Lustia: Metlan lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke. Loppuraportti ja Vuoden 2006 seurantaraportti

Transkriptio

1 1

2 Lustia: Metlan lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke Loppuraportti ja Vuoden 2006 seurantaraportti Mauri Timonen Rovaniemi Versio 1/ jälkikommentit linkissä 2

3 Sisältö I. Katsaus lustotutkimukseen Suomessa Historiikkia Lustotutkimuksemme kotikutoisuus ja kansainvälistyminen Lustotutkimuksemme järjestäytyminen Lustia-projektin motto: Metlasta lustotututkimuksen huippuosaaja Quo vadis Suomen lustotutkimus? Kansainvälisyys Aikaperspektiivit Vaihteleva p i t k ä n a j a n ilmasto Tieteenalan toivot Suomessa WorldDendro2010-konferenssi... 8 II. Kotimaisen lustotutkimuksen saavutukset Lustotutkimuksen hankkeet Testamentti Tulevaisuusnäkymiä EURACLIMATES-suunnittelu Ilmaston trendipinnat ja ekosysteemit Vuoden 2006 matkat Matkojen tulokset...16 III Vuoden 2006 seurantaraportti...16 Tutustuminen kenttäkokeisiin ja yhteistyö kiinalaisten lustotutkijoiden kanssa IV. USA-Venäjä-Metla yhteistyön vahvistaminen erityisesti metsänrajaja ilmastomuutostutkimuksessa Venäjä-yhteistyön lyhyt historiikki EURACLIMATES-projekti? Projektikokonaisuus? Vaiko tutkimusohjelma?...19 V. SEURANTARAPORTTI VUODELTA Kuluneen vuoden tulostoimintasuunnitelman toteutuminen Raportit, posterit ja esitelmät

4 I. Katsaus lustotutkimukseen Suomessa 11. Historiikkia Vuosilustoanalyysejä on tehty Metlan kasvututkimuksissa jo vuodesta 1920 lähtien 1. Ikämääritykset, kasvunlaskenta ja ilmaston vaihteluita kuvaavat vuosilustoindeksit ovat olleet lustojen peruskäyttöä Metlassa. Gustaf Sirén ja erityisesti Peitsa Mikola tekivät 1950-luvulla arvokasta dendrokronologista tutkimusta, mutta sen jälkeen vallinnut vuoden hiljainen jakso näivetti hyvin käynnistyneen tieteenalatutkimuksen. Sen seurauksena jäi Suomi pahasti jälkeen myös tieteenalan kansainvälisestä kehityksestä Vasta 1970-luvun loppupuolella alkoi näkyä merkkejä kotimaisen lustotutkimuksemme uudesta noususta. Olin yksi pelinavaajista julkaisemalla vuonna 1976 gradu-työnä palkituksikin tulleen Kasvuindeksien laadintamenetelmät. Siitä sai alkunsa myös yli 30-vuotinen urani Metlan lustotutkimuksen kehittäjänä ja lustotutkijana. Helena Henttosen väitöskirja Etelä- Suomen kasvunvaihteluista ja Kari Mielikäisen sekametsien kasvua käsittelevä väitöskirja sekä tietenkin Matti Erosen jo 1970-luvulla alkanut Lapin metsänrajamännyn yli 7500-vuotisen vuosilustosarjan kokoaminen saivat aikaan nosteen, jotka vähin erin jalostivat perinteikkäästä ja kotikutoisesta lustotutkimuksestamme luvun kansainvälistä huippututkimusta. Suomalaisesta vuosilustotutkimuksesta ei tiedetty maailmalla paljoakaan ennen Arizonan Tucsonissa vuonna 1994 pidettyä lustotutkijoiden maailmankonferenssia 2. Tutkimusta toki oli ollut, mutta oli ehtinyt kulua jo yli kolme vuosikymmentä siitä, kun Hustich, Mikola ja Siren 1940-, ja 1 Ks. esim. Arizonan matkan raportti: tai luvuilla olivat julkaisseet lustotutkimuksiensa abstrakteja englanniksi. Poikkeuksina olivat professori Matti Erosen jo vuonna 1974 aloittama työ Lapin metsänrajamännyn pitkän lustokalenterin kokoamiseksi sekä Risto Jalkasen neulasvuositutkimukset. Pohdittaessa kotimaisen lustotutkimuksemme kehittymistä huipputieteeksi on tarkasteltava lisäksi 1980-luvulla tapahtunutta Metlan KPL-ohjelmiston kehittämistyötä (Jaakko Heinonen, Mikko Kukkola) sekä allekirjoittaneen ja Kukkolan kehittämiä lustotutkimuksen menetelmiä pienten kasvunmuutosten analysoimiseksi metsällisissä kasvututkimuksen ongelmissa kuten lannoitus- ja harvennusreaktioiden, metsätuhojen, ilman epäpuhtauksien selvittämisessä. 12. Lustotutkimuksemme kotikutoisuus ja kansainvälistyminen Metlan liki 90-vuotisen historian (laitos perustettu 1917) aikana on mitattu valtava määrä kairanlastuja, sillä käytössä on ollut jopa lustonmittauslaitteistoa ja kymmeniin henkilöihin nouseva vuotuinen työpanos vähintään 50 vuoden ajan! Sinänsä tasokasta Metlan lustotutkimusta on kuitenkin vaivannut kotikutoisuus, mikä on ilmennyt omintakeisten tutkimusmenetelmien soveltamisena, epästandardeina tutkimuskohtaisina kertakäyttösovellusten harrastamisena ja tapauskohtaisina aineistojen talletusmuotoina. Jäsentymätön epästandardi toimintaympäristö on vaikeuttanut merkittävästi kansainvälinen yhteistyön harjoittamista lustotutkimuksessa. Niinpä ei ollut yllätys, että suomalaista lustotutkimusta arvioitiin jopa vielä 1990-luvun alussa Hustichin, Mikolan ja Sirénin 1950-luvulla tekemien englanninkielisten artikkeleiden tai lyhennelmien perusteella. Kotimaisen lustotutkimuksemme nousu kansainväliseen tietoisuuteen alkoi yllättävästä aihepiiristä, jota alettiin kutsua vedenalaiseksi metsäntutkimukseksi. Olimme 4

5 sukellusharrastajien leirillä Kuusamon Hossassa panneet merkille järvien ja lampien pohjissa ja pohjamudissa makaavat tuhannet mäntyrungot, joista osa näytti vanhoilta. Aluksi päätimme Suomen Sukellusliiton nykyisen johtajan Jouko Laitisen ideoimana liittää leiriohjelmaan noin 5 mm paksujen lieriömäisten kairausnäytteiden ottamisen vedenalaisista puurungoista. Kun puolensataa selvästi eri aikakausilta peräisin olevaa näytettä oli saatu kerätyksi, syntyi luontainen uteliaisuus saada selvitetyksi lustojen perusteella puiden elinajankohdat. Arizonan konferenssin jälkeen oli vuorossa dendroekologinen kenttäviikko Chiricahuan kansallispuistossa New Mexicossa. Pääsin siellä esittelemään vedenalaisella kamerakalustolla kuvaamaani näytteenottoa järvenpohjamaisemassa. Vedenalaista lustotutkimusta oltiin tehty tuohon aikaan niin vähän maailmallakin, että esitykseni herätti laajaa huomiota myös leirin ulkopuolella. Tuosta viikosta alkoi vuosikymmenen kestänyt kansainvälinen ajatustenvaihto, joka lopulta johti Metlan lustotutkimuksen laboratorioja kehittämishanke Lustian (Metlan hanke 2511) syntyyn vuonna Lustotutkimuksemme järjestäytyminen Kotimaisen lustotutkimuksen kehittämisen ehdottomasti suurin yksittäisprojekti on KINSYS-lustotutkimusohjelmisto 3. Se palveli alun perin vain Metlan tutkimustarpeita, mutta myöhemmin se laajeni myös kansainvälisten datastandardien edellyttämään muotoon. Ohjelmistoa on viritetty viime vuosina ilmastonmuutostutkimukseen liittyvien analyyseihin tarpeisiin. Metlan lustotutkimuksen nopeasti tapahtunut kansainvälistyminen sai nosteensa kasvu- ja tuotostutkimuksen professorin Kari Mielikäisen vuosina vetämästä Kasvunvaihtelun tutkimus- 3 KINSYS-järjestelmä koostuu yli 1100 aliohjelmasta ja noin rivistä Fortran-koodia. Se vastaa 2650 täyteen kirjoitettua konekirjoitusliuskaa eli noin 30 cm korkeaa A4-paperipinoa! hankkeesta 4, jossa aloimme soveltaa kansainvälistä dendrokronologista tutkimusotetta. Suurena apuna radikaalissa toimintatapojemme muutoksessa muutoksessa oli KINSYS lustotutkimus-järjestelmä, johon saatoimme koodata uudet menetelmämme. Metlan pääsy mukaan Briffan johtamaan yhteiseurooppalaisesti rahoitettuun ADVANCE 10K-projektiin ( ) mahdollisti Euraasian pisimmän havupuulustosarjan, Lapin 7520-vuotisen metsänrajamännyn lustosarjan, valmistumisen vuonna Sen julkaiseminen Holocene-sarjassa vuonna 2002 ja Arizonan yliopiston kanssa yhteistyössä kehitetyn Lustia-hankkeen käynnistyminen 2003 tasoittivat lopullisesti tien Suomen lustotutkimuksen kansainväliseen tietoisuuteen. Dendrokronologisen tutkimusotteen omaksuminen Metlan lustotutkimuksessa laajensi kasvututkimuksemme aihepiireihin, joihin osallistumiseen meillä ei aiemmin olisi ollut pätevyyttä. Lustotietoa hyödyntäviä perinteisiä tutkimussektoreita Metlassa ovat kasvu- ja tuotostutkimus, VMI, lannoitustutkimus ja metsätuhotutkimus. Uusia ja vahvistuvia aloja ovat ilmasto- ja metsähistoriatutkimus, ilmastonmuutostutkimus, metsäpalotutkimus, ajoitustutkimukset sekä ympäristönseurantatutkimus. 14. Lustia-projektin motto: Metlasta lustotututkimuksen huippuosaaja Aiempaa, ilman omaa emohanketta toimivaa lustotutkimusta oli haitannut toimintojen järjestäytymättömyydestä aiheutuva hajaannus ja resurssien puute. Siihen saakka oli kehitetty lustotutkimusta paljolti talkoil- 4 Hanke 3042: Kasvun vaihtelu ( ). Professori Kari Mielikäisen vetämässä kasvun vaihtelun tutkimushankkeessa luotiin tarvittavat valmiudet Metlan kansainväliselle lustotutkimukselle. Mielikäisen ja prof. Heinrich Spieckerin euroopanlaajuiset kasvutrenditutkimukset herättivät runsaasti huomiota erityisesti Keski-Euroopassa. Metlalainen lustotutkimuksen aikaperspektiivi kasvoi hankkeen aikana sadoista vuosista tuhansiin vuosiin, mikä pohjusti jatkotutkimuksiin, mm. Advance 10K -EU projektiin, osallistumista. 5

6 la ja muilta hankkeilta käenpojan tavoin resursseja rosvoamalla. Sellainen toiminta ei tietenkään ole kenenkään etujen mukaista. Metlan lustotutkimus aloitti Lustiahankkeen myötä rajun rynnistyksen kohti tieteenalan kansainvälistä kärkeä. Kehitystä vauhditti edellisenä vuonna Holocenessä julkaistu artikkeli Lapin metsänrajamännyn 7520 vuoden pituisesta vuosilustosarjasta, jota asiantuntijat pitävät jopa parhaana propsitiedon lähteenä maailmassa. LUSTIA-hanke toi Metlan lustotutkimukselle järjestäytyneen ja tulevaisuuden tutkimustarpeet huomioivan toimintaympäristön, jonka tunnusmerkkeinä ovat 1) toiminnan suunnitelmallisuus ja määrätietoisuus, 2) kansainvälisyys, 3) monitieteisyys ja 4) tehokkuuteen pyrkiminen. Kotimaiseen lustotutkimuksen ytimiin syvästi pureutuvan hankkeen tutkimussuunnitelman laatiminen vaati tekijältään kahden yli kahden vuoden intensiivisen kehittelyn ja noin 70 henkilön näkemyksen yhteensovittamista. Lustia-projektin sisällän muotoutumiseen vaikutti koko joukko dendrokronologisen tutkimuksen kansainvälisiä huippuosaajia. Lustian hankesuunnitelmassa sai paljon painoa allekirjoittaneen neljännesvuosisadan mittainen työrupeama lustotutkimuksessa opiskelun, menetelmäkehittelyn ja lustotutkimuksen infrastruktuurien määrittelemässä maailmassa! Lustian hankesuunnitelma perustui aiempiin lustotutkimuksen kehittämistyössä saatuihin tuloksiin, Metlan nykyisen lustotutkimuksen tilan ja kehittämistarpeiden arviointiin sekä seuraavien keskeisten kysymysten analysointiin: 1) Mitä Metla tarvitsee lustotutkimukseltaan? 2) Mitä kansainvälinen tiedeyhteisö tarvitsee Metlan lustotutkimukselta? ja 3) Miten lustotutkimus tulee järjestää Metlassa? Kotimaisesta lustotutkimuksestamme on kehittynyt viimeisten vuoden aikana Puusta otetaan noin 4 mm:n paksuinen lieriömäinen näyte onttoteräisellä kairalla. Kuvassa Suomen sukellusliiton nykyinen toiminnanjohtaja Jouko Laitinen 6

7 kansainvälisesti arvostettua tieteellistä toimintaa. Nykyiseen lustotutkimukseen sisältyy laatukontrolloitua mittaustoimintaa, menetelmällistä osaamista, monitieteisyyttä, kotimaisia ja kansainvälisiä kontakteja ja projekteja, yhteistyötä ja runsaasti medianäkyvyyttä. Siksi myös tavalliset kansalaiset ovat löytäneet lustotutkimuksen mahdollisuudet. Matka tieteenalan (dendrokronologia) kansainväliselle huipulle on toki vaatinut paljon työtä, sillä vain pieni osa Metlan aiemmasta lustotutkimuskulttuurista soveltui sellaisenaan kansainvälisen dendrokronologian tarpeisiin. Innovatiivisuutta, kansainvälistä verkostoyhteistyötä sekä dynaamista toimintamallia ennakkoluulottomasti tutkimussuunnitelmassaan 5 hyödyntänyt hanke ehti osoittaa kuluneiden kolmen vuoden ( ) aikana, että pienelläkin panostuksella voidaan saada aikaan merkittäviä tuloksia. Suomalaisen lustotutkimuksen näyteikkunana toimiva Lustia.fi -verkkosivusto on tehnyt Metlaa tunnetuksi maailmanlaajuisesti. Tunnustuksena tehdystä työstä Suomi sai järjestettäväkseen seuraavan lustotutkijoiden kansainvälisen kokouksen Rovaniemellä vuonna Metlan nykyinen ylijohtaja Hannu Raitio vaikutti ratkaisevasti vuonna 2005 Metlan lustotutkimuksen nousuun kutsumalla maailman kenties tunnetuimmat tieteelliset johtohahmot yhteiseen seminaariin Pallasjärvelle maaliskuun lopussa Siitä alkoi nousu tieteenalan kansainvälisiin parrasvaloihin, jonka osoituksena on lustotutkimuksen seuraavan maailmankokouksen järjestäminen Suomessa. Metlan tutkimusjohto purki hankkeen kaksi vuotta ennen määräaikaansa (2008). Purkamisen perusteluina esitettiin mm. hankkeiden vähentämistarve ja näkemys, jonka mukaan Lustia olisi pelkkää lustonmittausta, jota voi tehdä minkä tahansa hankkeen yhteydessä. Tulkinta ei tietenkään ollut ihan oikeaan osunut, sillä enemmänkin tutkimusohjelmaa muistuttavassa Lustian 55-kohtaisessa toimintasuunnitel- 5 massa oli varattu vain yksi osio lustomittaukselle (111: vuotuiset lustonmittaukset)! Prosessissa tapahtui toki jotain hyvääkin: ylijohtajan kehittelemä ratkaisumalli Metlan lustotutkimuksen uudelleen organisoimiseksi Lustian savuavista raunioista parantanee hankkeen kahden keskeisen osan: laboratoriotoiminnon ja MELTIH tiedonhallinta-järjestelmän kehittämistä ja ylläpitoa. Lustian toimivaksi osoittautunutta dynaamista toimintamallia ei ole jatkossakaan syytä hylätä, sillä on varsin mahdollista, että vahvasti verkostoituneesta Metlan lustotutkimuksesta kehittyy lähivuosina eräs talousvaikeuksista kärsivän Metlan henkiliinoista! 15 Quo vadis Suomen lustotutkimus? Kansainvälisyys Vaikutamme parhaiten kansainvälisessä lustotutkimusyhteistyössä kehittämällä osaamistamme, vastaamalla kotimaisten lustoaineistojen hankkimisesta ja ylläpidosta sekä osallistumalla aineistojen analyysiin ja raportointiin. Lisäksi meillä on vastuu Lapin metsänrajamännyn pitkän lustosarjan edelleen kehittämisestä ja sen ilmastotiedon selvittämisessä. Tehtävämme on selvittää mahdollisimman tarkoin holoseeni-ilmaston vaihteluiden ominaispiirteet, jotta voitaisiin arvioida nykyilmaston normaalius tai poikkeuksellisuus ja sen myötä myös ihmisen vaikutus nykyiseen ilmastoon Aikaperspektiivit Aikaperspektiivit näyttävät olevan useille tutkijoillekin vaikeita ymmärtää. On hyvin tavallista, että muutaman kymmenen tai sadan vuoden mittaustulosten perusteella tehdään yliampuvia päätelmiä ilmaston nykyisyydestä tai tulevasta kehityksestä. Korhola ( ) korostaa aikaperspektiivin merkitystä pitkien havaintosarjojen 6 Korhola, A Pysyvää on vain muutos. Yliopisto 20/94: Helsingin yliopiston tiedotuslehti. 7

