Aluevaiheen materiaalit III e. Kysymys- ja tehtävärunko/ pääkaupunkiseudun kunnat

Transkriptio

1 Aluevaiheen materiaalit III e Kysymys- ja tehtävärunko/ pääkaupunkiseudun kunnat

2 JOHDANTO Sisäasiainministeriö asetti kunta- ja palvelurakenneuudistus -hankkeen sen jälkeen, kun asia oli valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan käsiteltävänä. Hankkeen tavoitteena on, että nykyisin kuntien vastuulla olevat palvelut saavat riittävän vahvan rakenteellisen ja taloudellisen perustan niiden järjestämisen ja tuottamisen turvaamiseksi tulevaisuudessa siten, että palveluiden laatu ja vaikuttavuus, saavutettavuus ja tehokkuus sekä teknologinen kehittäminen on otettu huomioon. Hankkeessa mm. arvioidaan ja tehdään ehdotus kuntien vastuulla olevien palveluiden tarkoituksenmukaisista järjestämisvastuualueista. Tarkastelun kohteina ovat kuntajaotuksen muutokset ja kuntarajat ylittävä yhteistyö kaikilla aluetasoilla kunnista valtakunnantasolle saakka. Hankkeen asettamisen taustalla on kuntien toimintaympäristön kiihtyvä muutos. Julkisen talouden tasapainovaatimuksista on huolehdittava tilanteessa, jossa väestön ikärakenne muuttuu kansainvälisesti vertailtuna poikkeuksellisen nopeasti. Ikääntymisen myötä palvelutarpeet kasvavat erityisesti hoiva- ja hoitoalalla. Vastaavasti lasten ja oppilasikäluokkien määrä alenee. Pienenevien ikäluokkien myötä koulutusta on tärkeää kehittää niin, että entistä harvempi jää pois työvoimasta. Pitenevät työurat ja työelämän muutos edellyttävät aikuiskoulutukseen panostamista. Maan sisäinen muuttoliike ja väestön keskittyminen kasvualueille merkitsevät sitä, että alueelliset erot huoltosuhteessa kasvavat. Ikärakenteen muutos heijastuu myös työvoiman saatavuuteen. Globalisoituvassa maailmassa verokilpailu kiristyy, mikä on myös huomioitava palvelujen rahoitusta pohdittaessa. Samalla palveluiden käyttäjien koulutustason ja varallisuuden kasvaessa palveluihin kohdistuvat vaatimukset kasvavat. Kunta- ja palvelurakenneuudistus -hankkeen aluevaiheessa on tarkoitus käsitellä laajasti, avoimesti ja systemaattisesti kuntalaisten palveluita, niiden järjestämiseen liittyviä tulevaisuuden haasteita, muutosten välttämättömyyttä ja niitä toimenpiteitä, joilla näihin muutoksiin voidaan päästä. Prosessin tuloksena syntyy alueen näkemys näihin liittyvistä kysymyksistä. PÄÄKAUPUNKISEUDUN KUNNAT (4) Peruspalveluohjelmaa valmistelevan ministeriryhmän aluevaiheen linjauksissa ( ) kuvataan kolmen eri muutosmallin perusominaisuudet. Aluekuntamallin kuvauksessa todetaan, että Pääkaupunkiseudun alueella asia ratkaistaan erillisenä kysymyksenä. Pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun kuntien erityispiirteet vaikuttavat myös kahden muun mallin sisältöön. Esimerkiksi peruskuntamallin kuvauksessa esitetty kuntien väestömäärien vähimmäistaso, , on Helsingin seudun olosuhteisiin liian pieni. Käsittelyn systemaattisuuden varmistamiseksi on laadittu kysymys- ja tehtävärunko, joka on tarkoitus käydä järjestelmällisesti läpi. Lähtökohtana on se, että vaikka muualla Suomessa toteutuisikin jokin kolmesta esillä olevasta mallista - peruskuntamalli, piirimalli tai aluekuntamalli - niin Helsingin seudulla on sen erityisluonteensa vuoksi erityiset tarpeet ainakin oman sovellutuksen, mutta mahdollisesti kokonaan oman ratkaisumallin tai omien ratkaisumallien kehittämiseen.

3 Pääkaupunkiseutuun lasketaan mukaan neljä (4) kuntaa ja Helsingin seutuun neljätoista (14) kuntaa. Mallin kehittämisessä tärkeänä lähtökohtana on seudun kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen. Kysymys- ja tehtävärungon tavoitteena on jäsentää alueilla tehtävää valmistelutyötä ja raportointia. Tätä aineistoa hyödynnetään valtioneuvoston tulevien linjausten laadinnassa. Tämä kysymys- ja tehtävärunko lähetetään pääkaupunkiseudun neljälle kunnalle. Ottaen huomioon koko Helsingin seudun merkityksen pyydetään, että kysymys- ja tehtävärunko tuodaan käsittelyyn myös neljäntoista (14) kunnan yhteistyöfoorumeilla. Kysymys- ja tehtävärungon kolmas osio, joka koskee kuntien ja valtion välistä tehtävien jakoa, raportoidaan mennessä ja muut osiot mennessä mennessä pyydetään toimittamaan sisäasiainministeriön kuntaosastolle myös kaikki tärkeimmät kunta- ja palvelurakenteisiin liittyvät suunnitelmat, jotka on tehty viimeisten vuosien aikana. Raportit pyydetään toimittamaan sisäasiainministeriöön kuntaosastolle (PL 26, VALTIONEUVOSTO) sekä myös sähköisesti osoitteeseen ja tiedoksi Suomen Kuntaliittoon. Lisätietoja: Anne-Marie Välikangas, sisäasiainministeriö puh , Arto Koski, sisäasiainministeriö puh

4 1. ALUEEN KESKEISET ERITYISPIIRTEET 1.1 Mitä sellaisia erityispiirteitä ja kehityssuuntia vuoteen 2015 on alueellanne, jotka ovat merkittäviä alueenne kannalta? Erityispiirteet ja kehityssuunnat voivat liittyä esimerkiksi - kuntarakenteeseen ja palvelurakenteeseen, - työllisyyteen, väestön ikärakenteeseen, asukasluvun nettomuutokseen tai elinkeino- ja yritystoimintaan, - pendelöintiin, - saavutettavuuteen (matka-aika ja liikennejärjestelyt) tai kielisuhteisiin, - asunto- ja tonttitarjontaan, - kuntien henkilöstön eläköitymiseen ja uuden henkilöstön rekrytoimiseen, - maahanmuuttoon, - palvelumarkkinoiden kehittymiseen (kauppa-, majoitus-, ravitsemus, sosiaali-, terveyspalvelut jne.), 1.2. Mitä kuntien yhteistyöhön liittyviä hankkeita tai hyviä käytäntöjä alueellanne on meneillään? Näitä ovat esimerkiksi - käytössä olevat palvelutoimintoihin liittyvät kuntien hyvät yhteistyökäytännöt, ylikunnalliset, seudulliset tai maakunnalliset yhteistyöstrategiat, - palveluiden organisointiin liittyvät valtakunnallisesti merkittävät ja kiinnostavat hankkeet kunta-, seutukunta ja maakuntatasolla, - käynnissä olevat kuntien yhdistymiseen tähtäävät valmistelut tai selvittelyt. 2. MUUTOSMALLIN VALMISTELUOSIO 2.1. Millaisia kehittämishaasteita pääkaupunkiseudun neljällä kaupungilla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) on edessään vuosina ja minkälaisia toiminnallisia ja rakenteellisia ratkaisuja näihin haasteisiin vastaaminen vaatii? 2.2. Millaisia kehittämishaasteita Helsingin seudun neljällätoista (14) kunnalla on edessään vuosina ja minkälaisia toiminnallisia ja rakenteellisia ratkaisuja näihin haasteisiin vastaaminen vaatii? 2.3. Millaisia kehittämishaasteita muun Uudenmaan maakunnan kunnilla (11 kuntaa) on edessään vuosina ja minkälaisia toiminnallisia ja rakenteellisia ratkaisuja näihin haasteisiin vastaaminen vaatii?

5 3. KUNTIEN JA VALTION VÄLINEN TEHTÄVIENJAKO (Tämä osio 3 tulee saada valmiiksi mennessä) 3.1. Mitä kuntien tehtäviä olisi tarpeen siirtää valtion tehtäväksi? 3.2. Millaisia hyötyjä ja haittoja näette alueellanne syntyvän, jos ammattikorkeakoulutoiminta siirrettäisiin valtion tehtäväksi? 3.3. Millaisia hyötyjä ja haittoja näette alueellanne syntyvän, jos palo- ja pelastustoimi siirrettäisiin valtion tehtäväksi? Jos palo- ja pelastustoimi siirrettäisiin valtion tehtäväksi, niin miten ensihoito ja sairaankuljetus tulisi järjestää? 4. PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTTAMINEN Tarkastelkaa palveluiden järjestämistä ja tuottamista osiossa 2 laatimanne Helsingin seudun kunta- ja palvelurakenteen näkökulmasta! Sosiaali- ja terveystoimi Miten järjestäisitte alueellanne (kaksikielisillä alueilla kieliryhmittäin) 4.1. Ennaltaehkäisevät palvelut 4.2. Perusterveydenhuolto 4.3. Erikoissairaanhoito 4.4. Sosiaalihuolto 4.5. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjut 4.6. Sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalvelut (esim. erityisen vaativa erikoissairaanhoito) Opetus- ja kulttuuritoimi Miten järjestäisitte alueellanne (kaksikielisillä alueilla kieliryhmittäin) 4.7. Perusopetus 4.8. Lukiokoulutus ja toisen asteen ammatillinen koulutus 4.9. Ammattikorkeakoulutus (jos ei siirretä valtion tehtäväksi) Kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen palvelut

