esitelmästä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "esitelmästä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute"

Transkriptio

1 esitelmästä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

2 Ilmastotutkija Cliff Harris ja meteorologi Randy Mann ovat löytäneet vähintään 75 ilmaston viilentymistä ja lämpenemistä viimeisten 4500 vuoden aikana. Tässä valossa myös ilmaston nykyiset lämpötilaheilahtelut kuuluvat samaan sarjaan, ollen siten osa ilmaston luontaista vaihtelua. Lämpötilojen vaihteluihin liittyy myös syklisyys, joka näkyy esimerkiksi metsänrajamännystä tehdyissä analyyseissä. Tämän ilmaston perusominaisuudeksi luokiteltavan tekijän unohtuminen ilmastomalleista on johtanut virhetulkintoihin sen suhteen, mikä on luontaista ja mikä ihmisen aikaansaamaa ilmastonmuutosta.

3 Heinäkuun lämpötila Karesuvannossa (ylempi kuva) ja siitä tehty Waveletanalyysi (alempi kuva). Analyysi viittaa vuoden syklisyyteen (punaoranssi vyöhyke). Valitettavasti lämpötilamittausten lyhyt aikajänne ( 130 v) ei anna mahdollisuutta testata syklin merkitsevyyttä tilastollisesti (vinoviivoitettu alue: ei tilastollista merkitsevyyttä 99 %:n tasolla).

4 Inarin Kyynelniemen 403-vuotiaan männyn vuosilustoindeksistä johdettu heinäkuun keskilämpötila. Mallina käytettiin Karasjoen ilmastomittausten heinäkuun keskilämpötilan (T7) ja Muotkanruoktun vuosilustoindeksin välistä riippuvuussuhdetta. Lämpötilan syklinen vaihtelu on hyvin samankaltaista kuin Karesuvannon lämpötilaesityksessä (edellinen dia). Sama näkyy myös Wavelet-kuvassa (dia 54).

5 Inarin Kyynelniemen 403- vuotiaan männyn vuosilustoindeksistä johdetun heinäkuun keskilämpötilan wavelet-esitys. Keskeisenä ja osittain tilastollisesti merkitsevänä näkyy vuoden syklisyys (punainen vyöhyke).

6 a) Spektrianalyysi Hale AMO Gleissberg b) Heinäkuun keskilämpötila metsänrajalla c) Aallokeanalyysi Kuvassa b on Lapin 7644-vuotisesta vuosilustoindeksistä Karasjoki Muotkanruoktu-mallilla (dia 31) johdettu heinäkuun keskilämpötila. Siitä tehty aallokeanalyysi (wavelet analysis) paljastaa eri aikoina vallinneet vaihtelevan pituiset sykliset (jaksolliset) lämpötilavaihtelut. Syklisyys rajoittuu pisteviivalaatikon rajoittamalle vuoden alueelle (kuva c). Punaiset pinnat, jotka kuvaavat tilastollisesti merkitsevimmät syklit, osoittavat ilmaston pysyneen pääpiirteissään samanlaisena viimeisten 7500 vuoden ajan, joskin vuosituhansien välillä on melkoisesti vaihtelua. On ilmeistä, että samat syklit vaikuttavat jatkossakin vähintäänkin paikallisena perusilmiönä. Tavanomainen spektrianalyysi (a) kertoo syklien keskimääräisten pituuden tarkasteltavana ajanjaksona. Lapin ilmastohistoriaa ovat jaksottaneet ainakin aurinkoperäiset Hale-sykli ( ~22 v) ja Gleissberg-sykli ( v). Myös merivesien lämpötilavaihteluun liittyvän AMO-syklin (~60 v) arvellaan olevan aurinkoperäistä. Syklit vaikuttavat esimerkiksi 50-vuotisessa aikaskaalassa tarkasteltuna jopa ±0.4 asteen verran, ja lyhyemmillä tasoitusjaksoilla sitäkin enemmän, Lapin kesänaikaiseen keskilämpötilaan (seuraava t kaksi diaa).

7 Männyn kasvun vaihtelua eri pituisin aikajäntein Metsänrajamännyn yli 7600-vuotisesta lustokalenterista laskettua vuosilustoindeksin vaihtelua eri pituisissa aikajänteillä. Rauhallisemmat ilmastojaksot merkitty katkoviivoilla.

8 Kuten edellä, mutta indeksit on muutettu heinäkuun lämpötiloiksi (50 vuoden FFTtasoitus, syklin pituus keskimäärin 87 v).

9 Ylempi kuva. Lapin 7644-vuotisesta vuosilustoindeksistä Karasjoki Muotkanruoktu-mallilla (dia 31) johdettu heinäkuun keskilämpötila. Esityksessä on huomioitu vuosikymmenten välinen vaihtelu, muttei sitä pidempiaikaisempaa vaihtelua, mikä tarkoittaa mm. keskiajan lämpökauden kohdalla noin puolen asteen lisäystä ja pikku jääkauden kohdalla puolen asteen vähentämistä kuvan lämpötiloista. Alempi kuva. Heinäkuun lämpötilan vaihtelua männyn metsänrajalla viimeisten 500 vuoden aikana. Vaihtelun haarukka riippuu käytetyn tasoitusjakson pituudesta ja tasoitusmenetelmästä. Tässä 11 vuoden tasoituksessa lämpötilavaihtelu on jopa 3 asteen luokkaa. Päätelmä. Huomioiden sekä vuosikymmenten että niitä pidempiaikaiset vaihtelut, luontaiset lämpötilavaihtelut selittävät vähintään saman, mitä ilmaston on esitetty lämmenneen 1900-luvulla ( 0.8 o C).

10 Edellistä päättelyä tukee tutkija Kari Mikkolan (Metla) Karesuvannon lämpötiloista laatima esitys, joka osoittaa kesäkausien lämpimien ja viileiden jaksojen noin vuotisen vaihtelun. Lämpimät jaksot (punaisimmat alueet) sattuvat vuosille ja eteenpäin. Viileät jaksot osuvat vuosien 1950 ja 1995 väliin sekä ennen vuotta Sama asia Wavelet-kuvana diassa 53. Edelliseen kuvaan viitaten, näyttäisi siltä, että myös nykyilmastossa näkyy vuosituhansien mittainen aikainen syklinen vaihtelu. Taustalla lienee Auringon aktiivisuuteen liittyväksi oletettu vuotinen Gleissberg-jakso. Auringon toimintaan liittyvä Gleissberg-rytmitys tarkoittaa sitä, että olemme siirtymässä seuraavaan viileämpään ilmastojaksoon. Samaan havaintoon on päätynyt myös Auringon aktiivisuuden vaihteluita tutkinut Pulkovan bservatiorin johtaja Khabibullo Abdussamatov. Puulustoista tehtyjen syklisyysanalyysien perusteella voidaan päätellä: Jos Auringon aktiivisuusvaihtelut kaikkine kerrannaisvaikutuksineen huomioitaisiin ilmastomalleissa, selittäisi ilmaston luontainen vaihtelu valtaosan (ellei kokonaankin) pohjoisella pallonpuoliskolla havaitun vajaan asteen lämpenemisen (tai oikeammin: syklisen lämpötilavaihtelun).

11 Eugene A. Vaganov Ilmastonmuutokset ja niiden syyt puulustojen ja muiden proksitietojen pohjalta

12 Professori Matti Eronen perusti 1990-luvun puolivälissä ADVANCE-10K-projektin yhteyteen suomalaisen tutkimusryhmän, jonka tehtävänä oli viimeistellä yli vuotinen Lapin metsänrajamännyn vuosilustokalenteri. Työn valmistuttua huomattiin kertyneen runsaasti sellaista materiaalia, joka kiinnosti alan tutkijoita laajemmaltikin. Kysynnän lisääntyessä päätimme perustaa 1990-luvun lopussa nettisivuston helpottamaan tiedonvaihtoa ja omaa työtämme. Lustia.fi-sivusto on muotoutunut useiden välivaiheiden kautta. Nykyisen nimensä se peri Metlan Lustia-hankkeelta. Sivusto on nykyään toki paljon muutakin kuin datanvälitysfoorumi, sillä siitä on kehittynyt suomalaisesta lustotutkimuksesta kansantajuisesti kertova kokonaisuus periaatteella jokaiselle jotakin. Lustia.fi-sivustoa tullaan vastaisuudessakin kehittämään. Työpöydällä on mm. lustotutkimukseen (dendrokronologiaan) suuntautuneen asiantuntijajärjestelmän kehittäminen. Lämpimästi tervetuloa vierailemaan sivustolla sekä myös Facebook-sivustoilla Lustia Finland ja Dendro Link. Sukella tämän sivuston syvyyksiin ja tule tutuksi suomalaisen lustotutkimuksen salojen kanssa! 12

Syklinen ilmasto. - näkökulmia erilaisten aikasarjojen valossa. Lustia-arkistodokumentti/Mauri Timonen (päiv

Syklinen ilmasto. - näkökulmia erilaisten aikasarjojen valossa. Lustia-arkistodokumentti/Mauri Timonen (päiv Syklinen ilmasto - näkökulmia erilaisten aikasarjojen valossa Lustia-arkistodokumentti/Mauri Timonen 27.3.2013 (päiv. 27.12.2015) 1. Yleistä ilmaston syklisyydestä - Syklisyyden esittelyä wiki-linkissä

Lisätiedot

Kuva 1. Lapin metsänrajamännyn elävien puiden vuosilustoindeksin perusteella tehty Wavelet-analyysi (data ja taulukko). Arvo 1.0 vastaa indeksiä 100.

Kuva 1. Lapin metsänrajamännyn elävien puiden vuosilustoindeksin perusteella tehty Wavelet-analyysi (data ja taulukko). Arvo 1.0 vastaa indeksiä 100. Kuva 1. Lapin metsänrajamännyn elävien puiden vuosilustoindeksin perusteella tehty Wavelet-analyysi (data ja taulukko). Arvo 1.0 vastaa indeksiä 100. Kuva 2. Metsänrajamännystä (elävien puiden aineisto)

Lisätiedot

Syklinen ilmasto näkökulmia erilaisten aikasarjojen valossa. Lustia-arkistodokumentti/Mauri Timonen (päiv )

Syklinen ilmasto näkökulmia erilaisten aikasarjojen valossa. Lustia-arkistodokumentti/Mauri Timonen (päiv ) Syklinen ilmasto näkökulmia erilaisten aikasarjojen valossa Lustia-arkistodokumentti/Mauri Timonen 27.3.2013 (päiv. 3.5.2013) 1. Yleistä ilmaston syklisyydestä - Syklisyystarkastelut voisi aloittaa vaikkapa

Lisätiedot

Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina

Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina Esitelmä Voitto Valio Viinasen Inarin rajahistoria II kirjan julkistamistilaisuudessa Inarin Siidassa 16.12.2006 Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina Mauri Timonen Metla, Rovaniemen tutkimusyksikkö Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Muinainen, nykyinen ja tuleva ilmasto vuosilustoista tulkittuna

Muinainen, nykyinen ja tuleva ilmasto vuosilustoista tulkittuna Mauri Timonen Muinainen, nykyinen ja tuleva ilmasto vuosilustoista tulkittuna Pekka Nöjd / Mauri Timonen Metsäntutkimuslaitos Tapaaminen Eduskunnassa 10.09.2008 Vers. 031207 Mauri Timonen 250-vuotias metsänrajamänty

Lisätiedot

Mauri Timonen LUSTIA -PROJEKTI

Mauri Timonen LUSTIA -PROJEKTI Mauri Timonen LUSTIA -PROJEKTI 2 Etelä Mauri Timonen 2012 Näkymä Inarin Iijärven pohjoispuolisilta Selkäjärviltä. Vielä niitä honkia humisee vai humiseeko? Näillä männyn metsänrajan yläpuolisilla kukkuloilla,

Lisätiedot

Mauri Timonen LUSTIA -PROJEKTI

Mauri Timonen LUSTIA -PROJEKTI Mauri Timonen LUSTIA -PROJEKTI 2 Etelä Mauri Timonen 2012 Näkymä Inarin Iijärven pohjoispuolisilta Selkäjärviltä. Vielä niitä honkia humisee vai humiseeko? Näillä männyn metsänrajan yläpuolisilla kukkuloilla,

Lisätiedot

Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi 2 Etelä Mauri Timonen 2012 Näkymä Inarin Iijärven pohjoispuolisilta Selkäjärviltä. Vielä niitä honkia humisee

Lisätiedot

Kari Mielikäinen METLA Siperian lehtikuusi, ikä v. +

Kari Mielikäinen METLA Siperian lehtikuusi, ikä v. + Kari Mielikäinen METLA Siperian lehtikuusi, ikä 100 000 v. + Metla/Mauri Timonen Ei yksiselitteistä määrittelyä, esimerkkejä: Vuosikymmeniä kestävä asteittainen ja alueellinen ilmaston muuttuminen (yleisin

Lisätiedot

Holoseenin ilmastonvaihtelut

Holoseenin ilmastonvaihtelut Mauri Timonen DENDROCHRONOLOGY HIGHLIGHTS: Holoseenin ilmastonvaihtelut Pekka Nöjd / Mauri Timonen, METLA, Rovaniemen yksikkö 09:00-15:00 Geofysiikan observatorion tutkijoiden vierailu Metlan Rovaniemen

Lisätiedot

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Sisältöä ACCLIM-skenaariot

Lisätiedot

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö PUUNTUOTANTO JA ILMASTON MUUTOS Punkaharju 16.10.2008 Kari Mielikäinen M t ä t tki Metsäntutkimuslaitos l it Metla/Arvo Helkiö METSÄKUOLEMAN ENNUSTEET Terveysongelmat 1970- ja 1980 -luvuilla Vakava neulaskato

Lisätiedot

Puunäytteiden dendrokronologisen ajoittamisen (ristiinajoittamisen) perusideana on paikallistaa eri näytteistä saman kalenterivuoden lustot.

Puunäytteiden dendrokronologisen ajoittamisen (ristiinajoittamisen) perusideana on paikallistaa eri näytteistä saman kalenterivuoden lustot. Puunäytteiden dendrokronologisen ajoittamisen (ristiinajoittamisen) perusideana on paikallistaa eri näytteistä saman kalenterivuoden lustot. Tieto siitä, että männyn kasvun minimitekijänä Lapissa on lämpötila

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Lapissa näkyvätkö muutokset sopeutuuko luonto?

Ilmastonmuutos Lapissa näkyvätkö muutokset sopeutuuko luonto? ISBN-13: 978-951-40-2000-1 (PDF) ISBN-10: 951-40-2000-6 (PDF) ISSN 1795-150X Ilmastonmuutos Lapissa näkyvätkö muutokset sopeutuuko luonto? Ari Nikula ja Martti Varmola (toim.) www.metla.fi Metlan työraportteja

Lisätiedot

Syyskylvön onnistuminen Lapissa

Syyskylvön onnistuminen Lapissa Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari 15.03.2012, Rovaniemi Syyskylvön onnistuminen Lapissa Mikko Hyppönen ja Ville Hallikainen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Dendrokronologialla aikaan kiinni Mauri Timonen. Mitä on dendrokronologia?

Dendrokronologialla aikaan kiinni Mauri Timonen. Mitä on dendrokronologia? Dendrokronologialla aikaan kiinni Mauri Timonen Mitä on dendrokronologia? Vuosilustot ovat luonnonarkisto, josta puiden elinvaiheet, vallinnut ilmasto ja kasvuympäristön muutokset ovat tietyin edellytyksin

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen Jakaumamallit MELA29:ssä MELA käyttäjäpäivä 11.11.29 Kari Härkönen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Aineistonmuodostuksessa useita vaihtoehtoisia

Lisätiedot

Olemmeko matkalla uuteen lämpökauteen?

Olemmeko matkalla uuteen lämpökauteen? Olemmeko matkalla uuteen lämpökauteen? Suomalaista lustotutkimusta vuoden 2010 jälkeen Iso-Syötteen suon reunalla kasvaa 500-vuotias luonnon ilmastoasema. Mauri Timonen Kotimaisen lustotutkimuksen huipennus

Lisätiedot

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan

Lisätiedot

Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla

Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla Ville Hallikainen Tutkimukseen osallistuneet: Ville Hallikainen, Mikko Hyppönen, Timo Helle, Eero Mattila, Kari Mikkola, Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Jääkauden jälkeiset ilmaston muutokset ja niiden syyt puiden kertomina. Puut keräävät ilmastotietoa

Jääkauden jälkeiset ilmaston muutokset ja niiden syyt puiden kertomina. Puut keräävät ilmastotietoa Jääkauden jälkeiset ilmaston muutokset ja niiden syyt puiden kertomina Kari Mielikäinen, Kasvu- ja tuotostutkimuksen professori, Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Maapallon ilmaston päätekijät

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011 Kari T. Korhonen VMI/Metla Valokuvat: E.Oksanen/Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Kari Mielikäinen 23.3.2012 JÄÄKAUDEN JÄLKEISET ILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUIDEN KERTOMINA

Kari Mielikäinen 23.3.2012 JÄÄKAUDEN JÄLKEISET ILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUIDEN KERTOMINA Kari Mielikäinen 23.3.2012 Dimensio JÄÄKAUDEN JÄLKEISET ILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUIDEN KERTOMINA Kari Mielikäinen Kasvu- ja tuotostutkimuksen professori Metsäntutkimuslaitos Vantaan toimintayksikkö

Lisätiedot

METLA Hankkeen 2511 tulostoimintasuunnitelma vuodelle 2005. Lustia Osahanke 1. Versio 211104/MT

METLA Hankkeen 2511 tulostoimintasuunnitelma vuodelle 2005. Lustia Osahanke 1. Versio 211104/MT METLA Hankkeen 2511 tulostoimintasuunnitelma vuodelle 2005. Lustia Osahanke 1. Versio 211104/MT Osahanke 1 LUSTIA- LABORATO- RIOT 2511-01 vetäjä 11 Lustoaineistojen peruskäsittely 111 Vuotuiset mittaukset

Lisätiedot

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta. Puun kosteus Hygroskooppisuus Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta. Tasapainokosteus Ilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta vastaa puuaineen tasapainokosteus.

Lisätiedot

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ACCLIM-hankkeen 2. osahankkeessa (T2) on arvioitu maaperän routakerroksen paksuuden muuttumista maailmanlaajuisten ilmastomallien lämpötilatietojen

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ

Lisätiedot

Suomen metsävarat 2004-2005

Suomen metsävarat 2004-2005 Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM 2011-12 Climate scenarios for Sectorial Research Ilmatieteen laitos Heikki Tuomenvirta, Kirsti Jylhä, Kimmo Ruosteenoja, Milla Johansson Helsingin Yliopisto,

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluvun muutos viimeisen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Kari Härkönen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä,

Lisätiedot

LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö

LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö LUONTAINEN UUDISTAMINEN Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsiä on uudistettu

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet. Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet. Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 13.1.2009 Epävarmuus ilmastoennusteissa Päästöskenaarioepävarmuus Ihmiskunnan tuleva käyttäytyminen Malliepävarmuus

Lisätiedot

HANKE 3436 (Kari Mielikäinen): AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA TOTEUTUMINEN VUOSINA 2007-2009

HANKE 3436 (Kari Mielikäinen): AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA TOTEUTUMINEN VUOSINA 2007-2009 Mauri Timonen 160409 HANKE 3436 (Kari Mielikäinen): AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA TOTEUTUMINEN VUOSINA 20072009 I AINEISTOT: 1. Lapin vuosilustoindeksi Tavoite. Männyn kasvun ilmastollisen vaihtelun (vuosien

Lisätiedot

Olemmeko matkalla uuteen lämpökauteen?

Olemmeko matkalla uuteen lämpökauteen? Olemmeko matkalla uuteen lämpökauteen? Suomalaisen lustotutkimuksen vuosi 2010 Suomalaisen lustotutkimuksen huipennus koetaan Rovaniemellä kesäkuussa 2010, jolloin noin 400 alan tutkijaa yli 40 maasta

Lisätiedot

Lapin lääninhallituksen järjestämä ilmastonmuutosseminaari Sodankylän geofysiikan observatoriossa, Tähteläntie 62, Sodankylä

Lapin lääninhallituksen järjestämä ilmastonmuutosseminaari Sodankylän geofysiikan observatoriossa, Tähteläntie 62, Sodankylä Mauri Timonen Lapin lääninhallituksen järjestämä ilmastonmuutosseminaari 16.11.2007 Sodankylän geofysiikan observatoriossa, Tähteläntie 62, Sodankylä Pekka Nöjd / 15:00-15:45 Mauri Timonen, Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

GLOBAL WARMING and cooling. Aurinko syytettynä, CO2 marginaali. Timo Niroma Ilmastofoorumi Toukokuu 2009

GLOBAL WARMING and cooling. Aurinko syytettynä, CO2 marginaali. Timo Niroma Ilmastofoorumi Toukokuu 2009 GLOBAL WARMING and cooling. Aurinko syytettynä, CO2 marginaali. Timo Niroma Ilmastofoorumi Toukokuu 2009 Viimeiset 10 vuotta Hadcrut3-aineisto (baseline 1961-1990): Vuosi 2008 oli kylmempi kuin vuosi

Lisätiedot

3.1. MITÄ TIEDÄ MME ILMÄSTON MUUTOKSISTÄ JÄ NIIDEN SYISTÄ PUU- LUSTOJEN JÄ MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJÄLTÄ?

3.1. MITÄ TIEDÄ MME ILMÄSTON MUUTOKSISTÄ JÄ NIIDEN SYISTÄ PUU- LUSTOJEN JÄ MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJÄLTÄ? VERSIO 8.6.2011/KM 3.1. MITÄ TIEDÄ MME ILMÄSTON MUUTOKSISTÄ JÄ NIIDEN SYISTÄ PUU- LUSTOJEN JÄ MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJÄLTÄ? Kari Mielikäinen, Mauri Timonen, Samuli Helama, Risto Jalkanen, Markus Lindholm,

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metla/Arvo Helkiö Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

ILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUULUSTOJEN JA MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJALTA

ILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUULUSTOJEN JA MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJALTA 1 ILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUULUSTOJEN JA MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJALTA Mauri Timonen Versio 25.04.12 Ladattavissa linkistä http://lustiag.pp.fi/data/mil/mil12.pdf 2 Sisällysluettelo Esipuhe...

Lisätiedot

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet Pohjois-Karjalassa Hannu Hirvelä, Metla Leena Kärkkäinen, Metla Helena Mäkelä, Metla Tuula Nuutinen, EFI/Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin kilpailukyky: näkemyksiä

Suomen metsäsektorin kilpailukyky: näkemyksiä Suomen metsäsektorin kilpailukyky: näkemyksiä Lauri Hetemäki Metsäalan strateginen ohjelma kilpailukykyselvitys, ohjausryhmän kokous 18.6.2009, TEM, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

2.1 Ilmastonmuutokset ja niiden syyt puulustojen ja muiden proksitietojen pohjalta

2.1 Ilmastonmuutokset ja niiden syyt puulustojen ja muiden proksitietojen pohjalta 2.1 Ilmastonmuutokset ja niiden syyt puulustojen ja muiden proksitietojen pohjalta Kari Mielikäinen, Mauri Timonen ja Samuli Helama Ilmastonvaihtelut jättävät jälkensä moniin kronologisesti tallentuviin

Lisätiedot

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Aleksi Lehtonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Johdanto sopimukset ja hiilitase 2. Nykyinen

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti

Lisätiedot

Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen väheneminen männyn kasvuun?

Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen väheneminen männyn kasvuun? Perjantai, 11.5.2007 Poronhoito ja muuttuva ympäristö -tutkimuksen loppuseminaari Rovakatu 2 (entinen valtuustosali) Rovaniemi 12:30 13:00 Marc Macias i Fauria, Helsingin yliopisto: Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen

Lisätiedot

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1. http://www.fmi.fi/acclim II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.211 TEHTÄVÄ: tuottaa ilmaston vaihteluihin

Lisätiedot

AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA KOKEMÄKI 12.11.2013

AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA KOKEMÄKI 12.11.2013 AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA MARTTI TIURI professori emeritus AALTO YLIOPISTO, Radiotieteen ja tekniikan laitos KOKEMÄKI 12.11.2013 Verkko-osoite: www.solarwindonearth.com RION YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOKOKOUS 1992:

Lisätiedot

ACCLIM II hankkeen yleisesittely

ACCLIM II hankkeen yleisesittely http://ilmatieteenlaitos.fi/acclim-hanke II hankkeen yleisesittely Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos -ilmastoseminaari 8.3.211 ISTO-ohjelman

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää METLA / MIL-tutkimusohjelma 2007-2012 Elina Vapaavuori METLA/Elina Vapaavuori: ILMASE -työpaja 06.11.2012 1 1 Nykyinen CO 2 pitoisuus, ~390 ppm, on korkeampi

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Olli Salminen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

VERSIO 01.02.2012 Final Kari Mielikäinen, Mauri Timonen ja Samuli Helama. Sisällysluettelo

VERSIO 01.02.2012 Final Kari Mielikäinen, Mauri Timonen ja Samuli Helama. Sisällysluettelo VERSIO 01.02.2012 Final Kari Mielikäinen, Mauri Timonen ja Samuli Helama Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Puut ilmaston ja ympäristömuutosten tulkkina... 3 21. Puun kasvu ja ilmastosignaali... 3 22.

Lisätiedot

Lapin lääninhallituksen järjestämä ilmastonmuutosseminaari Sodankylän geofysiikan observatoriossa, Tähteläntie 62, Sodankylä

Lapin lääninhallituksen järjestämä ilmastonmuutosseminaari Sodankylän geofysiikan observatoriossa, Tähteläntie 62, Sodankylä Mauri Timonen Lapin lääninhallituksen järjestämä ilmastonmuutosseminaari 16.11.2007 Sodankylän geofysiikan observatoriossa, Tähteläntie 62, Sodankylä Pekka Nöjd / 15:00-15:45 Mauri Timonen, Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA Tuulen voimakkuuden muutosarviot perustuivat periaatteessa samoihin maailmanlaajuisiin

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen Ilmastonmuutos Ari Venäläinen Maapallo on lämmennyt vuosisadassa 0.74 C (0.56 0.92 C). 12 kaikkein lämpimimmästä vuodesta maapallolla 11 on sattunut viimeksi kuluneiden 12 vuoden aikana. Aika (vuosia)

Lisätiedot

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM. 12 Climate scenarios for Sectoral Research. Tavoitteet

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM. 12 Climate scenarios for Sectoral Research. Tavoitteet Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM 2011-12 12 Climate scenarios for Sectoral Research Ilmatieteen laitos Heikki Tuomenvirta, Kirsti Jylhä,, Kimmo Ruosteenoja, Milla Johansson Helsingin

Lisätiedot

Tiedosto Muuttuja Kuvaus Havaintoväli Aikasarjan pituus. Intelin osakekurssi. (Pörssi-) päivä n = 20 Intel_Volume. Auringonpilkkujen määrä

Tiedosto Muuttuja Kuvaus Havaintoväli Aikasarjan pituus. Intelin osakekurssi. (Pörssi-) päivä n = 20 Intel_Volume. Auringonpilkkujen määrä MS-C2128 Ennustaminen ja aikasarja-analyysi 4. harjoitukset / Tehtävät Kotitehtävät: 3, 5 Aihe: ARMA-mallit Tehtävä 4.1. Tutustu seuraaviin aikasarjoihin: Tiedosto Muuttuja Kuvaus Havaintoväli Aikasarjan

Lisätiedot

Dendron Resource Surveys Inc. Arbonaut Oy Finnish Forest Research Institute University of Joensuu

Dendron Resource Surveys Inc. Arbonaut Oy Finnish Forest Research Institute University of Joensuu METLA Dendron Resource Surveys Inc. Arbonaut Oy Finnish Forest Research Institute University of Joensuu Northern Boreal Forest Information Products Based on Earth Observation Data (2005 2007) LocalMELA

Lisätiedot

ILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUULUSTOJEN JA MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJALTA

ILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUULUSTOJEN JA MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJALTA 1 2 ILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUULUSTOJEN JA MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJALTA Mauri Timonen Versio 1.12.2011 Ladattavissa linkistä http://lustiag.pp.fi/ilmulustot.pdf 3 Sisällysluettelo Esipuhe...

Lisätiedot

Suomen muuttuva ilmasto

Suomen muuttuva ilmasto Ilmastonmuutos ja rakentaminen Suomen muuttuva ilmasto Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ympäristö ja Yhdyskunta 2012 -messut Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä

Lisätiedot

Ilmastonmuutokset ja niiden syyt puulustojen ja muiden proksitietojen pohjalta

Ilmastonmuutokset ja niiden syyt puulustojen ja muiden proksitietojen pohjalta Käsikirjoitus Metlan ilmastonmuutoksen tutkimusohjelman loppuraporttiin, joka painetaan lähikuukausina. Sisältöön saattaa vielä tulla pieniä muutoksia. Ilmastonmuutokset ja niiden syyt puulustojen ja muiden

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

ILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUULUSTOJEN JA MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJALTA

ILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUULUSTOJEN JA MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJALTA 1 ILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUULUSTOJEN JA MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJALTA Mauri Timonen Versio 19.01.2012 Ladattavissa linkistä http://lustiag.pp.fi/mil11.pdf 2 Sisällysluettelo Esipuhe... 4 1.

Lisätiedot

Metsänomistusrakenteen muutos

Metsänomistusrakenteen muutos Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsänomistusrakenteen muutos Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi puh. 010 2112240 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?

Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä? Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä? Puupäivä, torstaina 27.10.2011 Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

ILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUULUSTOJEN JA MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJALTA

ILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUULUSTOJEN JA MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJALTA 1 ILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUULUSTOJEN JA MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJALTA Mauri Timonen Versio 30.12.2011 Ladattavissa linkistä http://lustiag.pp.fi/mil11.pdf 2 Sisällysluettelo Esipuhe... 4 1.

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

Hollannin malli ja sen soveltuvuus metsäalan politiikkaan

Hollannin malli ja sen soveltuvuus metsäalan politiikkaan Hollannin malli ja sen soveltuvuus metsäalan politiikkaan Lauri Hetemäki Miten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen? Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -hankkeen seminaari,

Lisätiedot

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Harri Hänninen Metsäntutkimuslaitos Metsätilojen koon ja rakenteen kehittämishanke Metsäpäivät 26.11.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon

Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon tyvipätkä on osa pitemmästä noin 15 metrisestä aihkimännystä,

Lisätiedot

Ajankohtaista metsänomistaja- ja suunnittelututkimuksessa

Ajankohtaista metsänomistaja- ja suunnittelututkimuksessa Ajankohtaista metsänomistaja- ja suunnittelututkimuksessa Metsäkeskusten ja Tapion Metsävaratoiminnon neuvottelupäivät, Laukaan Peurunka 27.5.2010 MMT Teppo Hujala Vanhempi tutkija, Metla Joensuu teppo.hujala[at]metla.fi,

Lisätiedot

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Juha Aaltonen @jkaalton Suomen ympäristökeskus Sää muuttuu, ilmasto muuttuu Sää kuvaa maapallon

Lisätiedot

Ilmaston muutokset kautta aikojen. - Onko menneisyys Lapin metsien tulevaisuuden peili?

Ilmaston muutokset kautta aikojen. - Onko menneisyys Lapin metsien tulevaisuuden peili? 1 Ilmaston muutokset kautta aikojen - Onko menneisyys Lapin metsien tulevaisuuden peili? Mauri Timonen Rovaniemi 2000 ----------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Tehtävät. 1. Ratkaistava epäyhtälöt. a) 2(4 x) < 12, b) 5(x 2 4x + 3) < 0, c) 3 2x 4 > 6. 1/10. Sukunimi (painokirjaimin)

Tehtävät. 1. Ratkaistava epäyhtälöt. a) 2(4 x) < 12, b) 5(x 2 4x + 3) < 0, c) 3 2x 4 > 6. 1/10. Sukunimi (painokirjaimin) 1/10 Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Yhteensä Pisteet (tarkastaja merkitsee) Kokeessa on kymmenen tehtävää, joista jokainen on erillisellä paperilla. Jokaisen tehtävän maksimipistemäärä on 6 pistettä. Ratkaise

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Luontokeskus Oskari 15.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Linnansaaren

Lisätiedot

Vesilinnut vuonna 2012

Vesilinnut vuonna 2012 Vesilinnut vuonna 2012 Runsaus ja poikastuotto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Luonnontieteellinen keskusmuseo käynnistivät vesilintujen laskennan vuonna 1986. Maastolaskennat on nyt tehty 27

Lisätiedot

Ilmaston syklinen vaihtelu kylminä ja lämpiminä jaksoina

Ilmaston syklinen vaihtelu kylminä ja lämpiminä jaksoina Mukailtu teksti eräästä myöhemmin julkaistavasta kirjasta Ilmaston syklinen vaihtelu kylminä ja lämpiminä jaksoina Puiden vuosilustoissa näkyvät niiden kasvuaikaiset ilmastotekijät Puiden vuosilustoihin

Lisätiedot

Sisällysluettelo. VERSIO 06.03.2012 Final (KARI M 4.4.2012, Mauri 11.4.2012Final) Kari Mielikäinen, Mauri Timonen ja Samuli Helama

Sisällysluettelo. VERSIO 06.03.2012 Final (KARI M 4.4.2012, Mauri 11.4.2012Final) Kari Mielikäinen, Mauri Timonen ja Samuli Helama VERSIO 06.03.2012 Final (KARI M 4.4.2012, Mauri 11.4.2012Final) Kari Mielikäinen, Mauri Timonen ja Samuli Helama Sisällysluettelo 2.1.1. Johdanto... 2 2.2.2. Puut ilmaston ja ympäristömuutosten tulkkina...

Lisätiedot

Finnish climate scenarios for current CC impact studies

Finnish climate scenarios for current CC impact studies Finnish climate scenarios for current CC impact studies Kirsti Jylhä Finnish Meteorological Institute Thanks to J. Räisänen (HY), A. Venäläinen, K. Ruosteenoja, H. Tuomenvirta, T. Kilpeläinen, A. Vajda,

Lisätiedot

LAPIN VUOSILUSTOINDEKSI 2006 KOOSTE JA TULKINTOJA

LAPIN VUOSILUSTOINDEKSI 2006 KOOSTE JA TULKINTOJA 1 LAPIN VUOSILUSTOINDEKSI 2006 KOOSTE JA TULKINTOJA Mauri Timonen Rovaniemi Versio 1/2007-01-16 ladattavissa linkistä http://lustiag.pp.fi/mr2006_indeksit.pdf 2 LAPIN VUOSILUSTOINDEKSI 2006: KOOSTE JA

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

Ulkoilututkimuksen käsitteitä ja mittareita luonnon virkistyskäytön tilastointi- ja seuranta-tutkimuksessa. Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen

Ulkoilututkimuksen käsitteitä ja mittareita luonnon virkistyskäytön tilastointi- ja seuranta-tutkimuksessa. Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Ulkoilututkimuksen käsitteitä ja mittareita luonnon virkistyskäytön tilastointi- ja seuranta-tutkimuksessa Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen,

Lisätiedot

Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit

Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit Kuhasaalis kg/vvrk Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven 55-6-65 mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit 21 215 K-S Kalatalouskeskus ry, Matti Havumäki Leppäveden kalastusalueen kalastonseuranata

Lisätiedot

Teijo Nikkanen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Teijo Nikkanen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute Teijo Nikkanen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Haapastensyrjän Rotupuisto Lopella 1980-luvun alussa Mäntsälän surukuusesta koristepuulajike

Lisätiedot

Ilmaston syklisen vaihtelun vaikutus Pohjolassa

Ilmaston syklisen vaihtelun vaikutus Pohjolassa Ilmaston syklisen vaihtelun vaikutus Pohjolassa Puulustotutkimus historiantutkimuksessa Voitto Valio Viinanen 1 Puulustotutkimuksesta vuodentarkkaa ilmastotietoa Dendrokronologia eli puulustotutkimus antaa

Lisätiedot

Ilmastonmuutos eri mittakaavatasoilla

Ilmastonmuutos eri mittakaavatasoilla Ilmastonmuutos eri mittakaavatasoilla Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kulttuuriympäristö ja ilmastonmuutos seminaari, Helsinki, 17.1.2018 Sää vai ilmasto? SÄÄ Sää on ilmakehän hetkellinen

Lisätiedot