Kaupunkisuunnittelukeskus Resurssit ja johtaminen

Transkriptio

1 Kaupunkisuunnittelukeskus Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen hestö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Toimialan (TYT) toimint akate ei heikkene vuod en 2013 tasosta. Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta Seuranta Toimenpiteet / vastuuhe Toimintakate on vähintä Toimintakate. än alkuperäisen talousa rvion mukainen. Toimialan toiminnan ku stannustehokkuus ja vai kuttavuus paranee. Tuottavuus paranee vä hintään 1 %. Tuottavuuden kasvu. - lupien käsittelyaikojen lyhen eminen - sähköisesti haettujen ja käsi teltyjen lupien määrän kasvu Maankäytön lupien käsittelyp rosessin kehittämistyötä on ja tkettu edelleen. Lupien käsitt elyaikojen seuranta tehdään säännöllisesti ja se on osoitta nut vaikuttavuutensa. Lokaku ussa 2016 valmistelussa on 27 suunnittelutarve- ja/tai poi kkuslupahakemusta. Näiden lupien käsittelyaika on 4,2 kk. Maa-aines, maisematyö- ja lohkomislupien kanssa on vir eillä 5 lupahakemusta. Jonoj a ei lupakantoihin ole päässy t kertymään. Hestössä o n vaihtuvuutta ja sijaisuustar peita, mutta pääosin täyttöluv at vakansseille on saatu nop easti ja rekrytoinnit ovat onni stuneet. Lupien seurantaa on jatkettu ja valmisteluaika suunnittelut arve- ja poikkeamispäätösten osalta on edelleen pysynyt k eskimäärin Jatketaan prosessin hiom ista ja kehitetään valmiste lun seurantajärjestelmää (mm. paikkatieto-ominais uuksia, sähköistä käsittel yä). Tuottavuus kasvaa uude lla toiminta- ja johtamism allilla vuoden 2015 tilinpä ätöksestä 10 milj. euroa v uoden 2017 loppuun men nessä. Toiminta tehostuu vuoden tilinpäätöksestä 10 milj. eu roa vuoden 2017 loppuun me nnessä. Sähköisten lupien osuus on o llut kasvussa kaikissa lupatyy peissä ja KSK:n maisematyöl uvissa se on jo 100 %. 1

2 Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta Seuranta Toimenpiteet / vastuuhe - käyttötalouden toteutuneet neliöhinnat, euroa/m 2 ja yksik köhinat Johtaminen ja työhyvinv ointi paranevat. Maahanmuuttajataustai sten työntekijöiden osuu s hestöstä kasvaa. Tilakustannukset/asuka s alenevat 1 % edellises tä vuodesta. Työhyvinvointimatriisin lu kuarvo kasvaa vähintään yhden yksikön verran vu oden 2015 arvoon verrat tuna. Terveysperusteisia poiss aoloja on enintään 15 päi vää/hetyövuosi. Maahanmuuttajataustaist en työntekijöiden osuus h estöstä kasvaa. Hetyön tuottavuus p aranee 1,0 %. - investointien toteutuminen - tilakustannukset / asukas - euroa / m 2 Työhyvinvointimatriisi. Terveysperusteisiin poissaolo ista aiheutuva kuorma päivää per hetyövuosi. Maahanmuuttajataustaisten t yöntekijöiden osuus hes töstä, %. Oman ja vuokratyövoiman h etyövuosien määrä yhte ensä suhteessa kohdeväestö ön. (palveluostojen muutosten va ikutus hetyövuosien mää rään arvioidaan) Työhyvinvoinnin lukuarvo sa adaan vuoden 2017 helmiku ussa. Tavoitteen toteutuminen void aan arvioida v Tammi-joulukuu 2016 kuorm a pv/htv (vertailu tammi-joulu kuu 2015): Kaupsu 10,3 pv/htv (9,3) (vertailu ): Kaupsu 1,6% (2,3%) Edistetään toimenpiteitä, joilla tilakustannuksia saa daan vähennettyä. 2

