LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄ Kokous 5/2009

Transkriptio

1 MUISTIO 1(6) LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄ Kokous 5/2009 Aika: Keskiviikkona klo Paikka: Vihdin kunnantalo, kokoushuone 206 Asemantie 30, Nummela Läsnä: Sanna Helttunen LUVY (mukana kohdassa 4) Eija Kanninen Lohja Pekka Laitinen Vihti Minttu Peuraniemi LUVY Mari Pihlaja-Kuhna Vihti Patrik Skult Inkoo, Siuntio Jouni Stordell Raasepori Minna Sulander Karkkila (mukana klo asti) 1 Kokouksen avaus Minttu Peuraniemi avasi kokouksen. 2 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta, läsnäolijoiden toteaminen Kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri: Minttu Peuraniemi. Todettiin läsnäolijat (lista yllä) ja tehtiin pieni esittäytymiskierros. 3 Edellisen kokouksen muistio Edellinen työryhmän kokous pidettiin Vihdissä. Kokousmuistio on hyväksytty sähköpostitse. Hankkeen ohjausryhmä kokoontui Lohjalla. Kokouksen jälkeen maksatushakemus ja väliraportti on pienin muutoksin lähetetty Uudenmaan liittoon. 4 Erityisalueet: suhtautuminen jätevesien käsittelyyn erityisalueilla Hankkeen yksi tärkeimmistä tavoitteista on löytää kunnille yhtenäinen ja alueella hyväksyttävissä oleva näkemys siitä, minkälaista jäteveden käsittelyä vesiensuojelun ja maankäytön suunnittelun kannalta erityisillä alueilla voidaan/pitäisi vaatia, jotta jätevedet eivät aiheuttaisi riskiä erityisalueiden ympäristölle ja toisaalta

2 2(6) kohtuuttomia kustannuksia kiinteistönhaltijoille. Tarkoituksena on yhtenäistää ja selkeyttää alueen käytäntöjä, jota kautta luodaan läpinäkyvyyttä asian käsittelymenetelmiin kunnasta riippumatta. Vaikka alueen kunnat ovat tehneet yhteistyötä esimerkiksi määräysten ja ohjeiden suhteen vaihtelevat suositellut/vaaditut käytännöt toisistaan huomattavasti. Erot kuntien välillä johtuvat pitkälti kuntien erilaisista luonnonolosuhteista jotka on otettu huomioon esimerkiksi ympäristönsuojelumääräyksissä ja muissa ohjeissa. Monet määräykset ja ohjeet ovat päivittämisen tarpeessa, koska ne on tehty jo vuosina , jonka jälkeen erityisesti jätevesiasioiden suhteen on tapahtunut paljon. Sanna on koonnut alueen kuntien ympäristönsuojelumääräyksissä ja muissa ohjeissa esiintyviä vaatimuksia erityisalueiden jäteveden käsittelyä koskien excel-taulukkoon. Taulukko jaettiin kokoukseen osallistujille. Tarkoituksena on saada kokonaiskäsitys siitä, mitä määräyksiä/ohjeita alueellamme tällä hetkellä on voimassa ja minkälaisia päivitystarpeita niissä on nähtävillä. Kerättyä tietoa käytetään keskustelun pohjana ja sitä on mahdollista käyttää välineenä esimerkiksi määräysten uusimisessa. Ainakin Lohja, Vihti ja Raasepori ovat tekemässä uusia/uusimassa määräyksiään seuraavan vuoden aikana. Havaittiin, että osa kerätyistä tiedoista oli puutteellisia/vanhentuneita, mutta asiaa saatetaan silti tarkastella kerätyn tiedon pohjalta riittävällä tarkkuudella. Sovittiin, että kokouksessa läsnä olleet tarkastavat omalta osaltaan kerättyjen tietojen paikkaansa pitävyyden ja korjaavat mahdolliset virheet tiedoissa. Sanna pyytää korjauksia erikseen sähköpostitse. Kerätty tieto ehdittiin käydä läpi ainoastaan pohjavesialueiden suhteen. Muut alueet käsitellään työryhmän seuraavassa kokouksessa. Pohjavesialueet Keskusteltiin kuntien nykyisistä määräyksistä ja ohjeista jätevesien käsittelyn suhteen pohjavesialueilla. Todettiin, että osa määräysten muotoiluista aiheuttaa vaihtelevaa tulkintaa lukijasta riippuen. Huomattiin myös, että eroavaisuuksia löytyy ja että osan määräyksistä on huomattu olevan teknisesti ja taloudellisesti kohtuuttomia toteuttaa tiettyjen kiinteistöjen osalta, suhteessa saavutettavaan hyötyyn. Yhteistä useimmille määräyksille ja ohjeille on, että imeytys on pohjavesialueilla kielletty. Tällä tarkoitetaan työryhmän tietojen mukaan ennen kaikkea puhdistamattomien jätevesien imeytystä maahan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ainoastaan jätevesien maahanimeyttämö ei kuulu pohjavesialueiden jätevesien käsittelyn ratkaisuvalikoimaan. Joissakin kunnissa tällä tarkoitetaan myös puhdistettujen jätevesien imeyttämistä, jolloin purkujärjestelyksi käy ainoastaan purku ojaan tai muutoin johtaminen alueen ulkopuolelle. Joidenkin kuntien määräykset estävät jäteveden käsittelyn alueella kokonaan tai käsiteltyjen jätevesien purkamisen alueelle. Vain Karjalohjalla ei näillä tietämin ollut erityisvaatimuksia pohjavesialueita koskien. (Taulukko kuntien ohjeista ja määräyksistä liitteenä 1.)

3 3(6) Todettiin, että on olemassa sekä luonnonolojen että maankäytön puolesta erilaisia pohjavesialueita ja niiden osa-alueita, joilla jäteveden käsittelyn riski on erilaista. Usein jäteveden käsittelymenetelmä joudutaan ratkaisemaan tapauskohtaisesti, jolloin suunnitelmassa tulee esittää perustelut mahdollisista vaatimuksista poikkeamiseen. Pohdittiin, että helpottaisiko kuntaviranomaisen työtä se, että määräyksissä/ohjeissa otettaisiin kantaa yleisesti pohjavesialueilla tapahtuvan toiminnan sijasta erityyppisillä alueilla tapahtuvaan toimintaan. Samaa voisi soveltaa vesistöjen osalta esimerkiksi niin, että erityisen herkkien vesistöjen ranta-alueilla sovellettaisiin tiukempia määräyksiä ja vähemmän herkkien vesistöjen rannoilla löyhempiä määräyksiä. Määräykset voisivat jopa koskettaa vain yksittäisiä järviä/pohjavesialueita. Tällainen tarkastelu aiheuttaisi paljon työtä alkuun, mutta jatkossa se voisi nopeuttaa tilannearvion tekemistä. Todettiin, että pohjavedelle riskin aiheuttavat haitta-aineet ovat valtaosin käymälävedessä ja harmaiden jätevesien aiheuttama riski pohjavedelle on minimaalinen, erityisesti maaperässä käsiteltyinä. Todettiin myös että jätevesiasetus ei ota kantaa hygieenisen haitan ehkäisyyn, joten ympäristönsuojelumääräyksissä tähän olisi syytä ottaa kantaa. WC-vesien umpisäiliöön johtaminen ja kuivakäymälän käyttöön rohkaiseminen on perusteltua pohjavesialueilla. Sanna kirjasi ylös keskustelun pääpiirteet muistilistaksi. Hanke esittää suosituksensa jätevesien käsittelyyn pohjavesialueilla menettelytapaohjeen muodossa. Suositus tulee perustumaan käytyihin keskusteluihin, asiantuntijahaastatteluihin ja hankkeessa kertyneeseen tietoon. Mietintään jäi vielä, millä tavalla näitä yhdessä mahdollisesti aikaan saatavia linjauksia viedään käytäntöön. 5 Kuntien yhteiset linjat: Stefan Wasström ÖB:n kysely 6 Hankkeen kuulumiset Keskusteltiin Stefan Wasström ÖB:n kuntien viranhaltijoille lähettämästä kyselystä. Käytiin läpi Mintun laatimat ehdotukset vastauksiksi, ja annettiin hankkeelle valtuudet viimeistellä vastaukset keskustelun pohjalta ja toimittaa ne ym. yritykselle työryhmän nimissä. Todettiin, että on tärkeää, että varmistetaan ennen materiaalin julkaisua, että vastaukset on esitetty niiden alkuperäisessä asiayhteydessä asialliseen tyyliin. Todettiin että asia liittyy kuntien yhteisiin linjauksiin sillä tavalla, että osa kysymyksistä koski juuri niitä asioita, joista asukkaiden ja yrittäjien keskuudessa on syntynyt sekaannusta kuntien välisten vaihtelevien käytäntöjen johdosta. Näistä asioista on hankkeen aikana tavoitteena muodostaa yhteinen näkemys. Todettiin vielä, että joka tapauksessa kuntien käytännöt tulevat aina vaihtelemaan jonkin verran. Käytiin pikaisesti läpi hankkeen kuulumiset:

