuotuinen rahantarve asettuu Rovaniemen tämän vuoden mittakaavassa pienehkön hankkeen tasolle, mutta on tietysti suhteellisen suuri, jos sitä verrataan hankkeessa nyt toimivaan tutkijakuntaan. Kommentti: Rahoituksen arviointi tutkijoiden lukumäärän suhteutettuna johtaa vääriin johtopäätöksiin. Lustian tapauksessa sitomaton raha menee lähes kokonaan hankkeen toimintojen kehittämiseen ja ylläpitoon. Lustian infrastruktuurin kehittäminen edellyttää, että 1) ensi vuonna on päivitettävä XP-käyttöjärjestelmässä toimimattomat fortran-työkalut: kustannus 2000 euroa; 2) olisi kehitettävä tiedonhallintaa: palvelut, ohjelmat ja laitteet: tarve 3000 euroa; 3)tarvittaisiin koulutustehtäviin kannettava pc: tarve 2000 euroa; olisi kerättävä kasvunvaihteluaineisto Lapista: tarve 1000 euroa; jos koko Suomesta, 3000 euroa; olisi voitava sukkuloida asemien välillä Lustian perustamis- ja koulutustehtävissä: tarve 1000 euroa. Lisäksi olisi voitava suunnitella kansainvälistä yhteistyötä: tarve: 3000 euroa jne. Kun lisäksi hankkeessa työskentelevät tutkijat allekirjoittanut, Ahti Haaparanta, Sinikka Jortikka, Kari Mikkola, Heikki Kauhanen ja Marja-Liisa Sutinen (Esa Huhta) ja sekä 43

44 Liite 10b: Asemanjohtaja Martti Varmolan lausunto Lustia-hankkeesta myös 15 avustavaa henkilöä kuluttavat sitomatonta, ei käytettävissä olevaa rahasummaa voi mitenkään pitää suhteellisen suurena. Asiaa lähemmin tuntematta arvioisin, että aineistojen kolmiulotteiseen tarkasteluun hankittu OziExplorer-ohjelmisto ja sen kehittelytyö ei liene pilottivaiheen ydinaluetta. Kommentti: En ymmärrä tämän lausuman asiayhteyttä pyydettyyn lausuntoon. Kommentoin sitä kuitenkin osaltani, koska kyse on merkittävästä innovaatiosta jopa Metlan koetoimintaa ajatellen. Ks. liite, kohta 2. Hanke-esityksen mukainen lustolaboratorio ei ole maailman- tai Euroopan mittakaavassa ainutlaatuinen, mutta puoltaa paikkaansa Metlan laajojen lustoaineistojen järjestämisessä. Kommentti: Hanke-esityksen mukaista lustolaboratoriota kutsutaan Lustialaboratorioksi. Vaikka työsuoritteiden on oltava identtiset kaikissa ammattimaisesti toimivissa ja yhteistä standardia noudattavissa laboratorioissa, voi niiden infrastruktuureissa olla huomattavia eroja. Lustialaboratorioiden vahvuutena on toiminnan sisäinen ja ulkoinen järjestäytyneisyys, mikä antaa mahdollisuuden monipuolisten sovellusten kehittelemiseen. Kun laboratoriotoiminta on lisäksi integroitu Lustia-hankkeen välityksellä Metlan kasvututkimuksen perinteisiin (KINSYS), dendrokronologisiin menetelmiin, Internetin välityksellä toimiviin arkistoihin ja Internet-pohjaiseen tiedonvälitykseen, ollaan tekemisissä ainutlaatuisen järjestelmän kanssa. Lustia-hankkeess kehitettävä Lustia-maailma voidaan tunnistaa mm. seuraavien piirteiden perusteella: 1) Metsällinen huippuasiantuntemus. Lustian integroituminen Metlan toimintaan merkitsee laajan metsällisen asiantuntijaverkon muodostumista. 2) Lusto-ohjelmistot. Vain harva laboratorio voi perustaa toimintansa oman lustotutkimusohjelmistonsa varaan. Omavaraisuus tarjoaa mahdollisuuden mukauttaa ohjelmistoa haluttuun suuntaan. Lustia-maailman Kinsys-lustotutkimusohjelmistoa (ks. hankesuunnitelma 2003, liite 4) on kehitetty neljännesvuosisadan ajan Metlan lustotutkimustarpeiden mukaan. Tähän tietokoneohjelmiston muotoon koottuun menetelmäpakettiin on talletettu mm. Metlan kasvututkimuksen perintö. 3) Verkostoyhteistyö. Maailmassa on toki monia muitakin ainutlaatuisia laboratorioita, jotka ovat edenneet jollakin erityissektorilla pidemmälle kuin kukaan muu. Lustialaboratorioissa kehitetään verkostoyhteistyötä näiden osaamisten omaan käyttöön saamiseksi. 4) Lustia-arkistot. Lustia-arkistot tarjoavat monipuolisen tietolähteen lustotutkimuksille. 5) Lustosarjat. Hallussamme on maailman kolmanneksi pisin (7520 v) vuodentarkka vuosilustosarja, joka lisäksi on ilmastosignaaliltaan tarkin tunnettu proksisarja maailmassa (Briffan mukaan). 6) Ajoitusosaaminen. Ajoitusosaamisemme on oman ohjelmistomme kehittämistyön vuoksi pitemmällä kuin missään muualla. 7) Subfossiilitutkimuksen asiantuntemus. Vedenalaisessa lustotutkimusosaamisessamme kuulumme johtaviin ellei jopa johtavaan laboratorioon maailmassa. 8) Lustotutkimuksesta tiedottaminen. Täyden palvelun Internet-sivusto toimii niin Metlan kuin kansallisenkin lustotutkimuksen kansainvälisenä näyteikkunana. 9) Kansallinen velvoite. Lustialaboratoriot vastaavat myös kansallisesti tärkeiden lustoaineistojen arkistoinnista. Nyt tehdyssä hankkeessa ainoa lähes täysiaikainen tutkija on Mauri Timonen, ja kyse onkin nähdäkseni siitä, olisiko syytä laajentaa hanketta koskemaan myös muita lustotutkijoita Metlassa. Kommentti: Jokainen tutkija, jolla on annettavaa Lustialle, on tervetullut kehittämään menetelmiä Metlan lustotutkimuksen parhaaksi. Hankesuunnitelman projektitauluun lisätään osioita dynaamisesti sitä mukaa kuin hyviä ideoita ja tekijöitä ilmaantuu. 44

45 Liite 10b: Asemanjohtaja Martti Varmolan lausunto Lustia-hankkeesta Lustian osaprojektissa 5 (Lustia Projekti) saadaan palautetta seurantapalavereiden ja ohjausryhmien arvioiden välityksellä. Toimintaan osallistuu tutkijoita niin Metlasta kuin sen ulkopuoleltakin. Kun muilla tutkijoilla intressi kuitenkin on enemmän tutkimusraporttin kirjoittaminen (Tämä on myös Timosen intressi) eikä niinkään aineistojen järjestäminen ja dokumentointi, ydinkysymykseksi jää, kuinka suurella painotuksella Metlassa on syytä tehdä LUSTIAssa kuvattua pitkäjänteistä aineistojen järjestämistä. Kommentti: On suuri vahinko, että lustoaineistojemme arkistoinnin kehittymättömyys on aiheuttanut kansallisena aarteena pidettävän 85-vuotisen lustomuotoisen historiankirjamme tuhoutumisen lähes kokonaan. Suomalaisesta lustotutkimuksesta on tullut kansainvälisen toiminnan tärkeä osa ja mahdollisuutemme osallistua kansainväliseen ilmasto- ja ympäristömuutostutkimukseen ovat Lustian infrastruktuurin myötä olennaisesti parantuneet. Viimeistään nyt olisi keskitettävä voimavarat asioihin, jotka edesauttavat Metlaa vahvistamaan asemaansa myös maailman johtavana dendrokronologisen kasvututkimuksen osaajana! Julkaisutoimintaani olen pystynyt tehostamaan lustotutkimuksen verkostoyhteistyötä kehittämällä. Kun Lustia-hankkeen toiminnot saadaan kehitetyksi täyteen valmiuteensa, odotan julkaisutoimintani entisestäänkin lisääntyvän ja myös monipuolistuvan. Tänä vuonna Rovaniemellä on kyse noin kolmesta ja Kolarissa yhdestä henkilötyövuodesta. Se on kummassakin yksikössä alle viisi prosenttia vakituisten henkilöiden työajasta. Jättäisin arvioinnin hankkeen tulevaisuudesta Metlan johtoryhmälle sen jälkeen, kun muita lustotutkijoita on kuultu. Kommentti: Lustotutkijoiden kuuleminen alkoi jo noin 10 vuotta sitten. Sen jälkeen kuultujen lustotutkijoiden lista on venähtänyt yli 70 nimen pituiseksi. Heistä useimpien kanssa olen pitänyt toistuvaa yhteyttä. Metlasta mainitsen seuraavat: Ahti Haaparanta, Timo Helle, Antti Isomäki, Helena Henttonen, Ville Hallikainen, Risto Jalkanen, Heikki Kauhanen, Pekka Kilkki ( ), Mikko Kukkola, Kari Mielikäinen, Kari Mikkola, Harri Mäkinen, Pentti Niemistö, Pekka Nöjd, Risto Ojansuu, Timo Penttilä, Erkki Pesonen, Eljas Pohtila, Kari Sauvala, Erkki Pesonen, Hannu Salminen, Marja-Liisa Sutinen ja Martti Varmola. Muita kotimaisia tahoja ovat Matti Eronen, Olavi Heikkinen, Samuli Helama, Högne Jungner, Taneli Kolström, Seija Kultti, Hannu Lehtonen, Markus Lindholm, Jouko Meriläinen, Antti Ojala, Pentti Roiko- Jokela, Timo Saarinen, Matti Saarnisto, Gustaf Sirén, Raimo Sutinen, Jussi-Pekka Taavitsainen, Mia Tiljander, Mervi Tuovinen ja Tapio Tynys. Ulkomaisista tahoista esiteltäköön Rex Adams, Bryant Bannister, Keith Briffa, Tatjana Broetger, Ed Cook, Jeffrey Dean, Michael Friedrich, Harold Fritts, Gary Funkhouser, Henri Grissino-Mayer, Emilia Gutierrez, Thomas Harlan, Richard Holmes ( ), Jan Peczkis, Malcolm Hughes, Andreas Kirchhefer, John King, Bob Lofgren, Marc Macias, Martin Munro, Paul Sheppard, Fritz Schweingruber, Thomas Swetnam, Ramzi Touchan, Peter Wigand ja Thomas Wazny. Teknisistä henkilöistä mainittakoon seuraavat: Hannu Herva, Teuvo Levula, Tauno Luosujärvi, Rauno Ovaskainen, Kullervo Ruotsalainen, Risto Tanninen ja Tapio Timonen. Näistä noin 60:n kanssa on vuoropuhelu ollut jatkuvaluonteista. Olen myös kartoittanut vuosina noin 15 Pohjoismaihin, Eurooppaan ja Usaan tekemilläni matkoilla kansainvälisen lustotutkimuksen tilan ja tarpeet niin laajasti, että en odota siltäkään taholta tulevan evaluoinnin tuovan merkittävää lisäarvoa Lustia-hankkeelle. OziExplorer-ohjelmisto Asiaa lähemmin tuntematta arvioisin, että aineistojen kolmiulotteiseen tarkasteluun hankittu OziExplorer-ohjelmisto ja sen kehittelytyö ei liene pilottivaiheen ydinaluetta. 45

46 Liite 10b: Asemanjohtaja Martti Varmolan lausunto Lustia-hankkeesta Kommentti: Vanhojen kasvunvaihteluaineistojen vakavimpana puutteena on tarkkojen sijaintitietojen puuttuminen. Uusien aineistojen perusvaatimuksena on kaikkien kairattujen puiden koordinaattitietojen mahdollisimman tarkka määrittäminen. Koepuiden koordinaatit on nykyisin mahdollista tallettaa jopa muutaman metrin tarkkuudella GPS-laitteiden muistiin. Niiden purkaminen tiedostoiksi tietokoneelle ja siirtäminen skannatun ja kalibroidun karttapohjan tiedoiksi ovat tärkeää Lustiaan liittyvää aineistojen dokumentoinnin perustyötä. Jos lisäksi maaston korkeusmaski on saatavilla, karttaa voidaan tarkastella myös kolmiulotteisesti hiiriohjausta hyväksi käyttäen (ks. liitteen 1 esimerkkikuvat). on huomattava, että Ozi-järjestelmä avaa uuden näkökulman paitsi indeksikokeiden, myös Metlan muunkin koetoiminnan kehittämiseen. Thomas Harlanin Bristlecone Collection -projektista keksimäni OziExplorer-ohjelmisto on yksi parhaista GPS-tiedon digitaaliseen GIS-pohjaiseen käsittelyyn kehitetyistä tuotteista. Tämä australialaisen Des Newmanin kehittämä helppokäyttöinen ja monipuolinen ohjelmisto maksaa vain 100, mikä tekee siitä ylivoimaisen edullisen työvälineen muihin vastaaviin verrattuna. OziExplorer soveltuisi pienten muutosten jälkeen myös metsiköiden sukupolvesta toiseen jatkuvan kehitysdynamiikan, metsäpalojen leviämismallien, metsänrajan liikkeiden tai metsätuhovyöhykkeiden kolmiulotteiseen elävään esittämiseen. Asiasta on neuvoteltu alustavasti Newmanin kanssa ja on mahdollista, että mainitunkaltaiset havainnollistukset ovat jonain päivänä Lustian verkkosivuilla vuorovaikutteisesti käytettävissä. Lustiassa järjestelmään liittyvä kehittämistyö kirjataan hankesuunnitelman kohdan 31 (GIS- ja GPS-sovellukset). Kuva 1. White Mountains-vuorten Robert s Ridgellä sijaitseva koepuukeskittymä GPS-laitteelta purettuna ja OziExploler ohjelman kolmiulotteisella mallilla tulostettuna. Karttapohja skannattu peruskartalta ja 1 (30 x 30 m) tarkkuudella kuvattu korkeusdata poimittu ilmaiseksi Internetistä. 46

47 Liite 10b: Asemanjohtaja Martti Varmolan lausunto Lustia-hankkeesta Kuva 2. Rovaniemen maalaiskunnan Pekkalan-Auttin kylien maisemia Kemijokivarressa. Karttapohja skannattu peruskartalta (pystypoikkiviiva muodostunut paperikarttojen liittymäkohdasta) ja 25 x 25 m tarkkuudella kuvattu korkeusdata poimittu Metlan Maanmittaushallitukselta hankkimasta korkeusmaskista. 47

48 Liite 11: Päätökset ja toiminnan organisointi vuonna 2004 PÄÄTÖS LUSTIA-HANKKEEN JATKAMISESTA Metlan johtoryhmän kokouksessa tehtiin päätös Lustia-hankkeen jatkamisesta vuonna Pöytäkirjaotteessa todetaan hankkeesta seuraavaa: 5 LUSTIAAN LIITTYVÄT LISÄSELVITYKSET Johtoryhmä oli saanut pyydetyt lisäselvitykset Timoselta, Varmolalta ja Huhdalta. Johtoryhmä keskusteli lisäselvityksistä ja antoi Ahdille tehtäväksi koota Timosen kanssa kaikki Metlan lustotietoa käyttävät ja lustotutkimusta tekevät tutkijat yhteen keskustelemaan LUSTIAsta: aineistojen keruusta, analysoinneista, arkistoinnista, tiedonvälityksestä ja kaikesta muusta tarpeellisesta. Lustotutkimusta tekevät tahot kutsutaan päätöksen mukaisesti kokoukseen tammikuussa KUTSU METLAN LUSTOTUTKIMUKSEN KEHITTÄMISEEN Hyvät lustotutkimuksen edustajat Metlan lustotutkimuksen menetelmät ovat kehittyneet voimakkaasti viimeisen 10 vuoden aikana. Samalla toiminta on laajentunut ja kansainvälistynyt. Metlan johtoryhmässä on käyty jo jonkin aikaa keskustelua laitoksen lustotutkimuksen kehittämisestä. Päätimme kokouksessamme käynnistää pilottihankkeen Mauri Timosen esittämän Lustia laboratoriohanke-ehdotuksen mukaisesti. Pohdimme hankkeen jatkoa johtoryhmän kokouksessa, johon Timonen oli toimittanut laatimansa raportin Lustian pilottivuoden kokemuksista sekä esityksen jatkosuunnitelmaksi. Saatuamme pyytämämme tarkennukset päätimme kokouksessamme jatkaa hanketta esityksen mukaisesti, mikä merkitsee toiminnan laajentumista koko laitosta koskevaksi. Informoidaksemme lustotutkimusta tekeviä tahoja ja evästääksemme Lustia-hanketta laitostasoiseen toimintaan järjestämme tammikuussa Rovaniemellä kaksipäiväisen kokousseminaarin, johon toivomme jokaisen yksikön lähettävän lustotutkimuksesta vastaavan henkilön tai henkilöt. Kokouksessa käsitellään pääasiassa Lustia-hankkeessa esiteltyjä aihepiirejä, tutustutaan vallitsevaan laboratoriotoimintaan käytäntöön ja ideoitaan tulevaa toimintaa. Seminaarin ensimmäinen päivä on luonteeltaan tekninen ja seuraava päivä tutkimusorientoitunut. Tutkimuksen tarpeet ohjaavat myös laboratoriotoimintaa, joten myös tutkimuksen edustajien kuuleminen on tärkeää. Myöhemmin keväällä, helmi-maaliskuussa, järjestetään lustotutkimuksen laboratoriopäivät, joissa käsitellään erityisesti jo Lustia-laatujärjestelmän tämänhetkistä toimintamallia. Kokouksen tarkempi ajankohta ilmoitetaan myöhemmin. Kokoukseen osallistujille jaetaan etukäteen informaatiopaketti ja seminaarin yksityiskohtainen ohjelma. Ilmoita alustava kiinnostuksesi Lustian hankesihteeri Sinikka Rovanperälle (sinikka.rovanpera@metla.fi) Toimeksi saaneena Erkki Ahti 48

