HANKKEEN 3436 AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA SEN TOTEUTUMINEN VUOSINA , TULOKSIA SEKÄ MONITIETEINEN JATKOSUUNNITTELU

Transkriptio

1 HANKKEEN 3436 AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA SEN TOTEUTUMINEN VUOSINA , TULOKSIA SEKÄ MONITIETEINEN JATKOSUUNNITTELU Mauri Timonen Sisältö I AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA SEN TOTEUTUMINEN VUOSINA Lapin vuosilustoindeksi Pohjois Suomen metsien kasvutrendit Lakialueiden puuston kasvu Pohjois Suomessa Etelä Suomen metsien kasvutrendit Ikipetäjien kasvutrendit Suomessa Lapin 7641 vuotisen mäntylustokalenterin täydentäminen ja jatkaminen Ilomantsin Linnalammen subfossiilisen mäntylustokalenterin laatiminen... 3 II TULOKSIA... 4 III MONITIETEINEN JATKOSUUNNITTELU

2 I AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA SEN TOTEUTUMINEN VUOSINA Lapin vuosilustoindeksi - Tavoite. Männyn kasvun ilmastollisen vaihtelun (vuosien ja vuosikymmenten välinen vaihtelu) seuranta Lapissa vuosina Suunnitelma. Kerätään 16 metsänrajametsiköstä noin 400 kairanlastua sisältävä lustoaineisto - Alueet: Angeli, Kalmankaltio, Kessi, Kolari, Kultima, Kuttura, Lokka, Luosto, Luttojärvi, Menesjärvi, Pakasaivo, Partakko, Pomokaira, Pitkäjärvi, Taatsijärvi, Riekkovaara ja Tähtelä. - Toteutuminen. H. Herva ja J. Hietanen keräsivät aineiston suunnitelman mukaisesti syksyllä 2007 ja Lustojen mittaus ja analyysi 2009 keväällä. - Tutkijat. K. Mielikäinen, M. Timonen, S. Helama (HY) ja R. Sutinen (GTK) 2. Pohjois Suomen metsien kasvutrendit - Tavoite. Männyn pitkäaikaisten kasvunvaihteluiden määrittäminen ja niiden syiden analysointi. - Suunnitelma. Kerätään 14 osa-aineistoa 120 puun otoskoolla yhteensä 1640 kairausnäytettä - Alueet. Iso-Syöte, Kessi, Ketomella, Kolari-Ylläs, Laanila, Muotkatunturi, Oulanka, Paljakka, Pulmankijärvi viljellyt, Pulmankijärvi luonnontilaiset, Rovaniemi, Sodankylä, Suojanperä ja UKK-puisto, - Toteutuminen. H. Herva ja J. Hietanen testasivat vuonna 2007 menetelmää neljällä alueella (Kolari-Ylläs, Laanila, Pulmankijärvi, Rovaniemi). Vuonna 2008 mitattiin seuraavat alueet: (Hannu, täydennä) - Tutkijat. K. Mielikäinen, M. Timonen, S. Helama (HY) ja R. Sutinen (GTK) 3. Lakialueiden puuston kasvu Pohjois Suomessa - Tavoite. Ilmaston lämpeneminen näkyy IPCC:n mukaan puiden kasvussa ensimmäisenä lakialueilla. Testataan kerättävällä aineistolla tilanne Lapin tuntureilla. - Suunnitelma. Kerätään 5 osa-aineistoa 180 puun otoksella, yhteensä 900 kairausnäytettä - Alueet. Kukastunturi, Levitunturi, Saariselkä, Muotkatunturi ja Sallatunturi - Toteutuminen. H. Herva ja J. Hietanen keräsivät testiaineiston vuonna 2005 Kukastunturilta. Shumilov keräsi H. Hervan opastuksella 50 (?) puun lustoaineiston kesällä Vuonna 2008 ei toimintaa. Tulevana kesänä 2009 kerätään jonkin verran lisäaineistoa ainakin Kukastunturilta (mänty), Lommoltunturista (kuusi) ja mahdollisesti parilta muulta kohteelta yhteistyössä R. Sutisen kanssa (liittyy myös Metlan ja GTK:n väliseen yhteistyöhön, lähitavoitteena tuottaa tuoreita metsänrajatutkimuksia WD2010:n sessioon). - Tutkijat. K. Mielikäinen, M. Timonen, S. Helama (HY), R. Sutinen (GTK) ja O. Shumilov (INEP/Apatity). 4. Etelä Suomen metsien kasvutrendit - Tavoite. Männyn pitkäaikaisten kasvunvaihteluiden määrittäminen ja niiden syiden analysointi - Suunnitelma. Kairataan 15 koealalta yhteensä 300 näytettä - Toteutuminen. Tapio Huttunen keräsi aineiston vuosina 2007 ja Mittaukset vuonna Alueet. Ilomantsin Koivusuo ja Petkeljärvi, Lieksan Patvinsuo, Padasjoen Vesijako, Ruoveden Helvetinjärvi, Saarijärven Pyhä-Häkki, Jonkeri, Jongunjoki, Kitkasuo, Ruunaa, Salamajärvi - Tutkijat. K. Mielikäinen, H. Mäkinen, P. Nöjd, M. Timonen ja S. Helama (HY) 2

3 5. Ikipetäjien kasvutrendit Suomessa - Tavoite. Ilmaston lämpeneminen ilmenee eräiden tutkimusten mukaan yli-ikäisten puiden kasvun elpymisenä. Testataan osana kasvitrenditutkimusta. - Suunnitelma. Kerätään noin 50 vanhasta (yli-ikäisestä) männystä eri puolilta Suomea kairausnäytteet - Toteutuminen. T. Huttunen keräsi aineiston syksyllä Tutkijat. K. Mielikäinen, M. Timonen, S. Helama (HY) ja R. Sutinen (GTK) 6. Lapin 7641 vuotisen mäntylustokalenterin täydentäminen ja jatkaminen - Tavoite. Metsänrajamännyn pitkä mäntylustosarja on suomalaisen ilmastonmuutostutkimuksen jopa tärkeimpiä instrumentteja. Sarjan perusparantaminen ja jatkaminen tarkentaa käsitystämme menneen, nykyisen ja tulevankin ilmaston kehityksestä. - Suunnitelma. Kerätään yhteensä 200 uutta näytekiekkoa - Alueet. Pulmankijärvi, Kompsiojärvi, Salla ja Puolanka - Toteutuminen. T. Luosujärvi ja M.Timonen keräsivät vuonna 2007 Pulmankijärveltä ja T. Luosujärvi Kompsiojärveltä yhteensä 100 näytekiekkoa. Vuonna 2008 ei toimintaa. - Tutkijat. K. Mielikäinen, M. Timonen, S. Helama, R. Sutinen (GTK) ja O. Shumilov (INEP/Apatity). 7. Ilomantsin Linnalammen subfossiilisen mäntylustokalenterin laatiminen - Tavoite. Pohjois-Suomen ilmasto poikkeaa niin paljon muun Suomen ilmastosta, että on tarpeen laatia omat alueelliset sarjansa Itä-, Etelä- ja Länsi-Suomeen. Jo olemassa olevan Itä-Savon 1300-vuotisen mäntylustosarjan täydentäminen ja jatkaminen vuosituhansien pituiseksi Ilomantsin Linnalammesta saatavalla subfossiiliaineistolla tarkentaa käsitystämme Suomen eteläpuoliskon ilmastohistoriasta. - Suunnitelma. Kerätään noin 200 näytekiekkoa - Alueet. Linnalampi (Mekrijärvi) - Toteutuminen. T. Luosujärvi keräsi vuonna 2007 kohteesta noin 100 näytekiekkoa. Vuonna 2008 ei toimintaa. - Tutkijat. T. Kolström, K. Mielikäinen, M. Timonen ja S. Helama. Linkit: Aineistojen keruun yksityiskohdista lähemmin aineistonkeruusuunnitelmassa plan9.pdf (sama Word muodossa): plan9.doc. 3

4 II TULOKSIA A. ABSTRAKTI <tekstiä ja kuvia> B. RAPORTIT Helama, S., Mielikäinen, K., Timonen, M. & Eronen, M Finnish supra long tree ring chronology extended to 5634 BC. Norsk Geografisk Tidsskrift Norwegian Journal of Geography,62:4, Pdf and Abstract. Timonen, M Yhteenveto ilmastonmuutoksesta (114 kuvaa!): Mennyt, nykyinen ja tuleva ilmasto vuosilustoista tulkittuna. Luento ilmastosta opettajille Lapin lääninhallituksen järjestämässä koulutustilaisuudessa Timonen M Esitelmät Metsätieteellisen seuran ja Taksaattoriklubin järjestämässä Metsätieteen päivässä 23.10, aiheeltaan Sopeutuminen ilmastonmuutokseen ja Suomen metsät A: Powerpoint presentation: Past, Present and Future Climate from Tree Rings. Studies on past and present climate change in Finnish Lapland, based on the 7641 yr supra long pine chronology for Finnish Lapland. B: Poster: Changing climate of Finland. C: Poster: Climatic trends and cycles on the Finnish timberline. D: Poster: Climate from the 7641 year unbroken Scots pine tree ring chronology for Finnish Lapland. E: Abstracts Timonen, M., Helama, S., Holopainen, J., Ogurtsov, M., G., Eronen, M., Lindholm, M., Meriläinen, J. & Mielikäinen,K.: Climate patterns in Northern Fennoscandia during the Last Millennium. Poster (Pdf) in the XVII INQUA Congress Timonen,M., Jiang, J., Helama, S., Eronen, M., Meriläinen, J. & Mielikäinen, K Climatic trends and cycles on the Finnish timberline Pdf. A poster in the Cost 725 Establishing a European Phenological Data Platform for Climatological Applications. The 7th Management Committee Meeting in Ivalo MCM, workshop and excursion 6th 10th June Timonen, M Tracking Past Climate from tree rings II. A powerpoint presentation in the Cost 725 Establishing a European Phenological Data Platform for Climatological Applications. The 7th Management Committee Meeting in Ivalo MCM, workshop and excursion 6th 10th June Timonen, M Climatic Trends and Cycles on the Finnish Pine Timberline. Poster. Pdf. Abstract. Poster presentation. TRACE 2007 Tree Rings in Archaeology, Climatology and Ecology May Timonen, M Finnish Dendrochronology some views. Pdf (9.3 MB). Powerpoint presentation in a workgroup seminar in WSL (Swiss Federal Institute for Forest, Snow and Landscape Research, Birmensdorf), held in March 08, 2007 and hosted by Head of Dendro Sciences Group Dr. Jan Esper/Dendro Sciences Division Mielikäinen, K Miten metsänomistajan tulisi varautua ilmastonmuutokseen? Esitelmä pääkaupunkiseudun metsäpäivän teematilaisuudessa Mielikäinen, K Ihmisen osa ilmastonmuutoksessa. Maaseudun Tulevaisuus Yliökirjoitus. 4

5 Halla, T Joko ilmastonmuutos vauhdittaa metsien kasvua. Maaseudun Tulevaisuus Lisää raportteja: C. MUUT SUORITTEET (RADIO, TV, KOKOUKSET YM.?) Jääkausi uhkaa Lappia ( YLE Lapin Radio. Mauri Timosen haastattelu. Lapin metsät ilmastonmuutoksen paineessa ( Metsäradio. Mauri Timosen haastattelu. Mauri Timonen: Lustia hankesivuston ja suomalaisen lustotutkimuksen tieteenalasivuston toimittaminen ja sisältötuotanto ( Matka ulkomaille. Euroopan metsien kasvutrenditutkimuksen kehittäminen ja projektisuunnittelu. (Tekijat: Mielikäinen, Kari & Timonen, Mauri, Organisaatiot: Albert Ludwigs Universität, Institut für Waldwachstum (DE) & Metla (rahoittaja) Matka ulkomaille. Metlan ja WSL:n välisen lustotutkimusyhteistyön kehittämisneuvottelut ja Lapin metsänrajamännyn pitkän lustosarjan jatkotutkimukset. Ei matkakertomusta. (Tekijat: Timonen, Mauri (esitelmä), Organisaatiot: Metla (rahoittaja) & WSL (CH). Metsänrajan mänty nauttinut lihotuskuurista. Haastattelu. Maaseudun Tulevaisuus. (Tekijat: Korhonen, Kari Tapani & Mielikäinen, Kari & Timonen, Mauri & Vapaavuori, Elina. Lustoaikasarjat. Haastattelu. YLE Aamu TV. Mauri Timosen haastattelu. Viite: mediaesiintymisiä: 5