4 4(6) Kuntien osallistuminen hankkeeseen vuonna Kuntien osallistuminen hankkeeseen ensi vuonna on kirjallisesti varmistamatta seuraavilta kunnilta: Hanko, Inkoo, Karjalohja ja Raasepori. Kirkkonummi on päättänyt olla osallistumatta hankkeeseen. Kesätyöntekijöitä on ensi kesälle varattu Vihdissä ja mahdollisesti myös Siuntiossa. Muista ei ole vielä varmuutta. Kesän kartoitusten tulokset Kesän kartoitusten tuloksista on tekeillä opinnäytetyö (Karolina Örnmark, YH Novia, keväällä 2010). Minttu on alustavasti koonnut tietoa työn tuloksista. Alustavista tuloksista on kerrottu mm. hankkeen tiedotteessa ja Vastauksia jätevesipulmiin -seminaarissa Sovittiin, että seuraavassa työryhmän kokouksessa käydään vielä läpi alustavia tuloksia, koska kaikki työryhmäläiset eivät olleet seminaarissa mukana. Ensi kesän neuvontatyö Kerrattiin eri keinot saada maastotyötä tehtyä: 1) Hankkeen budjettiin on ensi vuodelle varattu rahaa maastotyöntekijän palkkaamiseen, jonka johdosta jokaisessa kunnassa on tarkoitus tehdä kunnan maksuosuuden mukainen määrä maastotöitä. Tämä työmäärä on erittäin rajallinen eli koko alueella yhteensä noin 6 kk. 2) Kunta voi varata hankkeessa tehtävän työn lisäksi maastotöihin tarvittavan rahamäärän LUVY:n käyttöön, jolla summalla LUVY palkkaa maastotyöntekijän juuri kyseisen kunnan maastokäyntejä varten. 3) Kunta voi myös itse palkata kesätyöntekijöitä, joiden työpanos osoitetaan hankkeen käyttöön. Kesätyöntekijä saa aina hankkeelta perehdytyksen ja työnohjauksen. Näillä näkymin ainakin Vihdissä ja Siuntiossa tullaan palkkaamaan kesätyöntekijöitä maastoneuvontaa varten. Todettiin, että kuntien kanssa olisi syytä palaveerata kesän neuvonta-alueista jo alkutalven aikana, jotta toimintatavat ovat selvillä hyvissä ajoin. Toimintamalli ja menettelytapaohjeet Minttu on tehnyt sisällysluettelon hankkeessa laadittavasta asetuksen soveltamisen toimintamallista (jaettu kokoukseen osallistuneille). Toimintamallin olisi tarkoitus koostua yksinkertaisista rautalankaesimerkeistä ja malleista jätevesijärjestelmien uusimisen vaiheisiin liittyvistä tilanteista. Mitään YM:n oppaan kaltaista opusta ei ole tarkoitus tehdä, vaan yksinkertainen mallinnus toimintatavoista, joita testattu tämän hankkeen aikana sekä ohjeistus, jota muokataan hankkeen kuluessa. Toimintamalliin

