LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄ Kokous 1/2011

Transkriptio

1 MUISTIO 1(5) LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄ Kokous 1/2011 Aika: Torstaina klo 9-11 Paikka: Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tehtaankatu 26, Lohja Läsnä: Pirkko Kainiemi Nummi-Pusula Saija Kajala Hanko Eija Kanninen Lohja Maria Kihlström LUVY (harjoittelija) Jorma Lehtonen Nummi-Pusula Tanja Mikkola Vihti, Karkkila Rolf Oinonen Karjalohja Minttu Peuraniemi LUVY Mari Pihlaja-Kuhna Vihti, Karkkila Patrik Skult Inkoo, Siuntio 1 Kokouksen avaus Minttu Peuraniemi avasi kokouksen. Tehtiin esittelykierros: uusia työryhmän jäseniä ovat Tanja Mikkola Vihdin ja Karkkilan edustajina ja Pirkko Kainiemi Nummi-Pusulan edustajana (Paula Mäenpään sijaisena). Vihti ja Karkkila ovat tätä nykyä yhteisesti edustettuina, koska Karkkila ostaa vuoden 2011 alusta lähtien ympäristönsuojelupalvelut Vihdin kunnalta. 2 Edellisen kokouksen muistio Edellinen työryhmän kokous pidettiin Inkoossa. Kaikki loppuvuoden kokousmuistiot on tarkastettu ja ladattu 3 Hajajätevesiasian ajankohtaiset Käytiin läpi ja keskusteltiin hajajätevesiasian ajankohtaisista asioista, lakimuutoksista ja neuvontatyön aloittamisesta. Lainsäädännön muutokset Ympäristövaliokunta on julkistanut mietintönsä hallituksen esityksestä ympäristönsuojelulain pykälien muuttamiseksi Linkki mietintöön ja valiokunnan tiedotteeseen on toimitettu työryhmälle sähköpostitse. Hallituksen esitys on hyväksytty ympäristövaliokunnan mietinnön mukaisesti eduskunnan ensimmäisessä käsittelyssä pitkien keskusteluiden jälkeen. Seuraavaksi on vuorossa lakimuutoksen toinen käsittely, jonka pitäisi olla lähinnä muodollisuus. Ympäristöministeriössä on kuuleman mukaan alettu valmistelemaan uutta asetusta, joka saatetaan voimaan yhtäaikaisesti lakimuutoksen kanssa. Asetuksen sisältöä on pitkälti pohdittu ympäristövaliokunnan mietinnössä, mutta luonnosta

2 2(5) siitä ei ole ollut liikkeellä. Eduskunnan tiedotteiden mukaan lakimuutos asetuksineen voitaisiin periaatteessa saattaa voimaan jo Sisällöltään hyväksytyt muutokset ovat pääpiirteissään seuraavat: - Jäteveden perusvaatimustasoa lievennetään: entisestä lievennetystä vaatimustasosta tulee normaalitaso, josta kunnat voivat poiketa korkeamman vaatimustason suuntaan ympäristönsuojelumääräyksillä esimerkiksi ranta- ja pohjavesialueilla. Käytännössä ympäristövaliokunta ottaa vahvasti kantaa siihen, että kuntien tulee laatia kyseiset määräykset jotta ympäristönsuojelutavoitteissa onnistuttaisiin, ja ohjeistaa että niissä noudatettaisiin esimerkiksi aiemmin normaalitasona käytettyä vaatimustasoa. - Puhdistustasovaatimus säädetään jätevesijärjestelmän suunnittelun ja rakentamisen lähtökohdaksi eikä valvontaperusteeksi: tällä pyritään antamaan suunnittelijoille ja laitevalmistajille enemmän vastuuta järjestelmien toimivuudesta. Puhdistusvaatimusta ei siis tarvitse täyttää joka hetki, toisin kuin nykyisen lainsäädännön mukaan. - Yli 68-vuotiaiden vakinaisesti asuttamien kiinteistöjen automaattivapautus: näiden osalta ei edellytetä parantamistoimia, ellei kiinteistön jätevesijärjestelmää muutoin saneerata tai ellei ympäristön pilaantumisen vaaraa; tämä ei siis koske vapaa-ajan asumista. - Poikkeuksen myöntämisen selventäminen sosiaalisin perustein kiinteistön haltijalle viideksi vuodeksi kerrallaan; myös nuorempi kansa voi anomuksesta saada lisää siirtymäaikaa jätevesitöille, tässä selvennyksiä (?) siihen, missä tapauksissa tällainen olisi mahdollista (tästä oli annettu yksi vastalause liittyen siihen puhutaanko pitkäaikaistyöttömistä vai työttömistä) - Siirtymäajan pidentäminen noin kahdella vuodella, vuoden 2016 alkuun saakka Lisäksi eduskunta edellyttää hallitukselta seuraavia toimenpiteitä - Lain toimeenpanon seuraaminen ja siitä raportoiminen ympäristövaliokunnalle ennen siirtymäajan päättymistä; - Valtakunnallisen viemäröintitukiohjelman valmistelu mukaan lukien riittävät määrärahatasokorotukset uuden siirtymäajan loppuun asti; - Riittävä ohjeistus kuntien viranomaisille ja neuvontamäärärahat kiinteistökohtaisen jätevesineuvonnan toteuttamiseksi; - Korjausavustusmäärärahan myöntämisen perusteena olevien tulorajojen ja itse määrärahojen nostaminen. Todettiin, että ennen kuin uuden asetuksen sisältö on tiedossa, ei voida vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä kuntatasolla tarvittavista toimenpiteistä. Selvää kuitenkin on, että ne kunnat joilla ympäristönsuojelumääräyksiä jo on olemassa, on helpompi lähtökohta uuden lainsäädännön toteuttamisessa. Alueellamme ympäristönsuojelumääräyksissä mainituille pohjavesialueille ja ranta-alueille on annettu nykyistä normaalitasoakin tiukempi vaatimustaso, esimerkiksi joko käymäläjätevesien käsittely- ja johtamiskielto, tai kaikkien jätevesien käsittelykielto. Ainakin Lohjan ja Nummi-Pusulan määräyksissä on asetettu vaatimuksia myös erityisalueiden ulkopuolisille alueille. Nämä määräykset eivät liene ristiriidassa tulevan normaalitason kanssa. Tiiviisti asutuille alueille ei yleensä mainintoja. Käytännössä ero vaatimustasojen välillä on se, että maapuhdistamo ei vaadi tehostettua fosforinpoistoa nykyisillä lievemmän vaatimustason alueilla, mutta normaalivaatimustason alueilla puhdistustuloksiin pääsemiseksi se ennemmin tai myöhemmin on tarpeen.

3 3(5) Laitepuhdistamot sinällään sisältävät fosforin kemiallisen poiston, joten laitepuhdistamoiden kohdalla ero näiden vaatimustasojen välillä sovellutusten osalta on olematon. Pohdittiin ympäristönsuojelumääräysten antamisen mielekkyyttä niissä kunnissa joissa niitä ei vielä ole käytössä. Todennäköisesti kunta voi antaa myös nykyistä normaalitasoa korkeamman vaatimustason määräyksiä, esimerkiksi hankkeessa laaditun minimisuosituksen mukaisesti ranta-alueella mahdolliset käymäläjätevedet johdettava umpisäiliöön ja harmaiden jätevesien biologinen käsittely. Tässä tapauksessa määräysten antaminen voisi olla mielekästä. Sen sijaan jos käytännön toteutuksen erona on ainoastaan tehostetun fosforinpoiston vaatimus, eivät määräykset ehkä tunnu mielekkäiltä vaan saattavat johtaa lähinnä laitepuhdistamoiden yleistymiseen erityisalueilla. Hangossa, Inkoossa ja Siuntiossa, jotka sijaitsevat ihan rannikon tuntumassa, ja mahdollisesti myös Karkkilassa tulee ajankohtaiseksi pohtia, ryhdytäänkö ympäristönsuojelumääräyksiä laatimaan vaikka vain jätevesien osalta. Kaikissa näissä kunnissa on runsaasti pohjavesi- ja ranta-alueita sekä tiiviisti asuttuja alueita. Selvitettäväksi jäi, riittäisikö kunnan yksittäinen päätös soveltamisen lähtökohdaksi näin alkajaisiksi, huomioiden, että varsinaisten määräysten laatiminen ja lainvoimaiseksi saattaminen voi viedä suhteellisen paljon aikaa. Uusien määräysten antaminen jätettiin toistaiseksi vielä mietintämyssyyn. Todettiin myös että monilla ranta-alueilla vesikäymälät ovat kiellettyjä ja ongelmaksi muodostuu monesti luvattomien käymälöiden löytäminen ja niiden järjestelmien kuntoon saattaminen. Pohdittiin puhdistusvaatimustason säätämistä suunnittelunormiksi (vastakohtana valvontanormi, jollainen puhdistusvaatimus nykyisellään on). Käytännössä kyse on siitä, että järjestelmien toimivuuden vaihtelut on otettu huomioon siten, että niistä ei asukkaan tarvitse olla huolissaan. Todettiin, että