LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄ Kokous 5/2011

Transkriptio

1 MUISTIO 1(7) LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄ Kokous 5/2011 Aika: Keskiviikkona klo Paikka: Lohjan kaupungintalo Monkola / kh Mylly Karstuntie 4, Lohja Läsnä: Juhana Jalkanen Vihti, Karkkila Pirkko Kainiemi Nummi-Pusula Saija Kajala Hanko Eija Kanninen Lohja Rolf Oinonen (klo 14 asti) Karjalohja Minttu Peuraniemi LUVY Jaana Pönni (klo lähtien) LUVY Patrik Skult Inkoo, Siuntio Minna Sulander Vihti, Karkkila Karolina Örnmark LUVY 1 Kokouksen avaus Minttu Peuraniemi (jatkossa MP) avasi kokouksen. 2 Edellisen kokouksen muistio Edellinen työryhmän kokous pidettiin Lohjalla. Kokousmuistio on tarkastettu ja toimitettu työryhmälle. Edellinen ohjausryhmän kokous pidettiin Lohjalla. Kokouspöytäkirja on tarkastettu ja maksatushakemus väliraportteineen on toimitettu Uudenmaan liittoon. Kokouksessa selvitettiin Aquariuksen toimitusosoitteita ja nyt voitiin todeta, että ainakin osa lehdistä oli löytänyt oikealle vastaanottajalle. 3 Hajajätevesiasian ajankohtaiset Keskusteltiin asioiden tilasta. Vaikuttaa siltä, että asukkaat ovat odottavalla kannalla jätevesijärjestelmien uudistamisten suhteen. Odotetaan että ikävapautusasiaan tai siirtymäaikoihin tulee vielä muutosta, eikä jätevesijärjestelmän uudistamisella ole niinkään kiire. Laitepuhdistamot ovat melko huonossa huudossa. Sen sijaan jonkin tasoisen innostuksen kohteeksi ovat nousseet juurakko- ja pajupuhdistamot, joita jo muutama paikallinen toimija on tuomassa markkinoille. Monella asukkaalla on sellainen käsitys, että hänelle sopivia vaihtoehtoja ei ole (kun laitepuhdistamot ja maapuhdistamot on kaikki todettu toimimattomiksi ). Hanke pyrkii tuomaan nyt esille sellaisia vaihtoehtoja, jotka ovat jääneet keskusteluissa vähemmälle

2 2(7) huomiolle, täyttämään tätä näennäistä vaihtoehtopulaa. Toisaalta pyritään myös korjaamaan vanhoja virheellisiä käsityksiä jäteveden puhdistuksen toimimattomuudesta. Neuvojien pääviesti asukkaille kuitenkin on, että jos järjestelmä täytyy uusia, niin on tarpeen käyttää ammattilaissuunnittelijaa. MP kertoi hajajätevesiasian uutisista. Neuvontapilotit ja avustukset 2012 Harkinnanvaraisten jätevesineuvonta-avustusten hakuaika umpeutui LUVY on jättänyt Uudenmaan ELY-keskukseen avustushakemuksen, johon liittyvä hankesuunnitelma on toimitettu LINKKI-hankkeen ohjausryhmälle. Kuuleman mukaan Länsi-Uudenmaan alueelta ei ole tullut muita avustushakemuksia, sen sijaan Uudenmaan alueelta on tullut kaksi muuta hakemusta hieman pienempiin hankkeisiin. Avustusten määristä Uudenmaan osalta tai sen myöntämiskriteereistä ei ole saatu tietoa, mutta arvioiden mukaan päätöksiä saadaan odotella helmikuulle. Vihreän oppaan uusiminen Ympäristöhallinnon ohjetta 2/2009 ollaan päivittämässä. Viimeisimpien tietojen mukaan uusittu opas julkaistaisiin lähipäivinä ympäristöhallinnon verkkosivuilla. MP osallistui pyynnöstä uusimistyötä edistävän työryhmän työskentelyyn LUVY:n vetämän ympäristökasvatushankkeen kautta. Kuten ohjausryhmän kokouksessa todettiin, SVYL on päättänyt olla osallistumatta oppaan loppuvaiheen kokouksiin, koska ehdotusten läpimeneminen