3 Kaupunkisuunnittelukeskus Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espo o järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yht eistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittäm isessä ja käyttöönotossa. Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta Seuranta Toimenpiteet / vastuuhe Joukkoliikenteen palvel utaso säilyy hyvänä ja t oimiva liityntäliikenne ra ideliikenteen yhteydess ä on käytössä. Joukkoliikenteessä matku staminen kasvaa ja palve lutaso on vähintään edelli sen vuoden tasolla. Joukkoliikenteen palvelutaso n arviointimittarit; joukkoliiken teen saavutettavuustarkastel u (SAVU) ja asukastyytyväisy ystutkimus. Matkustajamäärä. Palvelutaso toteutuu vuoden 2015 mukaisena. Metron viiv ästymisen takia SAVU-tarkas telua ei julkaista vuonna Tyytyväisyys HSL joukkolii kenteeseen on kasvanut 4 % Palvelutaso toteutui vuoden mukaisena koko vuoden. Metron käyttöönoton viivästy misen takia ei liityntäli njaston osalta toteutunut. Me tron viivästymisen takia myös kään SAVU tarkastelua ei vu edellisvuodesta. Vuoden 201 onna 2016 ole julkaistu. 6 asukastyytyväisyystutkimuk sissa keskimäärin 84,5 % Es poon asiakkaista oli tyytyväisi ä HSL joukkoliikenteeseen. K ansainvälisessä 2015BEST j oukkoliikennetutkimuksessa HSL oli Geneven jälkeen tois eksi paras. Matkustajamäärä Tyytyväisyys HSL joukkoliike nteeseen on kasvanut edell isvuodesta. Vuoden 2016 as iakastyytyväisyystutkimuksis sa Espoon asukkaista 86,15 % oli tyytyväisiä HSL joukkoli ikenteeseen. Matkustajamää n on tammi-syyskuuss rä toteutui vuonna 201 a toteutunut. 6. Maankäytön suunnittelu n ja rakentamisen palve lut ovat laadukkaat ja as iakaslähtöiset. Nopeutetaan toimintapros esseja digitalisointia lisää mällä ja toimintatapoja su juvoittamalla. - asemakaavojen käsittelyaik ojen tiivistäminen - kustannusvaikuttavuus - kaavatalouslaskennan teho staminen Matkustajamäärä on sisäises sä liikenteessä laskenut edell isvuodesta 0,7 % mutta seutu linjoilla kasvanut 3,5 % Kaavakoriluonnos on valmis j a sitä on testattu vuosina ja 2016 hyväksytyillä kaavo illa. Aineistoa kerätään vielä l isää tyypillisten piirteiden tun nistamiseksi. Matkustajamäärä Espoon sis äisessä liikenteessä laski 0,8 % edellisvuodesta, mutta seu tulinjoilla kasvoi 3,1 %. Kaavoituksen kesto vuonna hyväksyttyjen kaavojen o salta lasketaan ja analysoida an luokittelun perusteella. 3

4 Asuin- ja palvelualueide n toiminnallisuutta, viiht yisyyttä ja turvallisuutta edistetään yhteistyössä kuntalaisten ja kumppa neiden kanssa. Toimitilat ja -ratkaisut o vat toimivat, tehokkaat, terveelliset ja turvalliset ja tuotettu vastuullisest i asiakkaille. Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta Seuranta Toimenpiteet / vastuuhe Kaavatalouslaskennan kehitt ämisprojekti ei tällä hetkellä e tene resurssipulan vuoksi. Kaavatalouslaskennan kehit tämisprojekti odottaa asiantu ntijaa. Rekrytointi on käynnis tetty. Asukkaiden tyytyväisyys toimialan järjestämiin pal veluihin, kuten ympäristö ön ja kulkuväyliin on vähi ntään edellisen mittaukse n tasolla. Toimitilat tukevat palve lujen tuottamista ja ne t uotetaan asiakaslähtöis esti ja kustannustehokk aasti. Laaja asuinkuntaindeksi Muut palveluiden laatumittarit - elinympäristöbarometri - asukasbarometri ASTU15-havaintojen kehittä mistoimenpiteet: - Luodaan menettelytapa han kekaavavalmistelun palautek eskustelulle - Kaavoituksen osallistamise n katsaus - kaupunkisuunnitt eluinfo päättäjille Kustannustehokkuus Tilatehokkuus Hankekaavojen palautekesku steluja on valmisteltu. Päättä jäinfo toteutetaan hulevesise minaarin muodossa tammiku ussa ASTU17 -seurant amittaus toteutetaan tammiku ussa Keskeisimmiltä asiakkailta on tiedusteltu mielipidettä siitä, miten palautekeskustelut kan nattaisi järjestää heidän näkö kulmastaan. Päättäjäinfo toteutetaan Hule vesiseminaarin muodosssa ASTU17-mittaus alkaa tamm ikuussa Sisäilman laadun paranta minen. Sisäilmaongelmallisten tilojen määrän vähentyminen. 4

5 Kaupunkisuunnittelukeskus Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana me tropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliiken neyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan koht aamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttit arjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aie sopimuksen asuntotuot antoa ja liikennettä kos kevien velvoitteiden täy ttäminen. Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta Seuranta Toimenpiteet / vastuuhe Kaupungilla on kaavalli set ja kunnallistekniset valmiudet asunno n vuosituotannolle. Asuntotonttien asemak aavoitustta kasv atetaan 25% voimassa olevaan MAL-aiesopimu kseen verrattuna. Kaavoituksen ja asuntotuotan non määrä - asuinrakentamiskaavaa syn tyy kem2 Espoon kaupungissa mennessä hyväksytyt as emakaavat ovat sisältäneet k-m² uutta asumisen kerrosalaa. MAL k-m² saavutetaan tänä v uonna. Espoon kaupungissa mennessä hyväksytyt as emakaavat ovat sisältäneet k-m² uutta asumisen kerrosalaa. MAL- on s aavutettu. Luomme edellytykset mo nipuoliselle asuntorakent amiselle estäen segregaa tion syntymistä. Merkittävistä asemakaav oista laaditaan kaavatalo ustarkastelu. Uudistuotannosta on kes kimäärin 20 % valtion tuk emaa vuokra-asuntotuota ntoa. Espoon Asunnot Oy aloitt aa vuosittain keskimäärin 300 asuntoa. Toteutuneet toimenpiteet Kokonaistaloudellisuustarkas telut - "Kaavatalouslaskenta" -proj ektin eteneminen 20 % osuus Valtuustokauden asuntotuota nnon määrä. Kaavatalouslaskennan kehitt ämisprojekti ei tällä hetkellä e tene resurssipulan vuoksi. Re krytointiprosessi ei ole edenn yt llusti. Kaavatalouslaskennan kehit tämisprojekti odottaa asiantu ntijaa. Rekrytointi on käynnis tetty. 5

6 Varmistetaan suurten k ehittämisprojektien ja m etron asemanseutujen maankäytön tiivistämine n ja kaupungin investoin tien eteneminen. Luodaan edellytykset L änsimetron jatkeen ja k aupunkiradan rakentam iselle. Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta Seuranta Toimenpiteet / vastuuhe Varaudutaan turvapaikan hakijoiden määrän kasvu n vaikutuksiin kaikissa pa lveluissa. Toteutuneet toimenpiteet Tiivistetään kaupunkira kennetta mahdollistama lla asuntojen, uusien ty öpaikkojen syntyminen ja palvelujen sijoittumi nen metron kehityskäyt ävälle. Länsimetron jatkeen ra kentaminen etenee sopi musten ja suunnitelmie n mukaisesti. Luodaan edellytykset k aupunkiradan ja sen lä hialueiden kehittämisel le. Kaavoitus ja investointien ete neminen. Rakentamisen aikataulun ja b udjetin toteutuminen. Liityntäliikenteen järjestelyjen eteneminen. Kaavoituksen määrä metron kasvukäytävällä. Asema- ja tunnelilouhinnot kä ynnistyvät Matinkylä - Kivenla hti -osuudella Liikenneviraston ratasuunnite lman toteutus etenee Espoon kaupunkiradan välillä Leppä vaara - Kauklahti. Kaupunkisuunnittelun työohj elman mukainen kaavoitusko hteiden priorisointi on paljolti toteutunut. Lokakuun loppuu n mennessä hyväksyttyjen a semakaavojen asuinrakennu soikeudesta on noin 78% me tron vaikutusalueella. Fortum in tornin asuinkäyttöön mahd ollistava Keilaniemen kaava on hyväksytty. Tornin jalusta osaan sijoittuu palvelu- ja liik etiloja. Asemien suunnittelu ja asem anseutujen asemakaavoitust yö etenee. Ylä-Soukka B:n ja Espoonlahden keskuksen (L okirinne) kaavaehdotukset o n hyväksytty nähtäville. Finno on keskuksen kaavaehdotus ta käsitellään marraskuussa kaupunkisuunnittelulautakun nassa. Keran kaavarunkotyö on käy nnissä. Kaupunkisuunnittelulautakun ta hyväksyi työoh jelman vuodelle Mukan a on uusia kohteita metron ke hityskäytävälle. Kaavat sisäl tävät asuntoja, työpaikkoja ja palveluita. Vuonna 2016 hyväksyttyjen k aavojen asuinrakennusoikeu desta yli 60 % sijoittuu metro n vaikutusalueelle ja lähes 90 % hyville saavutettavuusvyö hykkeille I-III (SAVU 2025). Fi nnoon osayleiskaava on hyvä ksytty valtuustossa. Lisäksi o n hyväksytty useita merkittävi ä asemakaavoituskohteita. Keran osayleiskaava on hyvä ksytty ehdotuksena kaupungi nhallitukselle. Kaavarungosta on järjestetty työpajat sekä p äättäjille että maanomistajille. Edistetään energiansää stötavoitteita ja ympäris tökriteereitä rakentamis essa, alueiden kehittäm isessä ja palvelutuotan nossa. Edistetään toimenpiteitä CO2-päästöjen vähentäm iseksi. Keran alueen kaavarunkosuu nnitelma. CO2-päästöjen kehittyminen energiakulutuksen määrä Resurssitilanteen vuoksi ener Resurssitilanteen vuoksi ener giatarkasteluihin liittyvät proje giatarkasteluihin liittyvät proje ktit ja toimenpiteet etenevät h ktit ja toimenpiteet etenevät h itaasti tai odottavat energiain itaasti tai odottavat energiain sinöörin rekrytointia. sinöörin rekrytointia. Rekrytoi 6 ntiprosessi on käynnistetty.

7 Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta Seuranta Toimenpiteet / vastuuhe Kestävän kehityksen sito umusten laatiminen. Kaupsu on tehnyt kestävän k ehityksen yhteiskuntasitoum uksen. Kestävän kehityksen sitoumu kseen liittyvä KEKO B -kaava alaskuri on otettu testikäyttöö n 3 kaavoituskohteessa. Kestävän kehityksen yhteisk untasitoumus on tehty ja siih en liittyvää KEKO B -kaavaa laskuria on testattu 3 kaavoit uskohteessa. Tulosten perus teella kaavalaskurin käyttöä j atketaan kaavoituskohteissa

8 Kaupunkisuunnittelukeskus Riskit Kaupungin riskienhallintapolitiikan mukaan toimialojen ja yksiköiden tulee kartoittaa toimintaansa ja tavoitteitaan uhkaavia riskejä säännöllisesti. Riskikartoituksen tulokset koostetaan (tai se tehdään) tähän omaan korttiinsa. Riskeinä kuvataan näkökulmittain ne merkittävimmät epävarmuudet, asiat ja olosuhteet, jotka voivat vaarant aa tulostavoitteiden tai tavoitteiden saavuttamisen. Riskien vakavuutta arvioidaan suoraviivaisesti värisymbolien avulla. Riskit kirjataan mahdollisimman käytännönläheisesti ja selkeästi. Myös riskien hallintaan liittyvät toimenpiteet kuvataan lyhyesti ja siten, että asian ydin käy selvästi esille. Ris kit ja hallintatoimenpiteet on kirjattava julkaisukelpoisessa muodossa. (Toimialatason riskikortteja hyödynnetään raportoinnissa muiden tuloskorttien tapaan.) Linkki riskienhallintapolitiikkaan: Apuväline tarkempaan riskikartoitukseen: Näkökulma Resurssit ja johtam inen Asukkaat ja palvel ut Elinvoima, kilpailu kyky ja kestävä ke hitys Tavoitteiden toteutumista u hkaavat riskit Heresurssit keskeisissä k aavakohteissa on kriittinen ris kitekijä. Yhtäaikaiset vanhem painvapaat ja/tai irtisanoutum iset vaikuttavat asemakaavoit usta hidastavasti. Jotkut palveluihin liittyvät toim innot ovat liian ohuella henkil östöresurssilla (vain yhden as iantuntijan vastuulla). Riskit k asvavat muutostilanteessa Elinvoimaa ja kestävää kehity stä tukevat kaavahankkeet vii västyvät resurssointitilanteista ja kaavavalituksista johtuen. Arvio riskin mer kittä- vyydestä Tavoitteiden toteutumista uhkaa Arvio Arvio vien riskien hallinta Nopea reagointi tilanteiden esiintu llessa, jotta saadaan rekrytoitua k orvaavia asiantuntijoita. Mm. kaavataloustavoitteiden ja en ergiaan liittyvien tulostavoitteiden toteutuminen on vahvasti asiantu ntijasidonnaista. Tehtävät tulisi tu keutua verkostoon, jolloin voidaan varmistaa tiedon riittävän laaja ja kaminen ja säilyminen organisaat iossa. Valmistelun riittävä (määrä ja laat u) resurssointi. Kaavoituksen rekrytoinnit (täytt öluvat ja rekrytointi) ovat toistai seksi hoituneet jouhevasti. Parh aillaan avoinna kaksi kaavoittaj an sijaisuutta. Kaavatalouden asiantuntija (eri koissuunnittelija) ja energiainsin ööri ovat siirtymässä uusiin teh täviin toisen työnantajan palvel ukseen, jolloin näiden sektoreid en asiantuntemusta ei ole ja ko. teemoihin liittyvät tavoitteet vii västyvät. Tiettyihin keskeisiin kaavahank keisiin liittyvät valituksen olisiva t voineet viivästyttää mm. metro n jatkeen suunnittelua. Kaavoituksen rekrytoinnin ovat edenneet sujuvasti. Erityisasiantuntijoiden rekrytoin nit on viivästysten jälkeen saatu käynnistettyä. Valmistelu on ollut riittävää sekä laadultaan että määrältään. 8