Muinainen, nykyinen ja tuleva ilmasto vuosilustoista tulkittuna
|
|
- Martta Aro
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mauri Timonen Muinainen, nykyinen ja tuleva ilmasto vuosilustoista tulkittuna Pekka Nöjd / Mauri Timonen Metsäntutkimuslaitos Tapaaminen Eduskunnassa Vers
2 Mauri Timonen 250-vuotias metsänrajamänty Levin lakialueella toimittaja Pekka Maunon tutkittavana (2003) Lapin metsänrajamännyn kasvu riippuu voimakkaasti kesä-heinäkuun lämpötilasta. Tähän ominaisuuteen, puuaineksen hyvään säilyvyyteen ja helppoon saatavuuteen sekä koko joukkoon myös muita ominaisuuksia perustuu liki 8000 vuoden ajanjakson kattava kotimainen ns. dendroklimatologinen ilmastonmuutostutkimuksemme.
3 Kaaviokuva puun kasvusta, jonka peruskomponentteja ovat pituuskasvu, paksuuskasvu ja tilavuuskasvu. Oman kokonaisuutensa muodostaa vuosiluston sisällä tapahtuva kasvukauden aikainen solututkimus, joka on merkittävästi lisännyt kasvutapahtumaa ja sen myötä myös ilmastonmuutosta koskevaa ymmärtämystämme. Mauri Timonen
4 Mauri Timonen Näkymä Näkkälän suppalammelta (1998) Rantanäkymä edelliseltä lammelta. Jos mäntyä on ennen muinoin kasvanut rannalla, tarjoaa tämän tyyppi-nen turvepohjainen ranta parhaat olosuhteet männyn subfossiilien pitkäaikaiseen, jopa yli 7500 vuoden säilymiseen lahoamattomana. Turpeen alla oleva paksu mutakerros estää myös runkojen mekaanista kulu-mista ja vähentää mikrobitoiminnan minimiinsä, varsinkin silloin, kun järvi on hetepohjainen.
5 / Mauri Timonen
6 Kuva kiekot on kerätty yli 30 metsänrajaseudun järvestä (kartta). Tästä kiekkokasasta rakennetaan vuosilustokalenteri! Mauri Timonen Metlassa vuonna 1994 kootun ensimmäisen pitkän mäntylustosarjan pituus oli 1911 vuotta. Siihen tarvittiin 33 järvestä kerätty 400 subfossiilinen kiekkoaineisto. Sarjan nuorempi pää rakennettiin Saariselän Riekkovaaran ja Muotkaruoktun kelojen kairausnäytteistä (100 kpl) ja Metlan Valtakunnallisen KasvuIndeksipalvelun (VKIP) indeksikoelastuista (800 kpl).
7 1122 A Kantojuurakko Muotkanruoktun Kuntsavaara 1999 B R96A23 Peltovuoman Pitkäjärvi 1999 Mauri Timonen C Kelo, 1000 v Muotkanruoktu 1999 D Vallijärvi 1999 E VAL0473 Suomi-puu, Vallijärvi 1999 Megafossiilinäytteet ovat toisinaan luonnon taideteoksia.
8 Tulos: 7641 vuoden pituinen vuodentarkka vuosilustokalenteri
9 MUINAISET MÄNTYMETSÄNRAJAT Kultti, S., Mikkola, K., Virtanen, T., Timonen, M. & Eronen, M Past changes in the Scots pine forest line and climate in Finnish Lapland: a study based on megafossils, lake sediments, and GIS-based vegetation and climate data. The Holocene 16(3): Kari Mikkola Mänty saavutti laajimman levinneisyytensä vuotta sitten, jolloin heinäkuussa oli vähintään 2,6 o C nykyistä lämpimämpää ja mäntymetsiä 13000km 2 nykyistä enemmän. Noin 3000 vuotta sitten ilmasto oli viilennyt 0,8 o C:lla ja metsät vähentyneet 2500 km 2 :llä. Keskiajan lämpökaudella oli edelliseen verrattuna selvästi viileämpää, mutta siltikin 0,6 o C nykyistä lämpimämpää ja mäntymetsiä oli 7200 km 2 nykyistä enemmän. Pikku jääkauden alettua noin 700 vuotta sitten, havainnot nykyisen metsänrajan yläpuolisista subfossiileista, ja kannoistakin, puuttuvat. Kävikö niin, että ilmaston viileneminen tyrehdytti uudistumisen kokonaan moneksi sadaksi vuodeksi? Mäntymetsät alkoivat vallata takaisin menetettyjä kasvualueitaan merkittävämmässä määrin vasta viime vuosisadan ilmaston lämpenemisen myötä. Jos lämpötila nousee pysyvästi 0,6 o C:lla, lisääntyy mäntymetsien pinta-ala kenties muutamassa sadassa vuodessa tuhansilla km 2 :llä.
