LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄN XVI KOKOUS. Lohjan kaupungintalo Monkola, Karstuntie 4, Lohja

Transkriptio

1 MUISTIO LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄN XVI KOKOUS AIKA torstai klo PAIKKA Lohjan kaupungintalo Monkola, Karstuntie 4, Lohja PAIKALLA Patrik Skult Inkoo/Siuntio Seija Kannelsuo-Mäntynen Karjaa Stig Lindström Karjalohja Auli Kokkonen Lohja Mari Pihlaja-Kuhna Vihti Jaana Lehtonen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö Minttu Peuraniemi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö Jaana Marttila Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö 1) KOKOUKSEN PUHEENJOHTAJA JA SIHTEERI Puheenjohtajaksi nimettiin Minttu Peuraniemi ja sihteeriksi Jaana Marttila Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä. 2) LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN Todettiin läsnäolijat. Edustettuina oli kuusi jätevesiyhteistyön kuntaa sekä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 3) EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO Edellisen kokouksen muistio hyväksyttiin. Todettiin, että edellisessä kokouksessa esitettyihin jätevesihankkeen budjettilaskelmiin aikavälillä oli tehty pieniä korjauksia. Kun hankkeen kustannuksista tehtiin ensimmäinen maksatushakemus Uudenmaan liitolle, maksatukseen ei vielä haettu kone- ja laitehankintojen menoja (kuten kokouksessa oli esitetty). 4) JÄTEVESIHANKKEEN TILANNEKATSAUS Rahoitusasiat Jaana M. kertoi jätevesihankkeen rahoitusasioista. Hankkeen ensimmäinen maksatushakemus lähetettiin Uudenmaan liittoon Hankkeen valvoja Riitta Murto-Laitinen on hyväksynyt 1

2 hakemuksen, ja tällä hetkellä hakemus on Uudenmaan liitossa jatkokäsittelyssä. Maksatukseen haettiin Uudenmaan liiton rahoitusosuutta (43,75 %) aikavälillä toteutuneista kustannuksista. Hankkeen kustannukset olivat yhteensä ,40 euroa, mistä Uudenmaan liiton osuus on ,18 euroa. Maksatushakemuksen liitteenä Uudenmaan liittoon toimitettiin hankkeen ensimmäinen väliraportti. Hankkeen tavoitteet sekä toteutus ja kustannukset elokuun 2007 loppuun mennessä on selvitetty raportissa. Väliraportti 1/2007 jaettiin kokouksen osallistujille (saatavana myös sähköisenä). Jätevesihankkeen budjettiin vuonna 2007 esitetään muutosta. Hanke on laatimassa muutoshakemusta Uudenmaan liitolle vuoden 2007 rahoituksen muuttamisesta. Matkakulujen, ostopalveluiden, kone- ja laitehankintojen sekä toimisto- ja vuokrakustannusten budjettia esitetään pienennettäväksi. Palkka- ja henkilöstösivukulujen sekä muiden menojen budjettia esitetään suurennettavaksi. Vuodelta 2007 ehdotetaan siirrettäväksi euroa vuodelle 2008 (taulukko 1). Taulukko 1. Jätevesihankkeen alkuperäinen, rahoitushakemuksen mukainen budjetti vuonna 2007 sekä esitys uudeksi budjetiksi vuodelle Kustannustekijä Alkuperäinen budjetti ( ) Uusi budjetti ( ) Palkkakulut ja henkilöstösivukulut Matkakulut Ostopalvelut (=asiantuntijapalvelut) Koneiden ja laitteiden hankintamenot Toimisto- ja vuokrakustannukset Luontoissuoritukset 0 0 Muut menot Erotus ( ) Yhteensä Siirto vuodelle Budjetin muutos hyväksyttiin. Sovittiin, että Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö tekee rahoituksen muutoshakemuksen Uudenmaan liitolle esitetyn mukaisesti. Keskusteltiin alustavasti vuoden 2008 budjetista. Jätevesihankkeen rahoitushakemuksessa vuoden 2008 