Sivistystoimi Resurssit ja johtaminen

Transkriptio

1 Sivistystoimi Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen hstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. : Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Espoo toimii edelläkävijän ä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttav uuden parantamisessa.jo htaminen, esimiestyö ja t yötyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla.tal ouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasa painossa. Tulosta / ta Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpit / vastuuh Sivistystoimi tekee talous Toimintakate on vähintä Toimintakate Sivistystoimen toimintakate ei toteu Pirjo Mutanen arvion mukaisen tuloksen än alkuperäisen talousa du ennusteen mukaan johtuen liian vuosittain. rvion mukainen. korkeasta tulo-odotteesta. Tuottavuus paranee väh intään 1,8 % Yksikköhinnat, palveluide n tuottamisen tehokkuus Tulosta ei toteudu Tuottavuusta toteutuu tuottavu ustoimenpiteiden ansiosta. Pirjo Mutanen Tulosta toteutuu Keskeiset TATU-ohjelma an liittyvät sivistystoimen toimenpit ovat toteutu n. Toteutun toimenpit Sivistystoimen suunnitellut Tatu-toi menpit ja projektit ovat käynniss ä. Tuloksia tämän vuoden osalta toi menpiteistä on jo saatu. Pirjo Mutanen Palveluliikelaitoksen kans sa tehdään sopimukset si säisistä palveluista ja yhte istoiminta vakiintuu. Tilakustannukset aleneva t 1 % edellisestä vuodest a. Sivistystoimella on palve luliiketoimen kanssa sopi mukset sisäisistä palvelu ista. Tilakustannukset/asukas Sopimukset Tavoitteen toteutuminen on epätod ennäköistä odottamattomien väistöt ilakustannusten takia. TAVOITE EI TOTEUDU Sopimukset palveluliikelaitoksen ka nssa valmistuvat vuoden 2015 aika na. Pirjo Mutanen / Juha Ho vinen Pirjo Mutanen 1

2 Sivistystoimen käytössä o levien kuntalaiskäyttöön s oveltuvien tilojen käyttöä ja käytön koordinointia ke hitetään. Sivistystoimen johtamista ja esimiestyötä kehitetää n ja hstön työhyvinv ointiin panostetaan. Tulosta / ta Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpit / vastuuh Työhyvinvointimatriisin lu kuarvo kasvaa vähintään yhden yksikön vuoden arvoon verrattuna. Työhyvinvointimatriisi Työhyvinvointimatriisin lukuarvo sa adaan vasta seuranta II:n yhteydes sä vuoden lopussa. Toimenpiteitä j a suunnitelmia työhyvinvoinnin par antamiseksi Kunta 10 ja työhyvinvo intisuunnitelman mukaan on tehty v uoden aikana. Pirjo Mutanen / Marjo So tala-solovjew Terveysperusteisia poissa oloja on enintään 11,5 pä ivää / htv (Vuoden 2012 lähtöarvo on 13,9 päivää / hty övuosi) Terveysperusteisista pois saoloista aiheutuva kuor ma päivää per htyö vuosi Terveysperusteisten sairauspoissa olojen vähentämiseksi on tehty mo nia toimenpiteitä (kohdennettu terv eystarkastus toimenpiteineen pilotti na suvassa, moniammatillinen yhtei styöverkosto, selkäoireisten tykyryh mä) ja kehitetty prosesseja (muistut ukset esimiehille hstön 30 päi vän poissaoloista). Pirjo Mutanen / Marjo So tala-solovjew Maahanmuuttajataustaist en työntekijöiden osuus h stöstä lähenee maa hanmuuttajataustaisten o suutta väestöstä. Maahanmuuttajataustaist en työntekijöiden osuus h stöstä lähenee maa hanmuuttajataustaisten o suutta väestöstä Osuus työntekijöistä % su hteessa osuuteen väestö stä % Terveysperusteisten sairauspoissa olojen kuorma (päivät/hlö) on heinä kuun 2015 lopussa 12,7 päivää (20 14 samaan aikaan 13,2 päivää). K uorman odotetaan toteutuvan tavoi tteen mukaisesti. Maahanmuuttajataustaisen h stön osuus on 3,06 % heinäkuun lopussa (2014 samaan aikaan 3,03 %) sivistystoimen hstös tä. Vuoden 2014 lopussa Espoon väe stöstä oli maahanmuuttajataustaisi a 12,2 % (2013 samaan aikaan 11,3 %). Pirjo Mutanen / Marjo So tala-solovjew 2