8 yhteydessä. Perusteluiksi hän esittää seuraavat teesinsä : Ihmisen vaikutus luontoon tunnistetaan parhaiten vain silloin, kun luonnon oma vaihtelurytmiikka tunnetaan riittävän hyvin. Tulevia tapahtumia arvioitaessa on tiedettävä mahdollisimman paljon menneisyydestä. Ilman pitkäaikaisia havaintoja tutkijoilta puuttuu aikaperspektiivi, mikä seikka voi johtaa heidät helposti harhaan Vaihteleva p i t k ä n a j a n ilmasto Maapallon ilmasto on vaihdellut ennen ja nyt, ja hyvin todennäköisesti tulee tekemään niin jatkossakin. Aiemmin on ollut nykyistä lämpimämpiä ja nykyistä viileämpiä vaiheita. Koska ilmaston peruspiirteisiin kuuluu vaihtelu, ei ole aihetta epäillä, etteikö niin olisi jatkossakin. Metsänrajaseudun ilmasto vaihtelee rajusti: kuukausikeskilämpötilat saattavat poiketa viisivuotisjakson aikana esimerkiksi Sodankylässä jopa 10 asteella toisistaan. Lisäksi ilmasto vaihtelee jaksottaisesti: ei olisi mikään suuri yllätys, vaikka eläisimme lähivuosisadat keskiajan lämpökauteen (erittäin lämpimissä) tai vaihtoehtoisesti pikku jääkauteen (viileän kalseissa ) verrattavissa oloissa Tieteenalan toivot Suomessa Vuosilustotutkimus on laajentunut maailmalla etenkin viime vuosina voimakkaasti. Tieteenalan edustajien kokonaislukumäärä lienee korkeintaan 1000, joista kansainvälisesti toimivien suomalaisten tutkijoiden osuus on parisenkymmentä. Metlan ohella lustotutkimusta merkittävästi Suomessa kehittäneitä tahoja ovat olleet Helsingin yliopisto (professori Matti Eronen), Joensuun ylipisto (professori Taneli Kolström ja dosentti Jouko Meriläinen) sekä Oulun yliopisto (professorit Olavi Heikkinen ja Jouko Alestalo). Nykytutkijoista mainittakoon Samuli Helama ja Seija Kultti Helsingin yliopistosta, Helena Henttonen, Mikko Kukkola, Harri Mäkinen, Pekka Nöjd, Erkki Pesonen ja Mauri Timonen Metlasta, Markus Lindholm, Pentti Zetterberg ja Petteri Vanninen Joensuun yliopistosta sekä Jyrki Autio, Mervi Tuovinen ja Sari Sarviaho Oulun yliopistosta. Vaikka osuutemme alan kansainvälisessä huippututkimuksessa on pieni, on työmme jälki silti näkyvää ja meidät tunnetaan niin lännessä kuin idässäkin 7 Olemme kehittäneet 1990-luvun alusta alkaen suomalaista lustotutkimustamme kansainvälistä yhteistyötä ja monitieteistä lähestymistapaa painottavaan suuntaan. Alkuvaiheessa oli tavoitteena kehittää ja vakiinnuttaa suomalais-eurooppalaisamerikkalaisia yhteistyömuotoja erityisesti vuosilustosarjojen kehittämisessä ja ilmastonmuutostutkimuksessa 8. Toimintaa laajennettiin vuonna 2004 Venäjän ja 2006 Kiinan suuntaan. Erinomaisen lähtökohdan idän yhteistyölle tarjoaa maailman laajin metsäalue, taiga, josta Siperian metsät muodostavat valtaosan. Sen läntiseen reunaan kuuluu myös 9 Suomi. Yhteistyö laajeni vuoden 2006 aikana myös muihin pohjoismaihin ja muuhun Eurooppaan. Joitakin tunnusteluja on tehty myös Kanadan suuntaan, joten on mahdollista, että jossain vaiheessa päästään tekemään koko pohjoisboreaalisen havupuuvyöhykettä koskevaa ilmastonmuutostutkimusta WorldDendro2010-konferenssi Maailman vuosilustotutkijat kokoontuvat joka neljäs vuosi tieteenalan (dendrokronologia) kansainväliseen konferenssiin. Näistä neljän vuoden välein pidettävistä konferensseista on muodostunut yhä tärkeämpi monitieteinen ilmastonmuutostutkimuksen tapahtuma, jossa esitellään vuosilustotutkimuksen tuoreimpia tuloksia ja pohditaan 7 Esimerkiksi ja 8 Ks. edellisen kohdan lähdeviittaukset 9 Neljä erilaista euraasialaisen ilmastonmuutostutkimuksen viitekehystä esitellään Lustia-raportin 2/2006 (Metlan lustotutkimuksen suuret haasteet) liitesivuilla. Linkki 8

9 tieteenalan edelleen kehittämistä. Suomi sai järjestettäväkseen dendrokronologian seuraavan, vuonna 2010 pidettävän maailmankokouksen. Järjestäjinä ovat Metla ja Lapin yliopisto ( II. Kotimaisen lustotutkimuksen saavutukset 21. Lustotutkimuksen hankkeet Metlan Vuonna 2004 käynnistyneen Lustia-hankkeen päätavoitteeksi asetettiin Metlan lustotutkimuksen kehittäminen siten, että Suomesta tulisi vahva vaikuttaja tieteenalan (dendrokronologia) kansainvälisessä tutkimuksessa. Taustalla oli myös ajatus laajentaa Metlan vuosilustoja hyödyntävän kasvututkimuksen käytännön mahdollisuuksia päästä mukaan kansainvälisiin huippuprojekteihin ja niiden rahoituksiin. Aiemminhan tällaista mahdollisuutta ei juuri ollut lustotutkimuksemme niukkojen kansainvälisten yhteyksien ja epästandardien tutkimusmenetelmiemme vuoksi. Nyt, vuoden 2007 alussa, on hyvä aika arvioida, miten asetetuissa tavoitteissa on onnistuttu. Jos tulos ilmaistaan lyhyesti, vastaus on: reilusti yli odotusten eli erinomaisesti! Menemättä yksityiskohtiin, mainittakoon väittämän vakuudeksi vain pari asiaa: 1) Metlan lustotutkijoilla on nykyisin laaja yhteistyöverkosto ja he toimivat aktiivisesti kolmen maanosan: Amerikan, Euroopan ja Aasian, huippututkijoiden kanssa. 2) Suomen ja Metlan sukeltava lustotutkimus Euraasian pisimpine havupuulustosarjoineen ja siihen perustuvine ilmastonmuutosta koskevine tutkimustoimintoineen on tullut käsite, joka tunnetaan kaikkialla maailmassa. Asia tuli yleiseen kansainväliseen tietouteen viimeistään Pekingissä pidetyssä lustotutkijoiden maailmankokouksessa ( jossa suomalainen työmme oli näkyvästi ja monipuolisesti esillä (useita dokumentteja linkissä Kansainvälisen tiedeyhteisön Pekingin kokouksessa, johon osallistui lähes 300 tutkijaa yli 40 maasta, päätettiin äänestyksen jälkeen, että Suomi saa järjestäväkseen lustotutkimuksen 8. maailmankokouksen kesäkuussa vuonna Kokouksesta kilpailevista hakijamaista mm. USA, Kanada ja Venäjä sekä tieteenalan Keski- Euroopan valtamaat (Saksa, Sveitsi ja Ranska) tekivät tilaa Suomelle ja toivottivat täten maamme tervetulleeksi suurten lustotutkimusmaiden joukkoon. Kokouksen saaminen Suomeen on historiallinen ja se merkitsee sekä Metlalle että Suomen metsille ainutkertaista mahdollisuutta saada laajaa kansainvälistä näkyvyyttä, odotetaanhan kokoukseen saapuvan jopa yli 400 tutkijaa noin 50 maasta. Professori Kari Mielikäisen johtamasta Kasvun vaihtelun tutkimushankkeesta ( ) alkanut, yhteiseurooppalaisessa ADVANCE-10K projektissa ( ) menetelmälliset pääoppinsa saanut ja erityisesti Lustia-hankkeessa ( ) kristalloituvan kehittämistoiminnan tulokset esitetään Dendrokronologian kansainvälisessä suurkatselmuksessa Rovaniemellä vuonna Se, että Suomi sai kokouksen ja että kokous halutaan pitää Rovaniemellä, ei kuitenkaan ole sattumaa. Taustalla vaikuttaa pienen tutkijajoukon, ns. ADVANCE-10Kryhmän, raju panostaminen kansainväliseen lustotutkimukseen vuodesta 1992 alkaen. Tämä Metlan sekä Helsingin ja Joensuun yliopistojen tutkijoista muodostuva ja professori Matti Erosen johtama ryhmä tunnetaan erityisesti ansioistaan Euraasian pisimmän havupuulustosarjan, 7638 vuoden pituisen Lapin metsänrajamännyn vuosilustosarjan luojana. Koska Lapin männyn lustosarjaa pidetään hyvän ilmastovasteen vuoksi jopa maailman parhaimpiin kuuluvana ns. proksisarjana, on tästä vuodentarkasta aikasarjastamme tullut eräs kansainvälisen ilmastonmuutostutkimuksen keskeisistä referenssiaineistoista! Suomalainen lustotutkimus on nykyisin maailmalla erittäin arvostettua, mikä näkyy mm. suurten lustotutkimusmaiden kiinnos- 9

