Talousjärjestelmäkeskustelu - tai kaksi. Pekka Sutela Oulun yliopisto a

Transkriptio

1 Talousjärjestelmäkeskustelu - tai kaksi Pekka Sutela Oulun yliopisto a

2 Walras ja sosialismi Smithin moral sentimentseillä on paljon tekemistä instituutioiden kanssa. Kun Douglass Northin tapaan erotetaan muodolliset ja epämuodolliset instituutiot, on epäselvää mikä on jälkimmäisten ja kulttuurin ero Yleisen tasapainon tehokkuusehdot ovat kuitenkin riippumattomia instituutioista Keskeistä on että kaikki markkinat tasapainottuvat yhtä aikaa Pareto (1909), Barone (1908): the pure theory of economics does not give us a truly decisive criterion for choosing between an organization of society based on private property and a socialist organization. This problem can be solved only by taking other characteristics of the phenomena into account (Pareto 1909) mutta mitä ovat ilmiön muut luonteenpiirteet? Kapitalismissa markkinat kysyntä ja tarjonta - luovat hinnat, entä sosialismissa?

3 Marxilainen sosialisminkuva Periaatteessa Marx ja Engels vastustivat tulevaisuuden maalailua Tässä ero utopistisen ja tieteellisen sosialismin välillä Tuleva yhteiskunta on nykyisten trendien jatkamista, vapautettuna kapitalismin rajoitteista Käytännössä Suurtuotanto Tieteen saavutusten soveltaminen Suunnittelu, ei markkinat Mutta siitä kuinka suunnittelu tapahtuisi ei sanottu mitään

4 Saksalainen (ja itävaltalainen) sosialidemokratia Karl Kautsky teoreettisena (ja poliittisena) johtajana Yleinen johtopäätös: sosialismi on kuin Saksan postilaitos tai Saksan armeija von Moltken alaisena Siis markkinaton hierarkkinen organisaatio Max Weber (1918): tämän käytännössä yrittämisestä seuraa väistämätön kaiken kattava byrokratisoituminen Tässäkään kirjallisuudessa ei kerrottu kuinka suunnittelu tapahtuisi Bolshevikkien ensimmäinen talouspoliittinen vaihe oli sopusoinnussa markkinattoman hierarkkisen organisaation ihanteen kanssa. Se voidaan myös ymmärtää sisällissodan pakottamaksi hätätilaksi.

5 Esille astuvat von Mises ja Hayek Von Mises (1920), Hayek (1935) Aiemmin tapaamamme itävaltalainen koulukunta, luvun talousliberalismin tunnetuimmat nimet Ilman markkinoita ei voi olla järkeviä hintoja Ilman hintoja ei voi olla rationaalista taloudellista päätöksentekoa Ilman rationaalista päätöksentekoa ei voi olla taloutta Siispä sosialismi on (periaatteessa tai käytännössä - tulkinnat vaihtelevat) mahdoton; kuin harhailua pimeässä... Mutta kuitenkin Neuvostoliitto sinnitteli 1991 saakka Useimmat tutkijat arvioivat ettei Neuvostoliiton romahdus ollut silloinkaan väistämätön, vaan johtui politiikkavirheistä, valtataistelusta ja nationalismista

6 Itävaltalainen argumentti Perustava ajatus: Informaatio tarpeista, voimavaroista ja teknologioista on hajaantunut talouden tavattoman monille toimijoille Markkinat ovat ainoa mahdollinen tapa koota yhteen ja käsitellä hajallaan oleva informaatio Suuri osa informaatiosta on formalisoimatonta: arvaukset, oletukset, näppituntuma jne Vapaus toimia markkinoilla oman ja hinnoista saatavan informaation perusteella on perusoikeus Esimerkiksi hintasäännöstely on siksi ihmisoikeuden loukkaus Kuten jo Bastiat väitti Markkinat eivät aina tuota parasta tulosta, mutta kylläkin parhaan mahdollisen tuloksen: vaihtoehdot ovat aina huonompia (sekä taloudellisesti että vapauden kannalta)

7 Vastaus 1: Langen markkinasosialismi Oskar Lange ( ) Chicagon yliopisto: Yleisen tasapainon teorian tutkija (tasapainon vakaus) Puolassa, diplomaatti, suunnittelija, professori Markkinasosialismin ajatus (1937) oletetaan että keskussuunnittelija toimii kuin Walrasin huutokaupanpitäjä Jättää pienet asiat markkinoille Parempi vaihtoehto kuin markkinatalous Markkinoilla ei oikeasti ole huutokaupanpitäjää Keskittyminen tekee täydellisen kilpailun epärelevantiksi ajattelukehikoksi Tarkoitettu teoreettiseksi argumentiksi, ei käytännön ohjeeksi Puolassa ollessaan Lange ajoi normaalia keskussuunnittelua Mutta oliko keskusjohtoisuus itse asiassa markkinataloutta? Milton Friedman, Vaclav Klaus, Jegor Gaidar ovat eri tavoin väittäneet niin

8 Vastaus 2: Kantorovitshin optimaalinen suunnittelu Leningradilainen matemaatikko, ainoa sosialistisesta maasta tullut talouden Nobel-palkittu Ellei lasketa emigroituneita: Leontief, Kuznets : faneeritrustin tapaus Kuinka suunnitella vanerin leikkaus niin että hukkapaloja syntyy mahdollisimman vähän? Vastaus: Lineaarinen optimointi (mistä Nobel yhdessä Koopmansin kanssa) 1940: yleistys kansantalouden tasolle Poliittinen päätös: tuotannon rakenne Suunnittelutehtävä: tuotannon maksimointi (tavoitefunktio) Annetut rajoitteet: tuotannontekijät, teknologia Varjohinnat: kontribuutio tavoitefunktioon; ekvivalentti markkinoiden tasapainohinnan kanssa

9 Optimaalinen suunnittelu Keskussuunnittelu Ottaa annettuna poliittisen johdon määrittämän tavoitteen tuotannon rakenteesta (tavoitefunktio) Kerää tarvittavan tiedon voimavarojen saatavuuden ja teknologioiden muodostamista rajoitteista Laskee optimaalisen suunnitelman, joka maksimoi tavoitefunktion annetuilla rajoitteilla Varjohinnat Johtaa varjohinnat jotka osoittavat kunkin tuotteen ja resurssin vaikutuksen optimaaliseen suunnitelmaan Nämä varjohinnat ovat matemaattisesti samat kuin täydellisen kilpailun yleisen tasapainon hinnat Tuotantolaitoksen kannustaminen Antamalla tuotantolaitoksille voitonmaksimointitavoite ja varjohintojen muodostamat rajoitteet ne valitsevat tuotoksen joka maksimoi tavoitefunktion arvon Johdon ja työntekijöiden tulot voidaan sitoa voiton maksimointiin

10 Optimaalisen suunnittelun teoria oli luvulta lähtien ainoa tieteellisesti perusteltu keskusjohtoisen talouden uudistusohjelma Kuinka talous pitäisi osittaa? Olemassa olevien hintojen rationalisointi Novotsherkassk 1962 Yritysjohdon kannustaminen Duaalitalous käytännön sovelluksena Petrakov 1970 Kiina >

11 Miksi talouden uudistaminen ei sitten onnistunut? Laajinkin talouden malli on vain köyhä kuvaus siitä -> Itävallan koulukunnan peruskritiikki päti Suunnittelu saavutetulta tasolta: tuotantolaitosten kannatti liioitella tarpeitaan ja vähätellä menestystään Plan bargaining Talouden institutionaalinen kuvaus oli väistämättä hyvin löyhä Keskusjohto halusi pitää mahdollisuuden käsiohjaukseen, ei uskonut automatisoituun toimintaan: poliittisten päätösten ensisijaisuus taloudellisiin nähden Kornai: kovat ja pehmeät budjettirajoitteet Keskussuunnittelun löystyessä syntyikin aivan uudenlaisia ongelmia Uudistusyritysten epäonnistuminen johti epäilyyn niiden realistisuudesta: onko järjestelmä uudistettavissa?