10 Mauri Timonen Tulivuoritoiminta näkyy Lapin metsänrajamännyssä kasvun romahduksina eli poikkeuksellisen kapeina vuosilustoina. Ilmiö selittyy yläilmakehään joutuneella tuhkalla, joka heikentää auringon säteilyn läpipääsyä alailmakehään. Ilmiö saattaa kestää vuosia tai vuosikymmeniäkin, varsinkin silloin, kun useita tulivuoria purkautuu peräkkäisinä vuosina. Vasemmanpuoleisesta kuvasta nähdään tulivuorten suuri määrä mannerlaattojen murroskohdissa. Tulivuoritilasto: )
11 Männyn kasvun vaihtelu metsänrajalla Ilmaston (kesä-heinäkuu) pitkäaikaisen vaihtelun tyypilliset laskut ja nousut näkyvät selkeästi Lapin männyn vuosilustoindeksissä. Kaksi samankaltaista noin 65 vuoden pituista jaksoa ja Niissä kasvut huipentuivat ja 1920-luvuilla luvun trendit: nousua , laskua , nousua , tasaista , nousua
12 Jos lustosarjan vuoden jaksollisuudelle löytyisi luonnontieteellinen peruste, esimerkiksi Gleisberg-sykli, antaisi se mahdollisuuden ennustaa myös tulevaa luontaista ilmastoa. Ennuste voisi näyttää esimerkiksi oranssisen viivan mukaiselta (
13 Onko tulossa? Mauri Timonen Kahden viime lämpökauden (interglasiaalin) ja niiden välisen jääkauden lämpötilavaihtelu on vain viiden asteen luokkaa. Ilmaston lämpenemisen ja viilenemisen marginaalit pohjoisilla alueella ovat pienet. Lisäksi lämpökaudet ovat lyhyitä: Eemikausi kesti vain (tai 17000) vuotta. Koska nykyistä lämpökautta on eletty jo vuoden verran, on Suomikin hyvää vauhtia, ainakin periaatteessa, liukumassa seuraavaan jääkauteen. Linkki
14 Sukella tämän sivuston syvyyksiin ja tule tutuksi suomalaisen lustotutkimuksen salojen kanssa!
Geologiset tutkimusaineistot ympäristön tilan kuvauksessa ja analyysissä
Mauri Timonen GTK:n ja METLAn yhteispalaver 24.10.2008 Geologian tutkimuskeskuksessa Rovaniemellä Pekka Nöjd / Geologiset tutkimusaineistot ympäristön tilan kuvauksessa ja analyysissä Mauri Timonen Metsäntutkimuslaitos
Lisätiedotesitelmästä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
esitelmästä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Ilmastotutkija Cliff Harris ja meteorologi Randy Mann ovat löytäneet vähintään 75 ilmaston viilentymistä
LisätiedotVuosilustot ilmastohistorian tulkkina
Esitelmä Voitto Valio Viinasen Inarin rajahistoria II kirjan julkistamistilaisuudessa Inarin Siidassa 16.12.2006 Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina Mauri Timonen Metla, Rovaniemen tutkimusyksikkö Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotPuunäytteiden dendrokronologisen ajoittamisen (ristiinajoittamisen) perusideana on paikallistaa eri näytteistä saman kalenterivuoden lustot.
