KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUS / RAPORTTI

Transkriptio

1 Sisäasiainministeriön kuntaosasto PL VALTIONEUVOSTO KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUS / RAPORTTI 1. KUNTIEN JA VALTION VÄLINEN TEHTÄVIENJAKO 1.1 Mitä tehtäviä olisi tarpeen siirtää valtion tehtäväksi? Vaikuttavatko eri mallit (peruskuntamalli, piirimalli, aluekuntamalli) tarpeeseen siirtää tehtäviä valtiolle? Lapin maakunta esittää, että seuraavat tehtävät siirretään valtion hoidettavaksi ja valtion rahoitusvastuulle: SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO: Elatustuen siirto Kelalle ja valtion rahoitusvastuulle Lasten kotihoidon tuen siirto Kelalle ja valtion rahoitusvastuulle Tuomitsematta jätettyjen väkivaltarikollisten eristämis- ja hoitovastuu sekä rahoitusvastuu Kunnan harkinta on vähäistä. MUUT: Yleinen edunvalvonta valtion hoidettavaksi ja valtion rahoitusvastuulle Kuluttajaneuvonta valtion hoidettavaksi ja valtion rahoitusvastuulle Talous- ja velkaneuvonta valtion hoidettavaksi ja valtion rahoitusvastuulle Elintarvikevalvonta valtion hoidettavaksi ja valtion rahoitusvastuulle Tehtävien keskittäminen oikeusaputoimistoihin parantaisi asiakkaiden palveluja. Eri malleilla ei ole vaikutusta.

2 Ylikunnallisten ja seudullisten moottorikelkkareittien, valtakunnallisten retkeilyreittien sekä veneväylien ja kalasatamien rakentaminen ja ylläpito. Reitit ovat tärkeitä elinkeinopoliittisesti sekä turvallisuuden ja logistiikan kannalta. Lapin maakunta esittää, että seuraavien tehtävien rahoitusvastuu siirretään valtiolle: SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO: Erityisen kallis sairaanhoito Erityisen kalliit päihdehoidot ja kuntoutukset Ulkomailla kotipaikan omaavien terveydenhuolto Sairaalabakteerin aiheuttamat erityiskustannukset Pelastushelikopteritoiminta Erityisen kalliit vaikeavammaisten hoidot ja palvelut Kunnan harkinta on vähäistä. Em. hoidot ja palvelut ovat lailla säädettyjä. Kustannusvaihtelut ovat suuria kunnittain ja vuosittain, etenkin pienillä kunnilla on suuria vaikeuksia suoriutua velvoitteistaan. Kansalaisilla tulee olla samantasoiset palvelut koko maassa. Eri malleilla ei ole vaikutusta. MUUT: Saamenkieliset palvelut

3 1.2 Millaisia hyötyjä ja haittoja näette alueellanne syntyvän, jos ammattikorkeakoulutoiminta siirrettäisiin valtion tehtäväksi? Vaikuttavatko eri mallit hyötyihin ja haittoihin? Jos vaikuttavat, niin miten? Lapin maakunta katsoo, että ammattikorkeakoulutoimintaa ei tule siirtää valtion tehtäväksi. Lailla säädetyt ammattikorkeakoulun tehtävät ovat opetus, aluekehitys ja soveltava tutkimus. Kaikki nämä tehtävät sisältävät kiinteän yhteyden työelämään ja alueen elinkeinotoimintaan. Jos ammattikorkeakoulutoiminta siirrettäisiin valtion tehtäväksi, olisi todennäköistä, että yhteys alueen elinkeinotoimintaan heikkenisi. Lisäksi olisi uhkana, että yhteistyö alueen ammatillisen koulutuksen kanssa vaikeutuisi ja sen johdosta vähenisi. Kiinteistöihin ja henkilöstöön liittyvät asiat muodostaisivat suuren ja ongelmallisen kokonaisuuden. Asioiden selvittäminen ja niistä sopiminen edellyttäisi pitkän ja paljon resursseja vaativan työn. Ammattikorkeakoulutoiminnan siirtäminen valtion tehtäväksi tehostaisi ja yhtenäistäisi korkeakoululaitoksen kokonaisohjausta. Myös toimipisteverkkoa voitaisiin paremmin rationalisoida. Lapin yliopistolla ja ammattikorkeakoululla on kummallakin sekä opetukseen, aluekehitykseen ja soveltavaan tutkimukseen liittyviä tehtäviä sekä niihin liittyvä maakuntaan hajautettu palveluverkko. Sekä yliopiston että ammattikorkeakoulun aluekehitystyön vahvistamiseksi tulisi näistä oppilaitoksista tai niiden osista kehittää toiminnallinen kokonaisuus, jossa voi olla myös erilaisia rahoitus- ja omistuspohjia. Kehittämistyössä tulee edellä mainittujen oppilaitosten olla hyvin tiiviisti mukana. Eri malleilla ei ole vaikutusta.

4 1.3 Millaisia hyötyjä ja haittoja näette alueellanne syntyvän, jos palo- ja pelastustoimi siirrettäisiin valtion tehtäväksi? Vaikuttavatko eri mallit hyötyihin ja haittoihin? Jos vaikuttavat, niin miten? Jos palo- ja pelastustoimi siirrettäisiin valtion tehtäväksi, niin miten ensihoito ja sairaankuljetus tulisi järjestää? Lapin maakunta katsoo, että palo- ja pelastustoimi voitaisiin siirtää valtion tehtäväksi, mutta kuitenkin tulee huolehtia siitä, että hyödynnetään valtion turvallisuusviranomaisten yhteistyöstä saatavat synergiaedut. siirtäminen ei vähennä kuntien valtionosuuksia enempää kuin sen määrän, minkä valtio nykyisin maksaa kunnille palo- ja pelastustoimen tehtävien hoitamisesta. valtio lunastaa kunnilta palo- ja pelastustoimen käytössä olevat kiinteistöt ja kaluston käyvästä arvosta. varmistetaan vapaapalokuntatoiminnan jatkuminen ja kansalaisläheisyys. Edellisestä palo- ja pelastustoimen uudistuksesta ei ole vielä saatu sen hyviä puolia käyttöön, joten valtiollistamisen hyötyjä ja haittoja on vaikea arvioida. Raportin liitteessä nro 1 esitetään joitakin näkemyksiä hyödyistä ja haitoista Eri malleilla ei ole olennaista merkitystä arvioitaessa palo- ja pelastustoimen valtiollistamisen etuja ja haittoja. Tosin Lapissa palo- ja pelastustoimi hoidetaan jo nyt maakunnallisesti.

5 Ensihoito ja sairaankuljetus: Lapin maakunta esittää, että ensihoitoa ja sairaankuljetusta ei siirretä valtion hoidettavaksi. Sairaankuljetus ja ensihoito kuuluvat kuntien terveydenhuollon lakisääteisiin järjestämisvelvoitteisiin ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan. Pelastusasetuksen mukaan alueen pelastustoimi tuottaa sairaankuljetus-, ensihoito- ja ensivastepalveluja, jos terveydenhuoltoviranomaisten kanssa siitä on sovittu. Perussopimuksen mukaan Lapin pelastuslaitos voi tuottaa näitä palveluja. Sopimuspalokunnissa on kehitetty ensivastetoimintaa ja sitä, samoin kuin varasairaankuljetusta, pelastuslaitos hoitaa muutamilla paikkakunnilla. Ensivastetoiminta tarkoittaa sitä, että palokunnan yksiköt hoitavat paikan päällä tarvittavan esiavun ennen potilaan mahdollista siirtämistä hoitopaikkaan. Palokunnilla on mahdollisuus huolehtia ensivastetoiminnasta nykyistä laajemmin, kunhan asiasta sovitaan terveyskeskusten kanssa. Tämän palvelun järjestäminen on erityisen tärkeää harvaan asutuilla alueilla ja matkailun sesonkikausina. Maastopelastus- ja maastosairaankuljetustehtävät ovat entistä suurempi osa palokuntien tehtäviä erityisesti matkailukeskusten lähistöillä. Ensihoito ja sairaankuljetus voidaan hoitaa siis nykyisillä periaatteilla, vaikka palo- ja pelastustoimi siirrettäisiinkin valtion tehtäväksi. Ensihoito ja sairaankuljetus ovat osa perusterveydenhuoltoa ja on tarkoituksenmukaista, että näiden tehtävien osalta järjestämisvastuu on kunnalla. LAPIN LIITTO Jorma Winter Koordinaatiotyöryhmän vpj. Esko Lotvonen Maakuntajohtaja

6 1 (2) Liite nro PALO- JA PELASTUSTOIMEN TEHTÄVIEN SIIRTÄMINEN VALTIOLLE Palo- ja pelastustoimen valtiollistaminen antaa mahdollisuuden tarkastella sisäisen turvallisuuden organisaatiota (rajavartiolaitos, poliisi, puolustusvoimat, hätäkeskuslaitos) keskitetysti valtion näkökulmasta. Puolustusvoimia lukuun ottamatta muut toimivat jo sisäasiainhallinnon alaisuudessa. Palo- ja pelastustoimen valtiollistamisen hyötyjä: mahdollistaa eri turvallisuusviranomaisten tiiviin yhteistyön ja lisää valmiuksia vastata tehokkaasti kansallisiin ja kansainvälisiin haasteisiin. mahdollistaa sisäisten turvallisuuspalveluiden kaikenkattavan uudistamisen / keskittämisen, parhaat valtiolliset käytännöt. hankintoja voidaan keskittää ja tehostaa. tietohallinnon (ohjelmat, verkot, palvelut) päällekkäisyyksiä voidaan purkaa ja yhdenmukaistaa järjestelmät. mahdollistaa yhtenäisen sopimuspolitiikan suhteessa vakinaiseen henkilöstöön ja sopimuspalokuntiin. mahdollistaa yhdenmukaisen henkilöstöpolitiikan. mahdollisuus yhtenäisiin palvelukäytäntöihin eri puolilla maata. tukipalvelut voidaan organisoida tehokkaammin (talous- ja henkilöstöhallinto voidaan keskittää yhteen palvelukeskukseen). aluejako voidaan tehdä tarkoituksenmukaiseksi (nyt 22 aluetta, optimi voisi olla aluetta). Palo- ja pelastustoimen valtiollistamisen haittoja: muutos on suuritöinen ja jatkuvat suuret muutokset rasittavat henkilöstöä. valtiollisesta pelastuslaitoksesta ja pelastusvirastosta ei ole esitetty mallia, johon nykyistä järjestelmää voisi verrata (hyödyt haitat).

7 2 (2) maakunnallisten ja paikallisten olosuhteiden tuntemus ja yhteistyö kuntien teknisen toimen kanssa vaikeutuu (erityisesti rakennusvalvonnassa ja ympäristöterveydenhuollossa). päätöksenteko etääntyy varsinaisesta toiminnasta. poliittinen ohjaus muuttuu ja siirtyy etäälle. valtiollisen yhtenäistämispolitiikan seurauksena alueelliset ja paikalliset palvelutarpeet jäävät ehkä huomioimatta vapaapalokuntien motivaatio ehkä heikkenee, seurauksena voi olla vapaaehtoistoiminnan loppuminen. kaikesta keskittämisestä voi seurata yhteiskunnan turvallisuuspalveluiden haavoittuvuuden lisääntyminen. paikallinen joustavuus ehkä häviää ja seurauksena voi olla palo- ja pelastustoimen aliresursointi harvaan asutuilla alueilla (vrt. poliisin ja rajavartioston palveluiden alasajo).