Tekninen ja ympäristötoimi Resurssit ja johtaminen

Transkriptio

1 Tekninen ja ympäristötoimi Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Toimialan (TYT) toimintakate ei h Toimintakate, M eikkene vuoden 2013 tasosta. Toimialan toiminnan kustannust ehokkuus ja vaikuttavuus parane vat. Toimialan toimintakate on vähi ntään alkuperäisen talousarvio n mukainen -52,4 milj. euroa. Tuottavuus paranee vähintään 1,0 %. Tuottavuus kasvaa uudella toimi nta- ja johtamismallilla vuoden tilinpäätöksestä 10 milj. euro a vuoden 2017 loppuun mennes sä. Indeksi- ja väestökorjattu toimint akatteen muutos % Keskeisten palvelujen tuottavuus mittarit: Käyttötalouden toteutuneet nel iöhinnat, euroa/m2 ja yksikkök ustannukset luvat Tuottavuuden kasvu Käyttötalouden toteutuneet ne liöhinnat, euroa/m2 ja yksikkö hinnat Investointien toteutuminen Toimintakatteen ennustetaan tot eutuvan alkuperäisen talousarvio n (-52,4 milj. euroa) mukaisena. Tulostavoitteen arvioidaan tot eutuvan. Toiminnan kustannustehokkuus on noussut eri toiminnoissa. Ylläpidettävien kohteiden määrä kasvaa. Mm yleisten alueiden m äärän kasvuarvio on 3 %. Käyttötalouden toteutuneet kusta nnukset saadaan myöhemmin. Tulostavoitteen arvioidaan tot eutuvan. Tuottavuuden parantaminen - investointiohjelma - tavoite- ja hankesuunnittelun o mistajaohjauksen kehittäminen - tuotannon ja ostopalveluiden tu ottavuuden optimointi - kiinteistöhoidon kilpailutus - toiminnan tehostaminen - tasaisen työllisyys rakentamise ssa ja ylläpidon tehtävissä Harri Kivinen, Tanja Paananen, Veronica Rehn-Kivi, Harri Tansk a, Maija Lehtinen, Torsti Hokkan en, Tarja Söderman Harri Kivinen, Tanja Paananen, Veronica Rehn-Kivi, Harri Tansk a, Maija Lehtinen, Torsti Hokkan en, Tarja Söderman Harri Kivinen, Tanja Paananen, Veronica Rehn-Kivi, Harri Tansk a, Maija Lehtinen, Torsti Hokkan en, Tarja Söderman 1

2 Tavoitteen arvioidaan toteutuv an. Tilakustannukset/asukas alene vat 1 % edellisestä vuodesta. Tilakustannukset/asukas Tilojen tarveselvitys- ja hankesu unnitteluprosessin kehittäminen etenee. Tilakustannukset ja palvelutaso/ mittariston kehittäminen etenee. Tilatehokkuuden nosto ja kehittä minen -kehitysprojektin loppuuns aattaminen. Tiloja koskevat käyttö- ja energia kustannusten seurantatiedot saa daan vuoden lopussa. Arvioidaan tarkemmin loppuvuod esta. Maija Lehtinen, projektin ohjausr yhmät. PKS -yhteisöjen sekä merkittävi mpien konserniosakkuusyhteisöj en ja sopimusyhtiöiden talouden ja toiminnan omistajaohjaus on t ehokasta muodostaen toimivan k okonaisuuden. Espoon Asunnot Oy:n asuntojen käyttöaste on vähintään 98 %. A sukastyytyväisyys on vähintään v uoden 2015 tasolla ja asukaspal velua on kehitetty. Käyttöaste-% Asukastyytyväisyys Toteutuneet toimenpiteet Tulostavoitteen arvioidaan tot eutuvan. Tavoitteen arvioidaan toteutuvan. Käyttöasteen arvioidaan toteutuv an. Huhtikuu n. 98 %. Asukastyytyväisyyttä arvioidaan myöhemmin loppuvuodesta. Espoon Asunnot Oy/ Seppo Kall io Tavoitteen arvioidaan toteutuv an. Helsingin seudun liikenne -kunta yhtymän (HSL) tuottavuuden no usu vähintään 1,0 % / vuosi. Tuottavuus % / vuosi. Tavoitteen arvioidaan toteutuvan. Toimintaohjelma on käynnissä tu ottavuuden tehostamiseksi. Harri Kivinen Tuottavuusprosenttia arvioidaan myöhemmin. Helsingin seudun ympäristöpalv elut -kuntayhtymän (HSY) tuotta vuuden nousu vähintään 1,5 % / vuosi. Tuottavuus % / vuosi. 2 Tavoitteen arvioidaan toteutuvan. Harri Kivinen, Harri Tanska