tämä on sinällään hyvä uudistus, koska sen jälkeen valvovaan viranomaiseen ei kohdistu varsinaista velvoitetta näytteenottoon riitatapauksissa. Järjestelmän toimivuutta arvioidaan jatkossa kai lähinnä silmämääräisesti. Todettiin, että asiassa on kuitenkin parasta vielä odotella uutta asetusta ja ympäristöministeriön ohjeita uusien säännösten soveltamisesta. Sovittiin, että tehdään tiedote lainsäädäntömuutoksista, jossa selvennetään asiaa Länsi- Uudenmaan kuntien kannalta. Vaikuttaa siltä, että ruotsinkielinen lehdistö on reagoinut uutiseen ja ottanut omatoimisesti hankkeeseen yhteyttä jo eduskunnan tiedotteiden perusteella, mutta suomenkielinen lehdistö on ollut vaisumpi. Valtakunnallisen neuvontatyön käynnistäminen Ympäristöministeriö on tekemässä neuvontapilottien avustuspäätöksiä.(jälkihuom. päätökset tulleet 4.2.) Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry:n, Suomen Omakotiliitto ry:n ja Suomen Kylätoiminta ry:n muodostama hankekoalitio on saamassa avustuksen Etelä- Karjalan pilottialueen neuvontahankkeelle. Kyseinen koalitio haki avustusta kaikilla pilottialueilla toteutettavaan neuvontaan. Varsinais-Suomeen avustuksen saa Valonian ja Natur och Miljö r.f.:n muodostama yhteistyöhanke ja Pohjois-Pohjanmaalla pilottihanketta johtaa Pro Agria, joka ostanee neuvontapalvelut Maveplan Oy:ltä (entinen Salaojakeskus). Tarkoituksena on, että Etelä-Karjalaan pystytetään Länsi-Uudeltamaalta tuttu neuvontajärjestelmä, joka täydentyy kylä- ja omakoti yhdistysten järjestämillä yleisötilaisuuksilla. Jalkautettu neuvonta tapahtuu Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen toimesta. Alustavien suunnitelmien mukaan Minttu Peuraniemi siirtyy osittain kyseisen

4 4(5) hankkeen valmistelutehtäviin, kunhan hankerahoitus varmistuu, mutta toimii osittain Länsi- Uudenmaan hajajätevesihankkeessa myös jatkossa. Työnjako ja aikataulut varmistunevat ennen huhtikuuta. 4 Kuntien yhteistyön tilannekatsaus Tilanne kuntien osallistumisesta yhteistyöhön on sama kuin edellisen kokouksen aikaan, eli kaikki kunnat, jotka olivat vuonna 2010 mukana, ovat varmistaneet osallistumisensa myös tällekin vuodelle. Lisäksi Inkoo ja Siuntio ovat varanneet hankkeen toteuttamiseksi ja kesätyöntekijöiden palkkaamiseksi normaalin lisäjäsenmaksun lisäksi summan ja Vihti myös summan. Näiden avulla hankkeelle saatiin kunnollinen pesämuna vastarahan hakemiseksi. Kuten työryhmän edellisessä kokouksessa sovittiin, LUVY on hakenut maakunnan kehittämisrahaa jatkohankkeelle. Hakemusta on käsitelty jo kerran Uudenmaan liiton hankeryhmässä, joka oli suhtautunut asiaan positiivisesti. Viimeisimpien tietojen mukaan Uudenmaan liitossa on pohdinnassa mm. onko hankkeessa riittävästi kehittämistoimenpiteitä, jotta maakunnan kehittämisrahaa voitaisiin myöntää. Alustavien tietojen mukaan rahoituspäätöksen tekisi maakuntajohtaja, eikä maakuntahallitus, kuten viime hankkeessa kävi. Kutsua mahdollisiin lähempiin neuvotteluihin ei ole vielä tullut ja aikaisintaan asiasta voitaisiin Uudenmaan liitolta saatujen tietojen perusteella päättää tämän kuun lopulla. Palautekysely kiinteistökäynneistä Hankkeen toteuttaminen on kuitenkin jo aloitettu LUVY:ssä omalla riskillä. Työn alla on palautekyselyn toteuttaminen viime vuonna käydyille kiinteistöille. Tarkoituksena on yhtäältä selvittää kuinka hyvin neuvojien viesti on mennyt asiakkaille perille ja minkälaisiin toimenpiteisiin kiinteistöillä on ryhdytty ja toisaalta kerätä vapaata palautetta kiinteistökäynneistä ja ideoita/toiveita neuvonnan vaikuttavuuden parantamiseksi. Alustavasti on suunniteltu, että kysely lähetettäisiin ensi alkuun