Aluevaiheen materiaalit V. Koulutus-, kulttuuri-, vapaa-ajan ja liikuntatoimen palveluiden valmisteluryhmän tekemä vaihtoehtojen arviointi

Transkriptio

1 Aluevaiheen materiaalit V Koulutus-, kulttuuri-, vapaa-ajan ja liikuntatoimen palveluiden valmisteluryhmän tekemä vaihtoehtojen arviointi

2 Opetusministeriön valmisteluryhmä KOULUTUS-, KULTTUURI-, LIIKUNTA- JA NUORISOPOLITIIKAN TOIMIALAN PALVELUT - VAIHTOEHTOJEN ARVIOINTIA 1. Väestökehitys Viime vuosien suhteellisen vakaan kehityksen jälkeen tulee peruskoulun opiskelijamäärä vähenemään nopeasti vuodesta 2005 alkaen. Peruskouluikäisten määrä vähenee vuodesta 2005 vuoteen 2010 noin Vuoteen 2015 mennessä vähennys on noin Taulukko vuotiaiden määrä vuosina vuotiaat Vuosien 2005 ja 2010 välisellä jaksolla peruskouluikäisten ikäluokat pienenevät kaikissa maakunnissa. Vuosien 2010 ja 2015 välisellä jaksolla väheneminen kääntyy kasvuun tai pysähtyy Pohjois- Pohjanmaalla, Pirkanmaalla, Uudellamaalla ja Keski-Suomessa. Kainuussa peruskouluikäisten määrä vähenee kymmenen vuoden aikana 24,5 % ja Lapissa 21,4%. Nuorisoikäluokkiin kuuluvien ( vuotiaiden) määrä kasvaa noin vuodesta 2005 vuoteen Tämän jälkeen ikäluokat pienenevät nopeasti siten, että vuonna 2015 näihin ikäluokkiin kuuluvia on vähemmän kuin vuonna Taulukko vuotiaiden määrä vuosina vuotiaat Suuret ikäluokat eläköityvät lähivuosina. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on 17,4 % vuonna 2010 ja 20,5% vuonna Palvelujen turvaaminen - yleisiä näkökohtia Koulutuspalvelujen turvaaminen pienenevien ikäluokkien tilanteessa edellyttää kunta- ja/tai palvelurakenteen kehittämistä. Lähtökohtana kaikkia vaihtoehtoja arvioitaessa tulee pitää palvelun luonnetta ja palvelun saavutettavuutta asiakkaan näkökulmasta. Esi- ja perusopetuspalvelut ovat lähipalveluja. Toisen asteen koulutuksessa (lukio ja toisen asteen ammatillinen peruskoulutus) palvelujen laadun ja monipuolisuuden turvaaminen edellyttää palvelujen tarkastelua laajemmin. Tavoitteena on pääsääntöisesti alueellinen saavutettavuus. Kansalaisopistojen tarjontaa pitäisi pystyä järjestämään lähipalveluna. Ammattikorkeakoulutus on osa korkeakoululaitosta ja korkeakoulutuksen saavutettavuutta tarkastellaan korkeakoulualueittain. Yleisten kirjastojen palvelut, nuorisotyön palvelut, ohjatun liikunnan palvelut samoin kuin lähiliikuntapalvelut ja

3 yleisen kulttuuritoimen palvelut ovat asiakkaan näkökulmasta lähipalveluja. Taide- ja kulttuurilaitosten palvelut ovat osaksi lähipalveluja, osaksi alueellisia palveluja ja osaksi valtakunnallisia palveluja. Mallien vaikutuksia henkilöstön asemaan on syytä tarkastella erikseen mallien täsmentyessä. On välttämätöntä, että kunnissa jatketaan kuntarajat ylittävää yhteistyötä ja sen kehittämistä kunta- ja palvelurakenneuudistus-hankkeen rinnalla. Seuraavassa on arvioitu peruskuntamallia ja alue- ja lähikuntamallia opetusministeriön eri toimialoilla. Alue- ja lähikuntamallin arviointi on ollut jossain määrin ongelmallista, koska yksityiskohtien puuttuessa on osittain jouduttu turvautumaan oletuksiin. Piirimalli on rakennettu sosiaali- ja terveyssektorin lähtökohdista eikä sitä ole tässä käsitelty. 3. Koulutuspalvelut Peruskuntamalli - suurempi kuntakoko parantaa mahdollisuuksia koulutuspalvelujen järjestämistä koskevaan strategiseen suunnitteluun ja palvelujen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen - suuremmalla kunnalla on paremmat edellytykset hoitaa opetussuunnitelma- ja arviointityötä, suuremmat kunnat ovat myös pystyneet paremmin kehittämään laadunhallintajärjestelmiään - suuremmalla kunnalla on paremmat mahdollisuudet turvata ammattihenkilöstön saatavuus ja hyödyntää monipuolisesti henkilöstön osaamista - henkilöstön oikeudellinen asema on selkeä asukkaan kunta on liian pieni huolehtimaan yksin eräistä palveluista, esimerkiksi perusopetuksen erityisopetus ja oppilashuoltopalvelut, lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus vaatisivat kuntarajat ylittävää yhteistyötä Alue- ja lähikuntamalli - malli parantaa mahdollisuuksia koulutuspalvelujen järjestämistä koskevaan strategiseen suunnitteluun ja palvelujen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen - loisi paremmat edellytykset hoitaa opetussuunnitelma- ja arviointityötä ja kehittää laadunhallintajärjestelmiä - oletettavasti parantaisi mahdollisuuksia turvata ammattihenkilöstön saatavuus ja hyödyntää monipuolisesti henkilöstön osaamista, ei kuitenkaan lähikuntien hoidettavaksi jäävien/osoitettavien palvelujen osalta - mallista käytettävissä olevilla tiedoilla henkilöstön oikeudellinen asema näyttää epäselvältä (esim. onko henkilöstö palvelussuhteessa aluekuntaan vai kuntaan, miten henkilöstö näiden kesken jaetaan) - saattaa synnyttää päällekkäistä hallintoa - perusopetuksen järjestämisen erottaminen lukiokoulutuksen järjestämisestä ongelmallista (mm. yhteiset opettajat) - nykyiset järjestämisorganisaatiot (mm.kuntayhtymät) eivät välttämättä noudata aluekuntien rajoja -> olisi purettava täysin toimivia rakenteita - palvelujen järjestämisvastuu on kaukana palvelujen käyttäjästä -> haasteena kuntalaisten osallistumisen turvaaminen

4 Yhtä kuntaa laajempi organisatorinen yhteistyö - yhtä kuntaa laajempi organisointi on pääsääntönä ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakouluissa: ammatillisen koulutuksen järjestämisluvista ja ammattikorkeakoulujen toimiluvista merkittävä osa on annettu kuntayhtymille tai rekisteröidyille yhteisöille, joissa kunnilla merkittävä osuus - on ollut edellytyksenä palvelujen tarkoituksenmukaiselle järjestämiselle - mahdollistaa koulutuspalvelujen järjestämistä koskevaan strategiseen suunnitteluun ja palvelujen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen - hyvät edellytykset hoitaa opetussuunnitelma- ja arviointityötä ja kehittää laadunhallintajärjestelmiä - hyvät mahdollisuudet turvata ammattihenkilöstön saatavuus ja hyödyntää monipuolisesti henkilöstön osaamista - henkilöstön oikeudellisessa asemassa ei ongelmia kun kyseessä on järjestämis- tai toimilupaan perustuva yhteistyö - ongelmaksi voi muodostua rahoitusvastuun ja järjestämisvastuun etääntyminen sekä raskas hallinto, on joissain tapauksissa johtanut kirjaviin sopimus- ym. menettelyihin, jotka voivat jäykistää päätöksentekoa 4. Yleiset kirjastot Peruskuntamalli - suurempi kuntakoko parantaa mahdollisuuksia palvelujen järjestämistä koskevaan strategiseen suunnitteluun, rahoituspohjan turvaamiseen ja palvelujen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen - paikallisen tason tarpeista lähtevät palvelut voivat huonontua Alue- ja lähikuntamalli - malli parantaa mahdollisuuksia palvelujen järjestämistä koskevaan strategiseen suunnitteluun ja palvelujen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen - saattaa synnyttää päällekkäistä hallintoa 5. Nuorisotoimi ja liikuntatoimi Peruskuntamalli - suurempi kuntakoko parantaa mahdollisuuksia palvelujen järjestämistä koskevaan strategiseen suunnitteluun, rahoituspohjan turvaamiseen ja palvelujen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen - suuremmalla kunnalla on paremmat mahdollisuudet rekrytoida ammattihenkilöstöä - paikallisen tason tarpeista lähtevät palvelut voivat huonontua - paikallinen aktiivisuus voi vähentyä - voi synnyttää polarisaation Alue- ja lähikuntamalli

5 - malli parantaa mahdollisuuksia palvelujen järjestämistä koskevaan strategiseen suunnitteluun, rahoituspohjan turvaamiseen ja palvelujen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen - saattaa synnyttää päällekkäistä hallintoa - mikäli palvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuu on kaukana palvelujen käyttäjästä, edellyttää mallin toiminta, että huolehditaan rakenteista, jotka turvaavat kuntalaisten osallistumisen - saattaa lisätä asukkaiden passiivisuutta - kansalaisyhteiskunnan mahdollisuudet ja yhteistyö kolmannen sektorin kanssa voivat huonontua 6. Yleinen kulttuuritoimi Peruskuntamalli - suurempi kuntakoko parantaa mahdollisuuksia palvelujen järjestämistä koskevaan strategiseen suunnitteluun, rahoituspohjan turvaamiseen ja palvelujen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen - paikallisen tason tarpeista lähtevät palvelut voivat huonontua - paikallinen aktiivisuus voi huonontua Alue- ja lähikuntamalli - malli parantaa mahdollisuuksia palvelujen järjestämistä koskevaan strategiseen suunnitteluun, rahoituspohjan turvaamiseen ja palvelujen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen - saattaa synnyttää päällekkäistä hallintoa - mikäli palvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuu on kaukana palvelujen käyttäjästä, edellyttää mallin toiminta, että huolehditaan rakenteista, jotka turvaavat kuntalaisten osallistumisen - saattaa lisätä asukkaiden passiivisuutta 7. Taide- ja kulttuurilaitokset Peruskuntamalli - suurempi kuntakoko parantaa mahdollisuuksia palvelujen järjestämistä koskevaan strategiseen suunnitteluun, rahoituksen turvaamiseen ja palvelujen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen - paikallisen tason tarpeista lähtevät palvelut voivat huonontua - saattaa lisätä paikallisen tason passiivisuutta - lähtökohtaisesti laitokset palvelevat jo nyt väestöä laajemmalla kuin yhden kunnan alueella, jolloin väestömäärä on selvästi yli väestömäärä ei välttämättä riitä kaikkien taide- ja kulttuurilaitosten ylläpitämiseen Alue- ja lähikuntamalli - malli parantaa mahdollisuuksia palvelujen järjestämistä koskevaan strategiseen suunnitteluun, rahoituspohjan turvaamiseen ja palvelujen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen - saattaa synnyttää päällekkäistä hallintoa

6 - mikäli palvelujen järjestämisvastuu on kaukana palvelujen käyttäjästä, edellyttää mallin toiminta, että huolehditaan rakenteista, jotka turvaavat kuntalaisten osallistumisen - saattaa lisätä asukkaiden passiivisuutta.

7 KOULUTUS-, KULTTUURI-, NUORISO- JA LIIKUNTATOIMEN PALVELUT Opetusministeriön valmisteluryhmä Palvelu Rahoitusvastuu Järjestämisvelvollisuus Palvelun luonne asiakkaan näkökulmasta Palvelun järjestäminen Ehdotuksia palvelujen turvaamiseksi Esiopetus valtionosu us Kunnalla järjestämisvelvollisuus: voi järjestää itse, muiden kuntien kanssa tai hankkia muulta palvelujen tuottajalta vuotiaita lapsia: lähipalvelu Koulussa järjestettyyn esiopetukseen osallistuu 21% ja päivähoidossa järjestettävään 79% esiopetukseen osallistuvista lapsista - liittyy myös päivähoidon palveluverkkoon. ESI- JA PERUSOPETUS: ja/ tai - palvelujen järjestäminen nykyistä laajemmin yhteistyössä, yhteistyölle ei esteitä. Perusopetus valtionosu us Kunnalla järjestämisvelvollisuus: voi järjestää itse, muiden kuntien kanssa tai hankkia järjestämisluvan saaneilta vuotiaita lapsia: lähipalvelu - Opetus: kaikkia palveluja ei pystytä turvaamaan kaikissa kunnissa - Erityisopetus ja oppilashuoltopalvelut: erityisosaamista vaativia tehtäviä - peruspalvelujen arviointien mukaan palveluja ei pystytä kaikilta osin turvaamaan kaikissa kunnissa - palvelujen alueelliselle järjestämiselle ei ole estettä - muutetaan perusopetuslakia niin, että oppivelvollisella on kuntarajoista riippumatta oikeus käydä asuinpaikkansa lähinnä olevaa koulua.

8 Palvelu Rahoitusvastuu Järjestämisvelvollisuus/ järjestämislupa Palvelun luonne asiakkaan näkökulmasta Palvelun järjestäminen Ehdotuksia palvelujen turvaamiseksi Toisen asteen koulutus: lukiokoulutus ja ammatillinen peruskoulutus Vapaa sivistystyö: kansalaisopistot kunta tai muu ylläpitäjä, jolle valtionosuu s, valtio kunta tai muu ylläpitäjä, jolle valtionosuu s Järjestämislupa voidaan antaa kunnalle, kuntayhtymälle tai yksityiselle koulutuksen järjestäjälle. Myös valtio on koulutuksen järjestäjä. Lukiokoulutuksessa 90% opiskelijoista opiskelee kunnan oppilaitoksissa. Ammatillisessa peruskoulutuksessa 65% opiskelijoista opiskelee kuntayhtymien ja 21% kunnan, 18 % yksityisissä ja 1 % valtion oppilaitoksissa. Järjestäjistä 20 % on kuntia, 30 % kuntayhtymiä ja 49 % yksityisiä. Ylläpitämislupa, pääosa ylläpitäjistä kuntia tai kuntayhtymiä. Lukiokoulutuksessa mediaanialoitusikä on 16-vuotta ja ammatillisessa peruskoulutuksessa 18- vuotta: tavoitteena kohtuullinen alueellinen saavutettavuus. Lukiokoulutus: vähintään alueellinen palvelu. Ammatillinen koulutus: alueellinen ja osin valtakunnallinen palvelu. Työelämän tarve keskeinen lähtökohta koulutustarjonnan kohdentamisessa. Lähtökohtana paikalliset ja alueelliset sivistystarpeet: lähipalvelu, vähäisessä määrin verkko- ja etäopetusta. Lukiokoulutuksen järjestäjät ovat pääsääntöisesti kuntia ja siten samoja kuin perusopetuksen järjestäjät. Suurissa kunnissa sama järjestäjä järjestää perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta. Kolme kuntayhtymää järjestää sekä lukio- että ammatillista koulutusta. Lukioista alle 100 opiskelijan lukioita oli 18% ja yli 500 opiskelijan lukioita 10% vuonna Opiskelijoista 5% opiskeli alle 100 ja 24% yli 500 oppilaan lukioissa. 70% lukiolaisista opiskeli opiskelijan lukioissa. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjistä 30 % on alle 100 opiskelijan ja 23 % yli 1000 opiskelijan järjestäjiä. Opiskelijoista 3 % opiskeli alle 100 opiskelijan ja 74 % yli 1000 opiskelijan järjestäjän koulutuksessa. 249 kuntaa, kuntayhtymää tai yksityistä ylläpitäjää LUKIOKOULUTUS JA AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS, KANSALAISOPISTOT: ja/ tai - palvelujen järjestäminen nykyistä laajemmin yhteistyössä, yhteistyölle ei esteitä - palvelujen alueelliselle järjestämiselle ei ole estettä. - ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjäkentän kokoaminen palvelukyvyn turvaamiseksi ja koulutuksen tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi

9 Palvelu Rahoitusvastuu Järjestämisvelvollisuus Palvelun luonne asiakkaan näkökulmasta Palvelun järjestäminen Ehdotuksia palvelujen turvaamiseksi Yleiset kirjastot valtionosuus kunnan tehtävänä laissa tarkoitettujen kirjasto- ja tietopalveluiden järjestäminen lähipalvelu (lähinnä asiointiin liittyvät verkko- ja mobiilipalvelut myös etäpalveluna) 412 kunnallista kirjastolaitosta, toimipaikkoja 957 ja kirjastoautoja yhteistyön lisääminen kuntien kesken (ks. muutosehdotus valtionosuus myös kuntayhtymälle) Nuorisotoimi valtionosuus kunnan toimialaan kuuluu nuorisotyö nuorisotyö lähipalvelu nuorisopolitiikka alueellista ja valtakunnallista kunta tukee paikallistason nuorisoyhdistyksiä ja muita nuorisoryhmiä - ei estettä tuottaa palveluja alueellisesti - parannetaan yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa

10 Palvelu Rahoitusvastuu Järjestämisvelvollisuus Palvelun luonne asiakkaan näkökulmasta Palvelun järjestäminen Ehdotuksia palvelujen turvaamiseksi Yleiset kirjastot valtionosuus kunnan tehtävänä laissa tarkoitettujen kirjasto- ja tietopalveluiden järjestäminen lähipalvelu (lähinnä asiointiin liittyvät verkko- ja mobiilipalvelut myös etäpalveluna) 412 kunnallista kirjastolaitosta, toimipaikkoja 957 ja kirjastoautoja yhteistyön lisääminen kuntien kesken (ks. muutosehdotus valtionosuus myös kuntayhtymälle) Nuorisotoimi valtionosuus kunnan toimialaan kuuluu nuorisotyö nuorisotyö lähipalvelu nuorisopolitiikka alueellista ja valtakunnallista kunta tukee paikallistason nuorisoyhdistyksiä ja muita nuorisoryhmiä - ei estettä tuottaa palveluja alueellisesti - parannetaan yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa

11 Palvelu Rahoitusvastuu Järjestämisvelvollisuus/ järjestämislupa Palvelun luonne asiakkaan näkökulmasta Palvelun järjestäminen Ehdotuksia palvelujen turvaamiseksi Liikuntatoimi Yleinen kulttuuritoimi valtionosuus myös harkinnanvaraisia avustuksia esim. liikuntapaikkarakentamiseen valtionosuus kunnalla yleinen toimintavelvoite liikunnan edistämiseksi kunnan tehtävä edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa ohjatun liikunnan palvelut samoin lähiliikuntapaikat lähipalvelua; uimahallit ja suuret liikuntatilat alueellisia palveluja lähipalvelu kuntien järjestämä ohjattu liikunta ja kuntien omistamat liikuntapaikat, ostopalveluja liikuntapaikkojen hoidossa yksityiseltä sektorilta liikuntapalveluja järjestävät myös kolmas sektori ja yksityiset yritykset, kunnan avustukset paikallisille liikuntaseuroille palveluja (taiteen harrastus, taidepalveluiden tarjonta, kotiseututyö, paikallinen kulttuuriperinne) järjestävät kunnat - uudenlaisia palvelujen tuottamistapoja sekä yhteistyössä kuntien kuin kuntien ja yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhdistysten kanssa samoin kuin muiden hallintokuntien kanssa - palveluja järjestävät kunta tai kunnat yhdessä tai tarvittaessa kolmannen sektorin kanssa Taide- ja kulttuurilaitokset valtionosuus, kunnallinen rahoitus ei järjestämisvelvollisuutta, ministeriön päätös pääsystä valtionosuuden piiriin ja henkilötyövuosista osa lähipalvelu, osa alueellista palveluja ja osa valtakunnallista palvelua palveluja järjestävät kunnat ja yksityiset yhteisöt - tavoitteena ylläpitää valtakunnallisesti kattavaa taidelaitosverkkoa - palveluja järjestetään lähipalveluina, alueellisina ja valtakunnallisina