49 Liite 11: Päätökset ja toiminnan organisointi vuonna ITRESSENTTILISTA RO/Salla ES MU RO/Salla JO KO RO RO HE KO KO VA VA RO HE VA RO KO RO KO JO KA Ko VA RO PA RO RO RO ES RO MU VA PA Pu RO RO VA VA VA KO ES VA ES KO RO RO RO RO VA VA VA ES HE RO MU VA RO RO RO VA ES RO RO/SA JO Taulukko 1. Lustotutkimuksen viiteryhmä Metlassa

50 Liite 13:Lustia popularisoidussa web-esittelyssä HANKEEN TOIMINTA VUONNA 2004 MÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 2004 Taulukko 2. Hankkeen toimintasuunnitelma vuodelle

51 Liite 14: Lustian toimintasuunnitelma HANKKEEN 2511 TULOSTOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE Osahanke 1: LUSTIALABORATORIOT Lustialaboratorio määritellään lustolaboratorioksi, joka toimii KINSYS-lustotutkimusstandardissa (Timonen 2002) määritellyin periaattein. Avaintulos: Saatteeksi: Lustialaboratoriot tuottavat korkeatasoisia lustoaineistoja ja lustoanalyysejä kotimaisen ja kansainvälisen tutkimustoiminnan tarpeisiin. Osahankkeessa keskitytään lustoaineistojen perustuotantoon ja alueellisten lustokalentereiden laatimiseen. Laboratoriotekniikkaa ja tutkimusmenetelmiä kehittämällä parannetaan Lustialaboratorioiden toimintaedellytyksiä. Oman tehtäväkokonaisuutensa muodostaa Metlan lustolaboratorioiden toimintojen yhtenäistäminen, joka edellyttää mm. lustotutkimuksen laatujärjestelmän kehittämistä. Asiantuntijapalvelut sisältävät sekä Metlan sisäiseen että ulkoiseen kanssakäyntiin liittyvät erityisosaamista vaativat toiminnot. Niitä ovat esimerkiksi ajoitukset, tutkimusyhteistyöt ja kenttäkoetoiminnan tarvitseman lustotutkimuspalvelut. METLA Hankkeen 2511 tulostoimintasuunnitelma vuodelle Lustia Osahanke 1. Versio /MT TULOSKUVAUS Vuoden 2004 Avaintulokset Osahanke 1 LUSTIA- LABORATORI OT Lustotutkimukse n laboratoriotoimi ntojen tehostuminen Osahankkeen vetäjä Mauri Timonen Tulosalueen no/tulosalue/tulostavoitteet 11 Lustoaineistot 111 Vuotuiset mittaukset 12 Alueelliset lustosarjat 121 Lapin pitkän lustosarjan täydentäminen 122 Sirénin mänty- ja kataja-aineistojen arkistointi. 123 Etelä-Suomen 1000-vuotisen lustosarjan perusversion viimeistely ja loppuraportti. 13 Dendrokronologiset menetelmät 131 Kinsys-ohjelmisto 132 Lustia-käsikirja 14 Metlan lustolaboratoriot 141 Metlan arkistointikelpoiset vuosilustodatat ja näytemateriaalit. PANOSKUVAUS Seur.tapa ja -aika Avaintehtävät Vuosittain en hankekok ous, lustolabor atoriotiim ien palaverit, tulos- ja kehityske skustelut, LTRR:n evaluaati o, palaverit sidosryhm ien kanssa, suoriterek isteri. 111 Mittaus ja aineistojen laatukontrolli. Sovelletaan laboratorion vuosisuunnitelmaa (Tulostavoite 511). 121 Syksyllä 2003 kerättyjen uusien näytteiden mittaus, ajoitus ja sovittaminen sarjaan. 122 Näytteiden arkistointi, datan uusintamittaus ja paperidokumenttien muokaus arkistointia varten. 123 Viimeistellään sarja ja laaditaan loppuraportti 131 Hankitaan XP-yhteensopiva fortran-kääntäjä ja aloitetaan ohjelmiston päivitystyö. 132 Käsikirjan laatimista jatketaan siten, että painotetaan Metlan laajuisen lustotutkimuksen ja arkistoinnin näkökulmaa. 141 Kokoonnutaan Rovaniemelle neuvottelemaan Lustian valtakunnalliseen palvelutoimintaan liittyvistä asioista. Toteutu saika Kolarin lustonmittausaitteistot 15 Asiantuntijapalvelut 151 Ajoituspalvelut 142 Muokataan toimintavuoden aikana laitteiston toiminta ja ohjelmisto KINSYS-laatujärjestestelmän mukaiseksi. 151 Tehdään tilatut ajoitukset asiakasrahoitteisina, tutkimusyhteistyönä tai PR-toimintana. 51

52 Liite 14: Lustian toimintasuunnitelma Osahanke 2: LUSTIA-ARKISTOT Avaintulos: Saatteeksi: Kotimaiset vuosilustoaineistot Metlan tietopalveluiden osana. Lustia-arkistoihin talletetaan useantyyppistä aineistoa. Vuosilustojen mittaustiedot talletetaan MySQL-pohjaiseen Lustotietoarkistoon. Näytteet ja muu dokumentaatio viedään yleisestä kiinnostavuudesta riippuen joko Lustonäytearkistoon tai Lustiamuseoon. Jos kyse on valokuvista, videonauhoista tai muista audiovisuaalisista tuotteista, niiden sijoituspaikka on LustiaDigiVideo-arkisto. Kotimaisen vuosilustotiedon järjestämisessä Metlan tietopalveluiden osaksi edetään kolmessa vaiheessa: 1) kehitetään tarvittava arkistointisovellus MySQL-relaatiotietokantaan ja Microsoft Visual Studio.net 2003 käyttöliittymän rakennustyökalua perustuen. 2) asennetaan se yhteistyössä Metlan Tietohallinto-hankkeen (2011) kanssa Lustian oman verkkotunnuksen alaisuuteen ja 3) Lisätään Metlan tietopalvelujärjestelmään tarvittavat lisäykset Lustia-palveluista informoimiseksi. Asemilla työskentelevät vastuuhenkilöt toimittavat arkistoinnin laatujärjestelmän mukaisesti Lustia-arkistoihin sisällytettävät data- ja näyteaineistot sekä asiakirjat arkistovastaaville, jotka huolehtivat niiden lopullisesta sijoittamisesta asianmukaisiin paikkoihinsa. METLA Hankkeen 2511 tulostoimintasuunnitelma vuodelle Lustia Osahanke 2. Versio /MT TULOSKUVAUS Vuoden 2004 Avaintulokset Osahanke 2 LUSTIA- ARKISTOT Lustia-arkistot toiminnassa. Osahankkeen vetäjä Esa Huhta Tulosalueen no/tulosalue/tulostavoitteet 21 Lustia Data-arkisto 211 Lustodata-arkiston toiminnan kehittäminen ja ylläpito 212 Lustodata-arkiston aineistot 22 Lustia Näytearkisto 221 Lustonäytearkiston toiminnan kehittäminen ja ylläpito 222 Lustonäytearkiston aineistot 23 LustiaMuseo 231. Lustotutkimuksen näyttelytoiminnan kehittäminen ja ylläpito 232. Lustiamuseon aineistot PANOSKUVAUS Seur.tapa ja -aika Avaintehtävät Vuosittain en hankekok ous, lustolabor atoriotiim ien palaverit, tulos- ja kehityske skustelut, LTRR:n evaluaati o, palaverit sidosryhm ien kanssa, suoriterek isteri. 211 Jatketaan lustodatojen arkistoinnin käytännön työskentelyä. 212 Arkistointityön kohteeksi otetaan toimintavuonna Advance-10K-projektin lustodatat ja muu dokumentaatio 221 Jatketaan Teuravuoman varastotilojen mukauttamista lustonäytteiden arkistointiin soveltuvaksi 222 Arkistointityötä jatketaan Advance-10k-projektin näytteiden työstämisellä arkistoinikelpoiseksi. 231 Jatketaan Metlassa jo olevien näyttelynvihtriinien yms. tilojen määrän ja niissä olevan näyttelymateriaalin inventointia. Laaditaan suunnitelma LustiaMuseo-toiminnan kehittämiseksi. Toteutu saika 233. Lustian pysyvät näyttelyt 24 Lustia Digivideo 241 Lustotutkimuksen digikuva-arkisto 242 Lustotutkimuksen videoarkisto 232 Kootaan aineistoa eri lähteistä, aloittaen tutkimusaineistoista. Talletetaan tietokantaan kansalaisten ja Metlan maastoryhmien ilmoitukset erikoisista kohteista Viimeistellään Kolarin tutkimusaseman lustotutkimusnäyttely. Täydennetään Rovaniemen tutkimusaseman lustotutkimusnäyttely. Myös muut näyttelyt harkinnanvaraisesti. 241 Kehitetään menetelmä olemassa olevan ja hankittavan kuvamateriaalin Internet-pohjaiseksi digikuva-arkistoksi. 242 Luodaan lustotutkimusta käsittelevä Internet- 52

53 Liite 14: Lustian toimintasuunnitelma Osahanke 3: LUSTIA KASVUN VAIHTELU Avaintulos: Saatteeksi: Lustia-arkistojen tietosisällön esitarkastelu ja ajantasaiset aikasarjat Osahankkeessa tuotetaan Lustia-arkistoista ajantasaisia ilmaston vaihteluita tai ympäristötekijöiden vaikutuksia kuvaavia aikasarjoja ja malleja tutkimuksen, käytännön metsätalouden, medioiden ja asianharrastajien tarpeisiin. Metlassakin tuttu kasvuindeksi (tai vuosilustoindeksi) on teknisesti tarkastellen vain eräs lustotiedon aikasarjatyyppinen esitarkastelukeino. Osahankkeen avaintulokseksi määritelty Lustia-arkistojen tietosisällön esitarkastelu ja ajantasaisuus tarjoavat mahdollisuuden vuosilustoindeksin vuotuiseen seurantaan ja raportointiin kasvukauden jälkeisenä syksynä. Esimerkkinä hankesuunnitelman indeksitulosteesta kuva 14 (liite 6a). Tavoitteena on hyödyntää osahankkeen ominaisuutta myös ilmastomuutoksen seurantaan yhdistelemällä useisiin (proksi)lähteisiin perustuvien kuvailevien aikasarjojen tietoja. Esimerkkinä on hankesuunnitelman kuvan 17 (liite 6d) kesä-heinäkuun ilmastoa koskeva tarkastelu, jossa on tehty päätelmiä Ilmatieteen laitoksen ilmastodatojen (kuukausilämpötilat ja kuukausisademäärät), vuosilustoaineistojen ja suurilmaston tunnusten (NAO, AO ym.) perusteella. METLA Hankkeen 2511 tulostoimintasuunnitelma vuodelle Lustia Osahanke 3. Versio /MT TULOSKUVAUS Vuoden 2004 Avaintulokset Osahanke 3 LUSTIA KASVUN VAIHTELU Lustia-arkistot ympäristövaihte luiden kuvaajana. Osahankkeen vetäjä Mauri Timonen Tulosalueen no/tulosalue/tulostavoitteet 31 Kasvun vaihtelun paikkatietosovellukset 311 GIS-indeksit 312 Ozi Exploler GPS-sovellus kasvunvaihtelukohteiden sijaintitietojen käsittelyssä. 32 Indeksisovellukset 321 Lapin vuosilustoindeksit 33 Multiproksit 331 Etelä-Suomen männyn vuosilustoindeksien yhteydet järvisedimentteihin) 332 Puulustojen yhteys suurilmastoon (NAO) PANOSKUVAUS Seur.tapa ja -aika Avaintehtävät Vuosittain en hankekok ous, lustolabor atoriotiim ien palaverit, tulos- ja kehityske skustelut, LTRR:n evaluaati o, palaverit sidosryhm ien kanssa, suoriterek isteri. 311 Kehitetään GIS-tekniikkaa kasvunvaihteluiden alueelliseen kuvaamiseen soveltuvaksi. 312 Mukautetaan OziExplorer-järjestelmää Metlan toimintaympäristöön. Kehitetään mm. koepuiden ja koealojen merkitään soveltuva GIS-tekniikkaa hyödyntävä pc-sovellus. 321 Lapin vuosilustoindeksin päivitysaineisto kerätään kasvukauden jälkeen syys-lokakuussa. Lustot mitataan ja analysoidaan lokakuun aikana. Indeksi valmis julkaistavaksi marraskuussa. 331 Metlan ja GTK:n yhteistyö/antti Ojala. Lustian osuuutena aineistokuvaus, analyysit, tulkinta ja arkistointi. 332 Metlan sekä Helsingin, Joensuun, Barcelonan ja Tromssan yliopistojen yhteistyö/marc Macias. Lustian osuuutena aineistokuvaus, analyysit, tulkinta ja arkistointi Toteutu saika Teollisuuden aiheuttamien ympäristöhaittojen kartoittaminen dendrokronologissin keinoin 334 Metsäpalohistorioiden kartoitukset dendrokronologissin keinoin 335 Holoseenin ilmastomallit 333 Metlan ja GTK:n yhteistyö/r. Sutinen. Aiheena talkkipäästöjen vaikutus männyn kasvuun Mondo Mining-yhtiön Vuokatin kaivoksilla. Lustian osuuutena aineistokuvaus, analyysit, tulkinta ja arkistointi. 334 Metlan ja Metsähallituksen yhteistyö Syötteellä/ Hannu Lehtonen. Lustian osuuutena aineistokuvaus, analyysit, tulkinta ja arkistointi. 335 Lapin ilmaston vaihteluita kuvaavan mallin kehittäminen yhteistyössä ilmatieteilijöiden kanssa/reid Bryson. Lustian osuuutena aineistokuvaus, analyysit, tulkinta ja arkistointi

54 Liite 14: Lustian toimintasuunnitelma Osahanke 4: LUSTIAMAA Avaintulos: Saatteeksi: Puulustotutkimuksesta tiedottaminen ja Lustia-hakupalvelut. Osahankkeen haastavana tavoitteena on kehittää Lustia-arkistojen selailuun ja tiedonsiirtoon soveltuva käyttäjäystävällinen Internet-pohjainen käyttöliittymä. Osahankkeessa kehitetään menetelmiä kohderyhmän huomioivaan lustotutkimuksen viestintään. Tiedon esittämisen elävöittämiseksi on myös hankkeen symboliksi kehitetty Lustia-lintuhahmo (hankesuunnitelman kuvat 3 ja 4, liitteet 2a ja 2b) osaksi. Internet-sivuston virtuaalisen lustolaboratoriorakennuksen katolla istuvalla lintuhahmolla tavoitellaan vaikutelmaa dynaamisesta Lustia-hankkeesta. Sivuston toimintaideaa on kehitelty FINTRLABS sivustossa. Lustian pääsivusto tulee Lustia.fi -verkkotunnuksen alaisuuteen. Osahankkeessa on useita vuorovaikutteisia toimintoja, joilla tavoitellaan erilaisia tiedottamisen muotoja. UutisLustiassa kerrotaan lustotutkimuksen uutiset. RaporttiLustiassa luodaan vuorovaikutteisesti raportteja Lustia-arkistojen tietosisällöstä. Raportointimuotoina voivat olla esimerkiksi paperituloste, posteri, CD, videonauha tai myös perinteinen tutkimusraportti. Hankesuunnitelman kuvissa (liitteet 6a-6e) esitellään esimerkkejä toiminnon mahdollisuuksista. OpetusLustia tarjoaa vuorovaikutteista dendrokronologiaa kiinnostuneille, esimerkiksi puunäytteiden ajoittaminen skeleton plot -menetelmällä on antoisaa. TarinaLustia sisältää mm. sähköpostikeskustelufoorumin. Se korvaa DendroSuomi-sähköpostijakelulistan, joka sisältää noin 60 suomalaista lustotutkimuksesta kiinnostunutta. Toimintoon on tarkoituksena kehittää sähköpostikeskustelun lisäksi myös muita viestintämuotoja. EsitysLustiaan sisältää lustotutkimuksesta kertovia tieteellisiä tai tieteellisluonteisia artikkeleita, sanomalehtiartikkeleita, matkakertomuksia, omatekoisia populäärikirjoitelmia, riimityksiä, ääninauhoja, videopätkiä, valokuvia, tietotauluja, web-sivustoja, FAQ--dokumentteja ja muita yleistä mielenkiintoa sisältäviä informaatiolähteitä. Tietoa etsitään hakupalvelun välityksellä. Hankkeen 2511 tulostoimintasuunnitelma vuodelle Lustia Osahanke 4. Versio /MT TULOSKUVAUS Vuoden 2004 Avaintulokset Osahanke 4 LUSTIAMAA Lustia-arkistojen tietosisällön välittäminen käytäntöön Osahankkeen vetäjä Mauri Timonen Tulosalueen no/tulosalue/tulostavoitteet 41 Lustia Internet 411 Web-pohjainen hallintajärjestelmä Lustian arkistojen tietosisällön tutkimiseen, selailuun ja visualisointiin 412 Lustian verkkosivut 42 UutisLustia 421 Ajankohtaista lustotutkimuksesta katsauksen toimittaminen 43 TarinaLustia 431 Lustotutkimuksen tiedonvaihdon foorumit 44 TietoLustia 441 Lustia Tietoarkiston sovellukset 442 Tutkimustiedon kansantajuiset esitykset 45 RaporttiLustia 441 Ohjattu raportointitoiminto lustoarkistojen tietosisällön hyödyntämiseksi PANOSKUVAUS Seur.tapa ja -aika Avaintehtävät Vuosittain en hankekok ous, lustolabor atoriotiim ien palaverit, tulos- ja kehityske skustelut, LTRR:n evaluaati o, palaverit sidosryhm ien kanssa, suoriterek isteri. 411 Laaditaan Lustialle yhtenäinen käyttöliittymä, jolla hallitaan sekä osahankkeen 2 (Lustiaarkistot) että tämän osahankkeen toiminnot. 412 Laaditaan Lustian toimintaa kuvaava monikäyttösivusto, joka mahdollistaa Lustiaarkistojen tietokantojen käytön ja joka myös vastaa myös sivustolla vierailevan muihin lustotutkimusta koskeviin tietotarpeisiin. 421 Luodaan ajankohtaissivut Metlan sivustoissa käytettyä esitystapaa noudattaen. 431 Luodaan sähköpostijakelulista korvaamaan olemassa olevan DendroSuomi-listan. 441 Luodaan esityksiä Tietoarkiston kortteihin kohdistuvien hakutoimintojen (hakusanat, Powerpoint-esitykset, kuvasarjat, teema-esitykset jne) avulla 442 Julkisia esiintymisiä 5-10 kertaa toimintavuoden aikana. 441 Automatisoidaan Lustia-arkistojen tietosisällön kokoamista ns. velhotekniikkaa hyväksi käyttäen. Tulostukset erilaisille medioille (raportit, posterit, powerpoint-esitykset, diat, cd-levyt jne.) Toteutu saika / Kuva 1. Lustia-hankkeen vuoden 2004 toimintasuunnitelman resurssien jako projektitaululla esitettynä. 54

55 Liite 14: Lustian toimintasuunnitelma Osahanke 5: LUSTIA PROJEKTI Avaintulos: Saatteeksi: Hankkeen resurssien tehokas käyttö. Sisäistä seuranta- ja ohjausjärjestelmää tarvitaan hankkeen monimuotoisen ja dynaamisen tehtäväkentän hallintaan. Hankkeen resurssit muodostuvat Metlan toimintayksiköiden useisiin kymmeniin nousevan henkilöstön lyhytaikaisista, jopa viikon pituisista työpanoksista. Tämä asettaa hankkeen hallinnolle erityisvaatimuksia. Jotta toiminta olisi tehokasta, on pystyttävä ohjaamaan ja seuraamaan pikkutarkasti hankkeen resurssien käyttöä. Tiimityöskentelyyn perustuvat palaverit ja MS-Excel-pohjainen projektitaulu (malli: ks. kuva 10) muodostavat hankkeen tärkeän ohjausvälineistön. Projektitaulu mahdollistaa yksittäisen työntekijän resurssien jakamisen, rahoitussuunnittelun ja ylemmän tason resurssijaon suunnittelun. Kun lisäksi tiimikokouksen päätöksellä voidaan vaikuttaa myös hankkeen toimintastrategiaan, esimerkiksi tekemällä päätös kannattamattoman osion lakkauttamisesta tai uuden lisäämisestä, pysyy hanke ajanmukaisena. Tehdyt muutokset ovat helposti päivittävissä myös projektitauluun Projektitaulua hyödynnetään myös ulkopuolisen rahoituksen hankinnassa, josta lähemmin liitteissä 6 ja 6a. Koulutusta tarvitaan mm. laboratoriotoimintojen yhtenäistämisessä. Koulutuksella voidaan nostaa Metlan lustotutkimuksen tuloksellisuutta merkittävästi. Koulutusvaiheeseen päästään kuitenkin vasta sen jälkeen, kun Lustiaa toteutetaan koko Metlassa. METLA Hankkeen 2511 tulostoimintasuunnitelma vuodelle Lustia Osahanke 5. Versio /MT TULOSKUVAUS Vuoden 2004 Avaintulokset Tulosalueen no/tulosalue/tulostavoitteet PANOSKUVAUS Seur.tapa ja -aika Avaintehtävät Toteutu saika Osahanke 5 LUSTIA PROJEKTI Hankkeen resurssien tehokas käyttö Osahankkeen vetäjä Mauri Timonen 51 Hankkeen toiminta 511 Lustian vuotuiset toimintasuunnitelmat 512 Hankkeen toimintojen sopeuttaminen. 52 Raportointi ja viestintä 521 Hankkeen raportointi Hankekokous 511 Laaditaan Tuskan mukainen vuotuinen toimintasuunnitelma ja lisäksi MS-Excel-pohjainen projektitaulu, jossa jaetaan toimintavuoden tehtävät ja resurssit henkilöittäin. 512 Mukautetaan resurssit muuttuvien tilanteiden mukaan tulosaluejakoa soveltaen 521 Perustetaan Internet-versiona julkaistava tiedote- ja raporttisarja. Julkaistaan aluksi hankkeen suunnittelussa dokumentteja Hankkeen tiedottaminen 53 Koulutus 531 Hankehenkilöstön peruskoulutus 522 Käytetään hankkeen omia ja tutkimusyhteisön yhteisiä tiedotuskanavia. 531 Tietoiskut Kolarissa ja Rovaniemellä; henkilökohtaiset konsultaatiot. 532 Metlan lustotutkimuskoulutus 54 Kehittämisprojektit 541 Metla-Arizona-projekti 542. MetlaLustia 543 Resurssien hankinta 532. Kokoonnutaan Rovaniemelle neuvottelemaan kaikkeen Lustiaan liittyvästä toiminnasta. 551 Jatketaan Metlan/Lustia-hankkeen ja Arizonan yliopiston lustotutkimuslaboratorion (LTRR) arkistointiprojektin välisen yhteistyön suunnitelua. 542 Laajennetaan lustotutkimuksen olemassa oleva toimintamalli laitostasoiseen toimintaan soveltuvaksi. 543 Kartoitetaan Lustia-hankkeessa sovelletun viitekehyksen pohjalta lustotutkimuksen tulosten käyttömahdollisuuudet sekä Suomessa ja ulkomailla. Erityisesti LustiaMaa-tuotteistuksella saattaa olla laajempaakin kysyntää. Kartoituksen perusteella luodaan esityksiä ulkopuolisen 55

56 Liite 14: L ustian työajat 2004 osioittain Kuva 1. Lustia-hankkeen vuoden 2004 toimintasuunnitelman resurssien jako projektitaululla esitettynä. 56

57 Liite 14: L ustian työajat 2004 osioittain X Axis Title 251 Tietokorttien tuotta 411 LustiaMaan käyttölii 122 Sirénin lustosarjat 543 Resurssien hankinta 111 Vuotuiset mittaukset 221 Näytteiden arkistoin 232 Näyttelyaineiston ha 441 Lustia Tietoarkiston 442 Lustotutkimuksen esi 531 Hankkeen sis.koulutu 321 Lapin vuosilustoinde 242 Mediatuotanto 233 Pysyvät näyttelyt 241 Lustia Digikuvien ar 222 Näyteaineiston hanki 522 Hankkeen tiedottamin 544 Verkostoyhteistyö 542 MetlaLustia 421 Ajankohtaiskatsaukse 412 Lustian verkkosivut 121 Lapin 7520-vuot.lust 141 Metlan lustoaineisto 262 Lustia-arkistoinnin 142 Kolarin lustolaittei 151 Ajoituspalvelut 431 Lustotutkimuksen tie 511 Vuosisuunnitelmat 123 E-Suomen 1000-v. lus 132 Lustia-käsikirja 211 Lustodatojen arkisto 512 Toiminnan sopeuttami 451 Lustia-arkistojen ra 231 Lustotutkimuksen näy 311 Gis-indeksit 212 Data-aineiston hanki 334 Metsäpalohistoria 131 Kinsys-ohjelmisto 521 Hankkeen raportit 532 Laitostasoinen koulu 541 Metla-Arizona projek 335 Holoseenin ilmastoma 333 Teollisuuden ympäris 312 OziExplorer-maailma 331 Puulustot-järvisedim 332 Puulustot-NAO Kuva 2. Lustia-hankkeen vuoden 2004 toimintasuunnitelman yhteenveto tulostavoitteittain työkuukausien määrän mukaan lajiteltuna Työkuukausia 57

58 Liite 13:Lustia popularisoidussa web-esittelyssä Kuva 10. Yleiskuva Lustian toimintaympäristöstä käyttäjän näkökulmasta katsottuna. Lustia-hanketta visualisoidaan lintu- ja rakennusvaikutelmilla. Kotimaisen verkostoyhteistyön lujittamiseksi perustettua FinTrLabs-sivustoa hallinnoivat Metlan, Helsingin ja Joensuun yliopistojen sekä Saiman edustajat. Sivusto löytyy linkistä Metlan oma LUSTIA METLA sivusto linkissä tullaan luomaan tässä hankkeessa. Pääsy lustoarkistoon, sarjoihin tai ohjelmistoihin käy kuvan alaosassa olevien ikonien kautta, tosin kaikki tieto ei ole vapaasti saatavissa. Kuvassa näkyvän rakennelman kaikki osat ovat aktiivisia otsikoita tai ikoneita. Metlan Kolarin ja Rovaniemen asemien sekä Joensuun ja Helsingin yliopiston kotisivuille pääsee näpäyttämällä Suomen kartalla näkyviä otsakkeita. Kattorakennetta näpäyttämällä pääsee tutkimaan lähemmin kuvan RCS-käyrää. Sivupalkeista saa yksityiskohtaisempaa tietoa vuotisesta indeksisarjasta (vasen) ja 1000-vuotisesta piikkivuosisarjasta (oikea). Kuvan ruohoinen ja utuinen näkymä on Kuusamon Hossan Öllörijärven pohjalta (kuvaussyvyys noin 4 m). 58

59 Liite 14: Kansikuvien selosteet KANSIKUVIEN SELOSTEET: ETUKANSI: Kansainvälisellä yhteistyöllä on lustotutkimuksessa suuri merkitys, sillä tutkimuskohteina olevat ilmasto- ja ympäristökysymykset eivät sen enempää kuin puulustotkaan useinkaan tunne valtioiden välisiä rajoja. Monitieteisyys on jo nyt ilmasto- ja ympäristötutkimuksen avainsana. Puulustoista saatavan tiedon vahvistaminen muilla ilmastoa likimääräisesti kuvaavilla prokseilla antaa mahdollisuuden rakentaa ympärivuotisia oloja kuvaavan multiproksikalenterin. Tämä kansainvälisesti kiinnostava monitieteinen projekti aiotaan toteuttaa Metlassa vierailevien tutkijavoimin. Jatkossa panostetaan sellaisiin kansainvälisiin projekteihin, joissa kotimaisilla lustoaineistolla ja -sarjoilla on kysyntää ja joiden mahdollisuudet saada ylikansallista rahoitusta ovat hyvät. Lustian verkostoyhteistyöhön osallistuvat tahot edustavat pääasiassa kotimaisia, eurooppalaisia tai amerikkalaisia yliopistoja. Suomessa ovat yliopistojen lisäksi tärkeimmät yhteistyökumppanit Metsähallitus ja GTK. Näistä elementeistä lähdetään rakentamaan tulevaa tutkimus- ja rahoitusyhteistyötä. TAKAKANSI: Lustian projektitaulu sisältää hankkeen hallintaan tarvittavan oleellisen tiedon. Suunnitelmaa voidaan mukauttaa osahankkeessa 5 (Lustia Projekti) tehtyjen päätösten perusteella. Projektinohjauksessa on periaatteena säilyttää vasemmalla puolella olevat hankkeen keskeiset suunnitelmatiedot mahdollisimman muuttumattomina. Hankkeen dynaamisuus voimistuu sitä enemmän, mitä oikeammalle taulussa siirrytään. Uusia tulosalueita voidaan määritellä ja vanhoja poistaa. Vuotuisilla tulostavoitteilla suunnataan hankkeen painotusta haluttuun suuntaan. Resursseja poistetaan ja lisätään resurssienmäärittelyosassa, johon kuuluvat henkilökuukaudet ja sitomaton rahoitus. Metsäntutkimuslaitos Rovaniemen tutkimusasema 59

60 60

METLAN LUSTOTUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

METLAN LUSTOTUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Liite 1: Metlan lustotutkimuksen kehittämissuunnitelma METLAN LUSTOTUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA I LUSTOTUTKIMUKSEN KEHITTÄMISJAKSOT 1970-2003 Metlan lustotutkimusta on kehitetty vuosina 1979-2002

Lisätiedot

LUSTIA 2005. Lustotutkimuksen laboratorio- ja ajantietohankee. Vuoden 2005 toimintasuunnitelma. Ver.10.12.2005. Mauri Timonen

LUSTIA 2005. Lustotutkimuksen laboratorio- ja ajantietohankee. Vuoden 2005 toimintasuunnitelma. Ver.10.12.2005. Mauri Timonen 1 LUSTIA 2005 Lustotutkimuksen laboratorio- ja ajantietohankee Vuoden 2005 toimintasuunnitelma Ver.10.12.2005 Mauri Timonen 2 ALKUSANAT...5 I LUSTOTUTKIMUKSEN KEHITTÄMISJAKSOT 1970-2003... 6 II LUSTOTUTKIMUKSEN

Lisätiedot

METLA Hankkeen 2511 tulostoimintasuunnitelma vuodelle 2005. Lustia Osahanke 1. Versio 211104/MT

METLA Hankkeen 2511 tulostoimintasuunnitelma vuodelle 2005. Lustia Osahanke 1. Versio 211104/MT METLA Hankkeen 2511 tulostoimintasuunnitelma vuodelle 2005. Lustia Osahanke 1. Versio 211104/MT Osahanke 1 LUSTIA- LABORATO- RIOT 2511-01 vetäjä 11 Lustoaineistojen peruskäsittely 111 Vuotuiset mittaukset

Lisätiedot

TAVOITTEET 3.1 HANKKEEN TIIVIS KUVAUS

TAVOITTEET 3.1 HANKKEEN TIIVIS KUVAUS / 2 MT 24.11.2016 LUSTIA-HANKE Vuosituhannen alussa olivat Metlassa suosiossa tulostoimintasuunnitelmat ja panos-tuotosajattelu. Tein tuolloin siltä pohjalta oman hankesuunnitelmani, joka osoittautui käytännössä

Lisätiedot

Mauri Timonen

Mauri Timonen Mauri Timonen 29.11.2016 1. TRAPTHOR-POHJAINEN LIIKETOIMINTAMALLI Vuosituhannen alussa olivat suosiossa tulostoimintasuunnitelmat ja panos-tuotosajattelu. Kehittelin niistä lähtökohdista hankesuunnittelumallin,

Lisätiedot

Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina

Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina Esitelmä Voitto Valio Viinasen Inarin rajahistoria II kirjan julkistamistilaisuudessa Inarin Siidassa 16.12.2006 Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina Mauri Timonen Metla, Rovaniemen tutkimusyksikkö Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

HANKE 3436 (Kari Mielikäinen): AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA TOTEUTUMINEN VUOSINA 2007-2009

HANKE 3436 (Kari Mielikäinen): AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA TOTEUTUMINEN VUOSINA 2007-2009 Mauri Timonen 160409 HANKE 3436 (Kari Mielikäinen): AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA TOTEUTUMINEN VUOSINA 20072009 I AINEISTOT: 1. Lapin vuosilustoindeksi Tavoite. Männyn kasvun ilmastollisen vaihtelun (vuosien

Lisätiedot

Lustotiedon kokoaminen arkistoihin ja asiantuntijajärjestelmiin. Mauri Timonen

Lustotiedon kokoaminen arkistoihin ja asiantuntijajärjestelmiin. Mauri Timonen Lustotiedon kokoaminen arkistoihin ja asiantuntijajärjestelmiin Mauri Timonen 3.4.2014 1 Tieto on osattava jäsentää kehitettäessä lustotietoa hyödyntävää asiantuntijajärjestelmää. Hyvän lähtökohdan 2 antaa

Lisätiedot

LUSTIA. Lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke. 16.11.2003 (päivitetty 03.05.2006) Mauri Timonen

LUSTIA. Lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke. 16.11.2003 (päivitetty 03.05.2006) Mauri Timonen / 2 LUSTIA Lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke 16.11.2003 (päivitetty 03.05.2006) Mauri Timonen 2 SISÄLLYS: 1. HANKKEEN YLEISTIEDOT... 5 2. TAUSTA... 5 2.1. Mitä on lustotutkimus?... 5 2.3.

Lisätiedot

uusimpien menetelmien soveltaminen, KINSYS -lustotutkimusohjelmistoni hyödyntäminen, Ajatuksia Lustian toimintavuodesta 2006

uusimpien menetelmien soveltaminen, KINSYS -lustotutkimusohjelmistoni hyödyntäminen, Ajatuksia Lustian toimintavuodesta 2006 Ajatuksia Lustian toimintavuodesta 2006 Lustia-hankkeessa työskennellään laitostasoisen lustotutkimuksen ja infrastruktuurin kehittämisen puolesta. Lustotutkimuksen mahdollisuudet ovat osoittautuneet Metlassakin

Lisätiedot

Dendrokronologialla aikaan kiinni Mauri Timonen. Mitä on dendrokronologia?