10 tuksena yhteisiin projekteihin. Olemme onnistuneet ns. Euraclimatestutkimusmallillamme 10 luomaan koko pohjoisen pallonpuoliskon kattavan neuvotteluryhmän, joka aktiivisesti selvittää mahdollisuuksia perustaa uusia projekteja. 22. Testamentti Metlan lustotutkimus vedenalaisine metsäntutkimuksineen toimi alkuna vuosikymmenen kestäneeseen kansainväliseen ajatustenvaihtoon, joka lopulta johti Lustiahankkeen syntyyn. Innovatiivisuutta, kansainvälistä verkostoyhteistyötä sekä dynaamista toimintamallia ennakkoluulottomasti tutkimussuunnitelmassaan 11 hyödyntänyt hanke ehti osoittaa kuluneiden kolmen vuoden ( ) aikana, että pienelläkin panostuksella voidaan saada aikaan merkittäviä tuloksia. Lustia-hankkeella ja Lapin yli 7500 v pitkää mäntylustosarjaa kotimaista lustotutkimustamme esittelevällä Lustia.fi-verkkosivusto paransivat Metlan tunnetaan nykyään laajalti maailmalla Tunnustuksena kansainvälisestä hovikelpoisuudestamme tiedemaailmassa Suomi sai järjestettäväkseen seuraavan lustotutkijoiden kansainvälisen kokouksen Rovaniemellä vuonna 2010!ja vuonna 2010 ovat tieteenalan huiput Rovaniemellä kerma on. Hanke on täten tuonut poikkeuksellista mainosarvoa ei pelkästään Metlalle vaan myös koko Suomelle. Kotimaisesta lustotutkimuksestamme (dendrokronologia) on kehittynyt viimeisten vuoden aikana kansainvälisesti arvostettua tieteellistä toimintaa. Matka tieteenalan (dendrokronologia) kansainväliselle huipulle on toki vaatinut paljon työtä, sillä vain pieni osa Metlan aiemmasta lustotutkimuskulttuurista soveltui sellaisenaan kansainvälisen dendrokronologian tarpeisiin. Valtaosa tuosta muutostyöstä on toteutettu Metlan lustotutkimuksen laboratorioja kehittämishankkeessa Lustiassa (Metlan hanke 2511) s ja liitteet Kaiken hienon menestyksen jälkeen oli hämmentävää todeta, kuinka Metlan tutkimusjohto yllättäen ja heikoin perustein purki hankkeen kaksi vuotta ennen määräaikaansa (2008). Purkamisen perusteluina esitettiin mm. hankkeiden vähentämistarve ja näkemys, jonka mukaan Lustia on pelkkää lustonmittausta, joka ei tarvitse toimiakseen hankestatusta! Tällainen tulkinta ei tietenkään tee oikeutta enemmänkin tutkimusohjelman kokoiselle 55-kohtaiselle Lustian toimintasuunnitelmalle, jossa lustonmittaukselle oli varattu vain yksi osio (111: vuotuiset lustonmittaukset). Kun vastuututkija on pannut kolmen vuoden ajan itsensä likoon hankkeensa menestymisen puolesta, tuntuu päätös hankkeen uhraamisesta Metlan hallinnolliselle alttarille vain hankkeiden vähennystarpeella perustellen epäoikeudenmukaiselta. Tietäen, mitä suunniteltiin vuosien 2007 ja 2008 aikana tehtäväksi, mm. ilmastonmuutoskysymyksiin keskittyvän Metlan Superlustolaboratorion (ks. osahanke Lustia Projekti, liite 1) toiminnan käynnistäminen, on tapahtunut vahinko, jolla on lukuisia kielteisiä seurausvaikutuksia. Prosessissa tapahtui toki jotain hyvääkin: ylijohtajan kehittelemä ratkaisumalli Metlan lustotutkimuksen uudelleen organisoimiseksi Lustian savuavista raunioista parantanee hankkeen kahden keskeisen osan: laboratoriotoiminnon ja MELTIH tiedonhallinta-järjestelmän kehittämistä ja ylläpitoa. Lustian toimivaksi osoittautunutta dynaamista toimintamallia ei ole jatkossakaan syytä hylätä, sillä on varsin mahdollista, että vahvasti verkostoituneesta Metlan lustotutkimuksesta kehittyy lähivuosina eräs talousvaikeuksista kärsivän Metlan henkiliinoista! Metlan lustotutkimus on uudistunut ja monipuolistunut viimeisten 10 vuoden aikana: on laatukontrolloitua mittaustoimintaa, menetelmällistä osaamista, monitieteisyyttä, kotimaisia ja kansainvälisiä kontakteja ja projekteja, yhteistyötä ja mediaulottuvuutta. Myös tavalliset kansalaiset ovat 10

11 löytäneet lustotutkimuksen mahdollisuudet. Toiminnan laajeneminen on hyvä ja tavoiteltu asia, mutta se näkyy myös lisääntyvinä resurssitarpeina. Nykyistä lustotutkimusta on haitannut yhä pahemmin toimintojen järjestäytymättömyydestä (hankkeettomuudesta) aiheutuva hajaannus. Hankkeen puuttuessa ei voi olla hankeresurssejakaan. Tähän saakka on selvitty vain siksi, että työtä on tehty paljolti talkoilla ja muiden hankkeiden resursseja lainaamalla, mikä ei tietenkään ole kenenkään etujen mukaista. LUSTIA-hankesuunnitelma tarjoaa Metlan lustotutkimukselle järjestäytyneen ja tulevaisuuden tutkimustarpeet huomioivan toimintaympäristön. Sen tunnusmerkkeinä ovat toiminnan suunnitelmallisuus ja määrätietoisuus, kansainvälisyys, monitieteisyys ja tehokkuuteen pyrkiminen. Suunnitelma perustuu aiempiin lustotutkimuksen kehittämistyössä saatuihin tuloksiin, Metlan nykyisen lustotutkimuksen 23. Tulevaisuusnäkymiä Vaikka Lustian itsenäinen asema tutkimushankkeena lakkautettiinkin vuoden 2006 lopussa, se ei kuitenkaan tarkoita hankkeen lakkautumista. Ylijohtajan kanssa käydyssä neuvottelussa hanke päätettiin sulauttaa meneillään oleviin tai suunnitteilla oleviin Metlan hankkeisiin Lustia-hanke on kolmen toimintavuotensa aikana osoittautunut, että pienelläkin panostuksella voidaan saada paljon aikaan. Mielenkiintoista on ollut havaita, kuinka innovatiivista toiminta-ajatusta soveltava hanke on ehtinyt jo toiminta-aikanaan kasvamaan ulos saappaistaan. Tällä tarkoitan sitä, että hankkeen tavoitteet ovat jo tässä vaiheessa ylittyneet ja lisäksi on muodostunut koko joukko sivuhankkeita, joista osaa voi pitää jopa erittäin merkittävänä Metlan tulevaisuuden kannalta. Lustian osahankkeessa 5 (Lustia Projekti) kehittyneet sivuhankkeet ovat: 541 Vuosilustotietoa hyödyntävän Metlan ilmastonmuutostutkimuksen kehittäminen; 542 Euraclimates: Euraasian laajuisen ilmastonmuutostutkimuksen suunnittelu; 543 WD2010: Lustotutkijoiden maailmankokous Rovaniemi 2010; 544 Metlan ja Venäjän välisen kasvututkimusyhteistyön kehittäminen; 545 MultiMedia vuosilustotieteen viestinnässä ja popularisoinnissa (Lapin yliopisto); 546 Kansainvälisten projektien tarpeista selviävän Metlan Superlustolaboratorion kehittäminen; 547 Metlan lustotutkimuksen verkostoyhteistyön tarjoaminen mahdollisuuksien hyödyntäminen; 548 Kansainvälisen lustotietojärjestelmän (MELTIH) kehittäminen yhdessä alan huipputoimijoiden kanssa, 549 Lustotutkimuksen populaarien tieteenalasovellusten kehittäminen (mm. Levin matkailun kehittämisprojekti) 550 Ulkopuolisen rahoituksen ja muiden resurssien hankinnan kehittäminen Tällä hetkellä näyttää siltä, että Lustian dynaamisessa toimintaympäristössä on hautumassa jopa 7 uutta projektia, joilla on mahdollisuus hakea ulkopuolista rahoitusta toimintaansa varten. Uudet projektiaihiot muodostavat osan Metlan lähitulevaisuuden kansainvälisestä huippututkimuksesta. Lustotutkimuksen mahdollisuudet ovat osoittautuneet Metlassakin lähes rajattomiksi, mutta käytännön toteutuksiin pääseminen esimerkiksi rahoitushankinnassa edellyttää lustotutkimuksen perustoimintojen sujuvuutta. Ne ovat kutakuinkin kunnossa vasta Rovaniemellä ja Kolarissa, työ muissa yksiköissä on vasta alullaan. Kilpailu rahasta on kansainvälisessä lustotutkimuksessakin nykyään niin ankaraa, että on jokseenkin toivotonta lähteä mukaan huonoilla esityksillä ja ilman laitoskohtaista erityisosaamista. Siksi Metlassakin on huolehdittava siitä, että lustotutkimukseen saadaan kehitettyä paras mahdollinen osaaminen. Laitoksen valttikortteja kansainvälisessä kilpailussa ovat: - täydet käyttö-, hallinta ja kehittämisoikeudet maailman toiseksi pisimpään havupuulus- 11

12 tosarjaan (7639-vuotinen metsänrajamännyn lustosarja); - lustotutkimuksen kehittämishanke Lustia verkkosivustoineen; - osaamisemme vakuutena kaksi kansainvälisen tason lustotutkimuslaboratoriota (RO,KO) sekä niissä työskentelevät kaksi lustotutkimuksen teknistä huippuosaajaa; - Metlan oman lustotutkimuksen menetelmäkehittelytyön saavutukset (KINSYS); - Kansainvälistä arvostusta nauttivan Metlan vaikutus taustaorganisaationa (laitoksen panostus lustotutkimukseen on luonut uskottavuutta); - Metlan lustotutkimustoiminnan tunnettavuus ainakin kolmessa maanosassa; - hyvin organisoitunut lustotutkimuksen kansainvälinen tutkijaverkosto, jossa mukana joukko kansainvälisesti arvostettuja huippututkijoita ja lisäksi: - eräiden tutkijoiden henkilökohtainen panos kansainvälisessä toiminnassa. Tavoitteena Lustia-hankkeessa on yhtenäistää Metlan lustotutkimustoiminnot ja kehittää Metlan lustotutkimuksen koko toimintaympäristö vuoden 2008 loppuun mennessä kansainvälisen huippututkimuksen edellyttämälle osaamistasolle. Tavoitteeseen sisältyviä kehittämistehtäviä ovat mm. laboratoriotilojen varustelu, lustonmittauslaitteistojen tekniikka, data-, metadata- ja näytearkistointi, lustotutkimuksen uusimpien menetelmien soveltaminen, KINSYS -lustotutkimusohjelmiston hyödyntäminen, lustotutkimuksen multimediasovellukset, tiedottaminen ja henkilöstön osaaminen. Lustia on edennyt kaiken kaikkiaan hankesuunnitelman odotusten mukaisesti. Joissakin asioissa on tullut odotettua enemmän tulosta, joissakin puolestaan on jääty tavoitteista. Lisäksi painotukset ovat hankkeen kuluessa muuttuneet, erityisesti osahankeen 5 kohta 54 (kehittämisprojektit) on edellyttänyt resurssien lisäämistä joidenkin osioiden kustannuksella. Tilanne näyttää erityisesti lustotiedon hallinnan osalta erittäin hyvältä, sillä tämän vuoden alussa markkinoille tullut, ja jo käyttöön ottamamme Microsoft Visual Studio 2005-sovelluskehitin yhdessä.net Framework 2.0-luokkakirjaston ja CSStyyliohjelmoinnin ansiosta mahdollistaa Lustian hankesuunnitelmassa esitettyjen kaikkien tietoteknisten ja graafisten tavoitteiden (kohdat 21-45, liite 5) toteuttamisen ja vähän ekstraakin. Näen tämän teknisen innovaation sovellusmahdollisuudet niin lupaavina, että tulen sisällyttämään oman menetelmätyöpakettinsa mahdollisimman monen tulevaan kansainväliseen projektiesitykseen. Jukka Pöntinen tutustui uuteen tekniikkaan ja lupautui myös osallistumaan projektisuunnitteluun erityisesti MySQLtiedonhallintasovellusten asiantuntijana. Tämän vuoden tärkeisiin tehtäviin kuuluu myös yksikkökohtainen kouluttaminen (liite 5, osio 545). Mikäli Lustia-hankkeen toimintaedellytykset lähivuosiksi turvataan, en näe mitään estettä sille, etteikö Metlan lustotutkimuksesta voisi kehittyä esimerkiksi Suomen Akatemian mallin mukainen tieteenalan kansainvälinen huippuyksikkö 2010-luvun puoliväliin mennessä! 24. EURACLIMATES-suunnittelu Pekingissä pidetyssä lustotutkijoiden kansainvälisessä kokouksessa 12 tunnuttiin olevan yhtä mieltä siitä, että pohjoisen pallonpuoliskon ilmastonmuutostutkimuksessa tulee päästä laajempien kokonaisuuksien hallintaan. Kehitteillä olevassa Euraasian laajuisessa ilmastonmuutostutkimuksen viitekehyspaperissa, ns. EURACLIMATES suunnitelmassa 13, esitetään neljä erilaista lähestymistapaa ilmastonmuutosten ja niiden vaikutusten tutkimiseksi. Pääpaino asetetaan taigametsien 14 tutkimukselle, mutta on Ks. s ja liitteet TaigaClimates: climate change research based on all the sensitive northern timberline conifer species 12

13 myös muunlaisia aluejakoja 15, jotta tutkimusryhmät saisivat yksiselitteisen kiinnekohdan tulosten siirtämiseksi paikasta toiseen. Projektin kehittämiseen ovat alustavasti lupautuneet pyydetyt yhteistyötahot 10 maassa ja noin 15 instituutiossa. Osallistujia riittäisi enemmältikin, mutta tässä vaiheessa suunnitteluryhmä pidetään nykyisessä koossaan. Mikä on EURACLIMATES? Se on lyhennelmä sanoista EURAsian wide CLImate change Monitoring and Analysis based on Tree-ring and EcoSystem modelling. Tavoitteena on laatia: a) viitekehys Euraasian laajuiselle metsäekologiselle ilmastonmuutoksen tutkimusohjelmalle, jonka keskeisenä toimintaajatuksena on hitaammin lämpenevien verrokkialueiden tulevan kehityksen arviointi lämpimämmissä paikallisilmastoissa kehittyneiden metsäekosysteemien ominaisuuksien, niiden vaihteluiden (biodiversiteetin) ja historiatietojen perusteella. b) Yhtenäistää euraasialaista ilmastonmuutostutkimusta kehittämällä uusimpaan tekniikkaan perustuvaa integroitua tiedonhallintaa, joka parantaa erityisesti dendrokronologisten datojen ja metadatojen hyväksikäyttöä kansainvälisessä ekologisessa tutkimuksessa. c) Tuottaa tietoa lämpenevän ilmaston aiheuttamista vaikutuksista metsäekosysteemien toimintaan ja tarvittavista käytännön toimenpiteistä. Männyn ilmastosignaali puutteellinen esimerkiksi Uralin alueella. Lehtikuusella ja katajalla parempi. Siksi tarvitaan vaihtoehtoisia lähestymistapoja: 1. Mänty (Pinus sylvestris), Euraasian laajuisesti 15 SpineaClimates: climate change research based on Scots pine (Pinus sylvestris) treering chronologies; EuraMountainClimates: Eurasian mountain timberlines climate change research; Boreal Zone Biome Climates: Eurasian climate change research in the Boreal humid and semiarid zones; 2. Pohjoisboreaaliset havupuumetsät, kaikki puulajit, joilla vahva ilmastosignaali (Pinus, Abies, Larix, Juniperus) 3. Biome-pohjainen lähestymistapa, erityisesti Boreal humid -alueet 4. Euraasian vuoristoalueet, joissa kasvaa mäntyä (Pinus sylvestris) 5. Muut mahdolliset lähestymistavat Aiheesta enemmän: tup.pdf USA-Metla-Venäjä-yhteistyötä dendroklimatologisessa tutkimuksessa kehitetään ns. Euraclimates-suunnitteluprojektissa. Työtä johtavat professori Kari Mielikäinen ja allekirjoittanut osallistuivat toimintavuoden aikana useisiin tilaisuuksiin sekä Euroopassa että Aasiassa selvitelläkseen edellytykset laajan tutkimuskokonaisuuden käynnistämiseksi. Toimintavuonna käydyissä neuvotteluissa syntyi ajatus koko pohjoisboreaalista havumetsävyöhykettä koskevan suurprojektin kehittämisestä aihepiirissä, joka selvitellään ilmastonmuutoksen vaikutuksia metsäekosysteemin toimintaan. Suunnittelu laajennettiin koko Euraasian aluetta koskevaksi. Myöhemmin, ehkä jo vuonna 2007, siihen saattaa liittyä myös Kanada. Neuvotteluihin osallistuivat muun muassa USAsta professori Malcolm K. Hughes (Arizonan yliopisto), Kanadasta professori Brian Luckman (Ontarion yliopisto), Venäjältä akateemikko Eugene A. Vaganov (VN Sukachev Institute, Venäjän Tiedeakatemia) ja professori Stepan G. Shiyatov (Institute of Plant and Animal Ecology, Venäjän Tiedeakatemia), Kiinasta professori Qi-Bin Zhang (Institute of Botany, Kiinan Tiedeakatemia) ja Keski- Euroopasta professori Heinrich Spiecker (Freiburgin yliopisto) ja Dr. Jan Esper (Dendro Sciences, Swiss Federal Institute for Forest, Snow and Landscape Research). 16 Vastaavantyyppinen työ Aasian monsuuni-ilmastondynamiikasta 16 on jo käynhttp:// amonsoon/asiaoverview.html 13

