LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄN XV KOKOUS. Mari Pihlaja-Kuhna Kati Lehtonen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Transkriptio

1 MUISTIO LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄN XV KOKOUS AIKA torstai klo PAIKKA Karjaan seurahuone, Nils Grabben katu 6, Karjaa PAIKALLA Marina Heino Seija Kannelsuo-Mäntynen Stig Lindström Minna Sulander Auli Kokkonen Paula Mäenpää Jouni Stordell Mari Pihlaja-Kuhna Kati Lehtonen Jaana Lehtonen Minttu Peuraniemi Jaana Marttila Hanko Karjaa Karjalohja Karkkila Lohja Nummi-Pusula Pohja/Tammisaari Vihti Vihti 1) KOKOUKSEN PUHEENJOHTAJA JA SIHTEERI Puheenjohtajaksi nimettiin Minttu Peuraniemi ja sihteeriksi Jaana Marttila Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä. 2) LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN Todettiin läsnäolijat. Edustettuina olivat yhdeksän jätevesiyhteistyön kuntaa sekä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 3) TYÖRYHMÄN TEHTÄVÄT Todettiin, että hajajätevesityöryhmällä on kaksi tehtävää. Työryhmä edistää vuonna 2004 aloitettua hajajätevesiin liittyvää yhteistyötä läntisen Uudenmaan alueella sekä seuraa vuosina toimivan jätevesihankkeen ( Alueellisten jätevesiratkaisujen edistäminen ja kiinteistökohtaisten järjestelmien suunnittelun kehittäminen ) toimintaa. Kaikki läntisen Uudenmaan 12 kuntaa ovat edustettuina sekä jätevesihankkeen työryhmässä että ohjausryhmässä. Hankkeen työryhmä koostuu kuntien rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun edustajista, ja se vastaa hankkeen toiminnan suunnittelusta ja käytännön valmisteluista. Ohjausryhmä puolestaan käyttää päätösvaltaa hankkeeseen liittyvissä asioissa ja varmistaa, että hanke toteuttaa sille asetetut tavoitteet. 1

2 4) JÄTEVESIHANKKEEN TILANNEKATSAUS Tavoitteet Jätevesihankkeen tärkeimmät tavoitteet ovat alueellisten, keskitettyjen jätevesiratkaisujen edistäminen sekä kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien suunnittelun kehittäminen. Keskitettyjä jätevesiratkaisuja koskeva osio aloitetaan kaikissa kunnissa ns. kuntakokouksella, jossa käydään läpi kunnan vesihuoltotilanne ja valitaan 1-3 aluetta, joilla yhteisiä jätevesiratkaisuja ryhdytään edistämään. Jätevesijärjestelmien suunnittelua koskeva osio aloitetaan selvittämällä, kuinka paljon suunnitelmien tekijöitä läntisellä Uudellamaalla on, ja millaisia jätevesisuunnitelmat ovat suhteessa jätevesiasetuksen vaatimuksiin (laadun kartoitus). Keskitetyt ratkaisut ja suunnitelmien laatu Minttu Peuraniemi antoi tilannekatsauksen jätevesihankkeen etenemisestä syyskuun 2007 puoliväliin mennessä. Kuntakokous oli järjestetty Karjaalla, Karkkilassa, Hangossa, Siuntiossa, Vihdissä ja Inkoossa (6 kuntaa). Lohjan, Nummi-Pusulan ja Sammatin kanssa kokousajankohta oli sovittu, ja Karjalohjan, Tammisaaren sekä Pohjan kanssa yhteisen kokousajankohdan löytäminen oli työn alla. Hankkeen pilottikohteissa yhteiset jätevesiratkaisut oli saatu käynnistettyä. Munkkaanlehdon (Lohja) ja Nahkion (Karkkila) alueille oli perustettu vesiosuuskunnat kesällä Immulan (Lohja) ja Vihtijärven (Vihti) alueilla oli aloitettu vesihuoltokyselyn tekeminen, ja Hultan alueella (Tammisaari) oli ryhdytty selvittämään taloudellisia mahdollisuuksia yhteisen vesihuollon järjestämiseen. Syyskuun puoliväliin mennessä kaikista hankkeeseen osallistuvista kunnista oli kerätty suunnittelijoiden yhteystiedot ja selvitetty, millaisia suunnitelmia kunnat saavat käsiteltävikseen. Suunnittelijoille (yht. 49) lähetettiin elokuussa kirje, jossa kerrottiin jätevesihankkeen tavoitteista ja tarjolla olevasta avusta/tuesta. Suunnittelijat saavat halutessaan henkilökohtaista neuvontaa jätevesisuunnitelmia koskevista asioista hankkeen asiantuntijalta (Minttu). Laadun kartoitus tehtiin yhteensä 104 jätevesisuunnitelmalle. Yhteenveto tuloksista pyritään saamaan valmiiksi seuraavaan työryhmän kokoukseen mennessä. Todettiin, että lisää suunnittelijoita voidaan ohjata LUVY:n neuvonnan pariin. Tähän saakka on pyritty tavoittamaan läntisellä Uudellamaalla asuvia suunnittelijoita, mutta esim. Karkkilaan tulee suunnitelmia Hämeen puolelta. Todettiin myös, että -sivujen listat suunnittelijoista eivät ole täysin ajan tasalla (kaikki listatut eivät ole tehneet suunnitelmia). Asukkaat voidaan kuitenkin edelleen ohjata jatevesi-sivuille etsimään yleistä tietoa jätevesiasioista. Suunnittelijoiden koulutus Keskusteltiin suunnittelijoiden koulutuksesta. Hankkeen tavoitteena on ollut järjestää koulutustilaisuus suunnittelijoille (suomeksi + ruotsiksi) marraskuussa 2007 sekä seminaari suunnittelijoille, rakentajille ja kuntien viranomaisille tammi-helmikuussa Koska samat suunnittelijat eivät välttämättä voi osallistua kahteen, lähekkäin järjestettävään tilaisuuteen, päätettiin järjestää vain yksi, kaikille yhteinen seminaari (suomeksi Vihdissä + ruotsiksi Karjaalla) alkuvuoden 2008 aikana. 5) TOIMINTASTRATEGIAN LUOMINEN Minttu kertoi lyhyesti jätevesiyhteistyön historiasta. Kuntien ja LUVY:n yhteistyö hajajätevesien parissa alkoi vuonna 2004, kun jätevesiasetus tuli voimaan. Yhdessä on laadittu lomakkeita, ohjeita 2

3 ja linjauksia ja järjestetty tiedotus- ja koulutustilaisuuksia jätevesien käsittelystä sekä ideoitu sisältöä -sivuille. Jätevesikäytäntöjä on saatu yhtenäistettyä, ja meneillään oleva jätevesihanke on saatu käyntiin. Yhteistyö jatkunee myös tulevina vuosina. Keskusteltiin alustavasti toimintastrategian luomisesta. Vuosi 2014 lähestyy, ja jätevesiasetuksen toimeenpano on kesken Vuoden 2007 loppuun mennessä kaikilla haja-asutusalueiden kiinteistöillä pitäisi olla jätevesiselvitys tehtynä, tosin selvitys ei aina kuvaa todellista tilannetta. Miten selvitysten tekoa ja tilannetta kiinteistöillä voisi valvoa ja miten siihen löydetään resurssit? Mistä valvonta pitäisi aloittaa ja millä perusteella (priorisointi)? Selviävätkö kunnat tehtävästä ja voisiko LUVY hoitaa kartoitusta? Miten muualla Suomessa toimitaan? Minna Sulander kertoi Hyvinkäällä käytetystä toimintamallista. Tietoa jätevesiasetuksesta pyrittiin jakamaan alueellisesti, esim. yhdelle henkilölle/alue ( kyläpäällikkö ). Tämän henkilön kautta tietoa välittyi kylän asukkaille, eikä viranomaisten tarvinnut neuvoa kaikkia asukkaita henkilökohtaisesti alusta alkaen. Kun jätevesijärjestelmien toimivuutta jollain alueella ryhdyttiin selvittämään, aloitettiin kunnan omistamista kiinteistöistä (noin 10 kiinteistöä, koulut, leirikeskukset yms.). Alueet laitettiin tärkeysjärjestykseen, ja jätevesitarkastukset aloitettiin ranta- ja pohjavesialueilta (herkät alueet). Aivan ensin oli tärkeää ottaa yhteyttä kunnan raha-asioista päättäviin tahoihin ja varata rahaa (ja aikaa) selvitysten tekoon etukäteen. Todettiin, että jätevesiyhteistyölle ja yhteisten toimintatapojen luomiselle on tarvetta myös tulevaisuudessa. Keskustelua tulevaisuuden toimintastrategiasta jatketaan seuraavissa kokouksissa. 6) MUUT ASIAT Jaana Lehtonen kertoi ympäristöministeriön hajajätevesityöryhmästä. Jaana edustaa työryhmässä Suomen vesiensuojeluyhdistysten liittoa ja Mari Pihlaja-Kuhna (Vihti) ympäristönsuojeluviranhaltijoita. Työryhmä perustettiin toukokuussa 2007 (lista työryhmän jäsenistä liitteessä 1), ja se kokoontuu noin kerran kuukaudessa vuoden 2009 loppuun saakka (kunnes toimikausi päättyy). Työryhmän työskentely on käynnistynyt hiukan sekavissa ja kiireisissä tunnelmissa. Yksimielinen näkemys mm. siitä, mikä on jätevesiasetuksen toimeenpanon tilanne, puuttuu. Jaana ja Mari pyrkivät tuomaan esiin käytännön ongelmia, esim. tosiasian, että kansalaiset eivät tiedä jätevesiasetuksen vaatimuksista, kiinteistöllä tarvittavista toimenpiteistä ja vaihtoehdoista. Jaana pyrkii viemään työryhmälle tietoa meneillään olevan jätevesihankkeen tuloksista ja kokemuksista. Myös kuntien ja LUVY:n hajajätevesiyhteistyössä esiin nousevia tärkeitä asioita on nyt mahdollista saattaa ympäristöministeriön työryhmän tietoon! Työryhmän jäsenet voitaisiin kutsua vaikkapa vuoden 2008 alussa järjestettävään hajajätevesiseminaariin (jätevesihanke järjestää). 7) SEURAAVA KOKOUS Seuraava yhteistyöryhmän kokous päätettiin järjestää torstaina klo Lohjalla, kaupungintalo Monkolassa (Karstuntie 4). Huom! Aluksi kokousajankohdaksi ehdotettiin perjantaita , mutta ajankohta muutettiin! Hajajätevesiyhteistyöryhmän kokous päätettiin klo

4 Muistion laati: Jaana Marttila projektipäällikkö LIITTEET: Liite 1: Ympäristöministeriön hajajätevesityöryhmän kokoonpano (nimilista). 4

5 LIITE 1 LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄN XV KOKOUS Ympäristöministeriön hajajätevesityöryhmän kokoonpano (työryhmä asetettu ) Puheenjohtaja: Jäsenet: hallitusneuvos Ulla Kaarikivi-Laine ympäristöministeriö yli-insinööri Jorma Kaloinen ympäristöministeriö vesiylitarkastaja Minna Hanski maa- ja metsätalousministeriö johtava asiantuntija Erkki Santala Suomen ympäristökeskus ympäristöasiantuntija Vesa Valpasvuo Suomen Kuntaliitto johtaja Markku Tornberg Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK toimitusjohtaja Markku Salo Jätelaitosyhdistys vesihuoltoinsinööri Saijariina Toivikko Vesi- ja viemärilaitosyhdistys tuotepäällikkö Jaana Suur-Askola Muoviteollisuus ry hallituksen jäsen Ritva-Liisa Haikonen Omakotiliitto Jaana Lehtonen Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ympäristönsuojelusihteeri Mari Pihlaja-Kuhna Ympäristönsuojeluviranhaltijat YSV projektisuunnittelija Kati Javanainen Varsinais-Suomen Agenda 21 Työryhmän sihteerit ovat kehitysinsinööri Katriina Kujala-Räty Suomen ympäristökeskuksesta sekä vanhempi insinööri Antero Luonsi Pirkanmaan ympäristökeskuksesta. 5