3 Tulosta / ta Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpit / vastuuh Sivistystoimen maahanmuuttajatau staisen hstön kasvu on hitaa mpaa kuin Espoon kaupungin maa hanmuuttajataustaisen väestön ka svu. Kaupungin hstömää rä ei kasva v Vakituinen hstö ja määräaikainen hstö yhteensä TAVOITE EI TOTEUDU Hstömäärän kehityksestä rap ortoidaan seurantojen yhteydessä. Sivistystoimen hstömäärä ja ( vuonna 2014) TULOS Pirjo Mutanen / Marjo So tala-solovjew 3

4 Sivistystoimi Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espo o järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. : Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yht eistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittäm isessä ja käyttöönotossa. Palveluvalikoima muodos taa ennaltaehkäisevien, t erveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen p uuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvap autta lisäävien palvelujen kokonaisuuden.palveluja ja lähiympäristöä kehitetä än yhteistyössä kuntalaist en kanssa.palveluja tuote taan yhteistyössä kumppa neiden kanssa, eri palvelu kanavat mahdollistavat pa lvelujen saatavuuden ja s aavuttamisen.espoo toimi i edelläkävijänä kansallise n palveluväylän kehittämi sessä ja käyttöönotossa. Tulosta / ta Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpit / vastuuh Nuorten itsenäistymistä tu etaan antamalla valmiuks ia koulutukseen, työeläm ään, asumiseen ja arjen h allintaan. Kaikille peruskoulun pä ättäneille tarjotaan koul utuspaikkaa, lisäopetus ta, muuta koulutusta tai työpajapaikkaa. Espoon seudun koulutu skuntayhtymä Omnian v aikuttavuus (työllistymi nen ja jatko-opintoihin s ijoittuminen) paranee. Koulutus-, lisäopetus- ja t yöpajapaikat suhteessa ta rpeeseen. OPH:n tulosrahoitusmitta ri Yhteishaun tulosten perusteella luk ioon pääsy tiukentui. Lisäopetusta tai muuta koulutusta pystytään kuit enkin tarjoamaan kaikille peruskou lun päättäville nuorille, jotka eivät s aa muuta toisen asteen koulutuspa ikkaa. Sähköisten ylioppilaskirjoitusten pil otointi on toteutunut. Tieto koulujen määrästä saadaan s yksyllä. Tulosta totetutuu OPH julkistaa tulokset kuluvan vuo den lokakuussa. Tulosta toteutuu Harri Rinta-aho, Barbro Högström, Tapio Siukon en Tapio Siukonen Aikuiskoulutuksen oppi miskeskuksen asiakkaa t ovat tyytyväisiä saama ansa palveluun ja opetu kseen. Asiakastyytyväisyys Oppimiskeskuksen tulokset tuleva t pohjautumaan loppuvuodesta teh tävään asiakastyytyväisyyskyselyy n. 4 Tulosta toteutuu Tapio Siukonen

5 Tulosta / ta Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpit / vastuuh Oppilas- ja opiskelijahu oltopalvelujen piiriin pä äsee 7 vuorokauden ku luessa Palvelun 7 vuorokauden kuluessa saan oppilas - ja opiskelijahuollon asia kkaat Määräajat ovat toteutun noin 97 -prosenttisesti. Yksikkökohtaiset opiskeluhuoltosu unnitelmat valmistuvat syyskuun lo ppuun mennessä ja ne päivitetään syksyllä. Harri Rinta-aho, Barbro Högström, Titta Tossavai nen, Tapio Siukonen Kyselytutkimuksen teko vasteaikojen toteutumise sta Lasten, nuorten ja ikäihm isten palveluja kehitetään ja hyvinvointia vahvisteta an. Lasten ja nuorten tasapa inoista kasvua tuetaan lis äämällä matalan kynnyks en harrastustoimintamah dollisuuksia ja sosiaalisia verkostoja rakentavaa to imintaa. Harrastaja- ja osallistujam äärät (SITOn oma toimin ta) Tulosta ei toteudu Matalan kynnyksen kerhotoimintaa on lisätty sivistystoimessa, esimerk kinä varhaiskasvatus ja liikunta- ja nuorisopalvelut. Martti Merra, Susanna T ommila, Harri Rinta-aho, Barbro Högström Suomenkielinen opetus Kerhoihin osallistuu alakouluissa n oin 6000 ja 1500 oppilasta yläkoulu issa yhteensä 500 kerhossa. Kerhotoiminnan koulukohtainen po rtaali on käytössä. Suomenkielinen varhaiskasvatus Kerhopaikkojen määrää lisätään vä hintään tavoitteen mukaisesti. Hak u kerhotoimintaan oli huhtikuu Elokuussa alkavaan kerhotoimint aan oli kesäkuun 2015 lopussa sijo itettu 375 lasta. Vuoden 2014 eloku ussa kerhoissa oli 221 lasta. Kerho toimintaan sijoitettujen lasten määr ä on kasvanut 154 lapsella. 5 Liikunta- ja nuorisopalvelut

6 Tulosta / ta Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpit / vastuuh Sivistystoimessa on yhteisesti karto itettu koululaisten kerhotoimintaa ja tuloksia on käsitelty tulosyksikön jo htoryhmässä. Alueellisten nuorisop alveluiden toiminta kaudeksi suunnitellaan toukokuussa, jo nka jälkeen arvioidaan toiminnan m äärän lisääntyminen edelliseen kau teen verrattuna. Maksutonta Muuvi toimintaa järjest etään 4-6 luokille seuraavissa lajeis sa: koripallo, salibandy, futsal, uinti. Lisäksi järjestetään Wau-kerhoja luokille. Tämän vuoden pilottina on aloitettu Esport Eaglesin kanssa nuorten 7-9 luokat Vauhti ryhmät. Pilotti kest ää huhtikuun jonka jälkeen päätetä än jatkossa. Lasten ja nuorten hyvinvo intisuunnitelman vuodelle 2015 asetetut tavoitt t oteutetaan yhteistyössä S OTET:n kanssa. Kulttuurin tulosyksikkö Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut on j ärjestänyt asukaspuistokiertueen 8 asukaspuistoon. Kirjastoissa on oll ut tapahtumaa, joihin on osal listunut yhteensä lasta ja nu orta. KULPS!-käyntejä ( ei s is. kirjastopolkua) ja Kulttuurineuvol a-tapahtumia 26 kpl. TPO-yhteistyö Floora-hankkeen kanssa jatkuu. Hyvinvointisuunnitelman v tavoitt Alueelliset hyvinvointiryhmät ovat t oiminnassa. Toisen asteen hyvinvo intiryhmän perustamisesta on tehty päätös. Vuosisuunnitelma on tehty. Toimintamalli on laadittu ja sitä keh itetään edelleen. Harri Rinta-aho, Barbro Högström, Titta Tossava inen 6

7 Sivistystoimen palveluja tarjotaan molemmilla koti maisilla kielillä sekä lisää ntyvän monikulttuurisen v äestön tarp huomioide n. Sivistystoimen palveluja t uotetaan ja kehitetään yh teistyössä kuntalaisten ja kumppaneiden kanssa e ri palvelukanavia hyödynt äen. Tulosta / ta Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpit / vastuuh Ruotsinkielinen varhaiska svatus, perusopetus, lukio, työväenopiston ruotsinki elinen toiminta sekä ruots inkieliset nuorisopalvelut j a kulttuuripalvelut muodo stavat yhden toimivan kok onaisuuden. Espoon Yrityskylälle luod aan seurantajärjestelmä s ekä tukitoimintaa yritysky lätoiminnan monipuolista miseksi ja edelleen kehitt ämiseksi. Uuden tulosyksikön tarina ja verkostomainen toimin tamalli Yrityskylän seurantajärjes telmä on luotu ja kehittäm istoiminnat aloitettu. Tulosyksikön tarina on valmisteluss a ja toimintamallia käynnistetään. Valmistelu käynnissä kumppanien kanssa. Barbro Högström Kristiina Erkkilä 7

8 Sivistystoimi Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. : Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana me tropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliiken neyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan koht aamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttit arjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Espoon vetovoimaisuus k ansainvälisesti kiinnostav ana osaamisen sekä tiete en, taiteen ja talouden inn ovaatioympäristönä kehit tyy.osana metropolialuett a Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehi tetään taloudellisesti, sosi aalisesti ja ekologisesti ke stäväksi.palvelukeskittymi en saavutettavuutta joukk oliikenneyhteyksin parann etaan.kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin v ahvuuksiinsa tukeutuen vi ihtyisiksi ja sujuviksi asum isen, asioinnin, työssäkäy nnin ja vapaa-ajan kohta amispaikoiksi.torjutaan s egregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asu mistarpeisiin tarjoamalla e dellytykset edulliselle ja m onimuotoiselle asuntotuot annolle ja tonttitarjonnalle.yrittäjyyteen ja innovatiivi suuteen kannustava Espo o rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueell e ja koko Suomeen. Tulosta / ta Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpit / vastuuh Espoo on Suomen osaav in kaupunki. Espoolaisten koululaist en oppimistulokset ovat kärkisijoilla valtakunnal lisissa vertailuissa. Perusopetuksen kansallis et oppimistulosten seuran ta- arvioinnit (KARVI), ylio ppilaskirjoitusten puoltoä änet. Valtakunnalliseen matematiikan op pimistulosten arviointiin on osallistu ttu. Tulokset saadaan syksyllä. Kevään ylioppilaskirjoitusten tulost en arviointi valmistuu syksyyn men nessä. Tulosta toteutuu Harri Rinta-aho, Barbro Högström 8

9 Espoolainen kulttuuriverk osto muodostuu kansainv älisen tason huipputaitees ta ja alueiden omaleimais esta lähikulttuurista. Tulosta / ta Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpit / vastuuh Taiteen ja kulttuurin rooli Innovation Gardenissa on kasvanut. Imagollisesti tärkeiden tait een ja kulttuurin tapahtum ien määrä ja kävijämäärä Laaja KulttuuriEspoo strategi atyö on käynnistynyt yhteistyössä k ansainvälisten asiantuntijoiden, esp oolaisten kulttuuritoimijoiden ja -pal velujen tuottajien, virkamiesten, luo ttamushiden ja muiden yhteis työtahojen kanssa. Osallistuminen ACSi 2015 kv-innovaatioleirille. Ta piola Sinfonietta on laatinut yhdess ä Espoon kaupunginteatterin, EMM An ja Visit Espoon kanssa suunnit elman Culture Garden -toiminnan a loittamiseksi. Susanna Tommila / Juha Vilja Sivistystoimen kansainväl istä toimintaa ja kansainv älisten perheiden palvelui ta kehitetään. Metron asemaseutujen ja uusien alueiden palveluk okonaisuudet on suunnite ltu. Espoonlahden ja Matinky län sivistystoimen palvelu kokonaisuudet on suunni teltu. Sivistystoimen lautakuntie n tekemät päätökset. Meri-Matin tarveselvitys hyväksytty Ovalassa ja Liinussa Matinkylän uimahallin tarv eselvitys on hyväksytty Liinussa Espoonlahden aluekirjas ton tarveselvitys hyväksytty Kulass a Espoonlahden uimah allin peruskorjaus ja laajennus sisä ltyy sivistystoimen investointiesityk seen. Matinkylän monitoimitalon m uutos kulttuurin käyttöön on mahdo llista Meri-Matin koulun käyttöönoto n jälkeen. Suunnittelu kulttuurin osalta käynni ssä kirjaston sijoittumisesta Ison O menan palvelutorille. Espoonlahde n kirjaston ja kulttuuriareenan tarve selvitys on hyväksytty KULAssa Pirjo Mutanen / Juha Hov inen, Susanna Tommila, Martti Merra Seurataan Opinmäen pal velujen sujuvuutta ja käyt täjien tyytyväisyyttä SITO n palveluihin. Varmistetaan, että SITO n palvelut ovat mukana Matinkylän palvelutorin p alvelukokonaisuudessa. SITO osallistuu Espoonl ahden tilojen suunnittelu un. 9