5 5(6) sisällytetään tyyppitapauskohtaiset menettelytapaohjeet jätevesienkäsittelystä erityisalueilla. Todettiin, että runko vaikuttaa hyvältä, ja että materiaalissa on paljon tekemistä. Toisaalta osa materiaalista on jo olemassa. Kaikkea materiaalia tuskin saadaan täydellisenä hankkeen aikana ulos, mutta kaikista olennaisesta olisi syytä olla ainakin luonnos, jota on testattu. Neuvontamateriaalin suhteen tavoiteaikatauluna on, että valtaosa materiaalista olisi valmiina ennen kesän 2010 maastotöihin ryhtymistä. Koulutustilaisuus/seminaari Vastauksia jätevesipulmiin-seminaari järjestettiin Lohjan Monkolassa. Osallistujia oli n. 30, edustusta oli sekä kuntapuolelta (ympäristö- ja rakennusvalvonta sekä vesilaitos), että yksityiseltä (suunnittelijat, urakoitsijat) myös järjestöjä (kyläyhdistys, hankkeet) sekä yksityishenkilöitä oli tullut mukaan. Lehdistö oli myös vahvasti paikalla. Kaikki seminaarin materiaalit on ladattu hankkeen verkkosivuille. 8 Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesiyhteistyön strategia Strategian käsittely kunnissa on ennallaan. 9 Muu hajajätevesitoiminta Ympäristöministeriön hajajätevesityöryhmä Mari kertoi ympäristöministeriön työryhmän ajankohtaisista: - työryhmä on vetämässä yhteen työskentelynsä tuloksia - viimeinen kokous pidetään tammikuussa loppuraportin hyväksymistä varten - toiseksi viimeinen kokous on työryhmä jatkaa jossain olomuodossa myös ensi vuonna, jos Tarasti sitä esittää ja esitys hyväksytään Selvitysmies Lauri Tarastin esitykset Mari kertoi selvitysmiehen suunnitelluista esityksistä: - Selvitysmies antaa ehdotuksensa jätevesiuudistuksen toimeenpanon edistämiseksi Alustavasti on kerrottu, että hän ei tule esittämään mitään muutoksia itse asetukseen (542/2003), sen sijaan hän olisi esittämässä uuden tarkentavan asetuksen antamista, jonka sisältönä olisi mm. valtionavustusten myöntäminen järjestöille kiinteistöllä tehtävään neuvontaan, muiden asiaan liittyvien avustusten lisääminen sekä kotitalousvähennyksen laajentaminen koskemaan suunnittelua kokonaisuudessaan ja järjestelmän huoltotoimia. - Selvitysmiehen esitysten ulkopuolelle on jäämässä mm. sanktioasia. Huoltoasian varmistamiseksi selvitysmies aikoo esittää jatkoselvityksiä. Perehdytyskoulutus

6 6(6) Lohjan Eijalle ja Vihdin Tanjalle pidetään perehdytyskoulutusta Pari kiinnostunutta voi tulla mukaan jakamaan kuluja. Raasepori on myös ollut kiinnostunut koulutuksesta. 9 Muut asiat Ei muita asioita. 10 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Seuraava kokous sovittiin pidettävän alustavasti Raaseporissa yhdistyksen tiloissa. Jälkihuomautus: Kokousajankohta siirretty, uusi aika , paikka Lohja. Muistion laati Minttu Peuraniemi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry