Mieti, miltä kalasta tuntuisi!

Transkriptio

1 KOOSTE LÄNSI-UUDENMAAN KUNTIEN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖN STRATEGIA Haja-asutuksen jätevedet ovat merkittävä vesistöjen kuormittaja Länsi-Uudellamaalla. Vuonna 2004 astui voimaan hajaasutusalueiden jätevesihuoltoa uudistava ns. hajajätevesiasetus joka päivitettiin vuonna Säädösten tavoitteena on pienentää haja-asutuksen jätevesikuormitusta. Vastatakseen lainsäädännön tuomiin haasteisiin Länsi- Uudenmaan kunnat ovat toteuttaneet kattavaa yhteistyötä jo 10 vuotta. Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesiyhteistyön visio ja strategia koskee vuosia ja niiden tarkoituksena on ohjata ja tukea alueen kuntien päätöksentekoa, ohjeistusta ja valvontaa hajaasutuksen jätevesiä koskien. Strategia on aikataulullisesti synkronoitu sekä lainsäädännön siirtymäaikoihin että vesienhoidon suunnittelutyöhön. Toteutuessaan strategialla on myönteinen vaikutus paitsi alueen vesistöjen ja ympäristön tilaan, myös työllisyyteen ja alueen houkuttelevuuteen asuin- ja lomanviettopaikkana. Mieti, miltä kalasta tuntuisi! VISIO VUODELLE 2021: Haja-asutuksen aiheuttama jätevesikuormitus on Länsi- Uudellamaalla minimoitu ja paikalliset vesistömme ja pohjavetemme ovat hyvässä tilassa. Kiinteistöillä on asianmukaiset, käyttäjän tilanteeseen sopivat ja toimintavarmat jätevesiratkaisut.

2 Laadittu työpajan ja lähetekeskustelun pohjalta, korjattu ory ja mennessä annettujen kommenttien perusteella LÄNSI-UUDENMAAN KUNTIEN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖN STRATEGIA TAUSTA Haja-asutuksen jätevedet ovat merkittävä vesistöjen kuormittaja Länsi-Uudellamaalla. Vuonna 2004 astui voimaan haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa uudistava ns. hajajätevesiasetus joka päivitettiin vuonna 2011 (YSL:n muutos 196/2011, Vna 209/2011). Säädösten tavoitteena on pienentää hajaasutuksen jätevesikuormitusta. Vastatakseen lainsäädännön tuomiin haasteisiin Länsi-Uudenmaan kunnat ovat toteuttaneet kattavaa yhteistyötä vuodesta 2004 asti. Vuonna 2008 laadittiin yhteistyölle strategia silloisen lainsäädännön siirtymäajan loppuun saakka. Strategiaa on toteutettu useassa kuntarahoitteisessa hankkeessa, joihin on saatu myös ulkopuolista rahoitusta (maakunnan kehittämisraha ja ympäristöministeriön neuvontaavustus). Ensimmäisen strategian laatimisen jälkeen sekä asiaa koskeva lainsäädäntö, että valtakunnalliset vesienhoitosuunnitelmat ovat muuttuneet. Tarvetta yhteistyön jatkamiseen on edelleen ja tämä uusi strategia on laadittu yhteistyössä alueen kuntien eri sektoreiden kanssa (ympäristönsuojelutoimi, rakennusvalvonta, ympäristöterveydenhuolto sekä vesi- ja viemärilaitokset). Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesiyhteistyön visio ja strategia koskee vuosia ja sen tarkoituksena on ohjata ja tukea alueen kuntien päätöksentekoa, ohjeistusta ja valvontaa haja-asutuksen jätevesiä koskien. Strategia on aikataulullisesti synkronoitu sekä lainsäädännön siirtymäaikoihin että vesienhoidon suunnittelutyöhön. Strategia valmisteltiin osana LINKKI neuvontahanketta (lähetekeskustelu , työpaja , ohjausryhmän kokous ). Toteutuessaan strategialla on myönteinen vaikutus paitsi alueen vesistöjen ja ympäristön tilaan, myös työllisyyteen ja alueen houkuttelevuuteen asuin- ja lomanviettopaikkana. 2. VISIO Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesiyhteistyössä pitkän tähtäimen tavoitteena (visiona) vuoteen 2021 mennessä on: Haja-asutuksen aiheuttama jätevesikuormitus on Länsi-Uudellamaalla minimoitu ja paikalliset vesistömme ja pohjavetemme ovat hyvässä tilassa. Kiinteistöillä on asianmukaiset, käyttäjän tilanteeseen sopivat ja toimintavarmat jätevesiratkaisut.

3 Strategia 3. STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT JA TOIMENPITEET KAUDELLE PITKÄJÄNTEINEN TOIMINTA Länsi-Uudellamaalla hajajätevesihankkeiden neuvontakäyntien yhteydessä on todettu, että alueen kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä noin 50 % edellyttää jonkinasteista uudistamista tai korjaamista. Neuvontakäyntejä on toteutettu tähän mennessä noin kiinteistöllä eri puolilla aluetta. Mikäli oletetaan tilanteen olevan em. vastaava muissakin kiinteistöissä, on koko Länsi-Uudenmaan alueella noin jätevesijärjestelmän uudistamis- tai korjaustarpeessa olevaa kiinteistöä. Lainsäädäntö edellyttää, että järjestelmät on uudistettu mennessä. Neuvonnalle on akuutein tarve siirtymäajan umpeutumiseen eli vuoteen 2016 saakka. Neuvonnalla varmistetaan, että kiinteistöillä tehdään kokonaistaloudellisesti ja ympäristöllisesti mahdollisimman järkeviä ratkaisuja. Neuvonnan ja yhteistyön tarve ei kuitenkaan lopu vuoteen Määräajan umpeuduttua on odotettavissa, että osa kiinteistöistä ei ole tehnyt edellytettyjä toimia ja kuntien tulisi valvoa, että ratkaisut on toteutettu lainsäädännössä edellytetyllä tavalla. Kunnat on tärkeä jatkossakin saada sitoutumaan Länsi-Uudenmaan hajajätevesiyhteistyöhön yhteisten painopisteiden mukaisesti. Valtio on periaatteessa sitoutunut rahoittamaan neuvontaa vuoteen 2016 saakka, päätökset rahoituksesta tehdään budjetin yhteydessä vuosittain. Pelkkä valtion vuosittainen rahoitus ei riitä kattamaan neuvonnan tarvetta alueellamme. Kuntarahoitusta täydentämään etsitään muita lisärahoituksen lähteitä. 3.2 TOIMIEN PRIORISOINTI Länsi-Uudenmaan alueella on arvioiden mukaan noin kiinteistöä. Kaikkien kiinteistöjen neuvominen nykyisillä resursseilla veisi vuosikymmeniä. Jotta hajajätevesiyhteistyön resurssit tuottavat suurimman vesiensuojelullisen hyödyn, tulee toimenpiteet, kuten kartoitus- ja neuvontakäynnit ja valvonta, kohdentaa riskiperusteisesti. Tämä tarkoittaa toimenpiteiden kohdentamista alueille, joilla vesien pilaantumisen vaara on erityisen suuri (esim. pohjavesialueet, ranta-alueet, tiiviisti rakennetut alueet) tai joissa rehevöityneet vesistöt edellyttävät tehostettuja toimia. 3.3 YHTEISTYÖ ERI SEKTOREIDEN JA KUNTIEN VÄLILLÄ Asioiden eteenpäin viemiseksi on erittäin tärkeää, että kunnassa eri viranomaisilla on yhteinen tahtotila ja toiminnan suuntaviivat. Haja-asutuksen maankäytön suunnittelua (maankäyttöpolitiikka) tehdään viranomaisten yhteistyönä ja vesihuollon kehittämis- sekä viemäriverkoston laajentumissuunnitelmat ovat ajantasaiset. Vesihuollon kehittymissuuntien tulee olla kuntalaisten tiedossa ja tietojen tulee olla helposti saatavissa. Länsi-Uudellamaalla on jo vuosia tehty yhteistyötä hajajätevesikäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi. Neuvontatyötä tehdään alueella yhtenäisten periaatteiden mukaisesti. Yhteistyön jatkaminen ja edelleen kehittäminen on tärkeää, jotta kuntalaiset voivat kokea tulevansa oikeudenmukaisesti kohdelluiksi. 2/4

4 Strategia 3.4 OSAAMINEN MAHDOLLISTAA KESTÄVÄT RATKAISUT Jäteveden käsittelyratkaisu valitaan kiinteistöllä aina yksilöllisesti tarpeen ja olosuhteiden mukaisesti. Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien mukaan arviolta korkeintaan 20 % Länsi-Uudenmaan haja-asutuksesta voidaan liittää keskitettyyn viemäröintiin. Niillä alueilla, joilla keskitetty viemäröinti on teknistaloudellisesti mahdollista sekä ympäristön kannalta perusteltua, voidaan viemäröintihanketta pitää ensisijaisena ratkaisuna. Näillä alueilla viemäröintihankkeita tuetaan ja edistetään. Niillä kiinteistöillä, joita ei ole mahdollista saattaa viemäröinnin piiriin, tulee jätevedet käsitellä ympäristön kannalta mahdollisimman kestävällä tavalla. Tietoa kestävistä käsittelyratkaisuista tuleekin kerätä ja kartuttaa ja ratkaisuista tiedottaa sekä asukkaita että alan toimijoita. Hyviä esimerkkejä toimivista ratkaisuista voidaan tuoda esille mm. mallikohteiden avulla. Ratkaisumalleja tuodaan esille positiivisessa hengessä, tervettä kritiikkiä unohtamatta. Neuvonnan tarkoitus on sekä välittää asianmukaista oikeaa tietoa, että vähentää väärinkäsityksiä, jotka voivat johtaa virheinvestointeihin tai toimettomuuteen uudistamisen suhteen. Kiinteistöjen omistajat tarvitsevat riittävät ja oikea-aikaiset tiedot heille parhaiten sopivan ratkaisun löytämiseksi. Länsi- Uudellemaalle tyypillistä on, että nykyisissä järjestelmissä ja niiden uudistamistarpeessa on suurta alueja kohdekohtaista vaihtelua. Tästä johtuen tarvitaan kiinteistökohtaista neuvontaa tehostetusti esim. kartoitus- ja neuvontakäyntien muodossa. Myös yleisneuvontaa tarvitaan, koska kiinteistöjen määrä alueella on suuri eikä jokaista kiinteistön omistajaa voida neuvoa henkilökohtaisesti. Alan ammattilaisten tietotaidon ylläpito on myös tärkeää. Suunnittelijoilla tulee olla viimeisin tieto alueen kuntien linjauksista, paikallisista olosuhteista, mahdollisista vaihtoehtoisista ratkaisuista sekä erilaisista tukimahdollisuuksista. Laadukkaan toteutuksen tae on korkeatasoinen ja vaatimukset täyttävä suunnittelutyö. Viranomaisilla on erityisen tärkeä rooli käsitellessään tehtyjä suunnitelmia. Tästä syystä viranomaisten osaamisen ylläpito ja kehittäminen sekä heidän työnsä tukeminen on keskeistä tavoitteiden saavuttamiseksi. Kestävien ratkaisujen syntymiseksi on oltava olemassa toimivat yhteiskunnan tarjoamat rakenteet. Esimerkiksi järjestelmien huoltoon sekä lietteen ja muun kiinteistöllä syntyvän ylijäämätuotteen keräykseen, käsittelyyn ja hyötykäyttöön tulee tarjota toimivia ratkaisuja. Ravinteiden kierrättämistä tulee edistää sen sijaan, että ne osin päätyvät alueen vesistöihin. 3.5 SEURANNASTA TIETOA TOIMENPITEIDEN VAIKUTTAVUUDESTA Tavoitteena valtakunnallisessa vesienhoitotyössä on vesien hyvä ekologinen tila, jonka saavuttaminen edellyttää toimia erityisesti hajakuormituksen eli myös haja-asutuksen jätevesikuormituksen vähentämiseksi. Haja-asutuksen jätevesikuormituksen vähentämiseksi tehtävien toimenpiteiden vaikutusta seurataan mm. kuntien toteuttamissa vesien tilan seurannoissa. Kiinteistön omistajien motivaation kannalta on myös olennaista, että heillä on lähialueen vesien tilasta ajantasaista tietoa. Neuvontatyön odotetaan johtavan järjestelmien uudistamiseen. Jätevesijärjestelmien uudistamista voidaan seurata toimenpidelupien käsittelyn kautta. Em. strategisia päämääriä toteutetaan seuraavien käytännön toimenpiteiden avulla: Taulukko 1. Strategisten päämäärien toteuttamiseen liittyvät toimenpiteet. 3/4

5 Strategia PÄÄMÄÄRÄ TARKOITUS TOIMENPITEET Pitkäjänteinen toiminta Kuntien sitoutuminen yhteistyöhön Periaatepäätökset yhteistyöhön osallistumisesta (vuosittain) Hankerahoituksen haku kuntarahaa täydentämään strategian tarkistus Toimien priorisointi Vesistön tila suhteessa jätevesien kuormitukseen alueittain, Kartoitus- ja neuvontakäynnit valituilla alueilla Tilanneraportointi koko aluetta koskien sekä alueittain Raportoinnin hyödyntäminen tärkeysjärjestyksen Vesistön/ympäristön tilatiedon hyödyntäminen löytäminen Alueiden luokittelu ja priorisointi Asetuksen valvonta 1. Lupakäsittely yhtenäinen linja suunnittelun taso ja kysyntä 2. Toteutumisen valvonta Alueittainen lähestyminen Valvontasuunnitelmat Yhteinen valvontakampanja Tiedonvaihto valvontatapauksista Yhteistyö eri sektoreiden ja kuntien välillä Vaikuttavan ja tehokkaan toiminnan varmistaminen Säännölliset kuntakohtaiset kokoukset sektoreiden kesken Säännöllinen kokoontuminen kuntien kesken Määräysten ja käytäntöjen vertailu ja kehittäminen yhtenäiseen suuntaan Osaaminen mahdollistaa kestävät ratkaisut Asukkaiden tietotaidon lisääminen laadukkaan toteutuksen turvaamiseksi Kartoitus- ja neuvontakäynnit erityisalueilla Verkkoneuvonta ( ja neuvontamateriaali Tiedotus Mahdollisuus henkilökohtaiseen neuvontaan Yhteiset kampanjat Suunnittelijoiden osaamisen ylläpito Ajankohtaisseminaarit Yhteydenpito Motivointi Viranomaistyön tukeminen Tiedonvaihto, kokoukset Seminaarit, koulutus Ympäristö-myönteisten ratkaisujen edistäminen Järjestelmien ympäristövaikutukset: mikä käy mihinkin tarkoitukseen Keskitetyn viemäröinnin edistäminen kehittämisalueilla Mallikohteet ja -esimerkit hyvien käytäntöjen edistämiseksi ja testaamiseksi Ravinteiden kierrätyksen, lietteen ja muiden ylijäämätuotteiden hoitamisen sekä huollon edistäminen Seurannasta tietoa vaikuttavuudesta Vaikuttavuuden seuranta ja kuntalaisten motivointi Neuvontapaketin täydentäminen vesistötiedolla seurannan aloittaminen alueilla joilla tehty järjestelmien parannustoimia (vedenlaatu, uudistamiset) toimenpidelupien seuranta 4/4

6 LIITE 1 AIKATAULU LÄNSI-UUDENMAAN KUNTIEN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖN STRATEGIA AIKATAULU Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesiyhteistyön strategia koskee vuosia ja sen tarkoituksena on ohjata ja tukea alueen kuntien päätöksentekoa, ohjeistusta ja valvontaa hajaasutuksen jätevesiä koskien. Strategia on aikataulullisesti synkronoitu sekä lainsäädännön siirtymäaikoihin että vesienhoidon suunnittelutyöhön. Strategia valmisteltiin osana LINKKI neuvontahanketta (lähetekeskustelu , työpaja , ohjausryhmän kokous ). Seuraavassa taulukkomuodossa esitettynä strategian toteuttamisen karkea aikataulutus. Keskeiset toimenpiteet aikataulutetaan siirtymäajan ja käytettävissä olevan rahoituksen mukaisesti. Hajajätevesiasetuksen siirtymäaika päättyy vuonna 2016, jonka jälkeen neuvonnallisista toimista voidaan tarvittaessa siirtyä valvonnallisiin toimiin. Strategia siirtymäajan jälkeisen ajanjakson osalta on syytä tarkistaa vuonna Aikataulujen tarkistus tehdään vuosittain. Taulukko 1. Toimenpiteiden aikataulutuksen pääpiirteet. Tumman harmaalla merkityt toimenpiteet jatkuvaa työtä, mustalla merkityt kertaluonteisempia toimia, vaalean harmaalla merkityt toimet toteutetaan tarvetarkastelun pohjalta PITKÄJÄNTEINEN TOIMINTA Resurssiesitykset kuntiin Lisärahoituksen haku, yhteisten hankkeiden suunnittelu Strategian tarkistaminen TOIMIEN PRIORISOINTI Kartoitukset ja neuvonta valituilla alueilla Muiden alueiden kartoitustarveselvitys Alueiden luokittelu ja jatkotoimien suunnittelu Tilanneraportointi ja raportoinnin hyödyntäminen Lupakäsittely Lupavaiheen käytäntöjen tarkistus linjausten yhtenäistämiseksi Tapauskohtainen valvonta*

7 Strategian aikataulu luonnos TOIMIEN PRIORISOINTI. Asetuksen toteutumisen valvonta Valvontakampanja Valvontasuunnitelmat Tapauskohtainen valvonta* YHTEISTYÖ ERI SEKTOREIDEN JA KUNTIEN VÄLILLÄ Sektoreiden välinen vuorovaikutus kunnan sisällä - kuntapalaverit Kuntien välinen vuorovaikutus ohjausryhmä/työryhmä Määräysten ja käytäntöjen vertailu ja kehittäminen OSAAMINEN MAHDOLLISTAA KESTÄVÄT RATKAISUT Asukkaat Kiinteistökohtainen neuvonta Ylläpitävä neuvonta/yleisneuvonta Suunnittelijat Ajankohtaisseminaarit ja yhteydenpito Motivointi Viranomaiset Tiedonvaihto Seminaarit, koulutus Tekninen toteutus Mallikohteet ja -esimerkit Selvitys ravinteiden kierrätyksestä ja Selvitys lietteistä huoltojärjestelmästä Toteutus em. selvitysten pohjalta SEURANNASTA TIETOA VAIKUTTAVUUDESTA Vesien tilan seurannan suunnittelu Vesien tilan seuranta Toimenpidelupien seurannan Toimenpidelupien suunnittelu seuranta * Tapauskohtainen valvonta kuuluu kuntien ympäristönsuojelulain mukaiseen valvontatyöhön muun valvonnan ohessa. 2/2