14 nissä eteläisellä pallonpuoliskolla Dr. Ed Cookin johdolla ja USAn tiedesäätiön (NSF) Lamont Dohertyn lustolaboratoriolle (LDEO) 17 myöntämän huikean 5.5 miljoonan dollarin rahoituksen 18 turvin! Raportti: Timonen, M The Euraclimates Project: Responses of Forest Ecosystems in the Changing Climates of Eurasia. General Outlines for Eurasian Wide Climate Change Research, Based on the Networks of Conifer Chronologies 19. Lustia Laboratories Report 2/2006. Lustia-hanke. 25. Ilmaston trendipinnat ja ekosysteemit EURACLIMATES-projektit perustuvat vuosilustoihin tallentuneen ilmastotiedon ja Euraasian alueen kattavan tuhansien lustokronologioiden mahdollistamaan ilmastohilaan, joka avulla voidaan muodostaa keskilämpötilaa kuvaavat vuotuiset trendipinnat niin pitkälle ajassa taaksepäin kuin vuosilustosarjat yltävät. Euraasian alueelta on olemassa useita yli 7000-vuotisia sarjoja. Suomella on ja Ruotsilla vastaava 7413 vuoden pituinen metsänrajamännyn lustosarja. Venäjän Jamalin lehtikuusikalenteri on 7 358, Saksan Hohenheimin yliopiston tammiaineisto peräti ja Belfastin yliopiston Irlannin tammiaineisto 7524 vuotta pitkä. Lisäksi on mainittava Arizonan yliopiston vuoden mittainen vihnemäntysarja, jota voinee käyttää verrokkiaineistona. Lapin 7638-vuotisen vuosilustosarjan osalta on käynnissä tieteellisiin läpimurtoihin pyrkivä suomalais-sveitsiläinen yhteistyö, jonka tavoitteena on saada mitatuksi koko sarjasta vuosilustojen tiheydet vuoteen 2010 mennessä. WSL (Sveitsin metsäntutkimuslaitos) joutuu sitomaan mittausresurssinsa tähän projektiin vuosiksi. Myös Metlan lustotutkimuksessa joudutaan tekemään resurssien niukkuuden vuoksi uudelleen järjestelyitä. Tulokset toivotaan voitavan esitellä WorldDendro2010:ssä. Soveltamalla Google Earth-tyyppistä visualisointisysteemiä, jossa maaston korkeusvaihtelu on korvattu kuukausi- ja muilla keskilämpötilamuuttujilla, on mahdollista etsiä ilmastollisia poikkeavuuksia, anomalioita, laajojen alueiden nykyisistä ja menneistä ilmastoista. Joidenkin alueiden ilmastohistoriaa päästään katselemaan matkustamalla puiden vuosilustojen ilmastosignaalien mahdollistamassa aikakapselissa nykyhetkestä esimerkiksi vuotta taaksepäin, jolloin on mahdollista arvioida paikallista ilmastoa pikku jääkauden ja keskiajan lämpökauden aikana. Euraasian alueelta vuosikymmenien aikana kerätty kymmeniin tuhansiin nouseva havupuiden vuosilustosarjojen joukko mahdollistaa alueellisten ilmastokarttojen laatimisen sadoiksi ja jopa tuhansiksi vuosiksi ajassa taaksepäin. Nykyisten ja menneiden ilmastojen välillä saattaa olla huomattaviakin eroja, sillä olosuhteiden kehitys on ympäristötekijöiden summa. Esimerkiksi ilmaston trendimäiset lämpenemiset ja viilenemiset, vallitsevien tuulien suunnat, auringon aktiivisuuden vaihtelut yms. tekijät saavat aikaan jatkuvan ilmastonmuutoksen. Paikalliset ekosysteemit reagoivat joka kerta aiemmasta poikkeavalla tavalla. Siksi sukellukset paikallisilmastojen menneisyyksiin ovat tärkeitä pyrittäessä ymmärtämään paikallisen ekosysteemin kehitystä. Tavoitteena on paikallistaa ominaisuuksiltaan yhteismitallisia vertailualueita, joissa ensimmäisen alueen jo historialliseksi muuttunut ilmasto on kehittymässä toisen alueen tulevaksi ilmastoksi. Siten esimerkiksi lämpimämmissä paikallisilmastoissa kehittyneiden metsäekosysteemien kehityshistoriat ovat sovellettavissa tällä hetkellä viileämmissä kehitysvaiheissa olevien ekosysteemien tulevaisuuden ennusteiksi. 14

15 Vertailuparit voidaan tunnistaa niiden ekologisen kehityksen ja ilmastohistorioiden yhteisiä ominaispiirteitä vertailemalla. Tiedämme ilmaston lämmenneen esimerkiksi Uralilla, Alpeilla ja Kölivuoristossa. Suomessa ei vielä ole tapahtunut kovin merkittävää lämpenemistä. Jos lämpeneminen kuitenkin jatkuu, voisivat mainituilta alueilta saadut tulokset ekosysteemin muutoksista olla tietyin ehdoin sovellettavissa Suomen olosuhteisiin. Kun ajatellaan esimerkiksi tuhosienten ja hyönteisten leviämistä uusille alueille ilmaston muuttuessa, saadaan niiltä alueilta, joissa muutos jo on tapahtunut, suoraan sovellettavaa tietoa muutosprosessissa olevan ekosysteemin tulevaisuudesta! 15