6 III MONITIETEINEN JATKOSUUNNITTELU Tarkastelen tässä yhteydessä kasvutrenditutkimuksemme laajempaa kysymyksenasettelua, jossa ilmaston vuosien ja vuosikymmenten väliset vaihtelut sekä pitempijaksoiset trendimäiset muutokset seurausvaikutuksineen toimivat tutkimustoiminnan sytykkeinä. Puut reagoivat herkästi kasvuympäristössä tapahtuviin muutoksiin, joiden aiheuttajina ovat esimerkiksi ilmasto, hakkuut, lannoitukset, metsäpalot, hyönteistuhot, saasteet, myrskyt, tuulet ja tulvat. Puun muistin tutkimiseen erikoistunutta tieteenalaa kutsutaan dendrokronologiaksi. Voidaan puhua myös puulustotieteestä, ajantiedosta tai lustotutkimuksesta. Dendrokronologian ominaispiirteitä ovat vuodentarkat ajoitukset, tilastotiedettä hyödyntävät tutkimusmenetelmät sekä eri tieteenalojen tiivis yhteistyö. Metlan lustotutkimus on onnistunut viimeisten 15 vuoden aikana saamaan jalansijaa tieteenalan kansainvälisessä toiminnassa, mikä ilmenee monin tavoin, mm. vilkastuneena kansainvälisenä yhteydenpitona tutkimustoimintoineen ja tieteenalalla vaikuttamisineen. Metlalla on oma ilmastonmuutoksen tutkimusohjelmansa, samoin GTK:lla. Laitosten välinen synerginen tutkimusyhteistyö on vuosien aikana kehittynyt vaiheeseen, joka molempien laitosten ylijohtajien (Raitio, Ekdahl) mielestä ansaitsee saada virallisemman statuksen. He osallistuivat viime syksynä pidettyyn ensimmäiseen yhteispalaveriin, jossa me muutamat tutkijat esittelimme töitämme ja niiden tuloksia sekä pohdimme yhteistyömahdollisuuksia. Kokouksessa kävi selväksi, että erityisesti Ekdahl odottaa voimistuvaa yhteistyötä jo lähitulevaisuudessa. Asian yksityiskohtaisempi suunnittelu jätettiin tutkijatasolla tehtäväksi. Koska erityisesti Raimo Sutisen tutkimustiimin työpanos Metlan ja GTK:n välisen tutkimusyhteistyön kehittämisessä on ollut merkittävä, on luonnollista, että hän toimii GTK:n puolelta primus motorina asiassa. Metlan puolella tehtävä sopii varsin hyvin vaikkapa Kari Mielikäisen johdolla dendrokronologista kasvututkimusta tekevälle tutkimustiimillemme. Tuumasta toimeen. Pohdimme Raimon kanssa GTK:lla pidetyssä kahdenkeskisessä tutkimuspalaverissamme paitsi meneillään olevien tutkimustemme nykytilaa, myös Metlan ja GTK:n välisen tutkimusyhteistyön kehittämistä. Sovimme, että hän laatii keskustelumme pohjalta alustavan ehdotuksen. Siinä hankkeemme 3436 muodostanee tärkeän osan suunnitelmaa, jossa keskitytään erityisesti männyn ja kuusen metsänrajadynamiikkaan puustosta ja maaperästä saatavan informaation välityksellä. Yhteistyökuvioon liittyy myös lustotutkijoiden vuoden kuluttua pidettävä World Dendro 2010 konferenssi ( jonka ylijohtaja Ekdahl näki erinomaisena yhteistyömme tulosten esittelyfoorumina. Laskimme (Raimon kanssa), että pystymme jo kerättyjen aineistojemme sekä hankittavien täydennysaineistojen avulla esittelemään konferenssissa 6-8 vertausarvioitua tai prosessissa olevaa paperia. Metlan ja GTK:n yhteistyö näyttäisi asettuvan myös laajempiin puitteisiin. Venäläiset tutkijat professori Oleg Shumilovin (Kuolan tiedekeskus) johdolla ovat kiinnostuneet osallistumaan yhteistyöhön työskentelemällä omalla maaperällään yhteisten suunnitelmien pohjalta. Professori Malcolm K. Hughes on suunnittelemassa sirkumpolaarista ilmastonmuutostutkimusta, joka perustuu kokeneiden tutkijoiden ja tohtori-opiskelijoiden työpanokseen. Jos hänen laatimansa esisuunnitelma US NSF tiedesäätiössä menee läpi, olemme Metla-GTK-panostuksella mukana projektissa. Luonnollisesti tulee mainita, että professori Heinrich Spiecker tekee 6

7 kanssamme läheistä kasvututkimusyhteistyötä. Lisäksi on koko joukko muita tahoja, jotka ovat olleet esillä mm. Euraclimates-suunnittelupapereissa (esimerkiksi ja 7