Puunäytteiden dendrokronologisen ajoittamisen (ristiinajoittamisen) perusideana on paikallistaa eri näytteistä saman kalenterivuoden lustot. Tieto siitä, että männyn kasvun minimitekijänä Lapissa on lämpötila
LisätiedotKäsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon
Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon tyvipätkä on osa pitemmästä noin 15 metrisestä aihkimännystä,
LisätiedotMUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö
PUUNTUOTANTO JA ILMASTON MUUTOS Punkaharju 16.10.2008 Kari Mielikäinen M t ä t tki Metsäntutkimuslaitos l it Metla/Arvo Helkiö METSÄKUOLEMAN ENNUSTEET Terveysongelmat 1970- ja 1980 -luvuilla Vakava neulaskato
LisätiedotHoloseenin ilmastonvaihtelut
Mauri Timonen DENDROCHRONOLOGY HIGHLIGHTS: Holoseenin ilmastonvaihtelut Pekka Nöjd / Mauri Timonen, METLA, Rovaniemen yksikkö 09:00-15:00 Geofysiikan observatorion tutkijoiden vierailu Metlan Rovaniemen
LisätiedotKari Mielikäinen METLA Siperian lehtikuusi, ikä v. +
Kari Mielikäinen METLA Siperian lehtikuusi, ikä 100 000 v. + Metla/Mauri Timonen Ei yksiselitteistä määrittelyä, esimerkkejä: Vuosikymmeniä kestävä asteittainen ja alueellinen ilmaston muuttuminen (yleisin
LisätiedotKuva 1. Lapin metsänrajamännyn elävien puiden vuosilustoindeksin perusteella tehty Wavelet-analyysi (data ja taulukko). Arvo 1.0 vastaa indeksiä 100.
Kuva 1. Lapin metsänrajamännyn elävien puiden vuosilustoindeksin perusteella tehty Wavelet-analyysi (data ja taulukko). Arvo 1.0 vastaa indeksiä 100. Kuva 2. Metsänrajamännystä (elävien puiden aineisto)
LisätiedotI KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5
Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...
LisätiedotMitä luonto puhuu? Miesten saunailta Keravanjärvi Kari Mielikäinen
Mitä luonto puhuu? Miesten saunailta Keravanjärvi 10.4.2018 Kari Mielikäinen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maapallon ihmeiden ihmettelyä
LisätiedotI KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5
Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...
LisätiedotLapin lääninhallituksen järjestämä ilmastonmuutosseminaari Sodankylän geofysiikan observatoriossa, Tähteläntie 62, Sodankylä
Mauri Timonen Lapin lääninhallituksen järjestämä ilmastonmuutosseminaari 16.11.2007 Sodankylän geofysiikan observatoriossa, Tähteläntie 62, Sodankylä Pekka Nöjd / 15:00-15:45 Mauri Timonen, Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotOlemmeko matkalla uuteen lämpökauteen?
Olemmeko matkalla uuteen lämpökauteen? Suomalaista lustotutkimusta vuoden 2010 jälkeen Iso-Syötteen suon reunalla kasvaa 500-vuotias luonnon ilmastoasema. Mauri Timonen Kotimaisen lustotutkimuksen huipennus
LisätiedotSyklinen ilmasto näkökulmia erilaisten aikasarjojen valossa. Lustia-arkistodokumentti/Mauri Timonen (päiv )
Syklinen ilmasto näkökulmia erilaisten aikasarjojen valossa Lustia-arkistodokumentti/Mauri Timonen 27.3.2013 (päiv. 3.5.2013) 1. Yleistä ilmaston syklisyydestä - Syklisyystarkastelut voisi aloittaa vaikkapa
LisätiedotLapin ilmastonmuutoksen tutkiminen metsänrajamännyn vuosilustoista
Näkymä Kukastunturin huipulta länteen Mauri Timonen Lapin ilmastonmuutoksen tutkiminen metsänrajamännyn vuosilustoista Mauri Timonen Katsaus Metlan puulustotutkimuksen nykytilaan Rovaniemen ja Kolarin
LisätiedotHANKE 3436 (Kari Mielikäinen): AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA TOTEUTUMINEN VUOSINA 2007-2009
Mauri Timonen 160409 HANKE 3436 (Kari Mielikäinen): AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA TOTEUTUMINEN VUOSINA 20072009 I AINEISTOT: 1. Lapin vuosilustoindeksi Tavoite. Männyn kasvun ilmastollisen vaihtelun (vuosien
LisätiedotMauri Timonen LUSTIA -PROJEKTI
Mauri Timonen LUSTIA -PROJEKTI 2 Etelä Mauri Timonen 2012 Näkymä Inarin Iijärven pohjoispuolisilta Selkäjärviltä. Vielä niitä honkia humisee vai humiseeko? Näillä männyn metsänrajan yläpuolisilla kukkuloilla,
LisätiedotOlemmeko matkalla uuteen lämpökauteen?
Olemmeko matkalla uuteen lämpökauteen? Suomalaisen lustotutkimuksen vuosi 2010 Suomalaisen lustotutkimuksen huipennus koetaan Rovaniemellä kesäkuussa 2010, jolloin noin 400 alan tutkijaa yli 40 maasta
LisätiedotLapin lääninhallituksen järjestämä ilmastonmuutosseminaari Sodankylän geofysiikan observatoriossa, Tähteläntie 62, Sodankylä
Mauri Timonen Lapin lääninhallituksen järjestämä ilmastonmuutosseminaari 16.11.2007 Sodankylän geofysiikan observatoriossa, Tähteläntie 62, Sodankylä Pekka Nöjd / 15:00-15:45 Mauri Timonen, Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotMauri Timonen LUSTIA -PROJEKTI
Mauri Timonen LUSTIA -PROJEKTI 2 Etelä Mauri Timonen 2012 Näkymä Inarin Iijärven pohjoispuolisilta Selkäjärviltä. Vielä niitä honkia humisee vai humiseeko? Näillä männyn metsänrajan yläpuolisilla kukkuloilla,
LisätiedotMauri Timonen LUSTIA -PROJEKTI
Mauri Timonen LUSTIA -PROJEKTI 2 Etelä Mauri Timonen 2012 Näkymä Inarin Iijärven pohjoispuolisilta Selkäjärviltä. Vielä niitä honkia humisee vai humiseeko? Näillä männyn metsänrajan yläpuolisilla kukkuloilla,
LisätiedotKari Mielikäinen 23.3.2012 JÄÄKAUDEN JÄLKEISET ILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUIDEN KERTOMINA
Kari Mielikäinen 23.3.2012 Dimensio JÄÄKAUDEN JÄLKEISET ILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUIDEN KERTOMINA Kari Mielikäinen Kasvu- ja tuotostutkimuksen professori Metsäntutkimuslaitos Vantaan toimintayksikkö
LisätiedotJääkauden jälkeiset ilmaston muutokset ja niiden syyt puiden kertomina. Puut keräävät ilmastotietoa
Jääkauden jälkeiset ilmaston muutokset ja niiden syyt puiden kertomina Kari Mielikäinen, Kasvu- ja tuotostutkimuksen professori, Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Maapallon ilmaston päätekijät
LisätiedotSodankylän ja Kaarasjoen kuukausikeskiarvolämpötilasarjojen. vertailua
1 Mauri Timonen 12.2.2019 Sodankylän ja Kaarasjoen kuukausikeskiarvolämpötilasarjojen vertailua 2 Miksi tämä tarkastelu? Norjan puolella sijaitsevassa Kaarasjoella (saameksi Kárášjohka, norjaksi Karasjok)
LisätiedotSyklinen ilmasto. - näkökulmia erilaisten aikasarjojen valossa. Lustia-arkistodokumentti/Mauri Timonen (päiv
Syklinen ilmasto - näkökulmia erilaisten aikasarjojen valossa Lustia-arkistodokumentti/Mauri Timonen 27.3.2013 (päiv. 27.12.2015) 1. Yleistä ilmaston syklisyydestä - Syklisyyden esittelyä wiki-linkissä
LisätiedotMetsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi 2 Etelä Mauri Timonen 2012 Näkymä Inarin Iijärven pohjoispuolisilta Selkäjärviltä. Vielä niitä honkia humisee
LisätiedotMikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
LisätiedotIlmaston syklinen vaihtelu kylminä ja lämpiminä jaksoina
Mukailtu teksti eräästä myöhemmin julkaistavasta kirjasta Ilmaston syklinen vaihtelu kylminä ja lämpiminä jaksoina Puiden vuosilustoissa näkyvät niiden kasvuaikaiset ilmastotekijät Puiden vuosilustoihin
LisätiedotSään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks
Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Vajda,
LisätiedotDendrokronologialla aikaan kiinni Mauri Timonen. Mitä on dendrokronologia?
Dendrokronologialla aikaan kiinni Mauri Timonen Mitä on dendrokronologia? Vuosilustot ovat luonnonarkisto, josta puiden elinvaiheet, vallinnut ilmasto ja kasvuympäristön muutokset ovat tietyin edellytyksin
LisätiedotMetsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metla/Arvo Helkiö Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotVaikuttaako poronjäkäläpeitteen väheneminen männyn kasvuun?
Perjantai, 11.5.2007 Poronhoito ja muuttuva ympäristö -tutkimuksen loppuseminaari Rovakatu 2 (entinen valtuustosali) Rovaniemi 12:30 13:00 Marc Macias i Fauria, Helsingin yliopisto: Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen
LisätiedotIlmasto, energia, metsät win-win-win?
Ilmastonmuutoksen primääri syy globaalilla tasolla on fossiilisten polttoaineiden käyttö. Suomen metsillä on vain hyvin marginaalinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta parhaimmillaan voimme toimia
LisätiedotHANKKEEN 3436 AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA SEN TOTEUTUMINEN VUOSINA , TULOKSIA SEKÄ MONITIETEINEN JATKOSUUNNITTELU
HANKKEEN 3436 AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA SEN TOTEUTUMINEN VUOSINA 2007 2009, TULOKSIA SEKÄ MONITIETEINEN JATKOSUUNNITTELU Mauri Timonen 160409 Sisältö I AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA SEN TOTEUTUMINEN
LisätiedotMänty alkoi levitä Skandinaviaan ja Suomeen
Matti Eronen, Markus Lindholm ja Pentti Zetterberg Pitkäaikaiset ilmastonvaihtelut Lapin mäntykronologioiden mukaan Johdanto Mänty alkoi levitä Skandinaviaan ja Suomeen yli 9 000 vuotta sitten ja pohjoiseen
LisätiedotVuosilustokalenterit historiankirjoituksen apuna. Perusteet. II Ilmaston syklinen vaihtelu kylminä ja lämpiminä jaksoina
Vuosilustokalenterit historiankirjoituksen apuna. Perusteet. Mauri Timosen osittain mukailema ote Voitto Viinasen kirjasta Inarin Rajahistoria II, sivut 36-44: II Ilmaston syklinen vaihtelu kylminä ja
LisätiedotPaloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla
Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and
LisätiedotILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUULUSTOJEN JA MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJALTA
1 ILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUULUSTOJEN JA MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJALTA Mauri Timonen Versio 25.04.12 Ladattavissa linkistä http://lustiag.pp.fi/data/mil/mil12.pdf 2 Sisällysluettelo Esipuhe...
LisätiedotVERSIO 01.02.2012 Final Kari Mielikäinen, Mauri Timonen ja Samuli Helama. Sisällysluettelo
VERSIO 01.02.2012 Final Kari Mielikäinen, Mauri Timonen ja Samuli Helama Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Puut ilmaston ja ympäristömuutosten tulkkina... 3 21. Puun kasvu ja ilmastosignaali... 3 22.
LisätiedotIlmastonmuutokset ja niiden syyt puulustojen ja muiden proksitietojen pohjalta
Käsikirjoitus Metlan ilmastonmuutoksen tutkimusohjelman loppuraporttiin, joka painetaan lähikuukausina. Sisältöön saattaa vielä tulla pieniä muutoksia. Ilmastonmuutokset ja niiden syyt puulustojen ja muiden
LisätiedotIhmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos
Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluvun muutos viimeisen
Lisätiedot2.1 Ilmastonmuutokset ja niiden syyt puulustojen ja muiden proksitietojen pohjalta
2.1 Ilmastonmuutokset ja niiden syyt puulustojen ja muiden proksitietojen pohjalta Kari Mielikäinen, Mauri Timonen ja Samuli Helama Ilmastonvaihtelut jättävät jälkensä moniin kronologisesti tallentuviin
LisätiedotILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUULUSTOJEN JA MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJALTA
1 ILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUULUSTOJEN JA MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJALTA Mauri Timonen Versio 19.01.2012 Ladattavissa linkistä http://lustiag.pp.fi/mil11.pdf 2 Sisällysluettelo Esipuhe... 4 1.
LisätiedotILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUULUSTOJEN JA MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJALTA
1 ILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUULUSTOJEN JA MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJALTA Mauri Timonen Versio 07.03.12 Ladattavissa linkistä http://lustiag.pp.fi/data/mil/mil11.pdf 2 Sisällysluettelo Esipuhe...
LisätiedotSisällysluettelo. VERSIO 06.03.2012 Final (KARI M 4.4.2012, Mauri 11.4.2012Final) Kari Mielikäinen, Mauri Timonen ja Samuli Helama
VERSIO 06.03.2012 Final (KARI M 4.4.2012, Mauri 11.4.2012Final) Kari Mielikäinen, Mauri Timonen ja Samuli Helama Sisällysluettelo 2.1.1. Johdanto... 2 2.2.2. Puut ilmaston ja ympäristömuutosten tulkkina...
LisätiedotIlmastonmuutos Lapissa näkyvätkö muutokset sopeutuuko luonto?
ISBN-13: 978-951-40-2000-1 (PDF) ISBN-10: 951-40-2000-6 (PDF) ISSN 1795-150X Ilmastonmuutos Lapissa näkyvätkö muutokset sopeutuuko luonto? Ari Nikula ja Martti Varmola (toim.) www.metla.fi Metlan työraportteja
LisätiedotLustotiedon kokoaminen arkistoihin ja asiantuntijajärjestelmiin. Mauri Timonen
Lustotiedon kokoaminen arkistoihin ja asiantuntijajärjestelmiin Mauri Timonen 3.4.2014 1 Tieto on osattava jäsentää kehitettäessä lustotietoa hyödyntävää asiantuntijajärjestelmää. Hyvän lähtökohdan 2 antaa
LisätiedotMännyn ja kuusen kasvun vaihtelu Suomessa
Kari Mielikäinen, Mauri Timonen ja Pekka Nöjd Männyn ja kuusen kasvun vaihtelu Suomessa 1964 1993 Valtakunnan metsien viimeisimmät inventointitulokset osoittavat erityisesti kuusen kasvun alentuneen Lounais
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
LisätiedotTikusta asiaa lustotutkimus tutuksi
Tikusta asiaa lustotutkimus tutuksi Lustolaboratorio ja oppimisympäristö Metsämuseo Lustossa Marko Rikala, museoassistentt i Valokuvat: Timo Kilpeläinen Metsä oppimisympäristönä ja seudullisen asiantuntijaosaamisen
LisätiedotRavinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski
Ravinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski LIFE09 ENV/FI/000571 Climate change induced drought effects on forest growth and vulnerability
LisätiedotIlmastonmuutos pähkinänkuoressa
Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
Lisätiedot3.1. MITÄ TIEDÄ MME ILMÄSTON MUUTOKSISTÄ JÄ NIIDEN SYISTÄ PUU- LUSTOJEN JÄ MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJÄLTÄ?
VERSIO 8.6.2011/KM 3.1. MITÄ TIEDÄ MME ILMÄSTON MUUTOKSISTÄ JÄ NIIDEN SYISTÄ PUU- LUSTOJEN JÄ MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJÄLTÄ? Kari Mielikäinen, Mauri Timonen, Samuli Helama, Risto Jalkanen, Markus Lindholm,
Lisätiedot------------------- Kansikuvan seloste: Lapin lompolot kertovat muinaisesta ilmastosta.
1 Sisällysluettelo: 1. Toimeksianto...3 2. Cofecha Kinsys -ajoitusmenetelmä...4 3. Cofecha-taulukoiden tulkinta...4 4. Tulokset ja tarkastelua...5 5. Lisätiedot...5 ------------------- Kansikuvan seloste:
LisätiedotMitä on dendrokronologia? Lustotutkimuksemme nousuja ja laskuja. Mauri Timonen (v290409a) LUSTOTUTKIMUKSEN HISTORIIKKI
Mauri Timonen (v290409a) LUSTOTUTKIMUKSEN HISTORIIKKI Mitä on dendrokronologia? Vuosilustot ovat luonnonarkisto (kuva 1), josta puiden elinvaiheet, vallinnut ilmasto ja kasvuympäristön muutokset ovat tietyin
LisätiedotIlmaston muutokset kautta aikojen. - Onko menneisyys Lapin metsien tulevaisuuden peili?
1 Ilmaston muutokset kautta aikojen - Onko menneisyys Lapin metsien tulevaisuuden peili? Mauri Timonen Rovaniemi 2000 ----------------------------------------------------------------------------------------------
LisätiedotLAPIN VUOSILUSTOINDEKSI 2006 KOOSTE JA TULKINTOJA
1 LAPIN VUOSILUSTOINDEKSI 2006 KOOSTE JA TULKINTOJA Mauri Timonen Rovaniemi Versio 1/2007-01-16 ladattavissa linkistä http://lustiag.pp.fi/mr2006_indeksit.pdf 2 LAPIN VUOSILUSTOINDEKSI 2006: KOOSTE JA
Lisätiedot1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 12,999,976 km 9,136,765 km 1,276,765 km 499,892 km 245,066 km 112,907 km 36,765 km 24,159 km 7899 km 2408 km 76 km 12 14 16 1 12 7 3 1 6 2 5 4 3 11 9 10 8 18 20 21 22 23 24 25 26
LisätiedotGLOBAL WARMING and cooling. Aurinko syytettynä, CO2 marginaali. Timo Niroma Ilmastofoorumi Toukokuu 2009
GLOBAL WARMING and cooling. Aurinko syytettynä, CO2 marginaali. Timo Niroma Ilmastofoorumi Toukokuu 2009 Viimeiset 10 vuotta Hadcrut3-aineisto (baseline 1961-1990): Vuosi 2008 oli kylmempi kuin vuosi
LisätiedotLuku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2
Luku 8 Ilmastonmuutos ja ENSO Manner 2 Sisällys ENSO NAO Manner 2 ENSO El Niño ja La Niña (ENSO) ovat normaalista säätilanteesta poikkeavia ilmastohäiriöitä. Ilmiöt aiheutuvat syvänveden hitaista virtauksista
LisätiedotILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUULUSTOJEN JA MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJALTA
1 ILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUULUSTOJEN JA MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJALTA Mauri Timonen Versio 30.12.2011 Ladattavissa linkistä http://lustiag.pp.fi/mil11.pdf 2 Sisällysluettelo Esipuhe... 4 1.
