Dendrokronologialla aikaan kiinni Mauri Timonen. Mitä on dendrokronologia?
|
|
- Aune Ranta
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Dendrokronologialla aikaan kiinni Mauri Timonen Mitä on dendrokronologia? Vuosilustot ovat luonnonarkisto, josta puiden elinvaiheet, vallinnut ilmasto ja kasvuympäristön muutokset ovat tietyin edellytyksin luettavissa jopa kuukauden tarkkuudella tuhansien vuosien ajanjaksolta. Luonnonarkiston tietojen tulkinta ei kuitenkaan ole yksiselitteistä, sillä puun kasvu on ekosysteemissä vallitsevien monimutkaisten kasvuprosessien ja lukuisten vaikutusten yhteistulosta. Vaikka kasvuprosesseja voidaan seurata tapahtumahetkellä hyvinkin tarkasti, on niiden yksityiskohtien selvittäminen jälkikäteen, esimerkiksi vallinneen sään (alkutilanne) tulkinta lustonäytteistä (lopputilanne), haastavaa, koska kaikkea tarvittavaa historiatietoa ei ole enää saatavilla. Lustotietojen tulkintaan kehitettyä tieteenalaa kutsutaan dendrokronologiaksi. Sanalle ei ole varsinaista suomenkielistä vastinetta, mutta ilmaisut puulustotiede, puiden vuosilustotutkimus tai yksinkertaisesti lustotutkimus tarkoittavat suunnilleen samaa. Dendrokronologiaa voi luonnehtia tieteeksi, jossa vuosilustoista tutkitaan menneitä, nykyisiä ja tulevia tapahtumia. Sen menetelmin on voitu paikallistaa mm. kadonneita kulttuureja ja ajoittaa niiden elämiseen liittyviä tapahtumia, seurata ilmaston muutoksia tuhansia vuosia taaksepäin ja rekonstruoida muinaisen metsän rakennetta, kasvua ja neulasistoa. Moni-ilmeisyytensä vuoksi dendrokronologia voidaan haluttaessa jakaa osatieteisiin, joista tärkeimpiä ovat dendroekologia, -klimatologia, -kemia, - geologia, -geomorfologia -arkeologia, hydrologia ja kulttuuri-ilmiöt. Tieteenala on järjestäytynyt yli 50 maata käsittäväksi maailmanlaajuiseksi tiedeyhteisöksi, jossa toiselle tuhannelle nouseva lustotutkijoiden joukko tekee tutkimustyötään noin 150 puulajin parissa. Lustotutkimuksemme nousuja ja laskuja Dendrokronologia sai alkunsa Yhdysvalloissa 1900-luvun alkupuolella Andrew E. Douglassin havainnoista, jotka koskivat vuosilustojen leveyden ja säätekijöiden välistä yhteyttä (Douglass 1909, 1914). Kotimaisen lustotutkimuksen isänä voidaan pitää Erkki Laitakaria 1920 julkaistun tutkimuksensa Tutkimuksia sääsuhteiden vaikutuksesta männyn pituus- ja paksuuskasvuun perusteella. Ilmari Hustich (1940, 1945,1956, 1978), Peitsa Mikola (1950,1952) ja Gustaf Sirén (1961,1971) olivat ja 1950-luvun tunnetuimmat alan tutkijat, jotka saivat osakseen kansainvälistäkin huomiota. Mikolan vuonna 1950 julkaisema "Puiden kasvunvaihteluista ja niiden merkityksistä kasvututkimuksissa..." on edelleenkin säilyttänyt asemansa kotimaisen lustotutkimuksen perusteoksena. Sirénin lustotutkimukset käsittelivät männyn kasvua ja uudistumista metsänrajaseuduilla. Hän esitteli vuonna 1961 julkaistussa tutkimuksessaan Skogsgränstallen som indikator för klimatfluktuationerna i norra fennoskandien under historisk tid. 780 vuoden pituisen metsänrajamännyn vuosilustosarjan, josta selvästi ilmeni ilmaston lämpimien ja viileiden ilmastojaksojen vuorottelu. Hän oivalsi hyvien uudistumisvuosien ja lämpimien ilmastojaksojen olevan kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Vastaavasti viileinä jaksoina ei uudistumista juuri tapahtunut, koska siemen ei päässyt lämpötilan alhaisuuden vuoksi tuleentumaan. Seuraavan, luvulla esiintyneen viileän ilmastojakson perusteella opittiin, etteivät viljelytaimetkaan tahdo menestyä vaikeissa olosuhteissa, sillä Pohjois-Suomen laajat metsänuudistamisalueet kärsivät laajoista tuhoista. Olisi ollut luontevaa, että 1960-luvun viileä ilmastovaihe olisi innostanut ja 1980-luvun lustotutkijoita pidentämään lustosarjoja ja laajentamaan suurilmaston vaihteluita koskevia
2 aikaperspektiivejä. Silloin olisi voitu päätellä, että vastaavia viilenemisiä on sattunut keskimäärin vuoden välein ja että vastaisuudessakin tulisi niin käymään, mikä on otettava käytännön metsätaloudessa huomioon. Metsäntutkijoiden mielenkiinto ei kuitenkaan jostakin syystä riittänyt suurilmaston vaihteluiden selvittämiseen. Lustotietoa hankittiin vain käytännön tarpeisiin, joita olivat esimerkiksi puiden ikälaskenta sekä viisi- ja kymmenvuotiskausien kasvut kasvumäärityksiä varten sekä vuosilustoindeksien määrittäminen valtakunnan metsien inventointiajankohtien kalibrointiin. Arizonan lustotutkimuslaboratoriossa ja Kalifornian White Mountains-vuorilla vihnemäntyjä tutkinut luonnonmaantieteen professori Olavi Heikkinen kiinnitti Terrassa (1984) huomiota metsäntutkijoiden vaisuuteen tavoitteenaan kannustaa metsäntutkijat mukaan tieteenalan kansainväliseen toimintaan (Heikkinen 1984). Ulkomaiset kollegat pitivät Suomea jopa vielä luvun alussa valkoisena läiskänä dendrokronologian maailmankartalla. Metlassa voitiin reagoida haasteeseen vasta seuraavalla vuosikymmenellä, 1990-luvun puolivälissä, sillä käytännön tutkimushaasteet menetelmäkehitystöineen sitoivat kaikki käytettävissä olevat resurssit. Mittava tuhohyönteisepidemia 1980-luvun alussa (ytimennävertäjät, mäntypistiäiset ja mäntymittari) aiheutti kasvutappioita laajoilla alueilla Etelä-Suomessa. Kasvututkijat joutuivat ottamaan tuhansittain lustonäytteitä eri tahoilla kasvutappioiden selvittämiseksi. Lisäksi samalla vuosikymmenellä kehitettiin lustotutkimusmenetelmiä käytännön metsätalouden haasteiden (lannoitustutkimukset), metsien terveydentilan ja ilman epäpuhtauksien puustovaikutusten analysointiin. Metsäntutkijoiden painiskelu käytännön lustotutkimusongelmien kanssa ei estänyt muiden toimintaa. Heikkinen sovelsi lustotutkimuksissaan menestyksekkäästi uusimpia tieteenalan menetelmiä ja esitteli töidensä tuloksia useissa julkaisuissa. Jouko Meriläinen kehitti Itä-Suomen lustotutkimuksesta toimintaa, joka toi Euroopan lustotutkijat hänen Savonlinnassa järjestämäänsä Eurodendrokokoukseen vuonna Geologian ja paleontologian professori Matti Eronen oli jo vuodesta 1974 alkaen kerännyt männyn megafossiileja männyn metsänrajalta radiohiiliajoituksia varten. Vuosikymmentä myöhemmin hän käynnisti ajoittamiensa 60 radiohiilinäytteen turvin Lapin pitkän mäntykronologian kokoamiseen tähtäävän tutkimusprojektin. Tutkimusaineistoksi hyväksyttiin männyn metsänrajalta kerätyt elävät puut, kelot, vanhat rakennukset sekä soiden ja järvien pohjamudista esiin kaivetut männyn megafossiilit. Useiden rahoitettujen lisäprojektien jälkeen hän julkaisi Suomen Akatemian rahoittamassa SILMU-projektissa vuoteen 165 eaa. ulottuvan vuodentarkan metsänrajamännyn vuosilustosarjan (Zetterberg ym. 1996). Lisäksi he saivat kootuksi yli 5000 vuoden pituisen ns. kelluvan sarjan, jonka radiohiiliajoituksen perusteella tiedettiin sadan vuoden tarkkuudella sijoittuvan jaksolle eaa. Näiden kahden sarjan väliin jäi kiusallisesti parinsadan vuoden pituinen näytteetön aukko. Sitä oli yritetty täyttää tuloksetta jo vuosikymmenen ajan. Tarvittiin vielä projekti, joka ratkaisisi aukko-ongelman. Lustotutkimuksen kansainvälistyminen Seuraava vuosikymmen, 1990-luku, merkitsi suomalaiselle lustotutkimukselle kehittymisen kansainvälistymisen aikaa. Taustalla vaikutti niin Metlan kuin yliopistojenkin (Helsinki, Oulu, Joensuu) lustotutkijoiden päätös tiivistää yhteistyötä ja tehdä toiminnastaan kansainvälisempää. Suunnitelmaa vauhditti professori Kari Mielikäisen vuosina johtama Kasvun vaihtelun tutkimushanke, jossa tutkittiin uusia tekniikoita soveltaen kasvutapahtumaa päivästä vuosituhanteen yltävässä aikaskaalassa. Tutkimuksessa kehitettiin mm. uusi elektroninen kasvupanta ja laadittiin 1911-vuotinen metsänrajamännyn vuosilustosarja (Mielikäinen ym. 1998).
3 Rovaniemen tutkimusasemalle vuonna 1993 perustettu dendrokronologinen tutkimuslaboratorio edesauttoi kehitystä tuottamalla kansainvälisen laatuvaatimustason täyttäviä lustoaineistoja. Toimintaa laajennettiin pitkien lustosarjojen edellyttämään vedenalaiseen aineistokeruuseen. Metlan sukeltava metsäntutkimus sai osakseen huomiota ulkomaita myöten, sillä vastaavaa toimintaa oli vain harvoissa laboratorioissa. Opintomatkat Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin sekä niitä seuranneet vastavierailut vauhdittivat suomalais-eurooppalaisen amerikkalaisen yhteistyön käynnistymistä. Vuosi 1994 oli lustotutkimuksemme tulevaisuuden kannalta merkittävä. Lähtökohtana oli Arizonan yliopiston lustotutkimusyksikön järjestämä lustotutkijoiden kansainvälinen konferenssi. Sitä seurasi tutkijavierailuni Tucsonin laboratorioon sekä henkilökontakteja, kuten yksikön johtaja Malcolm K. Hughes sekä iso-britannialainen ilmastotieteilijä Keith R. Briffa. Eurooppalaiset lustotutkijat olivat Briffan johdolla kehitelleet koko 1990-luvun alkupuolen EU-rahoitteista ADVANCE-10K -projektia, jonka tavoitteena selvittää eurooppalaisen holoseeni-ilmaston historia. Briffa toivoi saavansa suomalaiset lustotutkijat yhteistyöhön täyttämään Erosen aloittaman Lapin pitkän lustokronologian näytteetöntä aukkoa vuodentarkaksi lustokalenteriksi. Briffa pääsi Suomen osalta tavoitteeseensa, sillä aukko täyttyi ja sarja valmistui - rahoituskin järjestyi yhdeksän maan projektissa Lapin metsänrajamännyn 7520-vuotinen vuodentarkka lustokalenteri osoittautui Euraasian pisimmäksi ja maailman toiseksi pisimmäksi havupuulustosarjaksi. Sitä pidempi on vain Pohjois-Amerikan vihmemännyn 8802-vuotinen lustokalenteri. Sarja piteni myöhemmin 7641 vuoteen (Helama ym. 2008). Poikkeuksellisen pituutensa ja vuodentarkkuutensa lisäksi Lapin pitkällä lustokronologialla on ainakin neljä muuta merkittävää ominaisuutta: 1) Sarjan voimakas riippuvuus kasvukauden lämpöoloista mahdollistaa muinaisen metsänrajailmaston lämpötilavaihteluiden jäljittämisen jopa yli 7600 vuotta ajassa taaksepäin (Helama ym. 2002). 2) Nykyisen metsänrajan ylä- ja pohjoispuolelta löydettyjen puunrunkojen löytöpaikkojen perusteella on voitu laskea, että kesäilmasto noin 6000 vuotta sitten oli yli 2,5 astetta nykyistä lämpimämpi (Kultti ym. 2006). 3) Lustosarjassa on syklisyyttä, joka mahdollistaa tulevien vuosikymmenten luontaisen ilmastokehityksen ennustamisen. Näyttäisi siltä, että lähivuosikymmeninä tulisi viilenemään (Timonen ym. 2008) 4) Lapin pitkässä kronologiassa näkyy myös suurilmaston vaihteluihin liittyvä NAO-signaali. Se mahdollistaa jopa koko pohjoisen pallonpuoliskon ilmastokehitystä koskevat päätelmät (Macias ym. 2006). Nykyinen 1487 näytettä sisältävä sarja on useiden tutkimusaineistojen yhdistelmä. Valtaosan siitä, noin 75 %, muodostavat Silmu-projektissa (Zetterberg ym. 1996) ja Advance 10k-projektissa (Eronen ym. 2002) kerätyt aineistot. Loput 25 % koostuvat Metlan 1911-vuotisen (Mielikäinen ym. 1998) ja dosentti Jouko Meriläisen ja FT Markus Lindholmin (Lindholm ym. 1999) Lapin vuotisen lustosarjan näytteistä. Lapin pitkän lustokronologian julkaiseminen Holocene-sarjassa (Eronen ym. 2002, Helama ym. 2002) merkitsi lustotutkimuksemme lopullista kansainvälistä läpimurtoa. Kuluneiden seitsemän vuoden aikana on mm. avattu lustotutkimustamme esittelevä Lustia.fi-verkkosivusto ( vuoden 2010 lustotutkijoiden maailmankonferenssi on sovittu järjestettäväksi Rovaniemellä ja lustotutkijat (Timonen 2008) esittelivät alustavan vuosilustojen sykliseen vaihteluun perustuvan luontaisen ilmaston kehitysennusteen vuosille Ennuste on herättänyt laajaa kansainvälistä keskustelua ilmaston tulevasta kehityksestä.
4 Miten tästä eteenpäin? Arizonassa 1994 käynnistynyt laajapohjainen yhteistyö mahdollisti Metlan dendrokronologisen tutkimuksen kehittämisen kansainväliselle vaativuus- ja osaamistasolle. Dendrokronologinen tutkimusote on samalla laajentanut kasvututkimusta aihepiireihin, joihin osallistumiseen ei aiemmin ole ollut tarvittavaa osaamista. Niitä ovat esimerkiksi ilmasto- ja metsähistoriatutkimus, ilmastonmuutostutkimus, metsäpalotutkimus, ajoitustutkimukset sekä ympäristönseurantatutkimus. Nykyiseen tilanteeseen pääsy on vaatinut usealta tutkijalta pitkäjänteistä toimintaa ja sinnikästä yrittämistä. Hyvänä esimerkkinä on Erosen pitkä lustosarja, joka vaati neljännesvuosisadan ponnistelun. Tuskin helpommalla on päästy Metlan lustotutkimuksen kehittämisessäkään, jonka puolesta useat tutkijat ovat vuoden ajan työskennelleet päästäkseen tilanteeseen, jossa nyt olemme. Työ on toisinaan edennyt tuskaisen hitaasti, mutta edennyt kuitenkin. Onneksemme olemme voineet paikata osan puutteista hyvällä kansainvälisellä verkostoyhteistyöllä. Hyvinkään järjestetty tiede ei voi pysyä hengissä, jos sen tärkein resurssi tutkijat puuttuvat. Lustotutkimuksen tulevaisuutta varjostaa edelleenkin sama huoli, mikä oli Heikkisellä 1984: dendrokronologian tutkijoita saisi olla Suomessa enemmän. Erityisesti nuorta väkeä kaivattaisiin dosentti Jouko Meriläisen lanseeraamaan ajantiedon tutkimukseen. Metlan 1911-vuotisen Lapin metsänrajamännyn lustosarjan kiekot ovat käsittelyssä päätyäkseen myöhemmin säilytettäväksi Metlan näytearkistoon. Kiekot merkitään viivakoodeilla, mikä kytkee ne lustotutkimuksen metadatatietokantaan. Kuva: Mauri Timonen.
5 Metlan Kasvun vaihtelu -tutkimushankkeen sukeltavat tutkijat, professori Kari Mielikäinen (oikealla) ja Metlan 1911-vuotisen nimikkosarjan kokoamisesta vastannut Mauri Timonen testaamassa kehittämiään vedenalaisen metsäntutkimuksen menetelmiä Saariselän Koierijärvellä. Vuosi oli Kuva: AlmaMedia/Matti Aho). MTimonen kysyy Almamediasta saako käyttää. On varalla oma sukellussahauskuva. Kirjallisuus xxx xxx
6
Mitä on dendrokronologia? Lustotutkimuksemme nousuja ja laskuja. Mauri Timonen (v290409a) LUSTOTUTKIMUKSEN HISTORIIKKI
Mauri Timonen (v290409a) LUSTOTUTKIMUKSEN HISTORIIKKI Mitä on dendrokronologia? Vuosilustot ovat luonnonarkisto (kuva 1), josta puiden elinvaiheet, vallinnut ilmasto ja kasvuympäristön muutokset ovat tietyin
LisätiedotVuosilustot ilmastohistorian tulkkina
Esitelmä Voitto Valio Viinasen Inarin rajahistoria II kirjan julkistamistilaisuudessa Inarin Siidassa 16.12.2006 Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina Mauri Timonen Metla, Rovaniemen tutkimusyksikkö Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotTikusta asiaa lustotutkimus tutuksi
Tikusta asiaa lustotutkimus tutuksi Lustolaboratorio ja oppimisympäristö Metsämuseo Lustossa Marko Rikala, museoassistentt i Valokuvat: Timo Kilpeläinen Metsä oppimisympäristönä ja seudullisen asiantuntijaosaamisen
LisätiedotDENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU
DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU Kallonlahden hylky ja siitä tutkitut kuusi dendrokronologista ajoitusnäytettä.