6 Tekninen toimi, elinkeinojen kehittäminen Miten järjestäisitte alueellanne Kaavoitukseen ja maankäytön suunnitteluun liittyvät palvelut Asumiseen liittyvät palvelut Liikenteeseen liittyvät palvelut Elinkeinopolitiikkaan ja alueelliseen kehittämiseen liittyvät palvelut/toiminnot Tekniset palvelut Ympäristönhoitoon ja -suojeluun liittyvät tehtävät (ilmanlaatu ja -suojelu, meluntorjunta, jätehuolto ja jätteen käsittely, vesihuolto, jätevedet, vesiensuojelu, virkistysalueet ja suojelualueet) Tuotantotavat Arvioikaa, mitä edellytyksiä alueellanne on ottaa käyttöön tilaaja-tuottajatoimintatapoja ja millä toimialoilla? Mitä malleja (esimerkiksi isäntäkuntamalli, kuntien yhteinen liikelaitos) näette hyväksi käyttää tilaajan ja tuottajan toiminnan järjestämisessä? Miten näitä tulisi mielestänne edelleen kehittää? Millaisia mahdollisuuksia näette kunnan ja yksityisen sekä kunnan ja kolmannen sektorin palvelutuotannon yhteistyön tehostamisessa alueellanne? Millaisia mahdollisuuksia näette kuntien ja valtion palvelutuotannon yhteistyön tehostamisessa alueellanne? Miten rahoitusvastuu tulisi järjestää? Pitäisikö piirimallissa ottaa rahoituksen perusteeksi väestöpohjan ohella myös tulopohja? Millaiset ovat alueellanne edellytykset kunnallisen toiminnan tuottavuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämiselle vuosina ? Hallinta ja ohjaus, kunnallinen demokratia Miten varmistetaan kansanvaltainen ohjaus ja edustuksellisen demokratian toimivuus? Millaiset olisivat alueellanne edellytykset kansalaisten suorille vaikuttamismahdollisuuksille? Arvioikaa alueenne kuntien kykyä menestyä kuntahenkilöstön saatavuuden turvaamisessa vuosina ? 5. KUNTA- JA MUUT ALUEJAOT 5.1. Onko kuntien rajoja syytä Helsingin seudulla tarkistaa? Jos olisi, miten ja millä perusteilla? 5.2. Onko seutukuntien rajoja syytä alueellanne tarkistaa? Jos olisi, miten ja millä perusteilla? 5.3. Onko maakuntanne rajaa syytä joiltakin osin tarkistaa? Jos olisi, miten ja millä perusteilla? 6. MALLIEN KEHITTÄMINEN 6.1. Miten kehittäisitte peruskuntamallia koko maan olosuhteisiin paremmin soveltuvaksi? 6.2. Miten kehittäisitte piirimallia koko maan olosuhteisiin paremmin soveltuvaksi? 6.3. Miten kehittäisitte aluekuntamallia koko maan olosuhteisiin paremmin soveltuvaksi? 6.4. Onko teillä esittää omaa muutosmallia, joka olisi käyttökelpoinen koko maassa?

7 Muu kehittäminen 6.5. Millä tavoin Helsingin seudulla on tarvetta tehostaa kansalaisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävää toimintaa? 6.6. Millä tavoin kuntien kehittämistä edistävä tutkimus- ja kehittämistoiminta tulisi alueellanne järjestää? 6.7. Mitä kuntien toimintaa koskevia valtion normeja pitäisi muuttaa ja miten? 6.8. Mitä kunnan toiminnassa sektorirajoihin perustuvia ja byrokratisoituneita toimintatapoja pitäisi muuttaa ja miten? 6.9. Mitä nykyisin kuntien ja valtion järjestämisvastuulla olevia palveluita voitaisiin supistaa tai siirtää jonkin muun tahon vastuulle? Onko muita näkökohtia, joita alueenne kokemuksen mukaan tulisi ottaa huomioon kunta- ja palvelurakennetta uudistettaessa?