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa Markus Kankainen, Jari Niukko, Antti Kause, Lauri Niskanen 29.3.2019, Kalapäivät, Caribia, Turku 1 Kalankasvatuksen vaikutukset 1. Miten ilmastonmuutoksen
LisätiedotFAKTAT M1. Maankohoaminen
Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.
LisätiedotMitä vuosilustot kertovat ilmastosta?
Mauri Timonen: Mitä vuosilustot kertovat ilmastosta? Mitä vuosilustot kertovat ilmastosta? Puut kasvattavat joka vuosi uuden kartion muotoisen vaipan vanhan rungon ympärille. Kartion poikkileikkausta kutsutaan
LisätiedotVMI kasvututkimuksen haasteita
VMI kasvututkimuksen haasteita Annika Kangas & Helena Henttonen 18.8.2016 1 Teppo Tutkija VMIn aikasarjat mahdollistavat kasvutrendien tutkimuksen 2 Korhonen & Kangas Missä määrin kasvu voidaan ennustaa?
LisätiedotKasvihuoneilmiön voimistuminen ja ympäristön
Tieteen tori Folia Forestalia 1996(3) Mauri Timonen Puun vuosilustot ilmastohistorian analyysissä Aikaperspektiivit Kasvihuoneilmiön voimistuminen ja ympäristön saastuminen ovat olleet pontimina ympäristömuutostutkimuksen
LisätiedotILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT
ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.
LisätiedotPohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit
Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit Jaana Bäck et al., Risto Makkonen, Ditte Mogensen, Annikki Mäkelä, Annalea Lohila, Timo Vesala,
LisätiedotILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUULUSTOJEN JA MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJALTA
1 2 ILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUULUSTOJEN JA MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJALTA Mauri Timonen Versio 1.12.2011 Ladattavissa linkistä http://lustiag.pp.fi/ilmulustot.pdf 3 Sisällysluettelo Esipuhe...
LisätiedotIlmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää
Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää METLA / MIL-tutkimusohjelma 2007-2012 Elina Vapaavuori METLA/Elina Vapaavuori: ILMASE -työpaja 06.11.2012 1 1 Nykyinen CO 2 pitoisuus, ~390 ppm, on korkeampi
LisätiedotUusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat
Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)
LisätiedotBiotalous Suomen taloudessa rooli taantumassa ja piristymisessä Janne Huovari PTT-seminaari - Uutta arvoa biotaloudesta?
Biotalous Suomen taloudessa rooli taantumassa ja piristymisessä Janne Huovari PTT-seminaari - Uutta arvoa biotaloudesta? Biotalous Suomessa Biotalous finanssikriisissä ja taantumassa Biotalouden tuotannon
LisätiedotPorolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla
Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla Ville Hallikainen Tutkimukseen osallistuneet: Ville Hallikainen, Mikko Hyppönen, Timo Helle, Eero Mattila, Kari Mikkola, Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT
KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti
LisätiedotEnergiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne
Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys
LisätiedotPuurakentamisen markkinat kotimaassa ja Venäjällä. Juhani Marttila Lahti 13.11.2008
Puurakentamisen markkinat kotimaassa ja Venäjällä Juhani Marttila Lahti 13.11.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Rakennusmarkkinat vuonna
LisätiedotPUUN MUISTI. Professori Kari Mielikäinen 10.2.1999
Professori Kari Mielikäinen 10.2.1999 PUUN MUISTI Puu muistaa Puun ja ihmisen kasvu ja muisti ovat erilaisia. Ihmisen kasvu kestää elämän ensimmäiset 15-20 vuotta. Ihmisen muisti on erehtyväinen. Ruumiiseen
LisätiedotOlvassuon luonnonpuiston paloselvitys Selvitys: Olvassuon alueen metsäpalohistoriasta huhtikuussa 2003
Olvassuon luonnonpuiston paloselvitys Selvitys: Olvassuon alueen metsäpalohistoriasta huhtikuussa 2003 Hannu Herva ja Rauno Ovaskainen, Metsäntutkimuslaitos Kolarin Tutkimusasema Kansikuva Olvassuon luonnonpuisto.
LisätiedotLajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä
Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen keskusmuseo, HY aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Oma esittely Gradu 2003 HY: Merimetson
LisätiedotROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ
ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ACCLIM-hankkeen 2. osahankkeessa (T2) on arvioitu maaperän routakerroksen paksuuden muuttumista maailmanlaajuisten ilmastomallien lämpötilatietojen
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan
Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016): Ilmastonmuutos
LisätiedotDENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO EKOLOGIAN TUTKIMUSINSTITUUTTI BIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA, JOENSUUN YLIOPISTO
Lllfl: 1t> DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO EKOLOGIAN TUTKIMUSINSTITUUTTI BIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA, JOENSUUN YLIOPISTO Gunnarintien pelastuskaivauksen dendrokronologiset ajoitusnäytteet Museoviraston Rakennushistorian
LisätiedotTervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi
Tervasroso Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus Rovaniemi 1 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Perinteinen tervasroso Peridermium pini - männystä mäntyyn 2 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Aggressiivinen
LisätiedotKasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä
Kasvu- ja tuotostutkimus tutkittua tietoa puiden kasvusta ja metsien kehityksestä Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Jari Hynynen Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys Miten kasvuympäristö ja
LisätiedotPuu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.
Puun kosteus Hygroskooppisuus Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta. Tasapainokosteus Ilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta vastaa puuaineen tasapainokosteus.
LisätiedotKuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa
Kuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa Marja Liisa Sutinen 2, Paavo Närhi 1, Maarit Middleton 1, Kari Mikkola 2, Matti Piekkari 1, Pekka Hänninen 1, Mauri Timonen 2, Raimo Sutinen 1 1 Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotAURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA KOKEMÄKI 12.11.2013
AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA MARTTI TIURI professori emeritus AALTO YLIOPISTO, Radiotieteen ja tekniikan laitos KOKEMÄKI 12.11.2013 Verkko-osoite: www.solarwindonearth.com RION YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOKOKOUS 1992:
LisätiedotILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n
Lisätiedot1. Tuhkan koostumus. Kuva: J Issakainen / Metla
1. Tuhkan koostumus Suomessa syntyy energiantuotannon sivutuotteena puu- ja turvetuhkaa yhteensä noin 600 000 tonnia/vuosi Tuhkalla on hyvä neutralointikyky, ph 10-13 Tuhka ei sisällä juurikaan typpeä
LisätiedotPakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa
Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Sisältöä ACCLIM-skenaariot
LisätiedotMiten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?
28.1.2019 Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Kimmo Ruosteenoja, Mikko Laapas, Pentti Pirinen Ilmatieteen laitos, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus Ilmastonmuutosta
LisätiedotAjankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä
Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA
LisätiedotMännyn ja kuusen kasvun vaihtelu Suomessa
Mielikäinen, Timonen & Nöjd Männyn ja kuusen kasvun vaihtelu Suomessa 1964 1993 Folia Forestalia tutkimusartikkeli Kari Mielikäinen, Mauri Timonen ja Pekka Nöjd Männyn ja kuusen kasvun vaihtelu Suomessa
LisätiedotLUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö
LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö LUONTAINEN UUDISTAMINEN Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsiä on uudistettu
LisätiedotDendroclimatic Studies in Pallas-Ylläs National Park
Dendroclimatic Studies in Pallas-Ylläs National Park Analysis for Dendrochronological Variability and Associated Natural climates in Pallas-Ylläs national park - the last 500 years. Research plan for Metla
LisätiedotLevittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos
Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos Kannot ovat juurikäävälle sopiva ekologinen lokero Itiöt leviävät ilmassa tuoreisiin kantoihin ja juurten vaurioihin
LisätiedotSuomen metsien kasvutrendit
Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja
LisätiedotSuomen metsävarat 2004-2005
Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
Lisätiedot