3 HSY on laatinut Espoon kanssa yhteistyössä vesihuollon seudulli sen kehittämissuunnitelman vuos ille ja investoinnit ja verkostojen laajennus- ja sanee rausinvestoinnit on sovitettu yhte en kaupungin investointiohjelmie n kanssa. Jätehuoltokoordinaation tehtävis tä yhteistyössä HSY:n kanssa va staa Kaupunkitekniikan keskus. Tuottavuusprosenttia arvioidaan myöhemmin. Kaupungin omistamien kiinteistöj en korjausvelan kattaminen eten ee suunnitelman mukaisesti. Korjaukset tehdään tarvetta vast aavasti. Korjausvelan hallinta suunnitelmi en mukaisesti. Korjaukset toteutetaan vuosiohje lman mukaisesti ja peruskorjauk set toteutetaan investointiohjelm an mukaan. Tilapalvelul -iikelaitoksen palvelu alueiden ja -yksiköiden yhteisvas tuu kiinteistöjen elinkaaren piden tämiseksi ja ennakoivan ylläpido n saavuttamiseksi. Vuosikorjausohjelman toteuttam ine. Johtaminen ja työhyvinvointi par anevat. Työhyvinvointimatriisin tavoitear vo kasvaa vähintään yhden yksi kön vuoden 2015 arvoon verratt una. Terveysperusteisia poissaoloja o n enintään 11 vrk/henkilötyövuo si. Työhyvinvointimatriisi. Terveysperusteisista poissaoloist a aiheutuva kuorma päivää per h enkilötyövuosi. Työhyvinvoinnin lukuarvo saada an vuoden 2017 helmikuussa. Tavoitteen toteutuminen voidaan arvioida v Tammi-maaliskuu 2016 kuorma pv/htv (vertailu tammi-maaliskuu 2015): TYT 16,8 pv/htv (ei vertailutietoa) Kake 15,7 pv/htv (ei vertailutieto a) Tilpa 18,6 pv/htv (ei vertailutieto a) Kaupsu 11,0 pv/htv (11,9) Maija Lehtinen, yksiköiden päälli köt ja esimiehet. Terveysperusteisia poissaoloja o n enintään 15 vrk/henkilötyövuo si (Palin ja Tytin yhdistetty tavoit e). Vertailulukuja ei saada organisaa tiomuutosten vuoksi: TYT, Kake ja Tilpa 3 Rava 15,3 pv/htv (7,3)

4 Yke 20,5 pv/htv (27,4) Maahanmuuttajataustaisten työn tekijöiden osuus henkilöstöstä lä henee. Henkilötyön tuottavuus paranee 1,0 %. Maahanmuuttajataustaisten työn tekijöiden osuus henkilöstöstä ka svaa. Oman ja vuokratyövoiman henkil ötyövuosien määrä yhteensä suh teessa kohdeväestöön. (palveluostojen muutosten vaikut us henkilötyövuosien määrään a rvioidaan) Maahanmuuttajataustaisten työnt ekijöiden osuus henkilöstöstä, %. Esikunta 16,5 pv/htv (11,7) Henkilötyövuosia 287,90 / ,1 % huhtikuun lopussa (vertailu ): TYT 8,97 % (9,03 %) Kake 2,0 % (ei vertailutietoa) Tilpa 18,4 % (ei vertailutietoa) Kaupsu 2,4 % (1,5 %) Rava 1,8 % (2,0 %) Yke 3,7 % (7,4 %) Esikunta 1,6 % (1,7 %) Vertailulukuja ei saada organisa atiomuutosten vuoksi: Kake ja T ilpa 4

5 Kaupunkisuunnittelukeskus Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Toimialan (TYT) toimintakate ei h eikkene vuoden 2013 tasosta. Toimintakate on vähintään alk uperäisen talousarvion mukai nen. Toimintakate. Toimialan toiminnan kustannust ehokkuus ja vaikuttavuus parane e. Tuottavuus paranee vähintään 1 %. Tuottavuuden kasvu. - lupien käsittelyaikojen lyhenem inen - sähköisesti haettujen ja käsitelt yjen lupien määrän kasvu Maankäytön lupien käsittelypros essin kehittämistyö jatkuu: lupien käsittelyaikojen seurantajärjeste lmä toimii. Asuinrakentamiseen l iittyviä asemakaavapoikkeamisp äätöksiä on priorisoitu siten, että on päästy asiakkaan toivomaan aikatauluun. Vuonna 2016 suun nittelutarve- ja/tai poikkeuslupien jonoa on pienennetty men nessä 45 luvan verran, näiden lu pien käsittelyaika on ollut 4,3 kk. Myös muissa lupatyypeissä käs ittelyajat ovat lyhentyneet eikä jo noa ole päässyt kertymään. Rek rytoinnit ovat onnistuneet ja resu rssijärjestelyt alkavat olla järjesty ksessä. Jatketaan prosessin hiomista ja k ehitetään valmistelun seurantajär jestelmää (mm. paikkatieto-omin aisuuksia, sähköistä käsittelyä). Tuottavuus kasvaa uudella toimi nta- ja johtamismallilla vuoden tilinpäätöksestä 10 milj. euro a vuoden 2017 loppuun mennes sä. Toiminta tehostuu vuoden 2015 tilinpäätöksestä 10 milj. euroa vu oden 2017 loppuun mennessä. - käyttötalouden toteutuneet neli öhinnat, euroa/m 2 ja yksikköhinat - investointien toteutuminen 5 Sähköisten lupien osuus on ollut kasvussa kaikissa lupatyypeissä ja KSK:n maisematyöluvissa se on jo 100 %.