Dendrokronologialla aikaan kiinni Mauri Timonen. Mitä on dendrokronologia? Dendrokronologialla aikaan kiinni Mauri Timonen Mitä on dendrokronologia? Vuosilustot ovat luonnonarkisto, josta puiden elinvaiheet, vallinnut ilmasto ja kasvuympäristön muutokset ovat tietyin edellytyksin

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Kolarin lustotutkimuksen haasteet

Kolarin lustotutkimuksen haasteet llliflfiwiiiu 404 140 0864 Puiden ajantieto Kolarin lustotutkimuksen haasteet Puut reagoivat herkästi kasvuympäristössä tapahtuviin muutoksiin, joiden aiheuttajina ovat esimerkiksi ilmasto, hakkuut, lannoitukset,

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Muinainen, nykyinen ja tuleva ilmasto vuosilustoista tulkittuna

Muinainen, nykyinen ja tuleva ilmasto vuosilustoista tulkittuna Mauri Timonen Muinainen, nykyinen ja tuleva ilmasto vuosilustoista tulkittuna Pekka Nöjd / Mauri Timonen Metsäntutkimuslaitos Tapaaminen Eduskunnassa 10.09.2008 Vers. 031207 Mauri Timonen 250-vuotias metsänrajamänty

Lisätiedot

Kari Mielikäinen METLA Siperian lehtikuusi, ikä v. +

Kari Mielikäinen METLA Siperian lehtikuusi, ikä v. + Kari Mielikäinen METLA Siperian lehtikuusi, ikä 100 000 v. + Metla/Mauri Timonen Ei yksiselitteistä määrittelyä, esimerkkejä: Vuosikymmeniä kestävä asteittainen ja alueellinen ilmaston muuttuminen (yleisin

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Kansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio

Kansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio Kansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio 1.4.2014 Paikkatietostrategia 2005-2010 ensimmäisen kansallisen paikkatietostrategian (Paikkatietoasiain neuvottelukunta) Painopiste: paikkatietoinfrastruktuurin

Lisätiedot

Metlan lustotutkimuksen suuret haasteet

Metlan lustotutkimuksen suuret haasteet 1 2 Metlan lustotutkimuksen suuret haasteet Mauri Timonen Mauri Timonen 16.06.2006 Lustia-hanke, Metla 3 Sisällys: Puiden ajantieto... 5 Lapin mänty: luonnon järjestämä ilmastoasema... 5 Heikkisen haaste...

Lisätiedot

HANKKEEN 3436 AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA SEN TOTEUTUMINEN VUOSINA , TULOKSIA SEKÄ MONITIETEINEN JATKOSUUNNITTELU

HANKKEEN 3436 AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA SEN TOTEUTUMINEN VUOSINA , TULOKSIA SEKÄ MONITIETEINEN JATKOSUUNNITTELU HANKKEEN 3436 AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA SEN TOTEUTUMINEN VUOSINA 2007 2009, TULOKSIA SEKÄ MONITIETEINEN JATKOSUUNNITTELU Mauri Timonen 160409 Sisältö I AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA SEN TOTEUTUMINEN

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

Tikusta asiaa lustotutkimus tutuksi

Tikusta asiaa lustotutkimus tutuksi Tikusta asiaa lustotutkimus tutuksi Lustolaboratorio ja oppimisympäristö Metsämuseo Lustossa Marko Rikala, museoassistentt i Valokuvat: Timo Kilpeläinen Metsä oppimisympäristönä ja seudullisen asiantuntijaosaamisen

Lisätiedot

Mitä luonto puhuu? Miesten saunailta Keravanjärvi Kari Mielikäinen

Mitä luonto puhuu? Miesten saunailta Keravanjärvi Kari Mielikäinen Mitä luonto puhuu? Miesten saunailta Keravanjärvi 10.4.2018 Kari Mielikäinen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maapallon ihmeiden ihmettelyä

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Tutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI

Tutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI Tutkimusstrategia Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI ESIPUHE Teemme Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tutkimusta hyvässä, myönteisessä ilmapiirissä. Tutkimustoiminnan

Lisätiedot

Julkaisujen avoimen saatavuuden tukeminen

Julkaisujen avoimen saatavuuden tukeminen Julkaisujen avoimen saatavuuden tukeminen Jyrki Hakapää johtava tiedeasiantuntija 1 FOR EXELLENCE IN SCIENCE Miksi avoin saatavuus? Avoin saatavuus -termi korostaa strategista pyrkimystä turvata tutkimustulosten

Lisätiedot

esitelmästä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

esitelmästä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute esitelmästä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Ilmastotutkija Cliff Harris ja meteorologi Randy Mann ovat löytäneet vähintään 75 ilmaston viilentymistä

Lisätiedot

Lustia: Metlan lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke

Lustia: Metlan lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke 1 Lustia: Metlan lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke Vuoden 2006 seurantaraportti ja hankkeen itsenäisen osan loppuraportti Mauri Timonen Rovaniemi Version 1/2007-03-27 linkissä http://lustiag.pp.fi/lustia2004-2006.pdf

Lisätiedot

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU Kallonlahden hylky ja siitä tutkitut kuusi dendrokronologista ajoitusnäytettä.

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

Eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen kaivoshankkeissa Dilacomi-hanke. Mikko Jokinen METLA Kolari

Eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen kaivoshankkeissa Dilacomi-hanke. Mikko Jokinen METLA Kolari Eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen kaivoshankkeissa Dilacomi-hanke Mikko Jokinen METLA Kolari Pohjoisen kaivosbuumi Pohjois-Suomessa ja Ruotsissa useita uusia kaivoshankkeita Monet niistä sijaitsevat

Lisätiedot

Rationaalisen lääkehoidon tutkimusverkosto miten tutkimuksen tekemisen edellytyksiä voitaisiin edistää verkostoitumisen avulla?

Rationaalisen lääkehoidon tutkimusverkosto miten tutkimuksen tekemisen edellytyksiä voitaisiin edistää verkostoitumisen avulla? Rationaalisen lääkehoidon tutkimusverkosto miten tutkimuksen tekemisen edellytyksiä voitaisiin edistää verkostoitumisen avulla? Katri Hämeen-Anttila FaT, Dosentti Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Fimea

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 4.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia Tieteen eri roolit ja tutkimuksen

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND. Foodle.fi. ovi elintarviketutkimukseen

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND. Foodle.fi. ovi elintarviketutkimukseen VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND Foodle.fi ovi elintarviketutkimukseen 1 Mikä on Foodle.fi? Uusi, helppokäyttöinen palvelu suomalaisen elintarviketutkimustiedon hakuun ja välitykseen Suunnattu

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Horisontti kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee?

Horisontti kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee? Horisontti 2020 - kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee? Johtaja Ari Pouttu Centre for Wireless Communications Oulun yliopisto Esityksen taustoitukseksi: Kolme kokoavaa otsikkoa

Lisätiedot

Developing the Pinus Sylvestris L resource

Developing the Pinus Sylvestris L resource Developing the Pinus Sylvestris L resource Jukka Malinen, Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Northern Periphery Programme

Lisätiedot

Syklinen ilmasto näkökulmia erilaisten aikasarjojen valossa. Lustia-arkistodokumentti/Mauri Timonen (päiv )

Syklinen ilmasto näkökulmia erilaisten aikasarjojen valossa. Lustia-arkistodokumentti/Mauri Timonen (päiv ) Syklinen ilmasto näkökulmia erilaisten aikasarjojen valossa Lustia-arkistodokumentti/Mauri Timonen 27.3.2013 (päiv. 3.5.2013) 1. Yleistä ilmaston syklisyydestä - Syklisyystarkastelut voisi aloittaa vaikkapa

Lisätiedot

hyvä osaaminen

hyvä osaaminen MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön

Lisätiedot

EUKN -pilottiprojekti Päätösseminaari Oulu

EUKN -pilottiprojekti Päätösseminaari Oulu EUKN -pilottiprojekti Päätösseminaari Oulu 27.9.2007 Asta Manninen ja Minna Salorinne Helsingin kaupungin tietokeskus EUKN pilottiprojekti (2005-2007 toukokuu) Lähtökohdat Tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat

Lisätiedot

Julkaisutiedot läpinäkyviksi: julkaisuportaali. Tampereen teknillinen yliopisto, Jyrki Ilva

Julkaisutiedot läpinäkyviksi: julkaisuportaali. Tampereen teknillinen yliopisto, Jyrki Ilva Julkaisutiedot läpinäkyviksi: julkaisuportaali Tampereen teknillinen yliopisto, 4.10.2012 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Julkaisuportaalin idea Raportointiportaali (http://vipunen.csc.fi) tuottaa

Lisätiedot

Kasvua ja kilpailukykyä standardeilla. Riskit hallintaan SFS-ISO 31000

Kasvua ja kilpailukykyä standardeilla. Riskit hallintaan SFS-ISO 31000 Kasvua ja kilpailukykyä standardeilla Riskit hallintaan SFS-ISO 31000 Riskit hallintaan SFS-ISO 31000 Elämme jatkuvasti muuttuvassa maailmassa, jossa joudumme käsittelemään epävarmuutta joka päivä. Se,

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Rahoittajat ja tiedon julkisuus Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Periaate Julkisella rahalla tehty tutkimus on julkista. Berliinin julkilausuma 2003. ESF + EUROHORCS: Tiekartta 2008 Julkisuus koskee

Lisätiedot

EAKR: DigiLeap Hallittu digiloikka:

EAKR: DigiLeap Hallittu digiloikka: EAKR: DigiLeap Hallittu digiloikka: Digitalisaatiokyselyn tulokset (2018) Teknologian tutkimuskeskus VTT: Jukka Kääriäinen, Maarit Tihinen Oulun Yliopisto: Marko Juntunen, Sari Perätalo DigiLeap -hanke

Lisätiedot

Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen. Suomen kestävän kehityksen toimikunta Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen. Suomen kestävän kehityksen toimikunta Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen Suomen kestävän kehityksen toimikunta 22.4.2014 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen 1. Ilmastossa tapahtuneet muutokset ovat jo vaikuttaneet sekä luontoon

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

Kuva 1. Lapin metsänrajamännyn elävien puiden vuosilustoindeksin perusteella tehty Wavelet-analyysi (data ja taulukko). Arvo 1.0 vastaa indeksiä 100.