n. 100 kiinteistölle, joita käytiin vuonna 2010 läpi. Jos vastausmäärä ei tyydytä, niin lähetetään toinen satsi kyselyjä. Kysely tehdään näin alkuun perinteisenä kirjekyselynä rajatulle kohderyhmälle. Kohderyhmälle lähetetään saatekirje, kysely (3-4 sivua) sekä palautuskuori. Käytiin läpi luonnos palautekyselyksi, keskusteltiin kyselyn tavoitteista ja ideoitiin kyselyä eteenpäin. Keskusteltiin myös kyselykohteiden rajaamisesta. Todettiin, että kyselyn lähettäminen muutamalle testialueelle tuntuu mielekkäämmältä kuin kyselyn lähettäminen hajanaisesti sinne tänne. Perusteltua olisi kuitenkin lähettää kyselyjä jokaisen neuvojan alueelle. Sovittiin, että LUVY muokkaa kyselylomakkeen keskustelun perusteella ja toimittaa kyselyn asiakkaille. Keskusteltiin myös siitä, kuinka asiakkaat saataisiin innostumaan kyselyyn vastaamisesta. Houkuttimeksi on harkittu jonkinlaisen palkinnon arpomista vastaajien kesken. Todettiin, että jokin omakotiasujaa kiinnostava tarvike tai palvelu, jolla ei ole suoranaista kytkentää jätevesiasiaan esimerkiksi puutarhaväline tai teatteri- tai uimahallilippu voisi olla hyvä houkutin. Päätettiin, että hanke voi hankkia n. 50 arvoisen palkinnon arvontaa varten. (Jälkihuom. L-U poliisilaitokselta on tarkistettu että arpajaislupaa ei tällaiseen tarvita ja UL:ltä on tiedusteltu, voidaanko hankkeen varoista rahoittaa arpajaispalkintoa).

5 5(5) Jatkotoimet Todettiin, että tarkoituksena on kesän aikana tehdä talouden sallima määrä kartoitus- ja neuvontakäyntejä, joilla testataan kirjallisen palautteen antamista. Myös muita työskentelymalleja testataan kyselyn kautta saadun palautteen perusteella. Todettiin että kuntakohtainen toiminta kannattaa suunnitella palautteen perusteella ja kun tieto rahoituksesta alkaa varmistua. Muutamia toiveita kesän suhteen esitettiin: - Nummi-Pusulassa kiinteistökäynnit voisi kohdentaa Hyönölän alueelle, jossa vesihuoltoosuuskuntaan liittyminen on vielä osalle asukkaista harkinnassa. Olisi hyödyllistä saada selville, kuinka monelle kiinteistölle liittyminen on tarpeen ja viestiä siitä niille, jotka eivät vielä ole liittymispäätöstään tehneet. Käynnit kohdistettaisiin siis niille kiinteistöille, jotka eivät vielä ole sitoutuneet vesiosuuskuntaan. Todettiin, että syksyinen uutisointi oli tulkittu kyseisellä alueella siten, että mitään ei jätevesille tarvitsisi tehdä. - Vihdissä on myös jokin vastaava alue. - Karjalohjan ja Lohjan yhteiseksi neuvonta-alueeksi voisi sopia Lohjansaari. - Hangossa kiinnostavaa olisi käydä jokin kokonainen saari läpi, esim. Byö tai Ekö. Hangon ympäristötoimistoon on tulossa myös oma kesäharjoittelija, jonka työpanosta voisi käyttää tähän tarkoitukseen hankkeen työpanoksen lisäksi. Kesäharjoittelija saa koulutuksen toimintaan hankkeelta. - Kokoavan tiedotustilaisuuden tarvetta arvioidaan saadun palautteen perusteella. Hanke Edellinen hanke saatiin onnellisesti vaikkakin työläästi päätökseen vuoden lopulla. Hankkeen keskeiset neuvontamateriaalit on toimitettu ohjausryhmälle ennen vuodenvaihdetta. Luonnokset lähtötilannekatsaukseksi ja loppuraportiksi ovat olemassa ja ne toimitetaan ohjausryhmälle kokouskutsun mukana kommentoitavaksi. Ohjausryhmä kokoontuu klo 13 Lohjan Monkolassa. Ohjausryhmä päättää hankkeen loppumaksatuksesta joka koskee koko vuotta 2010 (hankkeen 3. välimaksatus jäi tekemättä syksyn kiireissä). 5 Muut asiat Ei muita asioita. 6 Kokouksen päättäminen Kokous päätettiin klo 11. Työryhmän seuraava kokousajankohta päätetään ohjausryhmässä. Ohjausryhmä kokoontuu sovitusti klo 13. Muistion laati Minttu Peuraniemi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry