Dendrokronologialla aikaan kiinni Mauri Timonen. Mitä on dendrokronologia?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Dendrokronologialla aikaan kiinni Mauri Timonen. Mitä on dendrokronologia?"

Transkriptio

1 Dendrokronologialla aikaan kiinni Mauri Timonen Mitä on dendrokronologia? Vuosilustot ovat luonnonarkisto, josta puiden elinvaiheet, vallinnut ilmasto ja kasvuympäristön muutokset ovat tietyin edellytyksin luettavissa jopa kuukauden tarkkuudella tuhansien vuosien ajanjaksolta. Luonnonarkiston tietojen tulkinta ei kuitenkaan ole yksiselitteistä, sillä puun kasvu on ekosysteemissä vallitsevien monimutkaisten kasvuprosessien ja lukuisten vaikutusten yhteistulosta. Vaikka kasvuprosesseja voidaan seurata tapahtumahetkellä hyvinkin tarkasti, on niiden yksityiskohtien selvittäminen jälkikäteen, esimerkiksi vallinneen sään (alkutilanne) tulkinta lustonäytteistä (lopputilanne), haastavaa, koska kaikkea tarvittavaa historiatietoa ei ole enää saatavilla. Lustotietojen tulkintaan kehitettyä tieteenalaa kutsutaan dendrokronologiaksi. Sanalle ei ole varsinaista suomenkielistä vastinetta, mutta ilmaisut puulustotiede, puiden vuosilustotutkimus tai yksinkertaisesti lustotutkimus tarkoittavat suunnilleen samaa. Dendrokronologiaa voi luonnehtia tieteeksi, jossa vuosilustoista tutkitaan menneitä, nykyisiä ja tulevia tapahtumia. Sen menetelmin on voitu paikallistaa mm. kadonneita kulttuureja ja ajoittaa niiden elämiseen liittyviä tapahtumia, seurata ilmaston muutoksia tuhansia vuosia taaksepäin ja rekonstruoida muinaisen metsän rakennetta, kasvua ja neulasistoa. Moni-ilmeisyytensä vuoksi dendrokronologia voidaan haluttaessa jakaa osatieteisiin, joista tärkeimpiä ovat dendroekologia, -klimatologia, -kemia, - geologia, -geomorfologia -arkeologia, hydrologia ja kulttuuri-ilmiöt. Tieteenala on järjestäytynyt yli 50 maata käsittäväksi maailmanlaajuiseksi tiedeyhteisöksi, jossa toiselle tuhannelle nouseva lustotutkijoiden joukko tekee tutkimustyötään noin 150 puulajin parissa. Lustotutkimuksemme nousuja ja laskuja Dendrokronologia sai alkunsa Yhdysvalloissa 1900-luvun alkupuolella Andrew E. Douglassin havainnoista, jotka koskivat vuosilustojen leveyden ja säätekijöiden välistä yhteyttä (Douglass 1909, 1914). Kotimaisen lustotutkimuksen isänä voidaan pitää Erkki Laitakaria 1920 julkaistun tutkimuksensa Tutkimuksia sääsuhteiden vaikutuksesta männyn pituus- ja paksuuskasvuun perusteella. Ilmari Hustich (1940, 1945,1956, 1978), Peitsa Mikola (1950,1952) ja Gustaf Sirén (1961,1971) olivat ja 1950-luvun tunnetuimmat alan tutkijat, jotka saivat osakseen kansainvälistäkin huomiota. Mikolan vuonna 1950 julkaisema "Puiden kasvunvaihteluista ja niiden merkityksistä kasvututkimuksissa..." on edelleenkin säilyttänyt asemansa kotimaisen lustotutkimuksen perusteoksena. Sirénin lustotutkimukset käsittelivät männyn kasvua ja uudistumista metsänrajaseuduilla. Hän esitteli vuonna 1961 julkaistussa tutkimuksessaan Skogsgränstallen som indikator för klimatfluktuationerna i norra fennoskandien under historisk tid. 780 vuoden pituisen metsänrajamännyn vuosilustosarjan, josta selvästi ilmeni ilmaston lämpimien ja viileiden ilmastojaksojen vuorottelu. Hän oivalsi hyvien uudistumisvuosien ja lämpimien ilmastojaksojen olevan kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Vastaavasti viileinä jaksoina ei uudistumista juuri tapahtunut, koska siemen ei päässyt lämpötilan alhaisuuden vuoksi tuleentumaan. Seuraavan, luvulla esiintyneen viileän ilmastojakson perusteella opittiin, etteivät viljelytaimetkaan tahdo menestyä vaikeissa olosuhteissa, sillä Pohjois-Suomen laajat metsänuudistamisalueet kärsivät laajoista tuhoista. Olisi ollut luontevaa, että 1960-luvun viileä ilmastovaihe olisi innostanut ja 1980-luvun lustotutkijoita pidentämään lustosarjoja ja laajentamaan suurilmaston vaihteluita koskevia

2 aikaperspektiivejä. Silloin olisi voitu päätellä, että vastaavia viilenemisiä on sattunut keskimäärin vuoden välein ja että vastaisuudessakin tulisi niin käymään, mikä on otettava käytännön metsätaloudessa huomioon. Metsäntutkijoiden mielenkiinto ei kuitenkaan jostakin syystä riittänyt suurilmaston vaihteluiden selvittämiseen. Lustotietoa hankittiin vain käytännön tarpeisiin, joita olivat esimerkiksi puiden ikälaskenta sekä viisi- ja kymmenvuotiskausien kasvut kasvumäärityksiä varten sekä vuosilustoindeksien määrittäminen valtakunnan metsien inventointiajankohtien kalibrointiin. Arizonan lustotutkimuslaboratoriossa ja Kalifornian White Mountains-vuorilla vihnemäntyjä tutkinut luonnonmaantieteen professori Olavi Heikkinen kiinnitti Terrassa (1984) huomiota metsäntutkijoiden vaisuuteen tavoitteenaan kannustaa metsäntutkijat mukaan tieteenalan kansainväliseen toimintaan (Heikkinen 1984). Ulkomaiset kollegat pitivät Suomea jopa vielä luvun alussa valkoisena läiskänä dendrokronologian maailmankartalla. Metlassa voitiin reagoida haasteeseen vasta seuraavalla vuosikymmenellä, 1990-luvun puolivälissä, sillä käytännön tutkimushaasteet menetelmäkehitystöineen sitoivat kaikki käytettävissä olevat resurssit. Mittava tuhohyönteisepidemia 1980-luvun alussa (ytimennävertäjät, mäntypistiäiset ja mäntymittari) aiheutti kasvutappioita laajoilla alueilla Etelä-Suomessa. Kasvututkijat joutuivat ottamaan tuhansittain lustonäytteitä eri tahoilla kasvutappioiden selvittämiseksi. Lisäksi samalla vuosikymmenellä kehitettiin lustotutkimusmenetelmiä käytännön metsätalouden haasteiden (lannoitustutkimukset), metsien terveydentilan ja ilman epäpuhtauksien puustovaikutusten analysointiin. Metsäntutkijoiden painiskelu käytännön lustotutkimusongelmien kanssa ei estänyt muiden toimintaa. Heikkinen sovelsi lustotutkimuksissaan menestyksekkäästi uusimpia tieteenalan menetelmiä ja esitteli töidensä tuloksia useissa julkaisuissa. Jouko Meriläinen kehitti Itä-Suomen lustotutkimuksesta toimintaa, joka toi Euroopan lustotutkijat hänen Savonlinnassa järjestämäänsä Eurodendrokokoukseen vuonna Geologian ja paleontologian professori Matti Eronen oli jo vuodesta 1974 alkaen kerännyt männyn megafossiileja männyn metsänrajalta radiohiiliajoituksia varten. Vuosikymmentä myöhemmin hän käynnisti ajoittamiensa 60 radiohiilinäytteen turvin Lapin pitkän mäntykronologian kokoamiseen tähtäävän tutkimusprojektin. Tutkimusaineistoksi hyväksyttiin männyn metsänrajalta kerätyt elävät puut, kelot, vanhat rakennukset sekä soiden ja järvien pohjamudista esiin kaivetut männyn megafossiilit. Useiden rahoitettujen lisäprojektien jälkeen hän julkaisi Suomen Akatemian rahoittamassa SILMU-projektissa vuoteen 165 eaa. ulottuvan vuodentarkan metsänrajamännyn vuosilustosarjan (Zetterberg ym. 1996). Lisäksi he saivat kootuksi yli 5000 vuoden pituisen ns. kelluvan sarjan, jonka radiohiiliajoituksen perusteella tiedettiin sadan vuoden tarkkuudella sijoittuvan jaksolle eaa. Näiden kahden sarjan väliin jäi kiusallisesti parinsadan vuoden pituinen näytteetön aukko. Sitä oli yritetty täyttää tuloksetta jo vuosikymmenen ajan. Tarvittiin vielä projekti, joka ratkaisisi aukko-ongelman. Lustotutkimuksen kansainvälistyminen Seuraava vuosikymmen, 1990-luku, merkitsi suomalaiselle lustotutkimukselle kehittymisen kansainvälistymisen aikaa. Taustalla vaikutti niin Metlan kuin yliopistojenkin (Helsinki, Oulu, Joensuu) lustotutkijoiden päätös tiivistää yhteistyötä ja tehdä toiminnastaan kansainvälisempää. Suunnitelmaa vauhditti professori Kari Mielikäisen vuosina johtama Kasvun vaihtelun tutkimushanke, jossa tutkittiin uusia tekniikoita soveltaen kasvutapahtumaa päivästä vuosituhanteen yltävässä aikaskaalassa. Tutkimuksessa kehitettiin mm. uusi elektroninen kasvupanta ja laadittiin 1911-vuotinen metsänrajamännyn vuosilustosarja (Mielikäinen ym. 1998).

3 Rovaniemen tutkimusasemalle vuonna 1993 perustettu dendrokronologinen tutkimuslaboratorio edesauttoi kehitystä tuottamalla kansainvälisen laatuvaatimustason täyttäviä lustoaineistoja. Toimintaa laajennettiin pitkien lustosarjojen edellyttämään vedenalaiseen aineistokeruuseen. Metlan sukeltava metsäntutkimus sai osakseen huomiota ulkomaita myöten, sillä vastaavaa toimintaa oli vain harvoissa laboratorioissa. Opintomatkat Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin sekä niitä seuranneet vastavierailut vauhdittivat suomalais-eurooppalaisen amerikkalaisen yhteistyön käynnistymistä. Vuosi 1994 oli lustotutkimuksemme tulevaisuuden kannalta merkittävä. Lähtökohtana oli Arizonan yliopiston lustotutkimusyksikön järjestämä lustotutkijoiden kansainvälinen konferenssi. Sitä seurasi tutkijavierailuni Tucsonin laboratorioon sekä henkilökontakteja, kuten yksikön johtaja Malcolm K. Hughes sekä iso-britannialainen ilmastotieteilijä Keith R. Briffa. Eurooppalaiset lustotutkijat olivat Briffan johdolla kehitelleet koko 1990-luvun alkupuolen EU-rahoitteista ADVANCE-10K -projektia, jonka tavoitteena selvittää eurooppalaisen holoseeni-ilmaston historia. Briffa toivoi saavansa suomalaiset lustotutkijat yhteistyöhön täyttämään Erosen aloittaman Lapin pitkän lustokronologian näytteetöntä aukkoa vuodentarkaksi lustokalenteriksi. Briffa pääsi Suomen osalta tavoitteeseensa, sillä aukko täyttyi ja sarja valmistui - rahoituskin järjestyi yhdeksän maan projektissa Lapin metsänrajamännyn 7520-vuotinen vuodentarkka lustokalenteri osoittautui Euraasian pisimmäksi ja maailman toiseksi pisimmäksi havupuulustosarjaksi. Sitä pidempi on vain Pohjois-Amerikan vihmemännyn 8802-vuotinen lustokalenteri. Sarja piteni myöhemmin 7641 vuoteen (Helama ym. 2008). Poikkeuksellisen pituutensa ja vuodentarkkuutensa lisäksi Lapin pitkällä lustokronologialla on ainakin neljä muuta merkittävää ominaisuutta: 1) Sarjan voimakas riippuvuus kasvukauden lämpöoloista mahdollistaa muinaisen metsänrajailmaston lämpötilavaihteluiden jäljittämisen jopa yli 7600 vuotta ajassa taaksepäin (Helama ym. 2002). 2) Nykyisen metsänrajan ylä- ja pohjoispuolelta löydettyjen puunrunkojen löytöpaikkojen perusteella on voitu laskea, että kesäilmasto noin 6000 vuotta sitten oli yli 2,5 astetta nykyistä lämpimämpi (Kultti ym. 2006). 3) Lustosarjassa on syklisyyttä, joka mahdollistaa tulevien vuosikymmenten luontaisen ilmastokehityksen ennustamisen. Näyttäisi siltä, että lähivuosikymmeninä tulisi viilenemään (Timonen ym. 2008) 4) Lapin pitkässä kronologiassa näkyy myös suurilmaston vaihteluihin liittyvä NAO-signaali. Se mahdollistaa jopa koko pohjoisen pallonpuoliskon ilmastokehitystä koskevat päätelmät (Macias ym. 2006). Nykyinen 1487 näytettä sisältävä sarja on useiden tutkimusaineistojen yhdistelmä. Valtaosan siitä, noin 75 %, muodostavat Silmu-projektissa (Zetterberg ym. 1996) ja Advance 10k-projektissa (Eronen ym. 2002) kerätyt aineistot. Loput 25 % koostuvat Metlan 1911-vuotisen (Mielikäinen ym. 1998) ja dosentti Jouko Meriläisen ja FT Markus Lindholmin (Lindholm ym. 1999) Lapin vuotisen lustosarjan näytteistä. Lapin pitkän lustokronologian julkaiseminen Holocene-sarjassa (Eronen ym. 2002, Helama ym. 2002) merkitsi lustotutkimuksemme lopullista kansainvälistä läpimurtoa. Kuluneiden seitsemän vuoden aikana on mm. avattu lustotutkimustamme esittelevä Lustia.fi-verkkosivusto ( vuoden 2010 lustotutkijoiden maailmankonferenssi on sovittu järjestettäväksi Rovaniemellä ja lustotutkijat (Timonen 2008) esittelivät alustavan vuosilustojen sykliseen vaihteluun perustuvan luontaisen ilmaston kehitysennusteen vuosille Ennuste on herättänyt laajaa kansainvälistä keskustelua ilmaston tulevasta kehityksestä.