LisätiedotMuinainen, nykyinen ja tuleva ilmasto vuosilustoista tulkittuna
Mauri Timonen Muinainen, nykyinen ja tuleva ilmasto vuosilustoista tulkittuna Pekka Nöjd / Mauri Timonen Metsäntutkimuslaitos Tapaaminen Eduskunnassa 10.09.2008 Vers. 031207 Mauri Timonen 250-vuotias metsänrajamänty
LisätiedotI KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5
Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...
LisätiedotPUUN MUISTI. Professori Kari Mielikäinen 10.2.1999
Professori Kari Mielikäinen 10.2.1999 PUUN MUISTI Puu muistaa Puun ja ihmisen kasvu ja muisti ovat erilaisia. Ihmisen kasvu kestää elämän ensimmäiset 15-20 vuotta. Ihmisen muisti on erehtyväinen. Ruumiiseen
Lisätiedotesitelmästä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
esitelmästä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Ilmastotutkija Cliff Harris ja meteorologi Randy Mann ovat löytäneet vähintään 75 ilmaston viilentymistä
LisätiedotLUSTIA. Lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke. 16.11.2003 (päivitetty 03.05.2006) Mauri Timonen
/ 2 LUSTIA Lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke 16.11.2003 (päivitetty 03.05.2006) Mauri Timonen 2 SISÄLLYS: 1. HANKKEEN YLEISTIEDOT... 5 2. TAUSTA... 5 2.1. Mitä on lustotutkimus?... 5 2.3.
LisätiedotMetlan lustotutkimuksen suuret haasteet - Katsaus menneeseen ja tulevaan
1 Metlan lustotutkimuksen suuret haasteet - Katsaus menneeseen ja tulevaan Mauri Timonen Mauri Timonen 29.11.2006 Lustia-hanke METLA 2 Sisällys: 1 Puun muisti... 4 1.1 Puiden ajantieto... 4 1.2 Lapin mänty:
LisätiedotASIANTUNTIJAVIERAILU YHDYSVALTOIHIN 11.5. - 3.7.1994: KANSAINVÄLISEN VUOSILUSTOTUTKIMUKSEN NYKYNÄKYMÄT
2 ASIANTUNTIJAVIERAILU YHDYSVALTOIHIN 11.5. - 3.7.1994: KANSAINVÄLISEN VUOSILUSTOTUTKIMUKSEN NYKYNÄKYMÄT JA SUOMALAIS-AMERIKKALAISEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN Mauri Timonen Metsäntutkimuslaitos, Rovaniemen
LisätiedotDENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO EKOLOGIAN TUTKIMUSINSTITUUTTI BIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA, JOENSUUN YLIOPISTO
Lllfl: 1t> DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO EKOLOGIAN TUTKIMUSINSTITUUTTI BIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA, JOENSUUN YLIOPISTO Gunnarintien pelastuskaivauksen dendrokronologiset ajoitusnäytteet Museoviraston Rakennushistorian
LisätiedotHankesuunnitelma Päiväys xx.xx.xxxx
METLA Hankesuunnitelma Päiväys xx.xx.xxxx HANKESUUNNITELMA vuonna 2007 alkavalle hankkeelle Tämä lomake on tarkoitettu 1) uuden hanke-esitysten, 2) hankeen jatkoaika- ja muutosesitystä ja 3) kesken hankkeen
LisätiedotDendrokronologian laboratorio 1996-1997
Rovaniemen tutkimusaseman Dendrokronologian laboratorio 1996-1997 Vuosikatsaus 1996 Vuosisuunnitelma 1997 Mauri Timonen Metsäntutkimuslaitos Rovaniemen tutkimusasema ---------------------------------------------------------------------------------
LisätiedotHANKE 3436 (Kari Mielikäinen): AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA TOTEUTUMINEN VUOSINA 2007-2009
Mauri Timonen 160409 HANKE 3436 (Kari Mielikäinen): AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA TOTEUTUMINEN VUOSINA 20072009 I AINEISTOT: 1. Lapin vuosilustoindeksi Tavoite. Männyn kasvun ilmastollisen vaihtelun (vuosien
Lisätiedot------------------- Kansikuvan seloste: Lapin lompolot kertovat muinaisesta ilmastosta.
1 Sisällysluettelo: 1. Toimeksianto...3 2. Cofecha Kinsys -ajoitusmenetelmä...4 3. Cofecha-taulukoiden tulkinta...4 4. Tulokset ja tarkastelua...5 5. Lisätiedot...5 ------------------- Kansikuvan seloste:
LisätiedotMETLA Hankkeen 2511 tulostoimintasuunnitelma vuodelle 2005. Lustia Osahanke 1. Versio 211104/MT
METLA Hankkeen 2511 tulostoimintasuunnitelma vuodelle 2005. Lustia Osahanke 1. Versio 211104/MT Osahanke 1 LUSTIA- LABORATO- RIOT 2511-01 vetäjä 11 Lustoaineistojen peruskäsittely 111 Vuotuiset mittaukset
LisätiedotVANHOJEN RAKENNUSTEN AJOITUKSIA
1 VANHOJEN RAKENNUSTEN AJOITUKSIA Dendrokronologian keinoin Mauri Timonen Rovaniemi 2000 ---------------------------------------------------------------------------------------------- Dendrokronologian
LisätiedotSuomen metsien kasvutrendit
Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja
LisätiedotIlmaston syklinen vaihtelu kylminä ja lämpiminä jaksoina
Mukailtu teksti eräästä myöhemmin julkaistavasta kirjasta Ilmaston syklinen vaihtelu kylminä ja lämpiminä jaksoina Puiden vuosilustoissa näkyvät niiden kasvuaikaiset ilmastotekijät Puiden vuosilustoihin
LisätiedotMitä vuosilustot kertovat ilmastosta?
Mauri Timonen: Mitä vuosilustot kertovat ilmastosta? Mitä vuosilustot kertovat ilmastosta? Puut kasvattavat joka vuosi uuden kartion muotoisen vaipan vanhan rungon ympärille. Kartion poikkileikkausta kutsutaan
LisätiedotLustia: Metlan lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke. Loppuraportti ja Vuoden 2006 seurantaraportti
1 Lustia: Metlan lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke Loppuraportti ja Vuoden 2006 seurantaraportti Mauri Timonen Rovaniemi Versio 1/2007-03-27 + jälkikommentit linkissä http://lustiag.pp.fi/lustia2004-2006.pdf
LisätiedotMETLAN LUSTOTUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
Liite 1: Metlan lustotutkimuksen kehittämissuunnitelma METLAN LUSTOTUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA I LUSTOTUTKIMUKSEN KEHITTÄMISJAKSOT 1970-2003 Metlan lustotutkimusta on kehitetty vuosina 1979-2002
LisätiedotOlemmeko matkalla uuteen lämpökauteen?
Olemmeko matkalla uuteen lämpökauteen? Suomalaisen lustotutkimuksen vuosi 2010 Suomalaisen lustotutkimuksen huipennus koetaan Rovaniemellä kesäkuussa 2010, jolloin noin 400 alan tutkijaa yli 40 maasta
LisätiedotLustotiedon kokoaminen arkistoihin ja asiantuntijajärjestelmiin. Mauri Timonen
Lustotiedon kokoaminen arkistoihin ja asiantuntijajärjestelmiin Mauri Timonen 3.4.2014 1 Tieto on osattava jäsentää kehitettäessä lustotietoa hyödyntävää asiantuntijajärjestelmää. Hyvän lähtökohdan 2 antaa
LisätiedotMetlan lustotutkimuksen suuret haasteet - Katsaus menneeseen ja tulevaan
1 Metlan lustotutkimuksen suuret haasteet - Katsaus menneeseen ja tulevaan Mauri Timonen Mauri Timonen 29.11.2006 Päivitetty 03082011 Lustia-hanke METLA 2 Sisältö 1 Puun muisti... 4 1.1 Puiden ajantieto...
LisätiedotDENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO EKOLOGIAN TUTKIMUSINSTITUUTTI BIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA, JOENSUUN YLIOPISTO
DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO EKOLOGIAN TUTKIMUSINSTITUUTTI BIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA, JOENSUUN YLIOPISTO Dendrokronologinen näyte FfY070J A mikroskoopilla mitattavana. Lappeenrannan Pallon ortodoksihautausmaan
LisätiedotMUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö
PUUNTUOTANTO JA ILMASTON MUUTOS Punkaharju 16.10.2008 Kari Mielikäinen M t ä t tki Metsäntutkimuslaitos l it Metla/Arvo Helkiö METSÄKUOLEMAN ENNUSTEET Terveysongelmat 1970- ja 1980 -luvuilla Vakava neulaskato
LisätiedotKäsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon
Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon tyvipätkä on osa pitemmästä noin 15 metrisestä aihkimännystä,
LisätiedotMitä luonto puhuu? Miesten saunailta Keravanjärvi Kari Mielikäinen
Mitä luonto puhuu? Miesten saunailta Keravanjärvi 10.4.2018 Kari Mielikäinen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maapallon ihmeiden ihmettelyä
LisätiedotLAPIN VUOSILUSTOINDEKSI 2006 KOOSTE JA TULKINTOJA
1 LAPIN VUOSILUSTOINDEKSI 2006 KOOSTE JA TULKINTOJA Mauri Timonen Rovaniemi Versio 1/2007-01-16 ladattavissa linkistä http://lustiag.pp.fi/mr2006_indeksit.pdf 2 LAPIN VUOSILUSTOINDEKSI 2006: KOOSTE JA
LisätiedotVuosilustokalenterit historiankirjoituksen apuna. Perusteet. II Ilmaston syklinen vaihtelu kylminä ja lämpiminä jaksoina
Vuosilustokalenterit historiankirjoituksen apuna. Perusteet. Mauri Timosen osittain mukailema ote Voitto Viinasen kirjasta Inarin Rajahistoria II, sivut 36-44: II Ilmaston syklinen vaihtelu kylminä ja
LisätiedotSUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015
Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan
LisätiedotDendrokronologinen ristiinajoitus - absoluuttinen ajoitusmenetelmä
Dendrokronologinen ristiinajoitus - absoluuttinen ajoitusmenetelmä SAMULI HELAMA. MATTI ERONEN JA MAURI TIMONEN Eri vuodenaikoina vallitsevien olosuhteitten selkeä poikkeavuus toisistaan aiheuttaa" puiden
LisätiedotLUSTIA 2005. Lustotutkimuksen laboratorio- ja ajantietohankee. Vuoden 2005 toimintasuunnitelma. Ver.10.12.2005. Mauri Timonen
1 LUSTIA 2005 Lustotutkimuksen laboratorio- ja ajantietohankee Vuoden 2005 toimintasuunnitelma Ver.10.12.2005 Mauri Timonen 2 ALKUSANAT...5 I LUSTOTUTKIMUKSEN KEHITTÄMISJAKSOT 1970-2003... 6 II LUSTOTUTKIMUKSEN
LisätiedotIlmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää
Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää METLA / MIL-tutkimusohjelma 2007-2012 Elina Vapaavuori METLA/Elina Vapaavuori: ILMASE -työpaja 06.11.2012 1 1 Nykyinen CO 2 pitoisuus, ~390 ppm, on korkeampi
LisätiedotVaikuttaako poronjäkäläpeitteen väheneminen männyn kasvuun?
Perjantai, 11.5.2007 Poronhoito ja muuttuva ympäristö -tutkimuksen loppuseminaari Rovakatu 2 (entinen valtuustosali) Rovaniemi 12:30 13:00 Marc Macias i Fauria, Helsingin yliopisto: Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen
LisätiedotKari Mielikäinen METLA Siperian lehtikuusi, ikä v. +
Kari Mielikäinen METLA Siperian lehtikuusi, ikä 100 000 v. + Metla/Mauri Timonen Ei yksiselitteistä määrittelyä, esimerkkejä: Vuosikymmeniä kestävä asteittainen ja alueellinen ilmaston muuttuminen (yleisin
LisätiedotOlvassuon luonnonpuiston paloselvitys Selvitys: Olvassuon alueen metsäpalohistoriasta huhtikuussa 2003
Olvassuon luonnonpuiston paloselvitys Selvitys: Olvassuon alueen metsäpalohistoriasta huhtikuussa 2003 Hannu Herva ja Rauno Ovaskainen, Metsäntutkimuslaitos Kolarin Tutkimusasema Kansikuva Olvassuon luonnonpuisto.
LisätiedotHANKERAPORTTI nro 2. Metsänkasvatuksen tutkimusosasto. Kasvunvaihtelun tutkimushanke (3042)
HANKERAPORTTI nro 2 Metsänkasvatuksen tutkimusosasto Kasvunvaihtelun tutkimushanke (3042) Kasvunvaihtelututkimuksen suuntaviivat Metlassa katsaus 7.1.1994 Mauri Timonen ja Kari Mielikäinen ---------------------------------------------------------------------------------
LisätiedotVEDENALAISEN METSÄNTUTKIMUKSEN MAAILMA
VEDENALAISEN METSÄNTUTKIMUKSEN MAAILMA Näyttely Kemin Kylähullutapahtumassa 1-2.8.1996 Mauri Timonen Rovaniemi 1996 ----------------------------------------------------------------------------------------------
LisätiedotEtsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:
Nimeni: Metsänrajat Tarkkailutehtävä linja-automatkalle Jos tulet Inariin etelästä, aloita tarkkailu Vuotsosta:Jos tulet Inariin pohjoisesta, aloita tarkkailu lähtöpaikastasi: Käytä värikyniä, jotta saat
LisätiedotLapin ilmastonmuutoksen tutkiminen metsänrajamännyn vuosilustoista
Näkymä Kukastunturin huipulta länteen Mauri Timonen Lapin ilmastonmuutoksen tutkiminen metsänrajamännyn vuosilustoista Mauri Timonen Katsaus Metlan puulustotutkimuksen nykytilaan Rovaniemen ja Kolarin
LisätiedotMetsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa
Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa Juha Honkaniemi Metsätuhot Suomessa Metsikön laatua alentavia tuhoja 25 % ja tuhoja kaiken kaikkiaan 47 % puuntuotannon metsämaan pinta-alasta (VMI10)
LisätiedotPuunäytteiden dendrokronologisen ajoittamisen (ristiinajoittamisen) perusideana on paikallistaa eri näytteistä saman kalenterivuoden lustot.
Puunäytteiden dendrokronologisen ajoittamisen (ristiinajoittamisen) perusideana on paikallistaa eri näytteistä saman kalenterivuoden lustot. Tieto siitä, että männyn kasvun minimitekijänä Lapissa on lämpötila
LisätiedotHuippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä
Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta
LisätiedotKolarin lustotutkimuksen kansainväliset
Kolarin lustotutkimuksen kansainväliset näkymät 2005 Työpaperi/ Mauri Timonen 10.01.2005 1 Kolarin lustotutkimus kansainvälisen ilmastonmuutostutkimuksen ensinäyttämönä I TUTKIMUSSUUNNITTELUA Kolarin metsänrajahankkeet
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
LisätiedotKotka, Hallan saari. Redutin alustava kenttäinventointi heinäkuu 2012
Kotka, Hallan saari. Redutin alustava kenttäinventointi heinäkuu 2012 FT Kari Uotila Muuritutkimus ky Tiivistelmä Kotkan Hallan saaressa oletetu redutin alueelle tehtiin heinäkuussa 2012 vanhemman kartta-aineiston
LisätiedotKolarin lustotutkimuksen haasteet
llliflfiwiiiu 404 140 0864 Puiden ajantieto Kolarin lustotutkimuksen haasteet Puut reagoivat herkästi kasvuympäristössä tapahtuviin muutoksiin, joiden aiheuttajina ovat esimerkiksi ilmasto, hakkuut, lannoitukset,
LisätiedotIlmaston muutokset kautta aikojen. - Onko menneisyys Lapin metsien tulevaisuuden peili?
1 Ilmaston muutokset kautta aikojen - Onko menneisyys Lapin metsien tulevaisuuden peili? Mauri Timonen Rovaniemi 2000 ----------------------------------------------------------------------------------------------
LisätiedotPelivaihtoehtoja. Enemmän vaihtelua peliin saa käyttämällä erikoislaattoja. Jännittävimmillään Alfapet on, kun miinusruudut ovat mukana pelissä!
Pelivaihtoehtoja Yksinkertaisin vaihtoehto: lfapetia voi pelata monella eri tavalla. Yksinkertaisimmassa vaihtoehdossa käytetään ainoastaan kirjainlaattoja. Pelilaudan miinusruudut ovat tavallisia ruutuja,
LisätiedotMAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA
1 MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA Lokakuu 2015 2 OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 9 tiedekuntaa 16 000 opiskelijaa 3 000 työntekijää Suomen suurimpia ja monitieteisimpiä yliopistoja Maailman pohjoisin maantieteen
LisätiedotLapin lääninhallituksen järjestämä ilmastonmuutosseminaari Sodankylän geofysiikan observatoriossa, Tähteläntie 62, Sodankylä
Mauri Timonen Lapin lääninhallituksen järjestämä ilmastonmuutosseminaari 16.11.2007 Sodankylän geofysiikan observatoriossa, Tähteläntie 62, Sodankylä Pekka Nöjd / 15:00-15:45 Mauri Timonen, Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas LUENNOT Luento Paikka Vko Päivä Pvm Klo 1 L 304 8 Pe 21.2. 08:15-10:00 2 L 304 9 To 27.2. 12:15-14:00 3 L 304 9 Pe 28.2. 08:15-10:00 4 L 304 10 Ke 5.3.
LisätiedotMuuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?
Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä
LisätiedotPROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus
PROFESSORILUENTO Professori Petteri Alho Hydrogeografia ja kaukokartoitus Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Petteri Alho pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa,
LisätiedotPROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia
PROFESSORILUENTO Professori Leila Koivunen Yleinen historia Humanistinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Leila Koivunen pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta
LisätiedotJos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään
Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-
LisätiedotJOENSUUN YLIOPISTO KARJALAN TUTKIMUSLAITOS, EKOLOGIAN OSASTO DENDROKRONOLOGIANLABORATORIO
JOENSUUN YLIOPISTO KARJALAN TUTKIMUSLAITOS, EKOLOGIAN OSASTO DENDROKRONOLOGIANLABORATORIO Lappeenrannan linnoitustyössä esiin tulleiden rantapaalujen iänmääritys, dendrokronologiset ajoitukset FIY2201-FIY2205.
LisätiedotNäckensborgin huvilan. ovenpielushirsien. dendrokronologinen ajoitus
3 Näckensborgin huvilan ovenpielushirsien dendrokronologinen ajoitus Mauri Timonen ja Tauno Luosujärvi Metsäntutkimuslaitos, Rovaniemen tutkimusasema Rovaniemi 1997 ----------------------------------------------------------------------------------------------
LisätiedotJulkaisufoorumi ja sen vaihtoehdot suomenkielisen julkaisutoiminnan näkökulmasta
Julkaisufoorumi ja sen vaihtoehdot suomenkielisen julkaisutoiminnan näkökulmasta Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) Ajankohtaista julkaisemisessa 23.3.2017 ESITYS 1. Julkaisufoorumi ja tasoluokat 2. Suomenkieliset
LisätiedotHankesuunnitelma Päiväys20.1.2007
METLA Hankesuunnitelma Päiväys20.1.2007 HANKESUUNNITELMA vuonna 2007 alkavalle hankkeelle 1. Hankkeen yleistiedot *Tunnus Toim.yks Aloitusv Lopetusv Vetäjä Tyyppi (tutkimus/yrt/eu/palveluhanke) 3436 VA
LisätiedotRAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009
RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 Muuttohaukan pesäpaikka: Kuva Tuomo Ollila 11.11.2009 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut
LisätiedotKasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä
Kasvu- ja tuotostutkimus tutkittua tietoa puiden kasvusta ja metsien kehityksestä Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Jari Hynynen Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys Miten kasvuympäristö ja
LisätiedotLapin lääninhallituksen järjestämä ilmastonmuutosseminaari Sodankylän geofysiikan observatoriossa, Tähteläntie 62, Sodankylä
Mauri Timonen Lapin lääninhallituksen järjestämä ilmastonmuutosseminaari 16.11.2007 Sodankylän geofysiikan observatoriossa, Tähteläntie 62, Sodankylä Pekka Nöjd / 15:00-15:45 Mauri Timonen, Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotDENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSATIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSATIETEIDEN TIEDEKUNTA ITA-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU
DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSATIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSATIETEIDEN TIEDEKUNTA ITA-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU L Espoon Pentalan saaristomuseon ranta-aitta 8.9.2010, Teij a Zetterberg
LisätiedotMetsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metla/Arvo Helkiö Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotKysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö
Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?
LisätiedotMetlan lustotutkimuksen suuret haasteet
1 2 Metlan lustotutkimuksen suuret haasteet Mauri Timonen Mauri Timonen 16.06.2006 Lustia-hanke, Metla 3 Sisällys: Puiden ajantieto... 5 Lapin mänty: luonnon järjestämä ilmastoasema... 5 Heikkisen haaste...
LisätiedotGeologiset tutkimusaineistot ympäristön tilan kuvauksessa ja analyysissä
Mauri Timonen GTK:n ja METLAn yhteispalaver 24.10.2008 Geologian tutkimuskeskuksessa Rovaniemellä Pekka Nöjd / Geologiset tutkimusaineistot ympäristön tilan kuvauksessa ja analyysissä Mauri Timonen Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotKUITUPUUN PINO- MITTAUS
KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan
LisätiedotSodankylän ja Kaarasjoen kuukausikeskiarvolämpötilasarjojen. vertailua
1 Mauri Timonen 12.2.2019 Sodankylän ja Kaarasjoen kuukausikeskiarvolämpötilasarjojen vertailua 2 Miksi tämä tarkastelu? Norjan puolella sijaitsevassa Kaarasjoella (saameksi Kárášjohka, norjaksi Karasjok)
LisätiedotI KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5
Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...
LisätiedotTietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010
Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,
LisätiedotKuva 1. Lapin metsänrajamännyn elävien puiden vuosilustoindeksin perusteella tehty Wavelet-analyysi (data ja taulukko). Arvo 1.0 vastaa indeksiä 100.
Kuva 1. Lapin metsänrajamännyn elävien puiden vuosilustoindeksin perusteella tehty Wavelet-analyysi (data ja taulukko). Arvo 1.0 vastaa indeksiä 100. Kuva 2. Metsänrajamännystä (elävien puiden aineisto)
LisätiedotMarcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies
Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-
LisätiedotMännyn ja kuusen kasvun vaihtelu Suomessa
Kari Mielikäinen, Mauri Timonen ja Pekka Nöjd Männyn ja kuusen kasvun vaihtelu Suomessa 1964 1993 Valtakunnan metsien viimeisimmät inventointitulokset osoittavat erityisesti kuusen kasvun alentuneen Lounais
LisätiedotSodankylä Joukhaisselän tuulipuiston alueen muinaisjäännösinventointi 2011.
1 Sodankylä Joukhaisselän tuulipuiston alueen muinaisjäännösinventointi 2011. Hannu Poutiainen Kustantaja: Lapin Vesitutkimus Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4
LisätiedotArkeologisen kenttädokumentoinnin koulutuksen mahdollisuudet ja haasteet 2010-luvulla. Esimerkkinä laserkeilaus historiallisen ajan kaivauskohteissa.
Arkeologisen kenttädokumentoinnin koulutuksen mahdollisuudet ja haasteet 2010-luvulla. Esimerkkinä laserkeilaus historiallisen ajan kaivauskohteissa. FT Kari Uotila kari.uotila@muuritutkimus.fi www.muuritutkimus.com
LisätiedotLÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille
LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,
LisätiedotMiksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia
Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia 1 SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia & aineistonhallinnan historia Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston
LisätiedotSIMO tutkimuskäytössä. SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy
SIMO tutkimuskäytössä SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy Alkuvaiheet SIMOn juuret Helsingin Yliopiston metsävarojen käytön laitoksella mahdollistivat ohjelmiston luontevan soveltamisen
LisätiedotPuulustot: ympäristömuutosten tietopankki
uulustot: ympäristömuutosten tietopankki Matti ronen jos kielin voisi kertoa näkönsä vanhat puut, ja meidän vaarat virkkoa ja meidän laaksot lausua, sanella salmein suut. Niin niistä useampi hyv ois todistamaan
LisätiedotJääkauden jälkeiset ilmaston muutokset ja niiden syyt puiden kertomina. Puut keräävät ilmastotietoa
Jääkauden jälkeiset ilmaston muutokset ja niiden syyt puiden kertomina Kari Mielikäinen, Kasvu- ja tuotostutkimuksen professori, Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Maapallon ilmaston päätekijät
LisätiedotTaimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu
Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Tutkimushankkeen loppuseminaari
Lisätiedot40VUOTISJUHLARETKEILY
METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN 40VUOTISJUHLARETKEILY PUNKAHARJUN HEINÄKUUN KOKEILUALUEESSA 1 PÄIVÄNÄ 1958 RETKEILY OHJELMA klo 8.30 10.00 Kahviaamiainen T ervehdyssanat 10.00 12.00 Retkeilyä 12.00 13.15 Kenttälounas
LisätiedotKuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa
Kuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa Marja Liisa Sutinen 2, Paavo Närhi 1, Maarit Middleton 1, Kari Mikkola 2, Matti Piekkari 1, Pekka Hänninen 1, Mauri Timonen 2, Raimo Sutinen 1 1 Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotKaksi kehittäjäädynaamiset
Kaksi kehittäjäädynaamiset kumppanit tutkimushankkeessa STKS:n syysseminaari 16.11.2018 Professori Petri Karonen Tietoasiantuntija Marja Kokko JYU. Since 1863. 20.11.2018 1 Lähtökohta Historia on kirjojen
LisätiedotVaikeavammaisten päivätoiminta
Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin
Lisätiedot9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni
9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan
LisätiedotROVANIEMEN KAATOPAIKAN GEOFYSIKAALISTEN JA GEOKEMIALLISTEN HAVAINTOJEN YHTEISISTA PIIRTEISTA
- - - Q/19/3612/94/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Erkki Lanne Pohjois-Suomen aluetoimisto 10.11.1994 TUTKIMUSRAPORTTI ROVANIEMEN KAATOPAIKAN GEOFYSIKAALISTEN JA GEOKEMIALLISTEN HAVAINTOJEN YHTEISISTA PIIRTEISTA
LisätiedotEri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.
LisätiedotKasvihuoneilmiön voimistuminen ja ympäristön
Tieteen tori Folia Forestalia 1996(3) Mauri Timonen Puun vuosilustot ilmastohistorian analyysissä Aikaperspektiivit Kasvihuoneilmiön voimistuminen ja ympäristön saastuminen ovat olleet pontimina ympäristömuutostutkimuksen
LisätiedotTekesin palvelut teollisuudelle
DM xx-2016 Tekesin palvelut teollisuudelle Nastolan Teollisuusryhmä 28.9.2017 Markku Mäkelä/Tekes Lahti Tekesin toimipisteet Suomessa Rovaniemi Kemi Oulu Jyväskylä Seinäjoki Vaasa Tampere Pori Turku Kajaani
LisätiedotCASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio
1 CASR tänään ja 5 vuoden päästä Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 2 Sisältö Terästutkimuskeskuksen lyhyt historia Terästutkimuskeskus tänään
LisätiedotHANKKEEN 3436 AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA SEN TOTEUTUMINEN VUOSINA , TULOKSIA SEKÄ MONITIETEINEN JATKOSUUNNITTELU
HANKKEEN 3436 AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA SEN TOTEUTUMINEN VUOSINA 2007 2009, TULOKSIA SEKÄ MONITIETEINEN JATKOSUUNNITTELU Mauri Timonen 160409 Sisältö I AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA SEN TOTEUTUMINEN
LisätiedotLustia: Metlan lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke
1 Lustia: Metlan lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke Vuoden 2006 seurantaraportti ja hankkeen itsenäisen osan loppuraportti Mauri Timonen Rovaniemi Version 1/2007-03-27 linkissä http://lustiag.pp.fi/lustia2004-2006.pdf
LisätiedotKainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2001-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt 2004 2008
LisätiedotSUOMEN METSIEN KASVUN LISÄÄNTYMISEN SYYT JA SEURAUKSET
SUOMEN METSIEN KASVUN LISÄÄNTYMISEN SYYT JA SEURAUKSET TUTKIMUSSUUNNITTELUA JA MAASTOTYÖT 2007: Kasvutrendimetsiköiden mittaukset Lapin vuosilustoindeksin mittaus Lapin 7640-vuotinen lustokalenteri Pulmankijärven
Lisätiedot