Kuva 1. Lapin metsänrajamännyn elävien puiden vuosilustoindeksin perusteella tehty Wavelet-analyysi (data ja taulukko). Arvo 1.0 vastaa indeksiä 100. Kuva 1. Lapin metsänrajamännyn elävien puiden vuosilustoindeksin perusteella tehty Wavelet-analyysi (data ja taulukko). Arvo 1.0 vastaa indeksiä 100. Kuva 2. Metsänrajamännystä (elävien puiden aineisto)

Lisätiedot

EGLO ohjelman loppuseminaari

EGLO ohjelman loppuseminaari EGLO ohjelman loppuseminaari Valtion sektoritutkimusta uudistetaan, miten käy logistiikkatutkimuksen? Lassi Hilska 30.5.2007 1 Tutkimus ja ministeriö Ministeriö on paitsi hallintokoneisto myös asiantuntijaorganisaatio,

Lisätiedot

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan

Lisätiedot

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 ( )

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 ( ) Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 (28.11.2017) 1 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa.

Lisätiedot

TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA

TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA 2019 2023 VISIO avoimen ja vahvan tiedeyhteisön kehittäjä yhdessä kanssa avoimen tieteen kansallisen toimintakulttuurin edistäminen VAHVAT. JÄSENSEURAT avoimen

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

EUROOPAN TASA-ARVOINSTITUUTTI EUROOPAN UNIONIN PERUSOIKEUSVIRASTO. Yhteistyösopimus

EUROOPAN TASA-ARVOINSTITUUTTI EUROOPAN UNIONIN PERUSOIKEUSVIRASTO. Yhteistyösopimus EUROOPAN TASA-ARVOINSTITUUTTI JA EUROOPAN UNIONIN PERUSOIKEUSVIRASTO Yhteistyösopimus Johdanto Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA) ja Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE), joihin viitataan jäljempänä

Lisätiedot

Paikkatiedot käyttöön! -hanke

Paikkatiedot käyttöön! -hanke Digitalisaatioryhmä 15.12.2015 Paikkatiedot käyttöön! -hanke Hanke, jolla edistetään ja tuetaan paikkatietojen ja paikannuksen tehokasta käyttöä laaja-alaisesti. Välineinä paikkatietoihin liittyvän osaamisen,

Lisätiedot

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO EKOLOGIAN TUTKIMUSINSTITUUTTI BIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA, JOENSUUN YLIOPISTO

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO EKOLOGIAN TUTKIMUSINSTITUUTTI BIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA, JOENSUUN YLIOPISTO Lllfl: 1t> DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO EKOLOGIAN TUTKIMUSINSTITUUTTI BIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA, JOENSUUN YLIOPISTO Gunnarintien pelastuskaivauksen dendrokronologiset ajoitusnäytteet Museoviraston Rakennushistorian

Lisätiedot

klo 14:15 salissa FYS2

klo 14:15 salissa FYS2 Kandi info 2016: Orientaatio LuK työn ja tutkielman tekemiseen keväällä 2017 28.11.2016 klo 14:15 salissa FYS2 28.11.2016 Jussi Maunuksela 1 Infon tarkoituksena on perehdyttää LuK tutkielman suorittamiseen

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tilastoinnin perusperiaatteet: Tutkimuksella ja kehittämisellä tarkoitetaan yleisesti systemaattista toimintaa

Lisätiedot

Kampusperustaista osaamisen kehittämistä sote-palveluissa. Nadja Nordling

Kampusperustaista osaamisen kehittämistä sote-palveluissa. Nadja Nordling Kampusperustaista osaamisen kehittämistä sote-palveluissa Nadja Nordling 9.4.2019 1 Kampusperustaista osaamisen kehittämistä sote-palveluissa Kampus sote Tavoite Tukea korkeakoulujen tutkimustiedon ja

Lisätiedot

TUTKIMUKSEN KÄRKIHANKEHAKU 2009

TUTKIMUKSEN KÄRKIHANKEHAKU 2009 1 TUTKIMUKSEN KÄRKIHANKEHAKU 2009 Yliopistoallianssin hallitus julistaa avoimeksi allianssin tutkimuksen kärkihankehaun 5.1.2009. Hakuaika päättyy 30.4.2009. Haku kohdistuu erityisesti allianssin tutkimuksen

Lisätiedot

SEURANTARAPORTTI VUODELTA 2004

SEURANTARAPORTTI VUODELTA 2004 2511sr2004 SEURANTARAPORTTI VUODELTA 2004 Hankkeen tunnus, vetäjä, kotiyksikkö ja kesto 2511 Timonen, Mauri, RO, 2004 Nimi ja tulosyksikkö Lustia - Lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke, RO

Lisätiedot

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle Päivitetty

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle Päivitetty Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle 2019 Päivitetty 8.2.2019 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Futurex -seminaari Korkeakoulujen täydennyskoulutusten laatu Helsinki 6.3.2013 Anne-Maritta Tervakari Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ

OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS eli tieteen avoin saatavuus on tiedemaailman ajankohtainen tavoite. Tutkimus halutaan saada näkyville ja hyödyksi niin laajasti kuin mahdollista.

Lisätiedot

ROSEWOOD. Anne-Mari Väisänen. Lapin Metsätalouspäivät 2019 Rovaniemi, European network of Regions On SustainablE WOOD mobilization

ROSEWOOD. Anne-Mari Väisänen. Lapin Metsätalouspäivät 2019 Rovaniemi, European network of Regions On SustainablE WOOD mobilization 1 ROSEWOOD European network of Regions On SustainablE WOOD mobilization Puu kestävästi liikkeelle Euroopassa Anne-Mari Väisänen DD/MM/YYYY Lapin Metsätalouspäivät 2019 Rovaniemi, 14.2.2019 14/02/2019 I

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

Tuhkan rakeistus Pohjois Pohjanmaalla Kehittämishankkeen esittely

Tuhkan rakeistus Pohjois Pohjanmaalla Kehittämishankkeen esittely Tuhkan rakeistus Pohjois Pohjanmaalla Kehittämishankkeen esittely Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta seminaari 24.3.2011, Radisson Blu, Oulu Eija Riitta Hämäläinen Hankkeen tavoite ja tehtävät Selvitetään

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 1 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2005 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 32. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille arvioidaan

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Business Finland -tutkimusrahoituspalvelut alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA

Business Finland -tutkimusrahoituspalvelut alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA Business Finland -tutkimusrahoituspalvelut 1.1.2018 alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA OECD:n maaraportti 2017: Suomen suurimpia haasteita on tutkimustulosten ja uusien ideoiden muuntaminen innovaatioiksi

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 1 24.3.2006 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 60. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. - Tutkimustoiminnan tilastointi: Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta -vastuualue Ensimmäinen virallinen tilasto vuodelta

Lisätiedot

Metlan lustotutkimuksen suuret haasteet - Katsaus menneeseen ja tulevaan

Metlan lustotutkimuksen suuret haasteet - Katsaus menneeseen ja tulevaan 1 Metlan lustotutkimuksen suuret haasteet - Katsaus menneeseen ja tulevaan Mauri Timonen Mauri Timonen 14.10.2006 Lustia-hanke METLA 2 Sisällys: 1 Puun muisti... 4 1.1 Puiden ajantieto... 4 1.2 Lapin mänty:

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke)

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) LifeData 2011-2015 Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) 1.12.2015 http://www.metla.fi/life/lifedata/ Luonnonvara-

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto

Lisätiedot

Psykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö. EFPP 30.9.2011 Helsinki Jukka Aaltonen

Psykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö. EFPP 30.9.2011 Helsinki Jukka Aaltonen Psykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö EFPP 30.9.2011 Helsinki Jukka Aaltonen Yliopistolaki 2 Tehtävät Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja

Lisätiedot

Metlan lustotutkimuksen suuret haasteet - Katsaus menneeseen ja tulevaan

Metlan lustotutkimuksen suuret haasteet - Katsaus menneeseen ja tulevaan 1 Metlan lustotutkimuksen suuret haasteet - Katsaus menneeseen ja tulevaan Mauri Timonen Mauri Timonen 29.11.2006 Lustia-hanke METLA 2 Sisältö 1 Puun muisti... 4 1.1 Puiden ajantieto... 4 1.2 Lapin männyt:

Lisätiedot

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt. Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?

Lisätiedot