4 Miten tästä eteenpäin? Arizonassa 1994 käynnistynyt laajapohjainen yhteistyö mahdollisti Metlan dendrokronologisen tutkimuksen kehittämisen kansainväliselle vaativuus- ja osaamistasolle. Dendrokronologinen tutkimusote on samalla laajentanut kasvututkimusta aihepiireihin, joihin osallistumiseen ei aiemmin ole ollut tarvittavaa osaamista. Niitä ovat esimerkiksi ilmasto- ja metsähistoriatutkimus, ilmastonmuutostutkimus, metsäpalotutkimus, ajoitustutkimukset sekä ympäristönseurantatutkimus. Nykyiseen tilanteeseen pääsy on vaatinut usealta tutkijalta pitkäjänteistä toimintaa ja sinnikästä yrittämistä. Hyvänä esimerkkinä on Erosen pitkä lustosarja, joka vaati neljännesvuosisadan ponnistelun. Tuskin helpommalla on päästy Metlan lustotutkimuksen kehittämisessäkään, jonka puolesta useat tutkijat ovat vuoden ajan työskennelleet päästäkseen tilanteeseen, jossa nyt olemme. Työ on toisinaan edennyt tuskaisen hitaasti, mutta edennyt kuitenkin. Onneksemme olemme voineet paikata osan puutteista hyvällä kansainvälisellä verkostoyhteistyöllä. Hyvinkään järjestetty tiede ei voi pysyä hengissä, jos sen tärkein resurssi tutkijat puuttuvat. Lustotutkimuksen tulevaisuutta varjostaa edelleenkin sama huoli, mikä oli Heikkisellä 1984: dendrokronologian tutkijoita saisi olla Suomessa enemmän. Erityisesti nuorta väkeä kaivattaisiin dosentti Jouko Meriläisen lanseeraamaan ajantiedon tutkimukseen. Metlan 1911-vuotisen Lapin metsänrajamännyn lustosarjan kiekot ovat käsittelyssä päätyäkseen myöhemmin säilytettäväksi Metlan näytearkistoon. Kiekot merkitään viivakoodeilla, mikä kytkee ne lustotutkimuksen metadatatietokantaan. Kuva: Mauri Timonen.

5 Metlan Kasvun vaihtelu -tutkimushankkeen sukeltavat tutkijat, professori Kari Mielikäinen (oikealla) ja Metlan 1911-vuotisen nimikkosarjan kokoamisesta vastannut Mauri Timonen testaamassa kehittämiään vedenalaisen metsäntutkimuksen menetelmiä Saariselän Koierijärvellä. Vuosi oli Kuva: AlmaMedia/Matti Aho). MTimonen kysyy Almamediasta saako käyttää. On varalla oma sukellussahauskuva. Kirjallisuus xxx xxx

6

Mitä on dendrokronologia? Lustotutkimuksemme nousuja ja laskuja. Mauri Timonen (v290409a) LUSTOTUTKIMUKSEN HISTORIIKKI

Mitä on dendrokronologia? Lustotutkimuksemme nousuja ja laskuja. Mauri Timonen (v290409a) LUSTOTUTKIMUKSEN HISTORIIKKI Mauri Timonen (v290409a) LUSTOTUTKIMUKSEN HISTORIIKKI Mitä on dendrokronologia? Vuosilustot ovat luonnonarkisto (kuva 1), josta puiden elinvaiheet, vallinnut ilmasto ja kasvuympäristön muutokset ovat tietyin

Lisätiedot

Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina

Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina Esitelmä Voitto Valio Viinasen Inarin rajahistoria II kirjan julkistamistilaisuudessa Inarin Siidassa 16.12.2006 Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina Mauri Timonen Metla, Rovaniemen tutkimusyksikkö Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Tikusta asiaa lustotutkimus tutuksi

Tikusta asiaa lustotutkimus tutuksi Tikusta asiaa lustotutkimus tutuksi Lustolaboratorio ja oppimisympäristö Metsämuseo Lustossa Marko Rikala, museoassistentt i Valokuvat: Timo Kilpeläinen Metsä oppimisympäristönä ja seudullisen asiantuntijaosaamisen

Lisätiedot

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU Kallonlahden hylky ja siitä tutkitut kuusi dendrokronologista ajoitusnäytettä.

Lisätiedot

Muinainen, nykyinen ja tuleva ilmasto vuosilustoista tulkittuna

Muinainen, nykyinen ja tuleva ilmasto vuosilustoista tulkittuna Mauri Timonen Muinainen, nykyinen ja tuleva ilmasto vuosilustoista tulkittuna Pekka Nöjd / Mauri Timonen Metsäntutkimuslaitos Tapaaminen Eduskunnassa 10.09.2008 Vers. 031207 Mauri Timonen 250-vuotias metsänrajamänty

Lisätiedot

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...

Lisätiedot

PUUN MUISTI. Professori Kari Mielikäinen 10.2.1999

PUUN MUISTI. Professori Kari Mielikäinen 10.2.1999 Professori Kari Mielikäinen 10.2.1999 PUUN MUISTI Puu muistaa Puun ja ihmisen kasvu ja muisti ovat erilaisia. Ihmisen kasvu kestää elämän ensimmäiset 15-20 vuotta. Ihmisen muisti on erehtyväinen. Ruumiiseen

Lisätiedot

esitelmästä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

esitelmästä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute esitelmästä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Ilmastotutkija Cliff Harris ja meteorologi Randy Mann ovat löytäneet vähintään 75 ilmaston viilentymistä

Lisätiedot

LUSTIA. Lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke. 16.11.2003 (päivitetty 03.05.2006) Mauri Timonen

LUSTIA. Lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke. 16.11.2003 (päivitetty 03.05.2006) Mauri Timonen / 2 LUSTIA Lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke 16.11.2003 (päivitetty 03.05.2006) Mauri Timonen 2 SISÄLLYS: 1. HANKKEEN YLEISTIEDOT... 5 2. TAUSTA... 5 2.1. Mitä on lustotutkimus?... 5 2.3.

Lisätiedot

Metlan lustotutkimuksen suuret haasteet - Katsaus menneeseen ja tulevaan

Metlan lustotutkimuksen suuret haasteet - Katsaus menneeseen ja tulevaan 1 Metlan lustotutkimuksen suuret haasteet - Katsaus menneeseen ja tulevaan Mauri Timonen Mauri Timonen 29.11.2006 Lustia-hanke METLA 2 Sisällys: 1 Puun muisti... 4 1.1 Puiden ajantieto... 4 1.2 Lapin mänty:

Lisätiedot

ASIANTUNTIJAVIERAILU YHDYSVALTOIHIN 11.5. - 3.7.1994: KANSAINVÄLISEN VUOSILUSTOTUTKIMUKSEN NYKYNÄKYMÄT

ASIANTUNTIJAVIERAILU YHDYSVALTOIHIN 11.5. - 3.7.1994: KANSAINVÄLISEN VUOSILUSTOTUTKIMUKSEN NYKYNÄKYMÄT 2 ASIANTUNTIJAVIERAILU YHDYSVALTOIHIN 11.5. - 3.7.1994: KANSAINVÄLISEN VUOSILUSTOTUTKIMUKSEN NYKYNÄKYMÄT JA SUOMALAIS-AMERIKKALAISEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN Mauri Timonen Metsäntutkimuslaitos, Rovaniemen

Lisätiedot

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO EKOLOGIAN TUTKIMUSINSTITUUTTI BIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA, JOENSUUN YLIOPISTO

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO EKOLOGIAN TUTKIMUSINSTITUUTTI BIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA, JOENSUUN YLIOPISTO Lllfl: 1t> DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO EKOLOGIAN TUTKIMUSINSTITUUTTI BIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA, JOENSUUN YLIOPISTO Gunnarintien pelastuskaivauksen dendrokronologiset ajoitusnäytteet Museoviraston Rakennushistorian

Lisätiedot

Hankesuunnitelma Päiväys xx.xx.xxxx

Hankesuunnitelma Päiväys xx.xx.xxxx METLA Hankesuunnitelma Päiväys xx.xx.xxxx HANKESUUNNITELMA vuonna 2007 alkavalle hankkeelle Tämä lomake on tarkoitettu 1) uuden hanke-esitysten, 2) hankeen jatkoaika- ja muutosesitystä ja 3) kesken hankkeen

Lisätiedot

Dendrokronologian laboratorio 1996-1997

Dendrokronologian laboratorio 1996-1997 Rovaniemen tutkimusaseman Dendrokronologian laboratorio 1996-1997 Vuosikatsaus 1996 Vuosisuunnitelma 1997 Mauri Timonen Metsäntutkimuslaitos Rovaniemen tutkimusasema ---------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

HANKE 3436 (Kari Mielikäinen): AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA TOTEUTUMINEN VUOSINA 2007-2009

HANKE 3436 (Kari Mielikäinen): AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA TOTEUTUMINEN VUOSINA 2007-2009 Mauri Timonen 160409 HANKE 3436 (Kari Mielikäinen): AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA TOTEUTUMINEN VUOSINA 20072009 I AINEISTOT: 1. Lapin vuosilustoindeksi Tavoite. Männyn kasvun ilmastollisen vaihtelun (vuosien

Lisätiedot

------------------- Kansikuvan seloste: Lapin lompolot kertovat muinaisesta ilmastosta.

------------------- Kansikuvan seloste: Lapin lompolot kertovat muinaisesta ilmastosta. 1 Sisällysluettelo: 1. Toimeksianto...3 2. Cofecha Kinsys -ajoitusmenetelmä...4 3. Cofecha-taulukoiden tulkinta...4 4. Tulokset ja tarkastelua...5 5. Lisätiedot...5 ------------------- Kansikuvan seloste:

Lisätiedot

METLA Hankkeen 2511 tulostoimintasuunnitelma vuodelle 2005. Lustia Osahanke 1. Versio 211104/MT

METLA Hankkeen 2511 tulostoimintasuunnitelma vuodelle 2005. Lustia Osahanke 1. Versio 211104/MT METLA Hankkeen 2511 tulostoimintasuunnitelma vuodelle 2005. Lustia Osahanke 1. Versio 211104/MT Osahanke 1 LUSTIA- LABORATO- RIOT 2511-01 vetäjä 11 Lustoaineistojen peruskäsittely 111 Vuotuiset mittaukset

Lisätiedot

VANHOJEN RAKENNUSTEN AJOITUKSIA

VANHOJEN RAKENNUSTEN AJOITUKSIA 1 VANHOJEN RAKENNUSTEN AJOITUKSIA Dendrokronologian keinoin Mauri Timonen Rovaniemi 2000 ---------------------------------------------------------------------------------------------- Dendrokronologian

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

Ilmaston syklinen vaihtelu kylminä ja lämpiminä jaksoina

Ilmaston syklinen vaihtelu kylminä ja lämpiminä jaksoina Mukailtu teksti eräästä myöhemmin julkaistavasta kirjasta Ilmaston syklinen vaihtelu kylminä ja lämpiminä jaksoina Puiden vuosilustoissa näkyvät niiden kasvuaikaiset ilmastotekijät Puiden vuosilustoihin

Lisätiedot

Mitä vuosilustot kertovat ilmastosta?

Mitä vuosilustot kertovat ilmastosta? Mauri Timonen: Mitä vuosilustot kertovat ilmastosta? Mitä vuosilustot kertovat ilmastosta? Puut kasvattavat joka vuosi uuden kartion muotoisen vaipan vanhan rungon ympärille. Kartion poikkileikkausta kutsutaan

Lisätiedot

Lustia: Metlan lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke. Loppuraportti ja Vuoden 2006 seurantaraportti

Lustia: Metlan lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke. Loppuraportti ja Vuoden 2006 seurantaraportti 1 Lustia: Metlan lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke Loppuraportti ja Vuoden 2006 seurantaraportti Mauri Timonen Rovaniemi Versio 1/2007-03-27 + jälkikommentit linkissä http://lustiag.pp.fi/lustia2004-2006.pdf

Lisätiedot

METLAN LUSTOTUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

METLAN LUSTOTUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Liite 1: Metlan lustotutkimuksen kehittämissuunnitelma METLAN LUSTOTUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA I LUSTOTUTKIMUKSEN KEHITTÄMISJAKSOT 1970-2003 Metlan lustotutkimusta on kehitetty vuosina 1979-2002

Lisätiedot

Olemmeko matkalla uuteen lämpökauteen?

Olemmeko matkalla uuteen lämpökauteen? Olemmeko matkalla uuteen lämpökauteen? Suomalaisen lustotutkimuksen vuosi 2010 Suomalaisen lustotutkimuksen huipennus koetaan Rovaniemellä kesäkuussa 2010, jolloin noin 400 alan tutkijaa yli 40 maasta

Lisätiedot

Lustotiedon kokoaminen arkistoihin ja asiantuntijajärjestelmiin. Mauri Timonen

Lustotiedon kokoaminen arkistoihin ja asiantuntijajärjestelmiin. Mauri Timonen Lustotiedon kokoaminen arkistoihin ja asiantuntijajärjestelmiin Mauri Timonen 3.4.2014 1 Tieto on osattava jäsentää kehitettäessä lustotietoa hyödyntävää asiantuntijajärjestelmää. Hyvän lähtökohdan 2 antaa

Lisätiedot

Metlan lustotutkimuksen suuret haasteet - Katsaus menneeseen ja tulevaan

Metlan lustotutkimuksen suuret haasteet - Katsaus menneeseen ja tulevaan 1 Metlan lustotutkimuksen suuret haasteet - Katsaus menneeseen ja tulevaan Mauri Timonen Mauri Timonen 29.11.2006 Päivitetty 03082011 Lustia-hanke METLA 2 Sisältö 1 Puun muisti... 4 1.1 Puiden ajantieto...

Lisätiedot

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO EKOLOGIAN TUTKIMUSINSTITUUTTI BIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA, JOENSUUN YLIOPISTO

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO EKOLOGIAN TUTKIMUSINSTITUUTTI BIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA, JOENSUUN YLIOPISTO DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO EKOLOGIAN TUTKIMUSINSTITUUTTI BIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA, JOENSUUN YLIOPISTO Dendrokronologinen näyte FfY070J A mikroskoopilla mitattavana. Lappeenrannan Pallon ortodoksihautausmaan

Lisätiedot

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö PUUNTUOTANTO JA ILMASTON MUUTOS Punkaharju 16.10.2008 Kari Mielikäinen M t ä t tki Metsäntutkimuslaitos l it Metla/Arvo Helkiö METSÄKUOLEMAN ENNUSTEET Terveysongelmat 1970- ja 1980 -luvuilla Vakava neulaskato

Lisätiedot

Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon

Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon tyvipätkä on osa pitemmästä noin 15 metrisestä aihkimännystä,

Lisätiedot

Mitä luonto puhuu? Miesten saunailta Keravanjärvi Kari Mielikäinen

Mitä luonto puhuu? Miesten saunailta Keravanjärvi Kari Mielikäinen Mitä luonto puhuu? Miesten saunailta Keravanjärvi 10.4.2018 Kari Mielikäinen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maapallon ihmeiden ihmettelyä

Lisätiedot

LAPIN VUOSILUSTOINDEKSI 2006 KOOSTE JA TULKINTOJA

LAPIN VUOSILUSTOINDEKSI 2006 KOOSTE JA TULKINTOJA 1 LAPIN VUOSILUSTOINDEKSI 2006 KOOSTE JA TULKINTOJA Mauri Timonen Rovaniemi Versio 1/2007-01-16 ladattavissa linkistä http://lustiag.pp.fi/mr2006_indeksit.pdf 2 LAPIN VUOSILUSTOINDEKSI 2006: KOOSTE JA

Lisätiedot

Vuosilustokalenterit historiankirjoituksen apuna. Perusteet. II Ilmaston syklinen vaihtelu kylminä ja lämpiminä jaksoina

Vuosilustokalenterit historiankirjoituksen apuna. Perusteet. II Ilmaston syklinen vaihtelu kylminä ja lämpiminä jaksoina Vuosilustokalenterit historiankirjoituksen apuna. Perusteet. Mauri Timosen osittain mukailema ote Voitto Viinasen kirjasta Inarin Rajahistoria II, sivut 36-44: II Ilmaston syklinen vaihtelu kylminä ja

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Dendrokronologinen ristiinajoitus - absoluuttinen ajoitusmenetelmä

Dendrokronologinen ristiinajoitus - absoluuttinen ajoitusmenetelmä Dendrokronologinen ristiinajoitus - absoluuttinen ajoitusmenetelmä SAMULI HELAMA. MATTI ERONEN JA MAURI TIMONEN Eri vuodenaikoina vallitsevien olosuhteitten selkeä poikkeavuus toisistaan aiheuttaa" puiden

Lisätiedot

LUSTIA 2005. Lustotutkimuksen laboratorio- ja ajantietohankee. Vuoden 2005 toimintasuunnitelma. Ver.10.12.2005. Mauri Timonen

LUSTIA 2005. Lustotutkimuksen laboratorio- ja ajantietohankee. Vuoden 2005 toimintasuunnitelma. Ver.10.12.2005. Mauri Timonen 1 LUSTIA 2005 Lustotutkimuksen laboratorio- ja ajantietohankee Vuoden 2005 toimintasuunnitelma Ver.10.12.2005 Mauri Timonen 2 ALKUSANAT...5 I LUSTOTUTKIMUKSEN KEHITTÄMISJAKSOT 1970-2003... 6 II LUSTOTUTKIMUKSEN

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää METLA / MIL-tutkimusohjelma 2007-2012 Elina Vapaavuori METLA/Elina Vapaavuori: ILMASE -työpaja 06.11.2012 1 1 Nykyinen CO 2 pitoisuus, ~390 ppm, on korkeampi

Lisätiedot

Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen väheneminen männyn kasvuun?

Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen väheneminen männyn kasvuun? Perjantai, 11.5.2007 Poronhoito ja muuttuva ympäristö -tutkimuksen loppuseminaari Rovakatu 2 (entinen valtuustosali) Rovaniemi 12:30 13:00 Marc Macias i Fauria, Helsingin yliopisto: Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen

Lisätiedot

Kari Mielikäinen METLA Siperian lehtikuusi, ikä v. +

Kari Mielikäinen METLA Siperian lehtikuusi, ikä v. + Kari Mielikäinen METLA Siperian lehtikuusi, ikä 100 000 v. + Metla/Mauri Timonen Ei yksiselitteistä määrittelyä, esimerkkejä: Vuosikymmeniä kestävä asteittainen ja alueellinen ilmaston muuttuminen (yleisin

Lisätiedot

Olvassuon luonnonpuiston paloselvitys Selvitys: Olvassuon alueen metsäpalohistoriasta huhtikuussa 2003

Olvassuon luonnonpuiston paloselvitys Selvitys: Olvassuon alueen metsäpalohistoriasta huhtikuussa 2003 Olvassuon luonnonpuiston paloselvitys Selvitys: Olvassuon alueen metsäpalohistoriasta huhtikuussa 2003 Hannu Herva ja Rauno Ovaskainen, Metsäntutkimuslaitos Kolarin Tutkimusasema Kansikuva Olvassuon luonnonpuisto.

Lisätiedot

HANKERAPORTTI nro 2. Metsänkasvatuksen tutkimusosasto. Kasvunvaihtelun tutkimushanke (3042)

HANKERAPORTTI nro 2. Metsänkasvatuksen tutkimusosasto. Kasvunvaihtelun tutkimushanke (3042) HANKERAPORTTI nro 2 Metsänkasvatuksen tutkimusosasto Kasvunvaihtelun tutkimushanke (3042) Kasvunvaihtelututkimuksen suuntaviivat Metlassa katsaus 7.1.1994 Mauri Timonen ja Kari Mielikäinen ---------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

VEDENALAISEN METSÄNTUTKIMUKSEN MAAILMA

VEDENALAISEN METSÄNTUTKIMUKSEN MAAILMA VEDENALAISEN METSÄNTUTKIMUKSEN MAAILMA Näyttely Kemin Kylähullutapahtumassa 1-2.8.1996 Mauri Timonen Rovaniemi 1996 ----------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi: Nimeni: Metsänrajat Tarkkailutehtävä linja-automatkalle Jos tulet Inariin etelästä, aloita tarkkailu Vuotsosta:Jos tulet Inariin pohjoisesta, aloita tarkkailu lähtöpaikastasi: Käytä värikyniä, jotta saat

Lisätiedot

Lapin ilmastonmuutoksen tutkiminen metsänrajamännyn vuosilustoista

Lapin ilmastonmuutoksen tutkiminen metsänrajamännyn vuosilustoista Näkymä Kukastunturin huipulta länteen Mauri Timonen Lapin ilmastonmuutoksen tutkiminen metsänrajamännyn vuosilustoista Mauri Timonen Katsaus Metlan puulustotutkimuksen nykytilaan Rovaniemen ja Kolarin

Lisätiedot

Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa

Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa Juha Honkaniemi Metsätuhot Suomessa Metsikön laatua alentavia tuhoja 25 % ja tuhoja kaiken kaikkiaan 47 % puuntuotannon metsämaan pinta-alasta (VMI10)

Lisätiedot

Puunäytteiden dendrokronologisen ajoittamisen (ristiinajoittamisen) perusideana on paikallistaa eri näytteistä saman kalenterivuoden lustot.

Puunäytteiden dendrokronologisen ajoittamisen (ristiinajoittamisen) perusideana on paikallistaa eri näytteistä saman kalenterivuoden lustot. Puunäytteiden dendrokronologisen ajoittamisen (ristiinajoittamisen) perusideana on paikallistaa eri näytteistä saman kalenterivuoden lustot. Tieto siitä, että männyn kasvun minimitekijänä Lapissa on lämpötila

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta

Lisätiedot

Kolarin lustotutkimuksen kansainväliset

Kolarin lustotutkimuksen kansainväliset Kolarin lustotutkimuksen kansainväliset näkymät 2005 Työpaperi/ Mauri Timonen 10.01.2005 1 Kolarin lustotutkimus kansainvälisen ilmastonmuutostutkimuksen ensinäyttämönä I TUTKIMUSSUUNNITTELUA Kolarin metsänrajahankkeet

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

Kotka, Hallan saari. Redutin alustava kenttäinventointi heinäkuu 2012

Kotka, Hallan saari. Redutin alustava kenttäinventointi heinäkuu 2012 Kotka, Hallan saari. Redutin alustava kenttäinventointi heinäkuu 2012 FT Kari Uotila Muuritutkimus ky Tiivistelmä Kotkan Hallan saaressa oletetu redutin alueelle tehtiin heinäkuussa 2012 vanhemman kartta-aineiston

Lisätiedot

Kolarin lustotutkimuksen haasteet

Kolarin lustotutkimuksen haasteet llliflfiwiiiu 404 140 0864 Puiden ajantieto Kolarin lustotutkimuksen haasteet Puut reagoivat herkästi kasvuympäristössä tapahtuviin muutoksiin, joiden aiheuttajina ovat esimerkiksi ilmasto, hakkuut, lannoitukset,

Lisätiedot

Ilmaston muutokset kautta aikojen. - Onko menneisyys Lapin metsien tulevaisuuden peili?

Ilmaston muutokset kautta aikojen. - Onko menneisyys Lapin metsien tulevaisuuden peili? 1 Ilmaston muutokset kautta aikojen - Onko menneisyys Lapin metsien tulevaisuuden peili? Mauri Timonen Rovaniemi 2000 ----------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Pelivaihtoehtoja. Enemmän vaihtelua peliin saa käyttämällä erikoislaattoja. Jännittävimmillään Alfapet on, kun miinusruudut ovat mukana pelissä!

Pelivaihtoehtoja. Enemmän vaihtelua peliin saa käyttämällä erikoislaattoja. Jännittävimmillään Alfapet on, kun miinusruudut ovat mukana pelissä! Pelivaihtoehtoja Yksinkertaisin vaihtoehto: lfapetia voi pelata monella eri tavalla. Yksinkertaisimmassa vaihtoehdossa käytetään ainoastaan kirjainlaattoja. Pelilaudan miinusruudut ovat tavallisia ruutuja,

Lisätiedot

MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA

MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA 1 MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA Lokakuu 2015 2 OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 9 tiedekuntaa 16 000 opiskelijaa 3 000 työntekijää Suomen suurimpia ja monitieteisimpiä yliopistoja Maailman pohjoisin maantieteen

Lisätiedot

Lapin lääninhallituksen järjestämä ilmastonmuutosseminaari Sodankylän geofysiikan observatoriossa, Tähteläntie 62, Sodankylä

Lapin lääninhallituksen järjestämä ilmastonmuutosseminaari Sodankylän geofysiikan observatoriossa, Tähteläntie 62, Sodankylä Mauri Timonen Lapin lääninhallituksen järjestämä ilmastonmuutosseminaari 16.11.2007 Sodankylän geofysiikan observatoriossa, Tähteläntie 62, Sodankylä Pekka Nöjd / 15:00-15:45 Mauri Timonen, Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas LUENNOT Luento Paikka Vko Päivä Pvm Klo 1 L 304 8 Pe 21.2. 08:15-10:00 2 L 304 9 To 27.2. 12:15-14:00 3 L 304 9 Pe 28.2. 08:15-10:00 4 L 304 10 Ke 5.3.

Lisätiedot

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus PROFESSORILUENTO Professori Petteri Alho Hydrogeografia ja kaukokartoitus Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Petteri Alho pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa,

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia PROFESSORILUENTO Professori Leila Koivunen Yleinen historia Humanistinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Leila Koivunen pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

JOENSUUN YLIOPISTO KARJALAN TUTKIMUSLAITOS, EKOLOGIAN OSASTO DENDROKRONOLOGIANLABORATORIO

JOENSUUN YLIOPISTO KARJALAN TUTKIMUSLAITOS, EKOLOGIAN OSASTO DENDROKRONOLOGIANLABORATORIO JOENSUUN YLIOPISTO KARJALAN TUTKIMUSLAITOS, EKOLOGIAN OSASTO DENDROKRONOLOGIANLABORATORIO Lappeenrannan linnoitustyössä esiin tulleiden rantapaalujen iänmääritys, dendrokronologiset ajoitukset FIY2201-FIY2205.

Lisätiedot

Näckensborgin huvilan. ovenpielushirsien. dendrokronologinen ajoitus

Näckensborgin huvilan. ovenpielushirsien. dendrokronologinen ajoitus 3 Näckensborgin huvilan ovenpielushirsien dendrokronologinen ajoitus Mauri Timonen ja Tauno Luosujärvi Metsäntutkimuslaitos, Rovaniemen tutkimusasema Rovaniemi 1997 ----------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Julkaisufoorumi ja sen vaihtoehdot suomenkielisen julkaisutoiminnan näkökulmasta

Julkaisufoorumi ja sen vaihtoehdot suomenkielisen julkaisutoiminnan näkökulmasta Julkaisufoorumi ja sen vaihtoehdot suomenkielisen julkaisutoiminnan näkökulmasta Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) Ajankohtaista julkaisemisessa 23.3.2017 ESITYS 1. Julkaisufoorumi ja tasoluokat 2. Suomenkieliset

Lisätiedot

Hankesuunnitelma Päiväys20.1.2007

Hankesuunnitelma Päiväys20.1.2007 METLA Hankesuunnitelma Päiväys20.1.2007 HANKESUUNNITELMA vuonna 2007 alkavalle hankkeelle 1. Hankkeen yleistiedot *Tunnus Toim.yks Aloitusv Lopetusv Vetäjä Tyyppi (tutkimus/yrt/eu/palveluhanke) 3436 VA

Lisätiedot

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 Muuttohaukan pesäpaikka: Kuva Tuomo Ollila 11.11.2009 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut

Lisätiedot

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä Kasvu- ja tuotostutkimus tutkittua tietoa puiden kasvusta ja metsien kehityksestä Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Jari Hynynen Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys Miten kasvuympäristö ja

Lisätiedot

Lapin lääninhallituksen järjestämä ilmastonmuutosseminaari Sodankylän geofysiikan observatoriossa, Tähteläntie 62, Sodankylä

Lapin lääninhallituksen järjestämä ilmastonmuutosseminaari Sodankylän geofysiikan observatoriossa, Tähteläntie 62, Sodankylä Mauri Timonen Lapin lääninhallituksen järjestämä ilmastonmuutosseminaari 16.11.2007 Sodankylän geofysiikan observatoriossa, Tähteläntie 62, Sodankylä Pekka Nöjd / 15:00-15:45 Mauri Timonen, Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSATIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSATIETEIDEN TIEDEKUNTA ITA-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSATIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSATIETEIDEN TIEDEKUNTA ITA-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSATIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSATIETEIDEN TIEDEKUNTA ITA-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU L Espoon Pentalan saaristomuseon ranta-aitta 8.9.2010, Teij a Zetterberg

Lisätiedot

Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metla/Arvo Helkiö Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

Metlan lustotutkimuksen suuret haasteet

Metlan lustotutkimuksen suuret haasteet 1 2 Metlan lustotutkimuksen suuret haasteet Mauri Timonen Mauri Timonen 16.06.2006 Lustia-hanke, Metla 3 Sisällys: Puiden ajantieto... 5 Lapin mänty: luonnon järjestämä ilmastoasema... 5 Heikkisen haaste...

Lisätiedot

Geologiset tutkimusaineistot ympäristön tilan kuvauksessa ja analyysissä

Geologiset tutkimusaineistot ympäristön tilan kuvauksessa ja analyysissä Mauri Timonen GTK:n ja METLAn yhteispalaver 24.10.2008 Geologian tutkimuskeskuksessa Rovaniemellä Pekka Nöjd / Geologiset tutkimusaineistot ympäristön tilan kuvauksessa ja analyysissä Mauri Timonen Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

KUITUPUUN PINO- MITTAUS KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan

Lisätiedot

Sodankylän ja Kaarasjoen kuukausikeskiarvolämpötilasarjojen. vertailua

Sodankylän ja Kaarasjoen kuukausikeskiarvolämpötilasarjojen. vertailua 1 Mauri Timonen 12.2.2019 Sodankylän ja Kaarasjoen kuukausikeskiarvolämpötilasarjojen vertailua 2 Miksi tämä tarkastelu? Norjan puolella sijaitsevassa Kaarasjoella (saameksi Kárášjohka, norjaksi Karasjok)

Lisätiedot

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

Kuva 1. Lapin metsänrajamännyn elävien puiden vuosilustoindeksin perusteella tehty Wavelet-analyysi (data ja taulukko). Arvo 1.0 vastaa indeksiä 100.

Kuva 1. Lapin metsänrajamännyn elävien puiden vuosilustoindeksin perusteella tehty Wavelet-analyysi (data ja taulukko). Arvo 1.0 vastaa indeksiä 100. Kuva 1. Lapin metsänrajamännyn elävien puiden vuosilustoindeksin perusteella tehty Wavelet-analyysi (data ja taulukko). Arvo 1.0 vastaa indeksiä 100. Kuva 2. Metsänrajamännystä (elävien puiden aineisto)

Lisätiedot

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

Männyn ja kuusen kasvun vaihtelu Suomessa

Männyn ja kuusen kasvun vaihtelu Suomessa Kari Mielikäinen, Mauri Timonen ja Pekka Nöjd Männyn ja kuusen kasvun vaihtelu Suomessa 1964 1993 Valtakunnan metsien viimeisimmät inventointitulokset osoittavat erityisesti kuusen kasvun alentuneen Lounais

Lisätiedot

Sodankylä Joukhaisselän tuulipuiston alueen muinaisjäännösinventointi 2011.

Sodankylä Joukhaisselän tuulipuiston alueen muinaisjäännösinventointi 2011. 1 Sodankylä Joukhaisselän tuulipuiston alueen muinaisjäännösinventointi 2011. Hannu Poutiainen Kustantaja: Lapin Vesitutkimus Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4

Lisätiedot

Arkeologisen kenttädokumentoinnin koulutuksen mahdollisuudet ja haasteet 2010-luvulla. Esimerkkinä laserkeilaus historiallisen ajan kaivauskohteissa.

Arkeologisen kenttädokumentoinnin koulutuksen mahdollisuudet ja haasteet 2010-luvulla. Esimerkkinä laserkeilaus historiallisen ajan kaivauskohteissa. Arkeologisen kenttädokumentoinnin koulutuksen mahdollisuudet ja haasteet 2010-luvulla. Esimerkkinä laserkeilaus historiallisen ajan kaivauskohteissa. FT Kari Uotila kari.uotila@muuritutkimus.fi www.muuritutkimus.com

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia

Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia 1 SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia & aineistonhallinnan historia Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston

Lisätiedot

SIMO tutkimuskäytössä. SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy

SIMO tutkimuskäytössä. SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy SIMO tutkimuskäytössä SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy Alkuvaiheet SIMOn juuret Helsingin Yliopiston metsävarojen käytön laitoksella mahdollistivat ohjelmiston luontevan soveltamisen

Lisätiedot

Puulustot: ympäristömuutosten tietopankki

Puulustot: ympäristömuutosten tietopankki uulustot: ympäristömuutosten tietopankki Matti ronen jos kielin voisi kertoa näkönsä vanhat puut, ja meidän vaarat virkkoa ja meidän laaksot lausua, sanella salmein suut. Niin niistä useampi hyv ois todistamaan

Lisätiedot

Jääkauden jälkeiset ilmaston muutokset ja niiden syyt puiden kertomina. Puut keräävät ilmastotietoa

Jääkauden jälkeiset ilmaston muutokset ja niiden syyt puiden kertomina. Puut keräävät ilmastotietoa Jääkauden jälkeiset ilmaston muutokset ja niiden syyt puiden kertomina Kari Mielikäinen, Kasvu- ja tuotostutkimuksen professori, Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Maapallon ilmaston päätekijät

Lisätiedot

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Tutkimushankkeen loppuseminaari

Lisätiedot

40VUOTISJUHLARETKEILY

40VUOTISJUHLARETKEILY METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN 40VUOTISJUHLARETKEILY PUNKAHARJUN HEINÄKUUN KOKEILUALUEESSA 1 PÄIVÄNÄ 1958 RETKEILY OHJELMA klo 8.30 10.00 Kahviaamiainen T ervehdyssanat 10.00 12.00 Retkeilyä 12.00 13.15 Kenttälounas

Lisätiedot

Kuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa

Kuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa Kuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa Marja Liisa Sutinen 2, Paavo Närhi 1, Maarit Middleton 1, Kari Mikkola 2, Matti Piekkari 1, Pekka Hänninen 1, Mauri Timonen 2, Raimo Sutinen 1 1 Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Kaksi kehittäjäädynaamiset

Kaksi kehittäjäädynaamiset Kaksi kehittäjäädynaamiset kumppanit tutkimushankkeessa STKS:n syysseminaari 16.11.2018 Professori Petri Karonen Tietoasiantuntija Marja Kokko JYU. Since 1863. 20.11.2018 1 Lähtökohta Historia on kirjojen

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAATOPAIKAN GEOFYSIKAALISTEN JA GEOKEMIALLISTEN HAVAINTOJEN YHTEISISTA PIIRTEISTA

ROVANIEMEN KAATOPAIKAN GEOFYSIKAALISTEN JA GEOKEMIALLISTEN HAVAINTOJEN YHTEISISTA PIIRTEISTA - - - Q/19/3612/94/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Erkki Lanne Pohjois-Suomen aluetoimisto 10.11.1994 TUTKIMUSRAPORTTI ROVANIEMEN KAATOPAIKAN GEOFYSIKAALISTEN JA GEOKEMIALLISTEN HAVAINTOJEN YHTEISISTA PIIRTEISTA

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiön voimistuminen ja ympäristön

Kasvihuoneilmiön voimistuminen ja ympäristön Tieteen tori Folia Forestalia 1996(3) Mauri Timonen Puun vuosilustot ilmastohistorian analyysissä Aikaperspektiivit Kasvihuoneilmiön voimistuminen ja ympäristön saastuminen ovat olleet pontimina ympäristömuutostutkimuksen

Lisätiedot

Tekesin palvelut teollisuudelle

Tekesin palvelut teollisuudelle DM xx-2016 Tekesin palvelut teollisuudelle Nastolan Teollisuusryhmä 28.9.2017 Markku Mäkelä/Tekes Lahti Tekesin toimipisteet Suomessa Rovaniemi Kemi Oulu Jyväskylä Seinäjoki Vaasa Tampere Pori Turku Kajaani

Lisätiedot

CASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio

CASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 1 CASR tänään ja 5 vuoden päästä Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 2 Sisältö Terästutkimuskeskuksen lyhyt historia Terästutkimuskeskus tänään

Lisätiedot

HANKKEEN 3436 AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA SEN TOTEUTUMINEN VUOSINA , TULOKSIA SEKÄ MONITIETEINEN JATKOSUUNNITTELU

HANKKEEN 3436 AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA SEN TOTEUTUMINEN VUOSINA , TULOKSIA SEKÄ MONITIETEINEN JATKOSUUNNITTELU HANKKEEN 3436 AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA SEN TOTEUTUMINEN VUOSINA 2007 2009, TULOKSIA SEKÄ MONITIETEINEN JATKOSUUNNITTELU Mauri Timonen 160409 Sisältö I AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA SEN TOTEUTUMINEN

Lisätiedot

Lustia: Metlan lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke

Lustia: Metlan lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke 1 Lustia: Metlan lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke Vuoden 2006 seurantaraportti ja hankkeen itsenäisen osan loppuraportti Mauri Timonen Rovaniemi Version 1/2007-03-27 linkissä http://lustiag.pp.fi/lustia2004-2006.pdf

Lisätiedot

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2001-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt 2004 2008

Lisätiedot

SUOMEN METSIEN KASVUN LISÄÄNTYMISEN SYYT JA SEURAUKSET

SUOMEN METSIEN KASVUN LISÄÄNTYMISEN SYYT JA SEURAUKSET SUOMEN METSIEN KASVUN LISÄÄNTYMISEN SYYT JA SEURAUKSET TUTKIMUSSUUNNITTELUA JA MAASTOTYÖT 2007: Kasvutrendimetsiköiden mittaukset Lapin vuosilustoindeksin mittaus Lapin 7640-vuotinen lustokalenteri Pulmankijärven

Lisätiedot