budjetiksi on esitetty yhteensä euroa. Budjetti suurenee euroon, kun vuodelta 2007 siirretään euroa vuodelle Myös kustannustekijöittäin jaettuun rahoitukseen esitetään muutoksia (taulukko 2). Vuoden 2007 tapaan matkakulujen ja ostopalveluiden budjettia esitetään pienennettäväksi ja palkkakulujen sekä muiden menojen budjettia suurennettavaksi. Myös toimisto- ja vuokrakustannuksia esitetään alustavasti suurennettavaksi. Toimisto- ja vuokrakulut sisältävät toimisto-, vuokra-, monistus- ja puhelinkuluja, joista monistuskuluihin esitetään selvää korotusta vuoteen 2007 verrattuna (toimisto-, vuokra- ja puhelinkulut säilyvät lähes ennallaan). Vuonna 2008 on tarkoitus toteuttaa seminaari jätevesiasioista, ja suunnitteilla on myös yhteinen tilaisuus vesiosuuskuntien puuhahenkilöille. Tilaisuuksissa on tarkoitus jakaa runsaasti materiaalia, jonka kopioimiseen halutaan varata rahaa. Vuodelle 2008 esitettävä alustava budjetti (taulukko 2) hyväksyttiin. Budjettia on mahdollista muuttaa vielä vuoden 2008 aikana. Hankkeen kokonaiskustannukset (yhteensä euroa kahden vuoden aikana) sekä rahoittajien maksuosuudet on tarkoitus säilyttää ennallaan. 2

3 Taulukko 2. Jätevesihankkeen alkuperäinen, rahoitushakemuksen mukainen budjetti vuonna 2008 sekä alustava esitys uudeksi budjetiksi vuodelle Kustannustekijä Alkuperäinen budjetti ( ) Uusi budjetti ( ) Palkkakulut ja henkilöstösivukulut Matkakulut Ostopalvelut (=asiantuntijapalvelut) Koneiden ja laitteiden hankintamenot 0 0 Toimisto- ja vuokrakustannukset Luontoissuoritukset 0 0 Muut menot Erotus ( ) Yhteensä Siirto vuodelta Keskitetyt ratkaisut Minttu ja Jaana M. kertoivat keskitetyistä jätevesiratkaisuista. Kuntakokoukset on pidetty kaikissa jätevesihankkeeseen osallistuvissa kunnissa, ja alueita, joilla keskitettyjä ratkaisuja pyritään edistämään, on valittu yhteensä 28. Kaikista muista kunnista paitsi Sammatista on nimetty 1-3 hankekohdetta. Sammatin osalta tilanne on vielä avoin. Lisäksi Lohjalla seurataan joidenkin alueiden tilannetta ja annetaan tarvittaessa neuvoja esim. vesiosuuskunnan perustamiseen liittyvissä asioissa, vaikka alueet eivät varsinaisesti hankkeen kohteita olekaan. Hankekohteet esiteltiin lyhyesti. Hanko Runkoviemäri reitille Lappohja-Tvärminne-Täktom-Hanko suunnitteilla. Linjaa on esitetty toteutettavaksi valtion vesihuoltotyönä. Rahoitus ei vielä selvillä. -Alue 1: Santala. Sijaitsee Hankoniemen pohjoisrannalla. Santalan kartanolla oma puhdistamo, ja alueella myös asutusta. Etäisyyttä kunnan viemäriin n. 10 km. -Alue 2: Täktom. Sijaitsee Hankoniemen eteläosassa. Runkoviemäri kulkisi Täktomin alueen halki (jos toteutuu). Etäisyyttä kunnan viemäriin n. 3 km. Inkoo Runkoviemäri Degerbystä Tähtelän kautta Inkooseen suunnitteilla. Linjaa on esitetty toteutettavaksi valtion vesihuoltotyönä. Rahoitus ei vielä selvillä. -Alue 1: Degerby. Etäisyyttä Inkoon kirkonkylään n. 10 km. Alueella toimii vesiosuuskunta, joka huolehtii veden jakelusta. Kylässä n. 75 kiinteistöä, jotka voitaisiin liittää yhteiseen viemäriin. -Alue 2: Tähtelä. Etäisyyttä Inkoon kirkonkylään n. 5 km. Alueella toimii vesiosuuskunta, joka huolehtii veden jakelusta. Kylässä n. 50 asukasta. Karjaa Uusi jätevedenpuhdistamo Åminneforsissa (Pohjan ja Karjaan jätevedet). Suunnitteilla runkolinja Mustioon. -Alue 1: Backgränd. Etäisyyttä kunnan viemäriverkostoon noin 8 km. Alueella toimii vesiosuuskunta, joka huolehtii veden jakelusta. Kylässä noin 10 kiinteistöä, jotka voitaisiin liittää viemäriin. -Alue 2: Kaunislahti/Starkom. Alueella joitakin kymmeniä taloja melko hajanaisesti. Etäisyyttä kunnan viemäriverkostoon noin 3-5 km. 3

4 Karjalohja Siirtoviemäri Karjalohjalta Sammatin kautta Lohjalle suunnitteilla. Linjaa on esitetty toteutettavaksi valtion vesihuoltotyönä. Rahoitus ei vielä selvillä. -Alue 1: Puujärvi. Järven alueella kaksi puhdistamoa (Pipola, Heponiemi). Viemäröinti ulottuu nyt Karjalohjan keskustasta Puujärven itäpuolelle. Järven suojeluyhdistys on esittänyt viemäröintiä jopa koko järven ympäri. Järven alueella yhteensä n. 300 kiinteistöä järjestettävässä kansalaiskokouksessa keskustellaan, miten edetään. Karkkila Karkkilan kaupunki aikoo laajentaa viemäriverkostoaan lähitulevaisuudessa. -Alue 1: Järvenpää. Sijaitsee pohjavesialueella ja rajoittuu Karkkilan kaupungille keskeiseen Pyhäjärveen. Lähellä viemäriverkostoa. -Alue 2: Nahkio. Alueella on innokkaita toimijoita, mutta myös erimielisyyttä vesiosuuskunnan toteutuksesta. Kaikki asukkaat pitäisi saada mukaan vesiosuuskuntaan ja viemärin toteutukseen. -Alue 3: Ahmoo. Kaupungin viemäriverkosto saattaa laajentua alueelle, päätöksiä odotellaan. Tarvittaessa alue otetaan jätevesihankkeen kohteeksi vuoden 2008 puolella. Lohja Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on nimetty 21 haja-asutusalueella sijaitsevaa kohdetta, joilla yhteinen jätevesiratkaisu voisi olla kannattavampi kuin kiinteistöjen omat järjestelmät. Tärkeintä olisi saada jätevesiasiat kuntoon pohjavesialueilla (määräaika vuoden 2008 loppuun mennessä). -Alue 1: Munkkaanlehto. Hankkeen pilottikohde, odottaa päätöstä vesihuoltoavustuksesta (Uudenmaan ymp.keskus). Käytännön toteutus on pisimmällä kaikista hankkeen kohteista. -Alue 2: Immula-Pauni. Pilottikohde, jossa vesihuoltokysely tekeillä (osittain tehty, täydennetään). Hyvin innokkaita puuhahenkilöitä, käytännön toteutus on lähtenyt hyvin käyntiin. -Alue 3: Lohjansaari. Pilottikohde, jossa asiat etenevät omalla painollaan. Hanke neuvoo asukkaita tarvittaessa. -Alue 4: Teutari. Yhteistyötahona toimii Kotijärven kyläyhdistys. Hanke ottaa yhteyttä ja katsotaan, miten sitten edetään. -Kahvimaan alue. Pohjavesialueella. Asukkaat kaipaavat tukea ja puolueetonta apua esim. asukaskyselyn tekemiseen. Hanke seuraa tilannetta ja neuvoo tarvittaessa. Lohjan kaupunki postittaa asukaskyselyn. Ei varsinainen hankekohde (muut kohteet siten etusijalla). -Hormajärvi. Tiivistä asutusta ja loma-asutusta aivan viemäriverkoston läheisyydessä. Innokas puuhahenkilö! Hanke seuraa tilannetta ja neuvoo tarvittaessa. Ei varsinainen hankekohde. Nummi-Pusula Kunnan jätevesiverkosto kulkee Pusulasta Nummen kautta Saukkolaan. Kunnassa toimii useita vesiosuuskuntia, jotka toimittavat juomavettä asukkaille. Osa huolehtii myös jätevesien johtamisesta kunnan viemäriin. Vireää vesiosuuskuntatoimintaa! -Alue 1: Ikkala. Pohjavesialueella lähellä Vihtiä ja Karkkilaa. Kunta kaavoittaa ja viemäröi keskeisimmät alueet ja rakentaa runkoviemärin Karkkilaan, aloitus vuonna Muut kuin keskeiset alueet voidaan liittää viemäriin esim. vesiosuuskuntien toimesta. Alueella ei vielä osuuskuntia. Odotellaan suunnitelmien valmistumista ja tiedotetaan asukkaita v Alue 2: Hyönölä. Etäisyyttä kunnan viemäriin n. 2 km. Alueella 75 kiinteistöä, viereisellä Heijalan alueella lisäksi 9 kiinteistöä. Hyönölässä vedenottamo ja vesiosuuskunta. Tavoitteena on koko alueen liittäminen kunnan viemäriin. Pohja Uusi jätevedenpuhdistamo avattiin kesällä 2007 Åminneforsiin (jätevedet Pohjasta ja Karjaalta). Nyt suunnitteilla runkoviemäri Anskun alueelle. -Alue 1: Ansku. Kunta toteuttaa runkoviemärin, mutta sitä, miten viemäröinti alueen kolmessa kylässä toteutetaan, ei ole vielä päätetty. Tavoitteena on uudistaa vesihuolto vuoteen

5 mennessä, jolloin nykyisen puhdistamon toimilupa päättyy. Odotellaan suunnitelmien valmistumista. Asukkaille järjestetään tiedotustilaisuus vuoden 2008 alkupuolella. Sammatti Kunta ryhtyy rakentamaan siirtoviemäriä (Haarjärven linja) uuden E18-tien liittymästä kunnan puhdistamolle vuonna Hanketta on esitetty toteutettavaksi valtion vesihuoltotyönä. Toteutus on joka tapauksessa varmaa. Linjan läheisyydessä sijaitsee noin 160 kiinteistöä. -Sammatista ei ole valittu hankekohdetta. Haarjärven linjan varrella sijaitseva Iso-Ruokjärvi voisi olla mahdollinen vesiosuuskuntakohde. Järven suojeluyhdistykseen otetaan yhteyttä ja katsotaan, tuleeko vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen rajaus koskemaan alueen asukkaita vai ei. Siuntio Suunnitelmissa on johtaa jätevedet tulevaisuudessa Kirkkonummen kautta Espooseen puhdistettaviksi. Kunnan puhdistamo tällä hetkellä Pikkalanlahden rannalla. -Alue 1: Sunnanvik. Kunta on tehnyt vesihuoltosuunnitelman ja asukaskyselyn liittymishalukkuudesta yhteiseen viemäriin. Toteutus on mahdollista joko kunnan tai vesiosuuskunnan toimesta. -Alue 2: Raivio. Kunta on tehnyt vesihuoltosuunnitelman alueelle. Vesi tulee kunnasta, mutta viemärin lisääminen samaan kaivantoon on ilmeisesti liian kallista. Etäisyyttä kunnan viemäriin on noin 5 km. Alueella asuinkiinteistöä sekä runsaasti loma-asuntoja. Tammisaari Tammisaaren jätevedenpuhdistamo sijaitsee Skeppsholmenissa. Kunta ei ilmeisesti ole laajentamassa viemäriverkostoa lähivuosina. Tammisaaren eteläpuoleisessa saaristossa on käynnissä suurehko vesiosuuskuntahanke, jonka rakentama verkosto tullaan liittämään Ekenäs vatten:n verkostoon, jolloin senkin alueen jätevedet käsitellään Skeppsholmenissa. Vesiosuuskunta jatkaa kuitenkin toimintaansa veden ja jäteveden toimittajana myös liittämisen jälkeen. -Alue 1: Hulta. Kylä on ollut mukana hankkeen pilottina jo keväästä asti, mutta siellä jatketaan avustamista tarpeen mukaan. Kyseessä 16 kiinteistön kylä, jonne yhteinen puhdistamo mahdollinen (ja edullinen) ratkaisu. Kunnalliseen viemäriin matkaa yli kymmenen kilometriä vaikeaa maastoa. -Alue 2: Finnby. Sijaitsee lähellä Hultaa, josta Finnby:n kylä voi ottaa mallia hankkeessaan. -Alue 3: Västervikin tien varsi. Tienhaaraan asti tulee Ekenäs vatten:n viemäriputki ja vesijohto, jonne Västervikin tietä pitkin mahdollisesti rakennettavat vesihuoltorakenteet voidaan liittää. Rakenteet voisi rakennuttaa esimerkiksi vesiosuuskunta. Vihti Jätevedenpuhdistamot sijaitsevat kirkonkylässä ja Nummelassa. Kunta ei ilmeisesti ole laajentamassa viemäriverkostoa lähivuosina. -Alue 1: Vihtijärvi. Etäisyyttä Vihdin kunnan viemäriin km, mutta Nurmijärven Röykän viemäriin vain joitakin kilometrejä. Kyläyhdistys tekee kyselyä vesihuollosta ja liittymishalukkuudesta yhteiseen viemäriin. Selvitetään mahdollisuus liittyä