16 III Vuoden 2006 seurantaraportti 31. Vuoden 2006 matkat Metlan kansainvälisen tieteellisen yhteistyön ja verkostoitumisen kehittämisen perusedellytyksenä ovat aika ajoin tapahtuvat tapaamiset. Toimintavuoden matkojen erityisteemana yhteistyön ja verkostoitumisen ohessa oli ns. EURACLIMATEStoimintamallin kehittäminen. euraasianlaajuisen ilmastonmuutostutkimuksen perusteiden eli ns /01/26. VANTAA 1) Ensimmäinen EURACLIMATESsuunnitelmaluonnos julkistetaan. 2) Palaute Vantaan ilmastonmuutosseminaarista /02/13-17 MALLORCA ) 1) Ensimmäinen EURACLIMATESsuunnitelmaluonnos julkistetaan. 2) Palaute Vantaan ilmastonmuutosseminaarista /03/06-09 SAKSA/JENA 1) EURACLIMATES-suunnitelman evaluaatio. Tekijät: akateemikko Eugene Vaganov ja professori Ernst-Detlef Schulze (Max Planck Instituutti). 2) Kokous (useampia palavereita): EURA- CLIMATES suunnitelman jatkotoimenpiteet /03/08 SAKSA/HALLE (sisältyy edelliseen) - EURACLIMATES-suunnitelman evaluaatio. Tekijät: johtaja Tatjana Böettger (Max Planck Instituutti). - Kokous: EURACLIMATES suunnitelman jatkotoimenpiteet /06/05-08 VENÄJÄ/JEKATERINBURG 1) Kansainvälinen ilmastokokous: Posteriesitys: Climate change in Finland 2) EURACLIMATES-suunnitelman evaluaatio. Tekijät: professorit Vaganov ja Shiyatov ja tutkijaryhmineen (Vaganov: Knorre, Sidorova, Kirdyanov, Naurzbaev,Shishov, Shiyatov: Moiseev, Mazepa, Hantemirov, Gourskaja ja Gurlanova) 3) Kokous: EURACLIMATES suunnitelman jatkotoimenpiteet /06/11-17 KIINA/PEKING 1) Lustotutkijoiden kansainvälinen kokous: Posteriesitys: Lustotutkimusdatojen ja metadatojen arkistointimalli Posteriesitys: Suomen metsänrajamännyn 7638-vuotinen lustosarja 2) EURACLIMATES-suunnitelman evaluaatio. Tekijät: mm. Briffa (CRU, Norwich), Cook (Lamont Doherty, New York), Schweingruber (Sveitsi). 3) Kokous: EURACLIMATES suunnitelman jatkotoimenpiteet /03/05-10 SVEITSI/WSL (BIR- MENSDORF) 1) Lustotutkimustyön kehittäminen Lapin 7638-vuotisen lustosarjan edelleen analysoimiseksi. 32. Matkojen tulokset Mallorcan kokous Millennium-projektin alkukokous Mallorcalla tarjosi allekirjoittaneelle hyvän lähtökohdan tunnustella EU- RACLIMATES-projektisuunnittelun mahdollisuuksia Millenniumin jälkeisen suurprojektina. Erityisen hyödylliseksi osoittautui WSL:n tutkimusjohtajan Jan Esperin tapaaminen kokouksessa. Sen seurauksena käynnistyi uusi vaihe Lapin pitkän mäntykronologian tutkimuksessa, sillä Esper kiinnostui ko. tutkimusaineiston tiheysmittauksista. Hän vieraili tutkimusryhmänsä kanssa Lapissa , mikä huomioitiin näyttävästi myös tiedostusvälineissä aina YLEn pääuutisia myöten. Allekirjoittanut teki vastavierailun WSL:ään Yhteistyö jatkuu ensi kesänä, jolloin Esper tekee uuden vierailun Lappiin Jenan kokous 16

17 Max Planck-Instituutti: professoreiden Eugene Vaganov ja Ernst-Detlef Schulze tapaaminen Jenassa Jekaterinburgin kokous Osallistuimme professori Kari Mielikäisen kanssa Jekaterinburgissa pidettyyn ilmastonmuutosta käsittelevään tieteelliseen kokoukseen "Climate changes and their impact on the boreal and temperate forests" 20 Kokoukseen osallistui noin 150 henkilöä. Mielikäisen posteriesitelmän aiheena oli Timing and Rate of Xylem Formation in Scots Pine and Norway Spruce in Finland ja allekirjoittaneen "The Changing Climate of Finland". EURACLIMATES-suunnittelu. Kokouksessa pidettiin useita kahdenkeskisiä neuvotteluita, mm. Vaganov, Schweingruber, Lopatin). Neuvottelimme kokouksen yhteydessä Metlan yhteistyösopimuskumppaneiden akateemikko Eugene A. Vaganovin ja professori Stepan G. Shiyatovin kanssa suomalais-venäläisen yhteistyön sisällöstä koko Euraasian alueen kattavassa Eura- Climates-tutkimussuunnittelussa. 3. PEKINGIN LUSTOTUTKIMUSKO- KOUS Osallistuimme Pekingissä pidettyyn lustotutkimuksen kansainväliseen kokoukseen The 7thICD International Conference of Dendrochronology in Beijing, June 11-17, 2006 ( ). Kokoukseen osallistui noin 320 tutkiaa noin 40 maasta. Mielikäinen esitteli Lapin metsänrajamännyn 7639 vuoden pituista lustosarjaa posterissa "Climate from the 7639-year unbroken Scots pine tree-ring chronology for Finnish Lapland". Allekirjoittanut piti aiheesta esitelmän otsikolla "Tracking past climate from tree-rings". EURACLIMATES-suunnittelu. Kokous tarjosi mahdollisuuden lukuisiin kahdenkeskisiin palavereihin eri maiden huippututkijoiden kanssa (mm. Ed Cook, Malcolm Hughes, Thomas P. Swetnam ja Tom Melvin) WD2010 Samassa yhteydessä pidetyssä lustotutkimuksen kattojärjestöjen Tree-Ring Society 21 ja Association of Tree-Ring Research 22 kokouksessa sai Metla järjestettäväkseen tieteenalan seuraavan maailmankokouksen vuonna Viittaus Tree-Ring Societyn Presidentin Peter M. Brownin ilmoitukseen: And finally, on behalf of Dr. Heinrich Spiecker, President of the Association for Tree-Ring Research, and myself, I am very pleased to announce that Dr. Kari Mielikäinen of the Finnish Forest Institute (Metla) has kindly offered to host the 8 th International Conference on Dendrochronology in Finland, tentatively scheduled for June of I'm very much looking forward to seeing everyone again in four years, this time perhaps north of the Arctic Circle! Rovaniemellä pidettävän kokouksen oheisohjelmiin kuuluu myös noin 40 osallistujan lustotutkimuksen kansainvälinen kenttäviikko sekä useita osallistujan retkeilyjä. Vieraita odotetaan saapuvan yli 40 maasta ja heidän määrän arvioidaan nousevan jopa 500:aan. Lustotutkimuksen maailmankokouksen saamista Suomeen voi pitää merkittävänä kansainvälisenä tunnustuksena suomalaiselle lustotutkimusosaamiselle ja myös erityiskiitoksena Metlalle, joka on panostanut viime vuosina voimakkaasti kansainväliseen näkyvyyteensä, erityisesti ilmastonmuutokseen keskittyvässä dendroklimatologisessa tutkimuksessa. Olympialaisten tapaan neljän vuoden välein järjestettävät WorldDendro (WD) -kokoukset kokoavat tieteenalan huippu-tutkijat yhteen, mikä tarjoaa isäntämaalle mahdollisuuden esitellä heille tieteellistä toimintaansa ja luoda heihin välttämät-tömiä kontakteja. Samalla on mahdolli-suus hankkia rahoitushankinnassa tärke-ää mediajulkisuutta. Rovaniemellä Lapin yliopiston tiloissa järjestettävää WD2010:n seitsenpäiväistä pääkokousta edeltää noin 40 osallistujan dendrokronologinen kenttäviikko Kuusamon Hossan retkeilyalueella. Kokouksen jälkeen retkeillään Pohjois-Kalotin alueella, Etelä-Suomessa ja mahdollisesti Komin tasavallassa. Vieraita odotetaan saapuvaksi yli 40 maasta ja heidän

18 lukumääränsä arvioidaan nousevan yli 400:aan. WD2010 suunnitellaan toteutettavaksi yhteistyössä Lapin yliopiston Taiteen tiedekunnan, Mediatieteen laitoksen ja eräiden matkailualan huippuyksiköiden kanssa. Tavoitteena on soveltaa uusinta matkailu- ja mediatieteen osaamista vaikuttavan tapahtumakokonaisuuden synnyttämiseksi. Ajatuksena on myös hyödyntää tieteellisesti WD2010:n mahdollisuuksia. Siksi suunnitteilla on ulkopuolista rahoitusta hyödyntävä Lapin yliopiston ja Metlan välinen tutkimusprojekti. Silloin WD2010:n lopputuotteiksi tulisi varsinaisen kokoustapahtuman lisäksi joukko tieteellisiä tutkimusraportteja. Tutustuminen kenttäkokeisiin ja yhteistyö kiinalaisten lustotutkijoiden kanssa Osallistuin kokouksen jälkeiseen Tiibetin retkeilyyn Pääsin tutustumaan Tiibetin ylängöllä tehtävään havupuiden lustotutkimukseen ja siihen läheisesti liittyvään dendroklimaattiseen tutkimukseen. Arizonan yliopiston tutkijan David Mekon mukaan Etelä-Tiibetin ylängön rajusti vaihtelevat kesä- ja talvilämpötilat (kesäisin kuumaa, talvisin kylmää) sekä kosteusvaihtelut tallentuvat havupuiden vuosilustoihin. Niistä on voitu selvittää monsuunisateidenvaihtelut noin 1500 vuoden ajalta, mikä antaa vertailutietoa nykyisten ilmastonvaihteluiden normaaliuden tai poikkeuksellisuuden arviointiin. Opin jo Pekingin lustotutkimuskokouksen luennoilla, että Tiibetin tasangon eräisiin havupuulajeihin tallentuvat myös Pohjois- Atlantin säänvaihtelut. Tämä tuntuu yllättävältä, sillä Tiibethän sijaitsee yli 6000 km:n päässä Atlantilta! Syinä Golf-virran lämmön ja kosteuden pääsyyn näin kauas ovat länsituulet ja Pyreneiltä Kiinan Himalajalle saakka ulottuva vuoriketju ja etelätuulten pääsyn estyminen Tiibetin Himalajan vuoristosta aiheutuen. Tiibetin havupuilla ja meidän metsänrajamännyllämme on yhteinen ominaisuus: ne kertovat pohjoisen pallonpuoliskon ilmastohistoriasta ja siihen liittyvistä ilmastonmuutoksista. Siinäpä suomalaisille ja kiinalaisille vuosilusto-ilmastotutkijoille hyvä syy yhteistyöhön! Keskustelin Tiibetin metsäntutkimusretkeilyä johtaneen Dr. Qi-Bin Zhangin 23 kanssa suomalais-tiibetiläis-kiinalaisen tutkimusyhteistyön kehittämismahdollisuuksia erityisesti EURACLIMATES tutkimussuunnittelun mahdollistamissa puitteissa. Zhang on Kiinan lustotutkimuksen johtava tutkija, joka oli myös päävastuussa Pekingin lustokokouksen järjestämisestä, työskentelee tutkijaryhmänsä kanssa lustotutkimuslaboratoriossaan 24 Kiinan Tiedeakatemian alaisessa Institute of Botany 25 laitoksessa. Vierailun viimeisellä viikolla ( ) keskityin suomalais-kiinalaisen tutkimusyhteistyön virittämiseen kahdenkeskisin keskusteluin. Niiden tuloksena käynnistyivät yhteiset projektit mm. meteorologian professori Jianmin Jiangin ja Dr. Zhenju Chenin (Kiinan Tiedeakatemia) kanssa. Viimeksi mainittu on hakenut rahoitusta Kiinan Tiedeakatemialta voidakseen työskennellä Metlan lustotutkijoiden kanssa Suomessa 1-3 vuoden ajan. EURACLIMATES-suunnittelu. Tiibetin retkeily llä ( ) useita kahdenkeskisiä palavereita eri maiden tutkijoiden kanssa (mm. prof. Qi-Bin Zhang, Thomasz Wazny (Puola), prof. Brian Luckman (Kanada)) IV. USA-Venäjä-Metla yhteistyön vahvistaminen erityisesti metsänraja- ja ilmastomuutostutkimuksessa 41. Venäjä-yhteistyön lyhyt historiikki Aloitin Venäjä-yhteistyön valmistelun jo vuoden 2004 lopussa, jolloin ylijohtaja valtuutti minut tutkimaan mahdollisuuksia saada akateemikko Eugene A. Vaganov ja Dendrokronologian professori Malcolm K. Hughes esitelmöimään Pallaksen ilmastoseminaariin Seminaarin jälkeen Rovaniemellä pidetty suunnittelukokous aloitti

19 varsinaisen Venäjä-yhteistyötä koskevan yhteistyösuunnittelun, joka jatkui allekirjoittaneen ja Kari Mielikäisen tekemällä tutustumis- ja neuvottelumatkalla Venäjälle. Vierailumme kohteina olivat Vaganovin johtama VN Sukachev Institute of Forest Krasnojarskissa ja professori Stepan G. Shiyatovin johtama dendrokronologian laboratorio Institute of Plant and Animal Ecology Jekaterinburgissa. Tutustuimme laboratorioiden johtajina toimivien professoreiden ja tohtoreiden välityksellä kolmen päivän ajan siihen osaan Sukachev-instituutin toimintaan, jonka Vaganov arveli kiinnostavan Metlaa. Kävimme myös hänen kanssaan useita neuvotteluita, joiden tulokset kirjattiin 17- kohtaiseen muistioon. Aloitin Venäjä-yhteistyön kehittämissuunnitelman laatimisen heti matkalta syyskuun lopussa 2005 palattuani. Tavoitteenani on ollut laatia hyvin jäsennelty suunnitelma mahdollisimman laajapohjaisen yhteistyön mahdollistamiseksi. Hyvän viitekehyksen määrittäminen on ollut vaikeaa aihepiirin hajanaisuuden vuoksi. Uskon kuitenkin löytäneeni kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun SPI- NEACLIMA-suunnitelmassani (liite 9). Siinä määritellään pääaiheeksi ilmastonmuutos Euraasian niillä alueilla, joissa kotimainen mäntymme (Pinus sylvestris L.) kasvaa (Fig. 3, Spineaclima-paperi). Miksi ilmastonmuutos, Euraasian alue ja mänty, ne perustellaan paperissa. 42. EURACLIMATES-projekti? Projektikokonaisuus? Vaiko tutkimusohjelma? Professoreiden Vaganov, Hughes ja Shiyatov kanssa käydyt keskustelut ja niiden perusteella laaditut dokumentit eivät hajanaisuutensa vuoksi sellaisenaan sovellu tutkimusprojektiesitysten pohjaksi. Koska tavoitteena on saada aikaan pysyvää suomalais-venäläistä yhteistyötä lustotutkimuksessa, olen lähtenyt liikkeelle useita projekteja sisältävän laajemman aihekokonaisuuden hahmottamisesta. Aihekokonaisuuden yhteisenä nimittävänä tekijänä oleva ilmastonmuutostutkimus edellyttää lisäksi alueellista kattavuutta, mikä edellyttää useiden maiden välistä yhteistyötä. Se parantaa myös mahdollisuuksia saada projekteihin rahoitusta. Lisäksi kustannusten pienentämiseksi rajataan tutkimustoiminta pelkästään mäntyyn, jota löytyy eri puolilta Eurooppaa (Pohjoismaat, Keski-Eurooppa, Pyreneet, Alpit, Tatra, Balkan, Kaukasus ja Venäjä) Neuvottelin Jekaterinburgissa työskentelevän Shiyatovin tutkijan Pavel Moiseevin kanssa kansainväliseen rahoitukseen perustuvan suomalais-venäläisen tutkimustoiminnan kehittämisestä ilmastonmuutostutkimuksessa. Hän ehdotti, että Metla ottaisi rahoitusasioissa aktiivisen roolin ja että laatisin yhteiseen ideointiimme perustuvan suunnitelmaluonnoksen tulevien projektien suuntaviivoiksi. Monien vaiheiden jälkeen olen päätynyt EURACLIMATES-luonnokseen, jossa esitetään pääperiaatteet Euraasian laajuisen ilmastonmuutoksen tutkimiseksi. Suunnitelman taustalla vaikuttaa Metlan ja venäläisten sopimuskumppaneidemme tekemä yhteistyösopimus. Olen esitellyt paperini Hughesille ja Vaganoville. Heidän mielestään idea on hyvä, mutta sitä on vietävä yhdessä palaveroiden eteenpäin. Neuvottelut vaativat useita tapaamisia. EURACLIMATES-suunnitelman muotoileminen projektien aiheiksi ja täsmällisiksi tutkimussuunnitelmiksi vaatii vielä paljon työstämistä. Olen sopinut taustaryhmän (Vaganov, Hughes, Shiyatov ym.) kanssa, että kehittelen suunnitelmaa saamani palautteen (evaluaatiot, jatkoneuvottelut) perusteella. Tavoitteenani on viedä suunnitelma mahdollisimman pitkälle jo tämän vuoden aikana. Siihen liittyy myös ensimmäinen EU-projekti esitys sopivasta aihepiiristä. Jotta se olisi mahdollista, minun olisi päästävä tapaamaan suunnitelman edistymisen kannalta tärkeitä henkilöitä (Liite 3). 19

20 Vaganov on kutsui allekirjoittaneen Jenaan maaliskuun alussa Hän piti tapaamistamme välttämättömänä jatkosuunnittelua ajatellen. Tapasin siellä myös Max Planck instituutin professori Ernst-Detlef Schulzen, jota pidetään vaikutusvaltaisena henkilönä Keski-Euroopassa. Pyysin Vaganovia evaluoimaan suunnitelmani jatkotoimenpiteitä silmällä pitäen. Kesäkuun ilmastokokoukseen Jekaterinburgissa ja lustotutkijoiden kokoukseen Pekingissä sisältyi esitelmiä. Loppuvuosi 2006 kuluu EURACLIMATESsuunnitelmaa kirjoitettaessa ja ensimmäistä varsinaista aihepiiriin liittyvää EUprojektiesitystä laatiessa. Jos hakuyritys menestyy, päästäneen aloittamaan työt vuoden 2007 aikana. 20