Valteri. Lohipadon yksikkö, Myllytullinkatu 7, Oulu, p Merikartanon yksikkö, Lossikuja 6, Oulu, p.

Transkriptio

1 /KH

2 Valteri-koulu Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri / Lohipadon yksikkö, Myllytullinkatu 7, Oulu, p Merikartanon yksikkö, Lossikuja 6, Oulu, p

3 Valterin toimipisteet Mikael Mikkeli Mäntykangas Kuopio Onerva Jyväskylä Ruskis Helsinki Skilla Helsingfors Tervaväylä Oulu alkaen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, jonka yhteydessä toimii Valteri-koulu

4 Tervaväylän tausta Lohipadon erityiskoulu - raajarikkoisten hoidosta ja kasvatuksesta liikuntavammaisten ja neurologisesti sairaiden lasten ja nuorten opetukseen ja kuntoutukseen vuodesta 1891/1960/1968 Merikartanon koulu - Kuuromykkäin opetuksesta ja kasvatuksesta kuulovammaisten ja kielihäiriöisten sekä autismin spektrin lasten ja nuorten opetukseen ja kuntoutukseen vuodesta 1898

5 Toiminta-ajatus: Edistämme yhdessä kotikunnan kanssa tuen tarpeessa olevan koulunkäyntiä monialaisella asiantuntijuudella. Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Palvelut voivat kohdistua yksittäisten lasten ja nuorten tarpeisiin tai koko työyhteisön, kunnan tai alueen tarpeisiin.

6

7 Esimerkkejä palveluista tuen eri vaiheissa

8 Toiminta ja oppilaat Valteri Tervaväylän toiminta on valtakunnallista. Oppilaat ja asiakkaat tulevat pääosin Pohjois-Suomesta. Osa oppilaista asuu oppilaskodissa. Oppilaiden ja asiakkaiden erityisen tuen tarve aiheutuu ensisijaisesti: - kielellisistä erityisvaikeuksista - kuuroudesta tai vaikeasta huonokuuloisuudesta - liikuntavammaisuudesta liitännäisongelmineen - neurologisista sairauksista - autististen piirteiden aiheuttamista ongelmista - haastavasta käyttäytymisestä

9 Kuntoutus yksilöllisten tarpeiden mukaan Oppimista tukevaa kuntoutusta järjestetään oppilaille heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaan. Kuntouttava arki on johtavana ajatuksena koulun, kuntoutuksen ja oppilaskodin toiminnoissa. Tavoitteita toteutetaan moniammatillisella yhteistyöllä. Kuntoutuksen henkilöstö koostuu puhe-, toiminta- ja fysioterapeuteista, psykologeista, terveydenhoitajasta sekä erikoislääkäristä. Suurimmalle osalle koulun oppilaista tehdään kuntoutussuunnitelma

10 Asiakkaan / Oppilaan polku Yhteydenotto, joka tulee sivistystoimelta tai terveydenhuollolta Oppilaan tuki hänen lähiympäristöönsä järjestetään ja sitä arvioidaan yhdessä Tukijakso on tärkeä tuen muoto: 1-6 vko Voi olla yhtäjaksoinen tai hajautua koko lukuvuoden ajalle Monialainen, jossa oppilaalle tehdään kuntoutussuunnitelma Valterissa Ei ole paikkaan sidottu Oppilaan tuki hänen lähiympäristöönsä järjestetään ja sitä arvioidaan yhdessä Oppilas tulee määräaikaiselle oppilaspaikalle Valterikouluun Yhteydenotto, joka voi tulla myös huoltajilta tai esim. opettajalta Ohjauskäynti, jonka tekee esim. Valterin ohjaava opettaja ja/tai -kuntouttaja Vai seuraako yht.otosta lopulta kunnan eo-tuen/tai sen osan kehitysprosessi Valterin konsultoimana? Oppilaalle tehdään toimintakyvyn kuvaus (ICF) Oppimisen ja kuntoutumisen tuen järjestelyt tehdään yhteistyössä esim. lähikoulun kanssa Vai seuraako yht.otosta kunnan tarpeisiin räätälöity koulutuspaketti? Seuraako tästä koko koulun henkilöstön perehdyttäminen eotarpeisiin? Oppilas siirtyy omaan lähikouluun heti kun se on mahdollista

