Kaupunkisuunnittelukeskus Resurssit ja johtaminen

Transkriptio

1 Kaupunkisuunnittelukeskus Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen hestö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Toimialan (TYT) toimint akate ei heikkene vuod en 2013 tasosta. Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta Seuranta Toimenpiteet / vastuuhe Toimintakate on vähintä Toimintakate. än alkuperäisen talousa rvion mukainen. Toimialan toiminnan ku stannustehokkuus ja vai kuttavuus paranee. Tuottavuus paranee vä hintään 1 %. Tuottavuus kasvaa uude lla toiminta- ja johtamism allilla vuoden 2015 tilinpä ätöksestä 10 milj. euroa v uoden 2017 loppuun men nessä. Tuottavuuden kasvu. - lupien käsittelyaikojen lyhen eminen - sähköisesti haettujen ja käsi teltyjen lupien määrän kasvu Toiminta tehostuu vuoden tilinpäätöksestä 10 milj. eu roa vuoden 2017 loppuun me nnessä. Maankäytön lupien käsittelyp rosessin kehittämistyötä on ja tkettu edelleen. Lupien käsitt elyaikojen seuranta tehdään säännöllisesti ja se on osoitta nut vaikuttavuutensa. Elokuu n 2016 alussa valmistelussa on 32 suunnittelutarve- ja/tai poikkuslupahakemusta. Näid en lupien käsittelyaika on 4,3 kk. Myös muissa lupatyypeis sä käsittelyajat ovat lyhentyn eet eikä jonoa ole päässyt ke rtymään. Rekrytoinnit ovat on nistuneet ja resurssijärjestelyt alkavat olla järjestyksessä. Sähköisten lupien osuus on o llut kasvussa kaikissa lupatyy peissä ja KSK:n maisematyöl uvissa se on jo 100 %. 1 Maankäytön lupien käsittelyp rosessin kehittämistyötä on ja tkettu edelleen. Lupien käsitt elyaikojen seuranta tehdään säännöllisesti ja se on osoitta nut vaikuttavuutensa. Lokaku ussa 2016 valmistelussa on 27 suunnittelutarve- ja/tai poi kkuslupahakemusta. Näiden lupien käsittelyaika on 4,2 kk. Maa-aines, maisematyö- ja lohkomislupien kanssa on vir eillä 5 lupahakemusta. Jonoj a ei lupakantoihin ole päässy t kertymään. Hestössä o n vaihtuvuutta ja sijaisuustar peita, mutta pääosin täyttöluv at vakansseille on saatu nop easti ja rekrytoinnit ovat onni stuneet. Sähköisten lupien osuus on o llut kasvussa kaikissa lupatyy peissä ja KSK:n maisematyöl uvissa se on jo 100 %. Jatketaan prosessin hiom ista ja kehitetään valmiste lun seurantajärjestelmää (mm. paikkatieto-ominais uuksia, sähköistä käsittel yä).

2 Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta Seuranta Toimenpiteet / vastuuhe - käyttötalouden toteutuneet neliöhinnat, euroa/m 2 ja yksik köhinat Johtaminen ja työhyvinv ointi paranevat. Tilakustannukset/asuka s alenevat 1 % edellises tä vuodesta. Työhyvinvointimatriisin lu kuarvo kasvaa vähintään yhden yksikön verran vu oden 2015 arvoon verrat tuna. Terveysperusteisia poiss aoloja on enintään 15 päi vää/hetyövuosi. - investointien toteutuminen - tilakustannukset / asukas - euroa / m 2 Työhyvinvointimatriisi. Terveysperusteisiin poissaolo ista aiheutuva kuorma päivää per hetyövuosi. Tammi-kesäkuu 2016 kuor ma pv/htv (vertailu tammi-k esäkuu 2015): Edistetään toimenpiteitä, joilla tilakustannuksia saa daan vähennettyä. Maahanmuuttajataustai sten työntekijöiden osuu s hestöstä kasvaa. Maahanmuuttajataustaist en työntekijöiden osuus h estöstä kasvaa. Hetyön tuottavuus p aranee 1,0 %. Maahanmuuttajataustaisten t yöntekijöiden osuus hes töstä, %. Oman ja vuokratyövoiman h etyövuosien määrä yhte ensä suhteessa kohdeväestö ön. (palveluostojen muutosten va ikutus hetyövuosien mää rään arvioidaan) 10,1 pv/htv (10,5) (vertailu ): 2,24 % (0,72 %) 2

3 Kaupunkisuunnittelukeskus Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espo o järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yht eistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittäm isessä ja käyttöönotossa. Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta Seuranta Toimenpiteet / vastuuhe Joukkoliikenteen palvel utaso säilyy hyvänä ja t oimiva liityntäliikenne ra ideliikenteen yhteydess ä on käytössä. Joukkoliikenteessä matku staminen kasvaa ja palve lutaso on vähintään edelli sen vuoden tasolla. Joukkoliikenteen palvelutaso n arviointimittarit; joukkoliiken teen saavutettavuustarkastel u (SAVU) ja asukastyytyväisy ystutkimus. Palvelutaso toteutuu vuoden 2015 mukaisena. Vuoden 2016 osalta SAVU-t arkastelua ei ole toistaiseksi julkaistu Maankäytön suunnittelu n ja rakentamisen palve lut ovat laadukkaat ja as iakaslähtöiset. Nopeutetaan toimintapros esseja digitalisointia lisää mällä ja toimintatapoja su juvoittamalla. Matkustajamäärä. - asemakaavojen käsittelyaik ojen tiivistäminen - kustannusvaikuttavuus - kaavatalouslaskennan teho staminen HSL:n kevään 2016 asukasty ytyväisyystutkimuksessa 87,7 % Espoon asiakkaista oli tyy tyväisiä HSL joukkoliikentees een. Kansainvälisessä 2015 BEST joukkoliikennetutkimuk sessa HSL oli Geneven jälke en toiseksi paras. Matkustajamäärän on tammi-toukokuussa toteutun ut. Matkustajamäärä on sisäi sessä liikenteessä laskenut e dellisvuodesta 0,3 % mutta s eutulinjoilla kasvanut 5,7 % Luonnos kaavakorien kehittä miseksi on laadittu. Keran ka avarungon työohjelma on laa dittu ja kaavarunkotyöstä on saatu tarjoukset. Otaniemen kaavarungon ensimmäinen v ersio on laadittu. 3 Palvelutaso toteutuu vuoden 2015 mukaisena. Metron viiv ästymisen takia SAVU-tarkas telua ei julkaista vuonna Tyytyväisyys HSL joukkolii kenteeseen on kasvanut 4 % edellisvuodesta. Vuoden asukastyytyväisyystutkimuk sissa keskimäärin 84,5 % Es poon asiakkaista oli tyytyväisi ä HSL joukkoliikenteeseen. K ansainvälisessä 2015BEST j oukkoliikennetutkimuksessa HSL oli Geneven jälkeen tois eksi paras. Matkustajamäärä n on tammi-syyskuuss a toteutunut. Matkustajamäärä on sisäises sä liikenteessä laskenut edell isvuodesta 0,7 % mutta seutu linjoilla kasvanut 3,5 % Kaavakoriluonnos on valmis j a sitä on testattu vuosina ja 2016 hyväksytyillä kaavo illa. Aineistoa kerätään vielä l isää tyypillisten piirteiden tun nistamiseksi.

4 Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta Seuranta Toimenpiteet / vastuuhe Kaavatalouslaskennan kehitt ämisprojekti ei tällä hetkellä e tene resurssipulan vuoksi. Sy ksyn 2016 aikana käynnistetä än rekrytointiprosessi. Kaavatalouslaskennan kehitt ämisprojekti ei tällä hetkellä e tene resurssipulan vuoksi. Asuin- ja palvelualueide n toiminnallisuutta, viiht yisyyttä ja turvallisuutta edistetään yhteistyössä kuntalaisten ja kumppa neiden kanssa. Toimitilat ja -ratkaisut o vat toimivat, tehokkaat, terveelliset ja turvalliset ja tuotettu vastuullisest i asiakkaille. Asukkaiden tyytyväisyys toimialan järjestämiin pal veluihin, kuten ympäristö ön ja kulkuväyliin on vähi ntään edellisen mittaukse n tasolla. Toimitilat tukevat palve lujen tuottamista ja ne t uotetaan asiakaslähtöis esti ja kustannustehokk aasti. Laaja asuinkuntaindeksi Muut palveluiden laatumittarit - elinympäristöbarometri - asukasbarometri ASTU15-havaintojen kehittä mistoimenpiteet: - Luodaan menettelytapa han kekaavavalmistelun palautek eskustelulle - Kaavoituksen osallistamise n katsaus - kaupunkisuunnitt eluinfo päättäjille Kustannustehokkuus Tilatehokkuus ASTU15 - tutkimuksen viitoit tamien toimenpidetarpeiden suunnittelu käynnistyy syksyl lä Hankekaavojen palautekesku steluja on valmisteltu. Päättä jäinfo toteutetaan hulevesise minaarin muodossa tammiku ussa ASTU17 -seurant amittaus toteutetaan tammiku ussa Sisäilman laadun paranta minen. Sisäilmaongelmallisten tilojen määrän vähentyminen. 4

5 Kaupunkisuunnittelukeskus Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana me tropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliiken neyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan koht aamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttit arjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aie sopimuksen asuntotuot antoa ja liikennettä kos kevien velvoitteiden täy ttäminen. Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta Seuranta Toimenpiteet / vastuuhe Kaupungilla on kaavalli set ja kunnallistekniset valmiudet asunno n vuosituotannolle. Asuntotonttien asemak aavoitustta kasv atetaan 25% voimassa olevaan MAL-aiesopimu kseen verrattuna. Kaavoituksen ja asuntotuotan non määrä - asuinrakentamiskaavaa syn tyy kem2 Espoon kaupungissa mennessä hyväksytyt ase makaavat ovat sisältäneet k-m 2 uutta asumisen k errosalaa. Ennusteen mukaa n MAL k-m 2 t ulee täyttymään tänä vuonna. Espoon kaupungissa mennessä hyväksytyt as emakaavat ovat sisältäneet k-m² uutta asumisen kerrosalaa. MAL k-m² saavutetaan tänä v uonna. Luomme edellytykset mo nipuoliselle asuntorakent amiselle estäen segregaa tion syntymistä. Merkittävistä asemakaav oista laaditaan kaavatalo ustarkastelu. Uudistuotannosta on kes kimäärin 20 % valtion tuk emaa vuokra-asuntotuota ntoa. Espoon Asunnot Oy aloitt aa vuosittain keskimäärin 300 asuntoa. Toteutuneet toimenpiteet Kokonaistaloudellisuustarkas telut - "Kaavatalouslaskenta" -proj ektin eteneminen 20 % osuus Valtuustokauden asuntotuota nnon määrä. Kaavatalouden kehittämispro jekti on pysähdyksissä resurs sointitilanteen vuoksi. Rekryt ointiprosessi on tarkoitus käy nnistää syksyn 2016 aikana. Kaavatalouslaskennan kehitt ämisprojekti ei tällä hetkellä e tene resurssipulan vuoksi. Re krytointiprosessi ei ole edenn yt llusti. 5

6 Varmistetaan suurten k ehittämisprojektien ja m etron asemanseutujen maankäytön tiivistämine n ja kaupungin investoin tien eteneminen. Luodaan edellytykset L änsimetron jatkeen ja k aupunkiradan rakentam iselle. Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta Seuranta Toimenpiteet / vastuuhe Varaudutaan turvapaikan hakijoiden määrän kasvu n vaikutuksiin kaikissa pa lveluissa. Toteutuneet toimenpiteet Tiivistetään kaupunkira kennetta mahdollistama lla asuntojen, uusien ty öpaikkojen syntyminen ja palvelujen sijoittumi nen metron kehityskäyt ävälle. Länsimetron jatkeen ra kentaminen etenee sopi musten ja suunnitelmie n mukaisesti. Kaavoitus ja investointien ete neminen. Rakentamisen aikataulun ja b udjetin toteutuminen. Liityntäliikenteen järjestelyjen eteneminen. Kaavoituksen määrä metron kasvukäytävällä. Kaupunkisuunnittelun työohje lman mukainen kaavoituskoh teiden priorisointi on paljolti t oteutunut. Kevään 2016 aika na hyväksyttyjen asemakaav ojen asuinrakennusoikeudes ta on noin 78% metron vaikut usalueella. Nämä kaavat sisä ltävät merkittäviä palveluita k uten Lippulaivan laajennukse n, Matikylän uimahallin, Meri matin koulun, Djupsundsbäck enin koulutonttivarauksen se kä useita päiväkotivarauksia. Asemien suunnittelu ja asem anseutujen asemakaavoitust yö etenee. Espoonlahden ke skuksen (Lippulaiva) asemak aava on lainvoimainen. Kiven lahden asemanseudun asem akaavaehdotusta valmistellaa n yhteistyössä Länsimetron s uunnittelun ja ja liityntäliikent een suunnittelun kanssa. Kaupunkisuunnittelun työohj elman mukainen kaavoitusko hteiden priorisointi on paljolti toteutunut. Lokakuun loppuu n mennessä hyväksyttyjen a semakaavojen asuinrakennu soikeudesta on noin 78% me tron vaikutusalueella. Fortum in tornin asuinkäyttöön mahd ollistava Keilaniemen kaava on hyväksytty. Tornin jalusta osaan sijoittuu palvelu- ja liik etiloja. Asemien suunnittelu ja asem anseutujen asemakaavoitust yö etenee. Ylä-Soukka B:n ja Espoonlahden keskuksen (L okirinne) kaavaehdotukset o n hyväksytty nähtäville. Finno on keskuksen kaavaehdotus ta käsitellään marraskuussa kaupunkisuunnittelulautakun nassa. Luodaan edellytykset k aupunkiradan ja sen lä hialueiden kehittämisel le. Asema- ja tunnelilouhinnot kä ynnistyvät Matinkylä - Kivenla hti -osuudella Liikenneviraston ratasuunnite lman toteutus etenee Espoon kaupunkiradan välillä Leppä vaara - Kauklahti. Keran alueen kaavarunkosuu nnitelma. Keran kaavarunkotyöstä on s aatu tarjoukset. Keran kaavarunkotyö on käy nnissä. 6

7 Edistetään energiansää stötavoitteita ja ympäris tökriteereitä rakentamis essa, alueiden kehittäm isessä ja palvelutuotan nossa. Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta Seuranta Toimenpiteet / vastuuhe Edistetään toimenpiteitä CO2-päästöjen vähentäm iseksi. CO2-päästöjen kehittyminen energiakulutuksen määrä Kaavaselostuksiin on otettu o sio Energiahuolto, jonka alla on esitelty alueella käytettävi ssä olevat energianlähteet, k uten kaukolämpö, kaukokylm ä, maalämpö ja aurinkoenerg ia. Osiossa annetaan myös s uosituksia rakennusten energ iaratkaisuille. Tarkastelutaso riippuu kaava-alueen laajuud esta. Kaikista yli kem 2 kaava-alueille pyritään anta maan energiaohjausta yhteis työkokousten, kaavaselostus ten tai korttelisuunnitelmien k autta. Resurssitilanteen vuoksi ener giatarkasteluihin liittyvät proje ktit ja toimenpiteet etenevät h itaasti tai odottavat energiain sinöörin rekrytointia. POKE:n ja Keran osayleiska avoihin on tehty laskelmat KE KO B laskurilla ja niitä on ve rrattu muiden alueiden tuloksi in. POKE:n osalta tarkastelu t ehtiin Länsiradan varrelta, ja se sai arvosanaksi 95. Keran osayleiskaava sai tulokseksi 48. Keran hyvä tulos johtuu muun muassa hyvästä sijainn ista joukkoliikenteen ja palvel uiden suhteen, projektin brow nfield-luonteesta sekä energi atehokkaasta kerrostaloraken tamisesta. 7

8 Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta Seuranta Toimenpiteet / vastuuhe Niittykummun BREEAM Com munities arviointi etenee, ja raportti on lähetetty tarkistett avaksi kesälomien ajaksi. Tu lokset saataneen elo-syysku ussa. Aiheesta pidetään sek ä kaupungin sisäinen että rak entajille suunnattu esittelytilai suus, jossa kerrotaan tarkem min arvioinnin vaikutuksia hei dän työtehtäviinsä. Näitä ova t esimerkiksi jalankulku- ja py öräreittien sekä bussipysäkki en suunnittelu ja mitoitus sek ä käytettävät materiaalit. Pientaloille ollaan teetetty en ergialaskelmat, joiden pohjal ta laaditaan Pientalon energi akortti. Ko. ohjeistus antaa ti iviissä muodossa pientalorak entajalle yksinkertaistetun ku van asioista, jotka vaikuttava t pientalon energiatehokkuut een jo hankesuunnitteluvaihe essa. Kestävän kehityksen sito umusten laatiminen. Kaupsu on tehnyt kestävän k ehityksen yhteiskuntasitoum uksen. Suunnitelma kestävän kehity ksen sitoumuksesta on tehty. Kestävän kehityksen sitoumu kseen liittyvä KEKO B -kaava alaskuri on otettu testikäyttöö n 3 kaavoituskohteessa. 8

9 Kaupunkisuunnittelukeskus Riskit Kaupungin riskienhallintapolitiikan mukaan toimialojen ja yksiköiden tulee kartoittaa toimintaansa ja tavoitteitaan uhkaavia riskejä säännöllisesti. Riskikartoituksen tulokset koostetaan (tai se tehdään) tähän omaan korttiinsa. Riskeinä kuvataan näkökulmittain ne merkittävimmät epävarmuudet, asiat ja olosuhteet, jotka voivat vaarant aa tulostavoitteiden tai tavoitteiden saavuttamisen. Riskien vakavuutta arvioidaan suoraviivaisesti värisymbolien avulla. Riskit kirjataan mahdollisimman käytännönläheisesti ja selkeästi. Myös riskien hallintaan liittyvät toimenpiteet kuvataan lyhyesti ja siten, että asian ydin käy selvästi esille. Ris kit ja hallintatoimenpiteet on kirjattava julkaisukelpoisessa muodossa. (Toimialatason riskikortteja hyödynnetään raportoinnissa muiden tuloskorttien tapaan.) Linkki riskienhallintapolitiikkaan: Apuväline tarkempaan riskikartoitukseen: Näkökulma Resurssit ja johtam inen Asukkaat ja palvel ut Elinvoima, kilpailu kyky ja kestävä ke hitys Tavoitteiden toteutumista u hkaavat riskit Heresurssit keskeisissä k aavakohteissa on kriittinen ris kitekijä. Yhtäaikaiset vanhem painvapaat ja/tai irtisanoutum iset vaikuttavat asemakaavoit usta hidastavasti. Jotkut palveluihin liittyvät toim innot ovat liian ohuella henkil östöresurssilla (vain yhden as iantuntijan vastuulla). Riskit k asvavat muutostilanteessa Elinvoimaa ja kestävää kehity stä tukevat kaavahankkeet vii västyvät resurssointitilanteista ja kaavavalituksista johtuen. Arvio riskin mer kittä- vyydestä Tavoitteiden toteutumista uhkaa Arvio Arvio vien riskien hallinta Nopea reagointi tilanteiden esiintu llessa, jotta saadaan rekrytoitua k orvaavia asiantuntijoita. Mm. kaavataloustavoitteiden ja en ergiaan liittyvien tulostavoitteiden toteutuminen on vahvasti asiantu ntijasidonnaista. Tehtävät tulisi tu keutua verkostoon, jolloin voidaan varmistaa tiedon riittävän laaja ja kaminen ja säilyminen organisaat iossa. Valmistelun riittävä (määrä ja laat u) resurssointi. Kaavoituksen rekrytoinnit (täytt öluvat ja rekrytointi) ovat toistai seksi hoituneet jouhevasti. Parh aillaan avoinna kaksi kaavoittaj an sijaisuutta. Kaavatalouden asiantuntija (eri koissuunnittelija) ja energiainsin ööri ovat siirtymässä uusiin teh täviin toisen työnantajan palvel ukseen, jolloin näiden sektoreid en asiantuntemusta ei ole ja ko. teemoihin liittyvät tavoitteet vii västyvät. Tiettyihin keskeisiin kaavahank keisiin liittyvät valituksen olisiva t voineet viivästyttää mm. metro n jatkeen suunnittelua. 9