6 Tilakustannukset/asukas alene vat 1 % edellisestä vuodesta. - tilakustannukset / asukas - euroa / m 2 Edistetään toimenpiteitä, joilla til akustannuksia saadaan vähenne ttyä. Johtaminen ja työhyvinvointi par anevat. Maahanmuuttajataustaisten työn tekijöiden osuus henkilöstöstä ka svaa. Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhden yksikön verran vuoden 2015 arvoon ver rattuna. Terveysperusteisia poissaoloja o n enintään 15 päivää/henkilötyöv uosi. Maahanmuuttajataustaisten työn tekijöiden osuus henkilöstöstä ka svaa. Henkilötyön tuottavuus paranee 1,0 %. Työhyvinvointimatriisi. Terveysperusteisiin poissaoloista aiheutuva kuorma päivää per he nkilötyövuosi. Maahanmuuttajataustaisten työnt ekijöiden osuus henkilöstöstä, %. Oman ja vuokratyövoiman henkil ötyövuosien määrä yhteensä suh teessa kohdeväestöön. (palveluostojen muutosten vaikut us henkilötyövuosien määrään a rvioidaan) 2015: 78,2 pistettä 2014: 76,9 pistettä 2013: 72,9 pistettä Vuoden 2016 tiedot saadaan hel mikuussa Tammi-maaliskuu 2016 kuorm a pv/htv (vertailu tammi-maalis kuu 2015): 11,0 pv/htv (11,9 pv/htv) (vertailu ): 2,4 % (1,5 %) 6

7 Tekninen ja ympäristötoimi Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espo o järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yht eistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittäm isessä ja käyttöönotossa. Joukkoliikenteen palvelutaso säil yy hyvänä ja toimiva liityntäliiken ne raideliikenteen yhteydessä on käytössä. Joukkoliikenteessä matkustamin en kasvaa ja palvelutaso on vähi ntään edellisen vuoden tasolla. Joukkoliikenteen palvelutason ar viointimittarit; joukkoliikenteen sa avutettavuustarkastelu ( SAVU) j a asukastyytyväisyystutkimus. Arvioidaan myöhemmin. Palvelutasoon tulee muutoksia m etron käynnistyessa Joukkoliikenteen kulkutapaosuus kasvaa. Metroliikenne käynnistyy Mati nkylään. Matkustajamäärä Joukkoliikenteen kulkutapaosuu s. Metron ja liityntäliikennöinnin alk aminen syksyllä Arvioidaan myöhemmin. Joukkoliikenteeseen tulee muuto ksia metron käynnistymisen yhte ydessä. Metro ja liityntäliikennöinti käynni styvät Maankäytön suunnittelun ja rake ntamisen palvelut ovat laadukka at ja asiakaslähtöiset. Nopeutetaan toimintaprosesseja digitalisointia lisäämällä ja toimint atapoja sujuvoittamalla. - Käsittelyajat - Kustannusvaikuttavuus Tulostavoite toteutuu. Sähköisen allekirjoittamisen pilot tihanke etenee. Sähköisen lupaprosessin kehittä minen etenee. Asuin- ja palvelualueiden toiminn allisuutta, viihtyisyyttä ja turvallis uutta edistetään yhteistyössä ku ntalaisten ja kumppaneiden kan ssa. Toimitilat ja -ratkaisut ovat toimiv at, tehokkaat, terveelliset ja turva lliset ja tuotettu vastuullisesti asi akkaille. Asukkaiden tyytyväisyys toimiala n järjestämiin palveluihin, kuten ympäristöön ja kulkuväyliin on vä hintään edellisen mittauksen tas olla. Toimitilat tukevat palvelujen tu ottamista ja ne tuotetaan asiak aslähtöisesti ja kustannusteho kkaasti. Laaja asuinkuntaindeksi Muut palveluiden laatumittarit elinympäristöbarometri asukasbarometri Kustannustehokkuus Tilatehokkuus 7 Tavoitteen arvioidaan toteutuvan. Tavoitteen arvioidaan toteutuvan. Koko kaupunkia koskeva tarkast eluajankohta on myöhemmin. Tilapalvelut mukana monitilatoim istohankkeessa.

8 Liikelaitoksen tilapalvelutuotanno n tehostaminen, yhteistyö tilojen käyttäjien kanssa. Uusitun toimitilaprosessin tavoitt eena on parantaa tila- ja kustann ustehokkuutta. Tilojen käyttötaloudellisuutta ja e nergiatehokkuutta edistetään inv estointien ja korjausrakentamise n yhteydessä. Tulostavoitteen arvioidaan tot eutuvan. Sisäilman laadun parantaminen. Sisäilmaongelmallisten tilojen mä ärän vähentyminen Sisäilmaprosessin kehittäminen on aloitettu ja uudet prosessinku vaukset ovat valmiita. 8

9 Kaupunkisuunnittelukeskus Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espo o järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yht eistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittäm isessä ja käyttöönotossa. Joukkoliikenteen palvelutaso säil yy hyvänä ja toimiva liityntäliiken ne raideliikenteen yhteydessä on käytössä. Joukkoliikenteessä matkustamin en kasvaa ja palvelutaso on vähi ntään edellisen vuoden tasolla. Joukkoliikenteen palvelutason ar viointimittarit; joukkoliikenteen sa avutettavuustarkastelu (SAVU) ja asukastyytyväisyystutkimus. Matkustajamäärä. Palvelutason osalta tavoitteen ar vioidaan toteutuvan.palvelutaso on asti vuoden 2015 mukainen. Länsimetron käyttöön otto parantaa alkaen joukkoliikenteen laatutasoa ja ta rjontaa. Vuoden 2016 SAVU-tarkastelua ei ole julkaistu. HSL kevään asukaskyselyssä 91,1% asiakkaista oli tyytyväisiä H SL joukkoliikenteeseen. Kansain välisessä BEST joukkoliikennetu tkimuksessa HSL oli Geneven jäl keen toiseksi paras. Maankäytön suunnittelun ja rake ntamisen palvelut ovat laadukka at ja asiakaslähtöiset. Nopeutetaan toimintaprosesseja digitalisointia lisäämällä ja toimint atapoja sujuvoittamalla. - asemakaavojen käsittelyaikojen tiivistäminen - kustannusvaikuttavuus - kaavatalouslaskennan tehosta minen 9 Matkustajamäärätavoite näyttää alkuvuoden perusteella toteutuv an. Matkustajamäärä on sisäises sä liikenteessä laskenut 1,3 % m utta seutulinjoilla on ollut kasvua 3,8 %. Kaavakorien tunnistami nen on aloitettu. Keran kaavarungon työohjelm a on laadittu. Otanieme n kaavarungon ensimm äinen versio on laadittu.

10 Kaavatalouslaskennan kehittämi sprojekti etenee suunnitellusti. A lkuvuodesta on selvitetty yleisiä t oimintamalleja sekä kaavatalous analyysin nykytilaa. Tästä jatketa an muodostamalla uusia, kohden nettuja toimintamalleja, jotka lop ulta implementoidaan käyttöön. Asuin- ja palvelualueiden toiminn allisuutta, viihtyisyyttä ja turvallis uutta edistetään yhteistyössä ku ntalaisten ja kumppaneiden kan ssa. Toimitilat ja -ratkaisut ovat toimiv at, tehokkaat, terveelliset ja turva lliset ja tuotettu vastuullisesti asi akkaille. Asukkaiden tyytyväisyys toimiala n järjestämiin palveluihin, kuten ympäristöön ja kulkuväyliin on vä hintään edellisen mittauksen tas olla. Toimitilat tukevat palvelujen tu ottamista ja ne tuotetaan asiak aslähtöisesti ja kustannusteho kkaasti. Laaja asuinkuntaindeksi Muut palveluiden laatumittarit - elinympäristöbarometri - asukasbarometri ASTU15-havaintojen kehittämist oimenpiteet: - Luodaan menettelytapa hankek aavavalmistelun palautekeskust elulle - Kaavoituksen osallistamisen ka tsaus - kaupunkisuunnitteluinfo p äättäjille Kustannustehokkuus Tilatehokkuus ASTU15-asiakastyytyväisyystutki muksen toimenpiteitä ei ole vielä käynnistetty. Toimenpiteet käynn istetään syyskaudella. Sisäilman laadun parantaminen. Sisäilmaongelmallisten tilojen mä ärän vähentyminen. 10

11 Tekninen ja ympäristötoimi Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana me tropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliiken neyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan koht aamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttit arjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Maankäytön, asumisen ja liikente en (MAL) aiesopimuksen asuntot uotantoa ja liikennettä koskevien velvoitteiden täyttäminen. Kaupungilla on kaavalliset ja k unnallistekniset valmiudet asunnon vuosituotannolle. Asuntotonttien asemakaavoitu stavoitteen määrää kasvatetaa n 25 % voimassa olevaan MAL -aiesopimukseen verrattuna. Luomme edellytykset monipuolis elle asuntorakentamiselle estäen segregaation syntymistä. Merkittävistä asemakaavoista laa ditaan kaavataloustarkastelu. Uudistuotannosta on keskimääri n 20 % valtion tukemaa vuokra-a suntotuotantoa. Kaavoituksen ja asuntotuotanno n määrä Toteutuneet toimenpiteet Kokonaistaloudellisuustarkastelu t Kaupungilla on kaavalliset ja kun nallistekniset valmiudet as unnon vuosituotannolle. Asuntotuotannon määräksi arvioi daan asuntoa. Vuoden alu sta on alkanut yhteensä as unnon rakentaminen. Espoon kaupungissa menn essä hyväksytyt asemakaavat ov at sisältäneet k-m² uutta asumisen kerrosalaa. Ennustee n mukaan MAL-tavoite k-m² tulee täyttymään tänä vuon na. Tulostavoitteen arvioidaan tot eutuvan. Monipuolinen asuntotuotanto hu omioidaan kaavoituksessa. Kaavatalouslaskennan kehittämi sprojekti etenee suunnitellusti. A lkuvuodesta on selvitetty yleisiä t oimintamalleja sekä kaavatalous analyysin nykytilaa. Tästä jatketa an muodostamalla uusia, kohden nettuja toimintamalleja, jotka lop ulta implementoidaan käyttöön. 20 % osuus Alkaneiden määrä on 21 asunto a. 2 % 11

12 Espoo ja valtio luovuttavat opisk elija-asuntotuotantoon vähintään yhden tontin vuodessa. Tontin luovutus Neuvottelut käynnissä. Poliisiopi sto, Maarinsolmu ja Tuuliniitty. Varmistetaan suurten kehittämis projektien ja metron asemanseut ujen maankäytön tiivistäminen ja kaupungin investointien etenem inen. Espoon Asunnot Oy aloittaa vuo sittain keskimäärin 300 asuntoa. Varaudutaan turvapaikanhakijoid en määrän kasvun vaikutuksiin k aikissa palveluissa. Tiivistetään kaupunkirakennet ta mahdollistamalla asuntojen, uusien työpaikkojen syntymin en ja palvelujen sijoittuminen metron kehityskäytävälle. Valtuustokauden asuntotuotanno n määrä. Toteutuneet toimenpiteet Kaavoitus ja investointien etene minen. Alkaneita 0 asuntoa. Arvio vuonn a alkavien asuntojen määrä 371. Tilajärjestelyt Kaavoituksen työohjelman kohte ita on priorisoitu siten, että paino tutaan erityisesti metron kehitysk äytävään ja kaavoissa otetaan h uomioon monipuolisen kaupunkija palvelurakenteen syntyminen. Luodaan edellytykset Länsimetro n jatkeen ja kaupunkiradan raken tamiselle. Länsimetron jatkeen rakentam inen etenee sopimusten ja suu nnitelmien mukaisesti. Rakentamisen aikataulun ja budj etin toteutuminen. Liityntäliikenteen järjestelyjen ete neminen. Tulostavoitteen arvioidaan tot eutuvan. Metron ja liityntälinjaston toteutu s etenevät sovitun aikataulun mu kaisesti. Tapiolan tilapäisen liityntätermin aalin arvioidaan valmistuvan Poh jantielle elokuuhun 2016 mennes sä. Matinkylän liityntäterminaali o n valmistunut. Metron kasvukäytävällä Finnoon osayleiskaava pyritään viemään kh:n hyväksymiskäsittelyyn kahd essa osassa syyskaudella Valtuustossa on hyväksytty useit a merkittäviä asemakaavoja, kut en Finnoo-Djupsundsbäcken, Tii stilä ja Matinkylän kesku stan palvelutarjontaa täydentävä Tynnyripuisto Tulostavoitteen arvioidaan tot eutuvan. 12

13 Edistetään energiansäästötavoitt eita ja ympäristökriteereitä raken tamisessa, alueiden kehittämises sä ja palvelutuotannossa. Luodaan edellytykset kaupunk iradan ja sen lähialueiden kehi ttämiselle. Edistetään toimenpiteitä CO2 -pä ästöjen vähentymiseksi. Liikenneviraston ratasuunnitelma n toteutus etenee Espoon kaupu nkiradan välillä Leppävaara Kau klahti. CO2 -päästöjen kehittyminen Energiakulutuksen määrä Keran kaavarunkosuunnitelman t yöohjelma on laadittu. Tulostavoitteen arvioidaan tot eutuvan. Espoon päästöt laskivat vuonna % asukasta kohti verratt una vuoteen Kaavojen energiaohjauksella pyr itään lisäämään uusiutuvan ener gian paikallistuotantoa sekä väh entämään energiankulutusta ma ssoittelulla. Edistetään uusiutuvan energian osuuden kasvua ja kestävän keh itysohjelman (KEKE) toimenpiteit ä. Verkkoon kytkettyjen paneelei den sekä maalämpökaivojen mä ärä on kasvanut joka vuosi. Suo menojan lämpöpumppu otettiin k äyttöön alkuvuodesta ST1 aloitti poraamaan syväreikää Ot aniemeen. Ilmastoasioiden toime npideohjelman jalkautus kaupun kikonsernissa. Ilmastotoimenpide ohjelmaa on käyty läpi ruohonjuu ritasolla ja sitä on saanut komme ntoida vapaasti: näin on pyritty s itouttamaan henkilöstö toimenpit eisiin. BREEAM Communities a rviointi Niittykummussa etenee ja alustava sertifikaatti yritetään sa ada tämän vuoden aikana. Edistetään uusituvan energian o suuden kasvua ja kestävän kehi tysohjelman (KEKE) toimenpiteit ä. Uusiutuvan energian osuus ja tot eutuneet toimenpiteet Tavoitteen arvioidaan toteutuvan. Ohjelman toimenpiteet etenevät. 13

14 Kestävän kehityksen sitoumuste n laatiminen. Ilmastoasioiden toimenpideohjel man jalkautus kaupunkikonserni ssa. Pyöräilyn edistämisohjelman tote utuminen. Yksiköt ovat tehneet kestävän ke hityksen yhteiskuntasitoumukset. Vastuiden määrittely ja toimeenp anon käynnistys toimialoilla ja ke skeisimmissä konserniyhteisöiss ä. Pyöräilyn kulkutapaosuus ja pyör äilyn edistämisohjelman toteutun eet toimenpiteet. Kestävä kehityksen yhteiskuntas itoumusta ei ole vielä tehty Kaup sussa. 14

15 Kaupunkisuunnittelukeskus Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana me tropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliiken neyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan koht aamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttit arjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Maankäytön, asumisen ja liikente en (MAL) aiesopimuksen asuntot uotantoa ja liikennettä koskevien velvoitteiden täyttäminen. Kaupungilla on kaavalliset ja k unnallistekniset valmiudet asunnon vuosituotannolle. Asuntotonttien asemakaavoitu stavoitetta kasvatetaan 25% vo imassa olevaan MAL-aiesopim ukseen verrattuna. Kaavoituksen ja asuntotuotanno n määrä - asuinrakentamiskaavaa syntyy kem2 Espoon kaupungissa menn essä hyväksytyt asemakaavat ov at sisältäneet k-m² uutta asumisen kerrosalaa. Ennustee n mukaan MAL-tavoite k-m² tulee täyttymään tänä vuon na. Luomme edellytykset monipuolis elle asuntorakentamiselle estäen segregaation syntymistä. Merkittävistä asemakaavoista laa ditaan kaavataloustarkastelu. Uudistuotannosta on keskimääri n 20 % valtion tukemaa vuokra-a suntotuotantoa. Espoon Asunnot Oy aloittaa vuo sittain keskimäärin 300 asuntoa. Varaudutaan turvapaikanhakijoid en määrän kasvun vaikutuksiin k aikissa palveluissa. Toteutuneet toimenpiteet Kokonaistaloudellisuustarkastelu t - "Kaavatalouslaskenta" -projekti n eteneminen 20 % osuus Valtuustokauden asuntotuotanno n määrä. Toteutuneet toimenpiteet Kaavatalouslaskennan kehittämi sprojekti etenee suunnitellusti. A lkuvuodesta on selvitetty yleisiä t oimintamalleja sekä kaavatalous analyysin nykytilaa. Tästä jatketa an muodostamalla uusia, kohden nettuja toimintamalleja, jotka lop ulta implementoidaan käyttöön. 15

16 Varmistetaan suurten kehittämis projektien ja metron asemanseut ujen maankäytön tiivistäminen ja kaupungin investointien etenem inen. Luodaan edellytykset Länsimetro n jatkeen ja kaupunkiradan raken tamiselle. Tiivistetään kaupunkirakennet ta mahdollistamalla asuntojen, uusien työpaikkojen syntymin en ja palvelujen sijoittuminen metron kehityskäytävälle. Länsimetron jatkeen rakentam inen etenee sopimusten ja suu nnitelmien mukaisesti. Luodaan edellytykset kaupunk iradan ja sen lähialueiden kehi ttämiselle. Kaavoitus ja investointien etene minen. Rakentamisen aikataulun ja budj etin toteutuminen. Liityntäliikenteen järjestelyjen ete neminen. Kaavoituksen määrä metron kas vukäytävällä. Asema- ja tunnelilouhinnot käyn nistyvät Matinkylä - Kivenlahti -o suudella Liikenneviraston ratasuunnitelma n toteutus etenee Espoon kaupu nkiradan välillä Leppävaara - Ka uklahti. Kaavoituksen työohjelman kohte ita on priorisoitu siten, että paino tutaan erityisesti metron kehitysk äytävään ja kaavoissa otetaan h uomioon monipuolisen kaupunkija palvelurakenteen syntyminen. Metron ja liityntälinjaston toteutu s etenevät sovitun aikataulun mu kaisesti. Tapiolan tilapäisen liity ntäterminaalin arvioidaan valmist uvan Pohjantielle elokuuhun mennessä. Matinkylän liityntäte rminaali on valmistunut. Metron kasvukäytävällä Finnoon osayleiskaava pyritään viemään kh:n hyväksymiskäsittelyyn kahd essa osassa syyskaudella Valtuustossa on hyväksytty usei ta merkittäviä asemakaavoja, kut en Finnoo-Djupsundsbäcken, Tii stilä ja Matinkylän kesku stan palvelutarjontaa täydentävä Tynnyripuisto Keran kaavarunkosuunnitelman t yöohjelma on laadittu. Edistetään energiansäästötavoitt eita ja ympäristökriteereitä raken tamisessa, alueiden kehittämises sä ja palvelutuotannossa. Edistetään toimenpiteitä CO2-pä ästöjen vähentämiseksi. Keran alueen kaavarunkosuunni telma. CO2-päästöjen kehittyminen energiakulutuksen määrä Espoon päästöt laskivat vuonna % asukasta kohti verratt una vuoteen Kaavojen ene rgiaohjauksella pyritään lisäämä än uusiutuvan energian paikallist uotantoa sekä vähentämään ene rgiankulutusta massoittelulla. 16

17 Edistetään uusiutuvan energian osuuden kasvua ja kestävän keh itysohjelman (KEKE) toimenpiteit ä. Verkkoon kytkettyjen paneelei den sekä maalämpökaivojen mä ärä on kasvanut joka vuosi. Suo menojan lämpöpumppu otettiin k äyttöön alkuvuodesta ST1 aloitti poraamaan syväreikää Ot aniemeen. Ilmastoasioiden toime npideohjelman jalkautus kaupun kikonsernissa. Ilmastotoimenpide ohjelmaa on käyty läpi ruohonjuu ritasolla ja sitä on saanut komme ntoida vapaasti: näin on pyritty s itouttamaan henkilöstö toimenpit eisiin. BREEAM Communities a rviointi Niittykummussa etenee ja alustava sertifikaatti yritetään sa ada tämän vuoden aikana. Kestävän kehityksen sitoumuste n laatiminen. Kaupsu on tehnyt kestävän kehit yksen yhteiskuntasitoumuksen. Kestävä kehityksen yhteiskuntasi toumusta ei ole vielä tehty. 17

18 Tekninen ja ympäristötoimi Riskit Kaupungin riskienhallintapolitiikan mukaan toimialojen ja yksiköiden tulee kartoittaa toimintaansa ja tavoitteitaan uhkaavia riskejä säännöllisesti. Tavoitteita uhkaavien riskien kartoituksen tulokset koostetaan (tai se tehdään) tähän omaan korttiinsa. Riskeinä kuvataan näkökulmitt ain ne merkittävimmät epävarmuudet, asiat ja olosuhteet, jotka voivat vaarantaa tulostavoitteiden tai tavoitteiden saavuttamisen. Riski en vakavuutta arvioidaan suoraviivaisesti värisymbolien avulla. Riskit kirjataan mahdollisimman käytännönläheisesti ja selkeästi. Myös riskien hallintaan liittyvät toimenpiteet kuvataan lyhyesti ja siten, että asia n ydin käy selvästi esille. Riskit ja hallintatoimenpiteet on kirjattava julkaisukelpoisessa muodossa. (Toimialatason riskikortteja hyödynnetään rap ortoinnissa muiden tuloskorttien tapaan.) Linkki riskienhallintapolitiikkaan: Apuväline tarkempaan riskikartoitukseen: Näkökulma Resurssit ja johtam inen Resurssit ja johtam inen Resurssit ja johtam inen Resurssit ja johtam inen Asukkaat ja palvel ut Tavoitteiden toteutumista uhkaavat ris kit Toimintakate ja tuottavuus tavoitteissa nä hdään haasteena palvelutason säilyttämin en ja parantaminen. Kustannuksia nostaa yleisen kustannuske hityksen nouseminen (mm. verotus, palka t, polttoaine) sekä ylläpidettävien kiinteistö jen ja infran määrän kasvu että rakennetu n ympäristön ikääntyminen. Toimialalla toimintamenojen muodostumis een vaikuttaa myös voimakkaat sääolosu hteiden vaihtelut. Rakentamisessa luonno n olosuhteet sisältävät aina riskin toiminall e ja ne voivat nostaa eri kustannuksia. Toimialan vakinaisesta henkilöstöstä saav uttaa yksilöllisen eläkeiän 17 % vuoteen mennessä. Toimitilojen tilakustannusten hallinta Arvio riskin merkitt ä- vyydestä Tavoitteiden toteutumista uhkaavien ris kien hallinta Toimintakatetavoitteen toteutumista vaikeu ttaa ylläpitomäärärahojen epäsuhta toiminn an kasvuun nähden. Hallitaan kustannuskehitystä eri toimenpite in ja lisätään tuottavuutta. Rakennetun ympäristön oikea-aikainen korj aaminen vähentää kustannuksia. 18 Osa riskeistä force major riskejä. Rakentamishankkeiden johtamistoimenpite illä voidaan vähentää riskejä. Ikääntymiseen ja eläköitymiseen on varaud uttava usein eri keinoin toiminnan ja palvel ujen järjestämisen turvaamiseksi. Hallitaan kustannuskehitystä eri toimenpite in ja lisätään tuottavuutta. Arvio Arvio Lisätiedot & Liitteet

19 Näkökulma Tavoitteiden toteutumista uhkaavat ris kit Kustannuksia nostaa yleisen kustannus kehityksen nouseminen Tilajärjestelyt ja väestömäärän kasvu Investointiohjelman toteutuminen Arvio riskin merkitt ä- vyydestä Tavoitteiden toteutumista uhkaavien ris kien hallinta Varmistetaan investointiohjelman toteutum inen. Arvio Arvio Lisätiedot & Liitteet Asukkaat ja palvel ut Toimitilojen sisäilman laadun parantamin en. Korjaustoimenpiteiden riittävät määrärahat ja oikea-aikaisuus. Investointiohjelman toteutuminen. Elinvoima, kilpailu kyky ja kestävä ke hitys Elinvoima, kilpailu kyky ja kestävä ke hitys Elinvoima, kilpailu kyky ja kestävä ke hitys Toimintaan vaikuttavat kaavoitusprosessi n ja rakentamisen toimenpiteiden päätöst en oikea-aikaisuus. Asuntotuotannon markkinamuutokset - Yleinen talouskehitys on odotettua heiko mpaa, eikä asukkaiden tulot kasva. Riskinä nähdään myös ilmastotoimenpitei den riittämättömyys. Riskeihin varautumalla varmistamme inves tointiohjelman etenemisen. Varmistamme kaavoitusohjelman toteutum isen. Asuntotuotannon edellytysten varmistamin en. Ilmastotoimenpiteiden riittämättömyys kosk ee lähinnä toimialan ulkopuolista toimintaa. Espoon kaupunki edistää toimenpiteitä use in eri keinoin. 19

20 Kaupunkisuunnittelukeskus Riskit Kaupungin riskienhallintapolitiikan mukaan toimialojen ja yksiköiden tulee kartoittaa toimintaansa ja tavoitteitaan uhkaavia riskejä säännöllisesti. Riskikartoituksen tulokset koostetaan (tai se tehdään) tähän omaan korttiinsa. Riskeinä kuvataan näkökulmittain ne merkittävimmät e pävarmuudet, asiat ja olosuhteet, jotka voivat vaarantaa tulostavoitteiden tai tavoitteiden saavuttamisen. Riskien vakavuutta arvioidaan suoraviivaisesti värisymbolien avulla. Riskit kirjataan mahdollisimman käytännönläheisesti ja selkeästi. Myös riskien hallintaan liittyvät toimenpiteet kuvataan lyhyesti ja siten, että asia n ydin käy selvästi esille. Riskit ja hallintatoimenpiteet on kirjattava julkaisukelpoisessa muodossa. (Toimialatason riskikortteja hyödynnetään rap ortoinnissa muiden tuloskorttien tapaan.) Linkki riskienhallintapolitiikkaan: Apuväline tarkempaan riskikartoitukseen: Näkökulma Resurssit ja johtam inen Asukkaat ja palvel ut Elinvoima, kilpailu kyky ja kestävä ke hitys Tavoitteiden toteutumista uhkaavat ris kit MALLI: Yleinen talouskehitys on odotettua heikompaa, eikä verotulot kasva MALLI: Strategisesti tärkeiden ja isojen p rojektien tuki jää heikoksi, ei tueprojektin toteutusvaihetta riittävästi (mm. juridinen, taloushallinnan,hankinnan, projektinhallin nan tuki) MALLI: Isojen irtisanomisten kerrannaisva ikutus vaikeuttaa työllisyydenhoitoaja sen suotuisaa kehittämistä Arvio riskin merkitt ä- vyydestä Tavoitteiden toteutumista uhkaavien ris kien hallinta \- Kiinteä yhteydenpito valtion valmisteluun ja nopea reagointi \- Oma valmistelu etup ainotteista \- Strategiakeskustelu \- JVA & 6Aika -työp alavereja (johin osanotto on KE:sta ollut va ihtelevaa) \- Yksittäisiä parannustoimia \- Meneillään olevissa yksittäisissä (Tiltu & C atering) ei ole hyödynnettyke:ssa kehitetty jä uusia työkaluja Työllisyydenhoito: \- kaupungin yhteinen tu loskorttitavoite \- työllisyydenhoidon uudell eenorganisointi kaupunkiorganisaatiossa;to imenpiteiden johtaminen \- työllisyyskokeil ut ELY+TE/kaupunki Arvio Arvio Lisätiedot & Liitteet 20