11 Toimintakykyarvio.fi / Avuntarpeen arviointi Kun halutaan tietoa siitä, mihin asioihin lapsi tarvitsee apua koulun arjessa Saadaan tietoa siitä, missä apua tarvitaan Oppitunnilla Välitunnilla Arjen toiminnoissa Keskeiset teemat: Keskittyminen, Oppiminen, Toiminnanohjaus, Vuorovaikutus, Kommunikointi, Tunteiden ilmaisu, Itsestä huolehtiminen (fyysinen avustaminen, valvonta ja ohjaus), Apuvälineiden käyttö, Motoriikka

12 Miten tehdään? Toimintakykyarvio.fi palvelun kautta Luodaan toimintakykyarvio, jossa arvioidaan oppilaan toimintakykyä ja avun tarvetta sähköisesti Palvelu tuottaa ja koostaa yhteisen näkemyksen toimintakyvystä ja avuntarpeesta kokonaisuutena Henkilökohtaisen avuntarpeen hyödyntäminen? Auttaa arvioimaan avun tarvetta ja suuntaamaan avustamisen resursseja oikeaan paikkaan ja aikaan lukuvuoden suunnittelussa Työnkuva avustamisen tehtävistä selkeytyy avustajalle ja opettajalle

13 /

14 /

15 /

16 Vaativa erityinen tuki ja VIP- verkosto Suomessa on noin oppilasta, jotka tarvitsevat vuosittain vaativaa erityistä tukea kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tueksi esi- ja perusopetuksessa. Voimassa olevan perusopetuslain (628/1998) lähtökohtana on, että opetus järjestetään ensisijaisesti oppilaan omassa lähikoulussa tai esiopetuksen järjestämispaikassa, johon kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki tuodaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama vaativan erityisen tuen kehittämisryhmälle suunnattu tehtävänanto kattoi sairaalaopetusyksiköiden, kuntien ja kuntayhtymien ja yksityisten laitos- ja erityiskoulujen tarjoaman opetuksen ja koulukäynnin kehittämisen /

17 Vaativa erityinen tuki ja VIP- verkosto Työryhmä esitti, että sairaalaopetusyksiköt, laitoskoulut, valtion koulukotikoulut, kunnalliset koulut, oppimis- ja ohjauskeskus Valteri sekä yliopistolliset ja muut erityispedagogiikan tutkimus- ja koulutusyksiköt luovat alueelliset yhteistyöverkostot. Toiminnan lähtökohtana on luoda ja kehittää varhaiskasvatuksen, esi-, perus- ja lisäopetuksen opetuksellisia rakenteita, toimintamuotoja ja -menetelmiä, jotka jatkumona takaavat laadukkaan ja oikea-aikaisen tuen oppilaalle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toiminnassa painotetaan ennaltaehkäisevää työotetta. Verkosto tukee lähikouluperiaatetta ja tavoitteena on tuoda oppimisen tuki oppilaan lähikouluun aina kun se on mahdollista sekä tukea opettajuutta /

18 Vaativa erityinen tuki ja VIP- verkosto OKM;n kehittämisryhmän loppuraportti valmistui elokuussa 2017 OKM asetti valtakunnallisen ohjausryhmän esi- ja perusopetukseen tammikuussa 2018 ajalle Ohjausryhmän tehtävänä on: 1. Asettaa keskeiset tavoitteet alueellisten kehittämis- ja yhteistyöverkostojen perustamiseksi mennessä 2. Tukea ja ohjata alueellisten verkostojen perustamista ja toimintaa 3. Seurata ja raportoida alueellisesta kehittämis- ja yhteistyöverkostojen toiminnasta ja kehittämistyöstä /

19 Vaativa erityinen tuki ja VIP- verkosto Alueelliset verkostot muodostuvat erityisvastuualueita (erva) ja Sote- uudistuksen yhteistyöalueita mukaillen OYS erva: Lappi Länsi-Pohja Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Kainuu Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus on yhdessä Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin kanssa käynnistämässä vaativan erityisen tuen VIP-ohjaus- ja palveluverkostoja Verkostojen kick-off- suunnittelupäivä pidetään Opetushallituksessa Päivän tavoite on antaa tietoa VIP-verkostoista sekä suunnitella toimintaa ja sen käynnistämistä /

20 KIITOS!