Röykän viemäriin. -Alue 2: Oinasjoki. Alue sijaitsee Nummelan ja kirkonkylän välissä. Alueella toimii vesiosuuskunta, jolle kunta toimittaa vettä. Kaikki kiinteistöt eivät kuitenkaan ole mukana vesiosuuskunnan toiminnassa. Viemäröintiä ei ole, ja alueelle rakennetaan jatkuvasti lisää taloja. Alueen tilannetta selvitellään, ei ole (ainakaan vielä) varsinainen hankekohde. Suunnittelun kehittäminen Minttu kertoi kesällä 2007 tehdystä jätevesisuunnitelmien laadun kartoituksesta. Tavoitteena oli selvittää, millaisia kuntiin tulevat jätevesisuunnitelmat ovat suhteessa jätevesiasetuksen vaatimuksiin. Kartoituksessa tarkasteltiin yhteensä 104 suunnitelmaa, kun ne olivat tulleet kuntiin (ennen kuin niihin oli pyydetty täydennyksiä tai niitä oli hyväksytty). Kartoituksessa tarkastettiin, 5

6 onko suunnitelmissa tarvittavat tiedot suunnittelijasta, kiinteistöstä, maaperän olosuhteista, jätevesijärjestelmästä ja ympäristökuormituksesta ja ovatko kaikki tarvittavat liitteet (mm. asemapiirros) mukana. Kartoituksessa tarkastelluissa suunnitelmissa oli suuria puutteita. Yhdessäkään suunnitelmassa ei ollut kaikkia tarvittavia tietoja, ja erityisesti jätevesijärjestelmää koskevat tiedot (esim. mitoitus ja soveltuvuus kyseiselle kiinteistölle) olivat puutteellisia. Jätevesijärjestelmän sijainti suhteessa pinta- ja pohjavesiin puuttui lähes kaikista suunnitelmista, mikä on vesiensuojelun näkökulmasta erittäin huolestuttavaa jätevesiasetuksen tarkoituksenahan on vähentää jätevesien haitallisia ympäristövaikutuksia. Ilmeisesti suunnitelman tarkoitus on jäänyt epäselväksi niin kiinteistöjen omistajille kuin suunnittelijoillekin. Jätevesijärjestelmän käyttöä ja toimivuutta ajatellen elinkaariajattelu puuttuu suunnitelmista kokonaan (käyttö- ja huolto-ohjeet puutteellisia), eikä asetuksen mukainen jätevesien puhdistusvaatimus näy missään. Suunnitelmien laadussa siis riittää parannettavaa! Keskusteltiin suunnittelijoille ja viranhaltijoille vuonna 2008 pidettävästä seminaarista. Viime kokouksessa päätettyä ajankohtaa pidettiin edelleen hyvänä, eli seminaarit (suomeksi ja ruotsiksi) pyritään järjestämään helmikuun alkupuolella. Ajankohdiksi ehdotettiin ja Paikkakunnat ovat Vihti (suomeksi) ja Karjaa (ruotsiksi). Ohjelma pyritään laatimaan rakennusvalvontapainotteiseksi, jotta kuntien rakennusvalvojat saataisiin paikalle. Hankkeen muut asiat Jaana Lehtonen kertoi henkilöstön vaihdoksista. Projektipäällikkö Jaana M. siirtyy Tuusulanjärven kunnostushankkeeseen Keravalle joulukuun 2007 alussa. Maat.metsät. maisteri Virpi Sahi puolestaan aloittaa työt hankkeen osa-aikaisena projektipäällikkönä vuoden 2008 alussa. Vuoden 2007 lopulla ja vuoden 2008 alussa hankkeeseen on tarkoitus palkata projektityöntekijäksi AMK Harri Mulari tekemään hankkeelle omat internet-sivut sekä avustamaan Minttua mahdollisuuksien mukaan käytännön asioissa. Vuonna 2007 jätevesihanke on saatu hyvään vauhtiin. Kuntakokoukset on järjestetty kaikissa kunnissa, hankekohteet jätevesien keskitettyjen ratkaisujen edistämiseksi on valittu, kiinteistökohtaisten jätevesisuunnitelmien laadun kartoitus on tehty ja suunnittelijoiden ja viranhaltijoiden seminaari on tekeillä. Vuonna 2008 keskitytään alueellisiin jätevesiratkaisuihin ja pyritään toden teolla vauhdittamaan vesiosuuskuntien syntymistä sekä jätevesiverkostojen rakentamista. Vesiosuuskunnille voisi olla hyvä järjestää tapaaminen/seminaari syksyllä 2008, jotta osuuskuntatoiminta jatkuisi mahdollisimman sujuvana ja osuuskunnat saisivat toisiltaan apua käytännön asioissa sen jälkeen, kun jätevesihanke päättyy. Todettiin, että kartoitus jätevesisuunnitelmien laadusta on tärkeä ja on hienoa, että se valmistui. Tuloksista voisi laatia tiedotteen ja järjestää tiedotustilaisuudenkin julkisuus ei olisi pahasta vaikkapa ennen suunnittelijoille ja viranhaltijoille suunnattua seminaaria. 5) HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖN TOIMINTASTRATEGIA Keskustelu toimintastrategiasta päätettiin siirtää seuraavaan kokoukseen. 6) YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HAJAJÄTEVESITYÖRYHMÄN KUULUMISET Jaana L. kertoi ympäristöministeriön työryhmän kuulumisia. Keväälle 2008 on suunnitteilla tiedotuskampanja haja-asutuksen jätevesiasioista. Sitä ennen Vesiensuojeluyhdistysten liitto pyrkii 6

7 kehittämään jatevesi-sivustoaan internetissä, jotta sitä voitaisiin hyödyntää kampanjassa. Jaana toimittaa tiivistelmän jätevesisuunnitelmien laadun kartoituksesta työryhmälle seuraavassa kokouksessa. 7) MUUT ASIAT Mari kertoi Vihdissä järjestetystä innovaatiopäivästä. Osallistujia olisi saanut olla enemmän ja osa väestä eksyi matkalla tutustumiskohteisiin, mutta keskustelua saatiin silti aikaiseksi. Jätevesisuunnittelijat eivät ole osallistuneet kovin innokkaasti SuLVI:n järjestämään FISE-pätevyyskoulutukseen. Tällä hetkellä Suomessa toimii yksi suunnittelija, jolla on A-FISE-pätevyys. Mari kertoi Ecolator-yrityksestä, joka oli ottanut yhteyttä Vihtiin. Kysessä on firma, joka myy pienpuhdistamoja avaimet käteen -periaatteella haja-asutusalueiden asukkaille. Yritys laatii suunnitelman, järjestää tarvittavat luvat ja huolehtii järjestelmän toteuttamisesta. Huoltokin järjestyy tarvittaessa. Toimintaperiaate on sellainen, että tiettyyn kuntaan tai alueelle myydään täsmämarkkinoinnilla suuri määrä puhdistamoja, jotka toteutetaan samaan aikaan (kustannustehokasta). Ecolatorin pienpuhdistamo on parhaillaan CE-testauksessa, ja puhdistustuloksia on kuulemma tulossa Syken puhdistamotiedostoon. Tulemme varmasti kuulemaan yrityksestä vielä Kysymyksiä herättää tietysti puhdistamon toimintavarmuus, mutta myös se, miten yritys voi tehdä jätevesisuunnitelman, jollei kukaan käy kiinteistöllä selvittämässä olosuhteita ja soveltuvuutta etukäteen. Mietittiin, miten jätevesien seurantakohteet kunnissa saataisiin mukaan hankkeen toimintaan. Jos kunnat maksaisivat analyysit ja tulosten yhteenveto saataisiin teetettyä esim. opinnäytetyönä, voitaisiin saada hyvä lopputulos. Tähän tapaan on toimittu Mäntsälässä. Näytteet täytyy saada otettua sekä järjestelmään tulevasta että sieltä lähtevästä vedestä muutenhan puhdistustehoa on mahdotonta arvioida! Keskustelua aiheesta jatkettaneen seuraavassa kokouksessa. 8) SEURAAVA KOKOUS Seuraava yhteistyöryhmän kokous ja jätevesihankkeen ohjausryhmän kokous päätettiin järjestää Karjaalla. 9) KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Hajajätevesiyhteistyöryhmän kokous päätettiin klo Muistion laati: Jaana Marttila projektipäällikkö Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry 7

8 LIITTEET: -Power point - esitys kokouksessa käsitellyistä asioista. -Yhteenveto jätevesisuunnitelmien laadun kartoituksesta. -Hankkeen väliraportti 1/