on vaikuttanut epätodennäköiseltä ja kokouksissa oltaisi keskitytty ainoastaan ulkoasun hiomiseen. Sovittiin, että linkki uuteen oppaaseen laitetaan tiedoksi työryhmälle heti kun se ilmestyy. Opas jätevesien maailmaan: kuntatiedon päivitys MP kertasi Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n ylläpitämän verkkosivuston Opas jätevesien maailmaan hakukoneiden uudistustyöstä. Tarkoituksena on siirtää hakukoneet helpommin hallinnoitavissa olevalle työkalulle ja samalla päivittää olemassa olevat kuntatiedot. Kunnilta tulevia tietoja yksinkertaistetaan päivityksen helpottamiseksi. Hakukoneen toteutus on melkein valmis, mutta ei niin valmis, että sitä voisi vielä demota tässä kokouksessa. Kuntien edustajia pyydetään ennen uuden hakukoneen julkaisua tarkistamaan tiedot omalta osaltaan. Pyyntö tulee hankkeelta kunhan tekniikka alkaa valmistua. 4 LINKKI-hankkeen tilannekatsaus Todettiin, että hanke on saatu onnistuneesti loppusuoralle ja tuloksia kasataan kokoon. Kartoitus- ja neuvontakäyntien tulokset Kartoitus- ja neuvontakäynnit on saatu päätökseen lokakuun alussa. Kuntakohtaiset raportit on toimitettu ohjausryhmälle ja kuntien excel-otteet toimitetaan vuoden vaihteessa. Tänä syksynä koontitaulukon korjailu on työstänyt Karolinaa tavallista enemmän, koska tänä vuonna taulukkoon lisättiin paljon uusia sarakkeita ja koska täyttäjiä oli useita. Lisäksi neuvojien eteen on sattunut tänä vuonna paljon erityiskohteita, joiden täyttäminen

3 3(7) taulukkoon ja taulukon tulkinta voi olla haastavaa. Hankkeessa on myös tehty pientä taulukon kehittämistä jotta ensi vuonna saataisiin uudistettu taulukko käyttöön. Koottu tilannekatsaus on työn alla. Tilannekatsaus on jatkoa edellisen hankkeen loppuraportissa julkaistulle lähtötilannetarkastelulle ja toiveena onkin voida vuosittain tehdä tilannekatsaus kartoitus- ja neuvontakäyntien perusteella. MP esitteli alustavia tuloksia (kooste ppt-esityksestä liitteenä), joista keskusteltiin: Läpikäytyjen kohteiden määrä on vaikuttavan suuri Edelleen harmillisen harvalla on selvitys tehtynä (n. 30 %), neuvontakäynnillä kuitenkin monet täyttävät selvitystä ja lisäksi kunnilla on käytössään neuvojien keräämät tiedot Edellisvuoteen verrattuna huomattavasti harvempi säästää kuitteja huoltotoimenpiteistä (lähtötilanne 2011: yli 30 %, tänä kesänä 14 %). Mm. sakokaivojen tyhjennyksistä ei saada siis välttämättä luotettavaa tietoa kiinteistöiltä. Johtopäätösten osalta liikutaan vähäisten jätevesimäärien osalta samoissa luvuissa kuin aiempina vuosina. Uudistamistarpeen osalta on kuitenkin havaittavissa melkoinen muutos akuutissa uudistamistarpeessa olevien kiinteistöjen osalta (lähtötilanne % ja tänä vuonna 36 %). Osa punaisista vaikuttaa nyt siirtyneen keltaisten puolelle. Onko kysymys johtopäätöksen teon metodista: viime vuonna johtopäätös tehtiin exceliä täytettäessä kun tänä vuonna johtopäätös oli annettava jo kiinteistöllä asiakkaalle tiedoksi? Tehtyjen tarkasteluiden perusteella ei kuitenkaan ole todennäköistä että järjestelmäkanta olisi sinällään aiheuttanut näin merkittävän muutoksen. Kolmas vaihtoehto on kerta kaikkiaan lainsäädännön lieventyminen. Muistettavaa kuitenkin on, että johtopäätös tilannekatsausta varten on tehty asetuksen perusteella ja huomattavasti useammalle on annettu punaista kuntakohtaisten määräysten johdosta. Käytössä olevien järjestelmätyyppien laaja kirjo osoittaa osaltaan, kuinka haasteellista kohdennettu jätevesineuvonta on. Todettiin myös, että jo se fakta, että pelkkiin sakokaivoihin perustuvaa käsittelyä on n. neljäsosalla kohteista, aiheuttaa haasteen jätevesikuormituksen pienentämiselle. Keskusteltiin mm. vesivessakiellosta ranta-alueilla. Toimintamalli Toimintamallia ollaan täydentämässä arviolomakkeen johtopäätöksiä valaisevalla kriteeristöllä. Menettelytapaohjeet on päivitetty jo keväällä ja tekeillä on pari uutta menettelytapaohjetta. Kerätyn tiedon jatkokäyttömahdollisuuksia on selvitetty erityisesti syksyn mittaan. MP on mm. osallistunut LUVY:n vesistötiimin kokoukseen, jossa hän esitteli hankkeen toimintaa, kerätyn tiedon laatua sekä käyttöä. Palaverissa keskusteltiin innostuneesti kartoitustiedon jatkokäyttömahdollisuuksista vesistötarkkailuissa. Myös tiivistetystä yhteistyöstä Hiidenvesihankkeen jatkon osalta on keskusteltu. Rosk n Roll:n lieteprojektille on jo keväällä toimitettu kartoituslomake malliksi siitä, millaista tietoa jätevesijärjestelmistä on tarpeellista kerätä ja millaisia mahdollisuuksia kartoitus- ja neuvontakäynnit tiedonkeruulle suovat. Todettiin taas kerran, kuinka keskeistä olisi saada yksi yhteinen rekisteri jätevesijärjestelmistä, jota kaikki asianosaiset viranomaiset voisivat käyttää hyväkseen.

4 4(7) Muut hankkeen asiat Jätevesiseminaari Hanke järjesti Jätevesiseminaarin Seminaariin osallistujamäärä nousi yli 60, joten sen voidaan katsoa olleen menestys. Seminaarin materiaalit on ladattu hankkeen verkkosivuille, josta niitä voi vapaasti ladata! Hankkeen verkkosivut Hankkeen verkkosivut ovat taas kerran päivityksen alla, tällä kertaa koko LUVY:n sivuston päivityksen myötä. Päivitys tarkoittaa lähinnä hallintatyökalun parantamista, mutta myös tiettyä ulkomuotouudistusta. Sisältö sen sijaan pysyy jotakuinkin samana kuin ennen. Erityisaluesuositukset Erityisaluesuositukset on päivitetty lakimuutosten osalta. Hanke laatii kuntakohtaisen ehdotuksen erityisaluesuositusten käyttöönotosta, josta keskustellaan ensi vuoden alussa pidettävien kuntakokousten yhteydessä. 5 Linkki-hankkeen jatko 2012 IDEARIIHI LUVY:n lisäjäsenmaksun tilanne LUVY:n jäsenkunnilleen tekemään esitykseen hankkeeseen osallistumisesta on tullut kolme kirjallista vastausta. Niiden kuntien osalta, joiden osallistuminen on sisällytetty budjettiin ilman erillistä, toivotaan kuittaamaan budjetin vahvistumisen mahdollisimman pian. Kuittaaminen käy hyvin esimerkiksi sähköpostitse. Alla kooste osallistumisesta Esitetty Mukana olo Hangon kaupunki 2 580,00 on Inkoon kunta 2 580,00 on Karjalohjan kunta 1 720,00 on Karkkilan kaupunki 3 870,00 on Kirkkonummen kunta* 8 815,00 ei Lohjan kaupunki 8 815,00 on Nummi-Pusulan kunta 3 010,00 on Siuntion kunta 2 580,00 on Raaseporin kaupunki* 8 815,00 on Vihdin kunta 8 815,00 on , ,00 * Ei mukana 2011 Huomiot Lisäksi 5000 neuvontamääräraha

5 5(7) Esitetyn mukaisten lisäjäsenmaksujen lisäksi varatut neuvontamäärärahat toivotaan myös ilmoitettavan mahdollisimman pian. Hankoon ollaan palkkaamassa myös ensi vuonna neuvoja tämän vuoden hyvien kokemusten rohkaisemana. Hakemus ELY:n LUVY on siis hakenut harkinnanvaraista valtionavustusta jätevesineuvontaan. Hankesuunnitelman mukaan avustusta haetaan seuraavanlaiseen toimintaan: Haetaan avustusta neuvonnan perustyölle ajalle 1/2012-3/2013. Yhteensä budjetoitu kulut, joista omarahoitusta n. 2 %, eli (kuntien lisäjäsenmaksu). Henkilöresurssit: projektipäällikkö ( 6 htkk), 2 vanhempaa neuvojaa (yht. 27 htkk), sekä 4-8 neuvojaa (yht. 24 htkk). Lisäksi varattu toiminnanjohtajan, toimistohenkilöstön sekä paikkatietoasiantuntijan pientä työpanosta. Tavoitteena n kartoitus- ja neuvontakäyntiä. Päätöksiä rahoituksesta odotetaan helmikuussa 2012, mutta hanke aloitetaan omalla riskillä Mitään tietoa avustusten määrästä ja kohdentumisesta alueittain ei ole tiedossa. Keskusteltiin hankkeen toteutumisen skenaarioista ja todettiin, että kuntarahaa tarvitaan joka tapauksessa varmistamaan hankkeen käynnistyminen ja rahoituspäätöksestä riippuen hankkeen toteuttamisen laajuus sekä mahdollisesti vaadittava lisäomavastuu. Hanke on tarkoitus aloittaa kuntakohtaisilla kokouksilla jokaisessa hankekunnassa (kuten aiemmissa työryhmän kokouksissa on keskusteltu). Kokoukseen pyritään saamaan mukaan ko. kunnan ympäristö- ja rakennusvalvonta ja mahdollisesti myös tekninen osasto ja/tai vesilaitos. Asialistalla olisi mm. uusi lainsäädäntö ja sen mahdolliset vaikutukset kuntien määräyksiin, ohjeisiin ja käytäntöihin, kunnan vesihuollon kehittäminen, linkki-hankkeen (tulosten) esittely, herkät alueet ja neuvonnan kohdistaminen, muut ajankohtaiset asiat. Kokouksen tarkoituksena on olla keskusteleva, kaikkia osapuolia hyödyttävä tapaaminen, jonka pohjalta kuntakohtainen kartoitus- ja neuvontakäyntien työsuunnitelma laaditaan. MP toimii koollekutsujana; ohjausryhmän edustajat varmistavat, että oman kunnan tarvittavat henkilöt ovat kutsuttujen listalla. IDEARIIHI Tarkasteltiin Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesiyhteistyön strategiaa ja pohdittiin, onko jotain olennaisia tarpeellisia toimia, mitä voisi neuvontatyön ohella tehdä strategian toteuttamiseksi. Keskusteltiin strategian toteuttamisen tilasta: Todettiin, että strategian tavoitteet 1-3 on saatu käyntiin kohtuullisen hyvin - tavoitteet 4 ja 5, joiden toteuttamisessa viranomaistyö on avainasemassa, vaatisivat lisätoimia. Kävi ilmi, että on kuntia, joissa jätevesisuunnitelmia ei nykyisellään välttämättä lainkaan tarkasteta, koska rakennusvalvonnalla ei ole neuvonnallisia resursseja. Mallikohteita kaivattaisiin edelleen hyviksi esimerkeiksi siitä, kuinka jätevesiasiaa kiinteistöillä voisi menestyksekkäästi toteuttaa. Kuntien tietojärjestelmiä ja niiden vuorovaikutusta olisi hyvä kehittää kokonaiskuvan hahmottamiseksi. Rosk n Roll:n rekisteri voisi ratkaista monta ongelmaa. Valvontasuunnitelmia kaivattaisi kuntien työn tueksi. Valvontaa suunnitellessa voi ottaa mallia kartoitus- ja neuvontatyöstä, jossa alueita priorisoidaan niiden herkkyyden mukaan. Kartoitus- ja neuvonta-alueista on tarkoitus LINKKI-hankkeessa laatia kuntakohtaiset listat.

6 6(7) Keskeistä edelleen on viestinnälliset haasteet: kuinka saada asukkaat oikean tiedon lähteille? Paikallislehdistö on eräs keskeinen linkki edelleen sähköisen tiedon paljous ei aina ole etu asukkaan näkökulmasta. Neuvontatyön vaikuttavuuden seurannasta keskusteltiin (erityisesti Raaseporin poissaolevien edustajien pyynnöstä). Eräät tahot ovat kiinnostuneita neuvontatyön vaikutuksista todellisiin uudistamistoimenpiteisiin, ja sen vaikuttavuuden mittaamiseen tarkoitettuja työkaluja kaivattaisiin. Keskusteltiin asiasta ja erityisesti siitä, mitä neuvontatyön vaikutukset kokonaisuudessaan ovat. Neuvontatyön tavoitteena ei ainoastaan ole asukkaiden aktivointi uudistamistoimenpiteisiin, vaan laajemmalti jakaa olennaista, kohdistettua tietoa. Reilu neljäsosa tämän vuoden kohteista oli akuutin uudistamistarpeen piirissä ja ainoastaan näiden aktivoitumista voitaisiin seurata toimenpidelupien muodossa. Tämäkin on pitkän tähtäimen työtä, koska tosiseikka on että kiinteistöillä on siirtymäaikaa asti. Pelkkä uudistamisten määrä ei myöskään kerro koko totuutta, vaan asukkaiden lisääntyneen tietotaidon pitäisi heijastua myös hakemusten ja toteutusten laatuna. Kysymys kuuluu: Miten mitata tätä? Muiden kohteiden osalta neuvonnan vaikuttavuuden seuranta on vielä hankalampaa. Mistä saada tietää, onko pieniä korjaustoimia taikka järjestelmän kunnon ja toimivuuden seurantaa toteutettu, huolletaanko järjestelmiä paremmin tai ovatko asukkaat sisäistäneet heidän velvollisuutensa? Neuvonnallisen osakokonaisuuden vaikutuksia ovat myös sellaiset sosiaaliset muutokset esimerkiksi asenteissa ja yleisessä ilmapiirissä, joiden mittaamiseen tarvittaisiin jopa valtakunnallisia käytäntöjä. Lisäksi kartoitus- ja neuvontatyön vaikutuksia on ympäristötietoisuuden lisääntyminen ja väärinkäsitysten ehkäisy. Tällaisen arviointityökalun kehittäminen, tietojen kerääminen ja analysointi on luultavasti melkoisen työlästä ja keskeistä onkin hahmottaa, millaista hyötyä tällaisesta seurannasta olisi ajatellen esimerkiksi siirtymäajan pituutta. LINKKI-hankkeessa on kehitetty palautekysely, jolla voidaan selvittää mm. sitä, kuinka hyvin asukkaat muistavat/ymmärtävät neuvojan viestin sekä sitä, millaisiin toimiin he aikovat ryhtyä ja millä aikajänteellä. Tarkoitus on aika-ajoin toistaa palautekysely ja kehittää parempia metodeja neuvonnan vaikuttavuudelle palautteen perusteella. Kunnat voivat seurata toimenpidelupien määriä ja myös sitä, mistä kylästä toimenpidelupahakemuksia tulee. Tätä tietoa voisi periaatteessa käyttää jonkinlaisen uudistamisinnon mittaamiseen vertaamalla läpikäytyjen kiinteistöjen kiinteistötunnuksiin. Todettiin, että tarkoituksenmukaisinta olisi että asioista ei tehtäisi liian monimutkaisia. Jo kartoitus- ja neuvontakäyntien organisoiminen on suuri voimainponnistus ja siitä saatavat hyödyt jo kartoituksen osalta ovat sinällään riittäviä. Vaikuttavuuden seurantaan voidaan miettiä menetelmiä perustyön ohessa, mutta seurantatoimet lienevät ajankohtaisempia asioiden hieman edetessä. Kaiken kaikkiaan todettiin, että strategian jatkotyöstö vuosille olisi paikallaan aloittaa ensi vuonna. 6 Muut asiat

7 7(7) 7 Kokouksen päättäminen YH Noviassa on opiskelija tekemässä opinnäytetyötä kuivakäymäläasiasta. Työssä tutkittaisiin tietyn kyläyhteisön mahdollisuuksia siirtyä kuivakäymälän käyttöön, case studyn kohteena olisi Lohjansaari. Työn olisi määrä valmistua keväällä. Kokous päätettiin klo Seuraava kokoontuminen on hankkeen viimeinen ohjausryhmän kokous , LUVY:n uusissa tiloissa osoitteessa Länsi-Louhenkatu 31. Työryhmä kutsutaan koolle aiemmin, jos jatkorahoituksesta saadaan lisätietoja ennen ohjausryhmän kokousta. Muistion laati Minttu Peuraniemi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry