Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/2016 1

Transkriptio

1 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Aika klo 17:00-20:45 Paikka Yhdyskuntatekniikan kokoushuone Kielo, Ervastintie 2, Kirkkonummi Läsnäolijat Kettunen Kati puheenjohtaja Jäppinen Pekka jäsen Hagelberg Harriet jäsen Lounamaa Maija jäsen Männikkö Kim jäsen Panula Pertti jäsen Rehn Pekka jäsen Seppänen Tarja jäsen Uimonen Jarmo jäsen Salmela Ville varajäsen Muut läsnäolijat Kaurila Matti kunnanhallituksen edustaja Tirkkonen Jari toimialajohtaja, esittelijä Häkkinen Raili hallintopäällikkö, pöytäkirjanpitäjä Luomajärvi Tero kunnanarkkitehti poistui klo käsittelyn aikana Mäkinen Seppo kaavoitusarkkitehti poistui klo käsittelyn jälkeen Pettersson Mikael kaavoitusteknikko poistui klo käsittelyn jälkeen Poissa Strandell Denis varapuheenjohtaja Lassila Riitta jäsen Allekirjoitukset Kati Kettunen puheenjohtaja Raili Häkkinen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty Pekka Jäppinen pöytäkirjantarkastaja Harriet Hagelberg pöytäkirjantarkastaja

2 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/ Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävillä Yhdyskuntatekniikan toimistossa Raili Häkkinen pöytäkirjanpitäjä

3 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/ Käsitellyt asiat 1-11 :t Otsikko sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 2 Pöytäkirjantarkastajien valinta 5 3 Veikkolan keskustan korttelin 39 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen 4 Vastaus valtuustoaloitteeseen nro 8/2014, Mankin ja Luoman maankäytön suunnittelun koordinoimiseksi (kh) 5 Luoman osayleiskaava (Hanke 31000), osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti Kirkkonummen kunnan lausunto Helsingin yleiskaavaehdotuksesta 16 7 Tinanpuiston lähiympäristö- ja rakentamistapaohjeen päivittäminen kunnanhallituksen hyväksymän päätöksen ( 398, ) mukaisesti 8 Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta (kh) Yhdyskuntatekniikan lautakunnan vuoden 2016 käyttösuunnitelma Valvottavat viranhaltijapäätökset ja tiedoksi tulevat asiat, yhdyskuntatekniikan lautakunta 11 Kirkkonummen palveluverkkoselvitys kiinteistöstrategian näkökulmasta selvityksen toimenpiteiden konkretisointi, Yhdyskuntatekniikan lautakunta 30 32

4 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Yhdyskuntatekniikan lautakunta Puheenjohtaja: Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Todettiin. Asiantuntijoina kokouksessa olivat läsnä: - kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi - kaavoitusarkkitehti Seppo Mäkinen - kaavoitusteknikko Mikael Pettersson

5 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Pöytäkirjantarkastajien valinta Yhdyskuntatekniikan lautakunta Ehdotus Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja: Yhdyskuntatekniikan lautakunta valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan sähköisesti. Pöytäkirja tarkastetaan tiistaina ja se pide tään yleisesti nähtävänä yhdyskuntatekniikan toimistossa keskiviikkona Päätös Lautakunta valitsi tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi Pekka Jäppisen ja Harriet Hagelbergin. Pöytäkirja tarkastetaan tiistaina ja se pide tään yleisesti nähtävänä yhdyskuntatekniikan toimistossa keskiviikkona Muutoksenhaku muutoksenhakukielto

6 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Veikkolan keskustan korttelin 39 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen 8/ /2016 Yhdyskuntatekniikan lautakunta Muutettava asemakaava sijaitsee Veikkolan keskustassa, Koskentien ja Tuijatien välisellä alueella. Voimassa olevassa asemakaavassa alue on osittain liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K) ja osittain asuinrakennusten korttelialuetta (A-1). Suunnittelualueen pinta-ala on noin 0,8 ha. Veikkolan keskustan korttelin 39 asemakaavan muutos on kunnanvaltuuston hyväksymässä kaavoitusohjelmassa osoitettu aloitettavaksi vuonna Asemakaavan muutokset tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on laajentaa Koskentien varressa olevaa päivittäistavarakaupan liikerakennusta asuinrakennusten korttelialueelle. Lisäksi tutkitaan jäljelle jäävän asuinrakennusten korttelialueen erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja. Alustava aikataulu Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältämän ja kaavoitusohjelman perusteella laaditun arvion mukaisesti kaavamuutosehdotus käsitellään keväällä 2016 ja kaavamuutoksen hyväksyminen ajoittuisi vuoden 2016 syksyyn. Aloite olemassa olevan liikekiinteistön laajentamiseksi ja pysäköintipaikkojen lisäämiseksi on tullut Ruokakesko Oy:ltä. Asiaa on käsitelty kunnanjohtajan maankäyttötyöryhmässä, joka kirjasi viranomaistahoja edistämään hanketta. Asemakaavamuutoksen toteuttamisesta sovitaan Ruokakesko Oy:n kanssa. Valmistelija: kaavoitusteknikko Mikael Pettersson, puh. (09) , etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Asiakirjat: Veikkolan keskustan korttelin 39 asemakaavan muutos, osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ehdotus Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja Yhdyskuntatekniikan lautakunta päättää hyväksyä MRL 62 :n ja 63 :n mukaisen Veikkolan keskustan korttelin 39 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Päätös Yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan. Tiedoksi kaavoitusyksikkö

7 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Muutoksenhakuohje Päätös on valmistelua, eikä näin ollen ole valituskelpoinen. Maankäyt tö- ja rakennus lain 64 :n mukaisen neuvottelupyynnön esittäminen on kuitenkin mahdollista.

8 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Vastaus valtuustoaloitteeseen nro 8/2014, Mankin ja Luoman maankäytön suunnittelun koordinoimiseksi (kh) 979/ /2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta Aloite Valtuutetut Anders Adlercreutz, Minna Hakapää, Pekka Rehn ja Pekka Jäppinen ensimmäisinä allekirjoittajina jättivät valtuuston kokouksessa Mankin ja Luoman maankäytön suunnittelun koordinoimista koskevan aloitteen. Aloitteen olivat myös allekirjoittaneet: Denis Strandell, Hans Hedberg, Anna Aintila. Stefan Gustafsson, Patrik Lundell, Rita Holopainen, Ari Harinen, Tero Strand, Pirkko Lehtinen, Mikael Gerkman, Irja Bergholm, Minna Pirttijärvi, Tero Suominen, Outi Saloranta-Eriksson, Suvi Terho, Marjokaisa Piironen, Emmi Wehka-aho, Erkki Ahlsten. Pekka M. Sinisalo, Marjut Frantsi-Lankia Eero Lankia, Sirkka Lehtomäki, Pauliina Juntunen, Sanna Hartikainen, Raija Vahasalo, Ralf Grönberg, Erkki Majanen, Jens Sörensen, Bodil Lindholm. Gun-Maj Beck ja Ulf Kjerin. Aloitteen sisältö on seuraava: Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että vuonna 2015 aloitettavan Luoman osayleiskaavatyön yhteydessä tehdään yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa rakentamismahdollisuuksista kokonaistarkastelu joka kohdistuu sekä Luoman että Mankin alueelle. Tavoitteena on luoda sellainen rautatienliikenteen käyttäjäkuntapohja joka mahdollistaisi seisakkeiden säilymisen tai uuden perustamisen alueelle. Luoman seisakkeen tulevaisuus on viime vuosina ollut vaakalaudalla - aivan kuten Jorvaksen ja Toisan seisakkeet edellisinä vuosikymmeninä. HSL:n hallitus linjasi kuitenkin kokouksessaan , että liikennöinti voi jatkua vuoden 2016 jälkeenkin, mikäli on osoitettavissa että alueelle on tulossa merkittävästi uutta käyttäjäkuntaa. Espoon kaupunginvaltuustossa jätettiin aloite, jossa esitetään että Mankin ja Luoman maankäyttöä tutkittaisiin isompana kokonaisuutena kuntarajojen yli. Tavoitteena on, että maankäytön suunnittelun kautta saataisiin luotua rakentamisen tiivistämisen myötä edellytykset seisakkeiden säilymiselle. Me allekirjoittaneet esitämme, että Kirkkonummi ottaa tämän aloitteen huomioon tulevassa Luoman alueen osayleiskaavoitustyössä, ja tutkii yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa Luoman ja Mankin alueiden yritystoiminta- ja asuntorakentamisen tiivistämisen mahdollisuuksia erityisesti rautatien ja Kehä III vaikutusalueilla. Tavoitteena on luoda sellainen rautatieliikenteen käyttäjäkuntapohja joka mahdollistaisi seisakkeiden säilymisen tai uuden perustamisen alueelle. Luoman ja Mankin seisakkeita koskevat vuoden 2015 aikana tehdyt päätökset Espoon kaupunki

9 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Espoon kaupunginvaltuustossa jätettyyn aloitteeseen on vastattu Espoossa Siinä todetaan, että kaupunkisuunnittelulautakunta päätti sisällyttää kaupunkisuunnittelun vuoden 2015 työohjelmaan ko. kohteen, mikä kirjattiin päätökseen: Selvitetään Mankin aseman lähialueiden soveltuminen asumiskäyttöön. Lisäksi vastauksessa todetaan, että Kaupunkisuunnittelukeskus selvittää Mankin alueen soveltuvuuden asumiskäyttöön vuoden 2015 aikana. Selvitystyö tehdään yhteistyössä Kirkkonummen kanssa niiltä osin, kun maankäyttöä selvitetään Espoon ja Kirkkonummen rajan tuntumassa sekä Kirkkonummen puolella Luoman alueella. Kirkkonummen kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalveluiden sekä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen edustajat kävivät vuoden 2015 keväällä ja alkukesästä (8.4. ja 18.5) työneuvotteluja siitä, miten valtuustoaloitteissa esiinnostettua uuden asemanpaikan ja alueen maankäytön tiivistämistä voitaisiin tutkia Espoon ja Kirkkonummen yhteistyönä. Ajatuksena oli tutkia asiaa kesän aikana Espoon kaupungin palkkaaman harjoittelijan yhtenä kesätyönä. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittiinkin kesällä 2015 mainittuna harjoittelijatyönä yleispiirteinen ideasuunnitelma Mankin seisakkeen ympäristön maankäytön tehostamisesta. Siinä on esitetty periaate, jonka mukaan uutta kerrostalovaltaista asuinrakennusoikeutta voisi tulla Mankin seisakkeen lähituntumaan noin k-m2. Tämä tarkoittaisi asukasmääränä noin 1500 asukasta. Pääosa uudesta rakentamisesta sijoittuisi seisakkeen ja radan pohjoispuolelle Mankinjoen molemmin puolin Kauklahdenväylän ja Kehä III:n rajaamaan kolmioon. HSL:n päätökset HSL:n hallitus käsitteli rantaradan lähijunaliikenteen järjestelyjä, joihin sisältyi junaliikenteen järjestäminen välille Helsinki-Siuntio sekä Luoman ja Mankin seisakkeiden lakkauttamista. Hallitus päätti kokouksessaan Luoman ja Mankin seisakkeiden liikennöinnin osalta, että se lakkauttaa Luoman ja Mankin HSL:n lähijunaliikenteen pysähtymispaikkoina , sillä edellytyksellä, että korvaava bussiliikenne on järjestetty ja esitys korvaavasta bussiliikenteestä tuodaan hallitukseen. Samalla se päätti, että lähijunaliikenteen siirtyessä rantaradalla ns. Flirt-juniin tutkitaan mahdollisuus ottaa Mankin ja Luoman asemat uudestaan junaliikennekäyttöön. HSL:n hallitus käsitteli Mankin ja Luoman lähijunaliikenteen korvaavaa bussiliikennettä ja päätti mm. että Luoman aseman korvaavan viikonloppuliikenteen osalta ratkaisu valmistellaan, kun neuvottelut Kirkkonummen kunnan kanssa on saatu päätökseen. Maankäytön kehittämisen haasteita alueella Mankin ja Luoman seisakkeet korvaava uusi yhdistetty seisake Ennen vuoden 2015 kesälomakautta pidetyssä työneuvotteluissa

10 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Kirkkonummen kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalveluiden sekä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen edustajien kesken käytiin läpi ns. yhteisen suunnittelualueen maankäytön ja rakentamisen reunaehtoja eri näkökohtien osalta. Hyvin varhaisessa vaiheessa todettiin, että ympäristöön liittyvät tekijät asettavat suunnitteluratkaisuille suuria haasteita (mm. Espoonlahden tulva-alueet ja Kehä III:n liikenteen aiheuttama liikennemelu). Erityisesti juuri alueen maaperäolosuhteet ja korkeusasema todettiin sellaisiksi, ettei yhteisen seisakepaikan löytäminen esim. kuntien rajalta ollut kustannustaloudellisesti mahdollista eikä asian tarkempi selvittely siten ollut perusteltua. Valtuustoaloitteissa (esim. Espoo) on viitattu mm. alueen hyödyntämättömään asuntorakentamispotentiaaliin ja mainittu, että alueen lähistöltä löytyy paljon tyhjää peltoa. Pikaisella karttatarkastelulla näin näyttäisi olevankin, mutta kun yhdistetään karttatarkasteluun tieto alueen maaperän laadusta ja sen korkeusasemasta tilanne muuttuu. Suurin osa Kauklahdenväylän, Kehä III:n sekä Espoonlahden pohjukan rajaamasta maa-alueesta sijoittuu kolmen metrin korkeuskäyrän alapuolelle. Kyseinen kolmen metrin korkeus on minimikorkeus esimerkiksi Kirkkonummella laadittavissa asemakaavoissa osoitetulle alimman lattiatason korkeusasemalle. Maanpinnan tasosta johtuen kyseinen Mankinjoen suisto on tulvavaara-aluetta, joka seikka on todettu myös Suomenlahden rannikkoa koskevissa tulvaselvityksissä. Vaikka itse seisakkeen paikaksi löytyisi rakentamiseen soveltuvaa maata riittävän läheltä kuntien rajaa, ei asuntorakentamista ja tiiviin yhdyskuntarakenteen edellyttämiä katu- ja kunnallistekniikan verkostoja voida toteuttaa kyseiselle alueelle ilman mittavia perustamistoimenpiteitä. Kyseiset toimenpiteet saattaisivat vaikuttaa heikentävästi myös alueen luonto- ja maisema-arvoihin. Espoonlahden pohjukka kuuluu Natura luonnonsuojelualueverkostoon. Luoman osayleiskaavoitus Luoman osayleiskaavoitusta koskeva osallistumis-ja arviointisuunnitelma on valmisteltu yhdyskuntatekniikan lautakunnan kokoukseen Osallistumis-ja arviointisuunnitelmassa todetaan tavoitteeksi mm. joukkoliikenteen ja liikennejärjestelyjen osalta, että ne tukeutuvat nykyiseen bussilinjastoon. Kunnanjohtajan maankäyttötyöryhmässä ( ) linjattiin, että Luoman osayleiskaavaa koskevissa maankäytön linjauksissa ei tavoitella maankäytön kehityskuvan osoittamaa tehokkuutta. Lisäksi Luoman seisakkeen liikennöinnin osalta pitäydytään niissä päätöksissä, joita HSL on lähijunaliikennettä hoitavana tahona tehnyt. Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalveluiden vastaus aloitteeseen Edellä todettujen tietojen valossa valtuustoaloitteessa esitetty kokonaistarkastelu rakentamismahdollisuuksista ei ole perusteltu. Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Seppo Mäkinen, puh , etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi

11 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Asiakirjat: - Valtuustoaloite nro 8 / 2014, Mankin ja Luoman maankäytön suunnittelun koordinoimiseksi - Espoon vastaus valtuustoaloitteeseen Karttaesitys Luoman ja Mankin alueesta, jossa näkyy kolmen metrin korkeuden alapuolelle jäävät alueet Ehdotus Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja: Yhdyskuntatekniikan lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että vastaus valtuustoaloitteeseen (8/2014) on riittävä. Käsittely Päätös Kaavoitusarkkitehti Seppo Mäkinen oli kokouksessa läsnä ja selosti lautakunnalle valtuustoaloitetta 8/2014 ja siitä annettavaa lausuntoa. Yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan. Tiedoksi kunnanhallitukselle jatkotoimenpiteitä varten Muutoksenhakuohje muutokesenhakukielto koska asia on valmistelua

12 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Luoman osayleiskaava (Hanke 31000), osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti 5/ /2016 Yhdyskuntatekniikan lautakunta Masalan ja Luoman osayleiskaavoja koskeva tavoitekeskustelu Yhdyskuntatekniikan lautakunta kävi kokouksessaan ( 81) Masalan ja Luoman osayleiskaavoja koskevan tavoitekeskustelun ja päätti antaa lisäksi seuraavan evästyksen Masalan ja Luoman osayleiskaavojen laatimiselle: - olemassa olevia liikenneyhteyksiä kehitettävä - raideyhteyttä tulee kehittää kaupunkirataa kohti - huomioitava joukkoliikenteen käytön edistäminen - liikuntamahdollisuudet tuotava lähelle ihmisiä - luonto- ja maisemaselvitykset aloitettava huhtikuussa pyydetään lausunto Helsingin seudun lintutieteelliseltä yhdistykseltä - viherverkostoon, joka sisältää ekologiset käytävät ja ulkoilureitit, kiinnitettävä huomiota - edistetään mahdollisuuksien mukaan tietoliikenneverkostojen rakentamista uudelle tietoisuuden tasolle - otetaan huomioon ja yhteensovitetaan naapurikuntien suunnitelmat - Luoman seisakkeen toimintaedellytykset turvattava ja pyrittävä pitämään kylä eheänä ja säilyttämään yhteys Kehä III:lle - tarvittaessa selvitetään asemalle parempi paikka - radan seudun rakentamista tiivistetään, mutta muualla toteutetaan väljää, kylämäistä rakentamista. Masalan osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman käsittelyn yhteydessä (YTL , 86) Masalan osayleiskaavaa koskevaksi tavoitteeksi lisättiin, että Luoman seisakkeen tuleva kohtalo huomioidaan. Seisakkeen lakkauttamista koskeva päätös on tehty HSL:n hallituksessa Suunnittelualue Luoman osayleiskaavan alustava suunnittelualue käsittää Luoman kylämäisen asutuksen alueet, jotka sijaitsevat alueen keskiosassa sekä siihen liittyvät ja sitä ympäröivät maatalous- ja metsätalousmaat. Suunnittelualue kattaa osaltaan myös Vitträsk-järven ja Espoonlahden pohjukan ranta-alueet. Asutus on valtaosin haja-asutusluonteista. Suunnittelualue rajautuu koillisessa ja idässä Espoon kaupunkiin, pohjoisessa Leivosbölen kylään, lännessä Vitträskin kylään sekä Aavarannan asemakaava-alueeseen sekä myös Masalan vireillä olevan yleiskaavan suunnittelualueeseen. Myös etelässä rajana on Masalan osayleiskaavan alue. Suunnittelualue on kooltaan noin 9,2 neliökilometriä ja sillä asuu noin 660 asukasta. Asuinkäytössä olevia rakennuksia on yhteensä noin 285, joista noin 275 on yksiasuntoisia asuintaloja. Vapaa-ajan asuntoja on noin 40 kappaletta. Yhteensä rakennus- ja huoneistorekisteriin merkittyjä rakennuksia

13 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta on noin 515 kappaletta. Suunnittelualueella sijaitsee hyvin vähän kaupallisia palveluja samoin kuin kunnallisia peruspalveluja. Palvelujen osalta Luoma tukeutuukin paljolti viereiseen Masalaan. Alueella toimii Luoman vesiosuuskunta. Suurin osa alueesta on yksityisessä omistuksessa, mutta myös Kirkkonummen kunnalla on maanomistusta alueella vähäisessä määrin. Suunnittelutilanne Luoman osayleiskaava sisältyy Kirkkonummen kaavoitusohjelmaan, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa Aluetta koskeva suunnittelutilanne kuvataan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Laaditut ja laadittavat selvitykset Kuluneiden muutaman viime vuoden aikana on valmistunut useita selvityksiä, joihin suunnittelualue sisältyy. Näitä ovat arkeologinen inventointi (vuonna 2012) ja luontoselvitys (vuonna 2014). Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi valmistui alkuvuodesta 2016, jossa päivitettiin koko kuntaa koskevia vuonna 1992 julkaistuja rakennusinventointitietoja. Lisäksi meneillään on Kirkkonummen keskisen taajamavyöhykkeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinta (valmistuu vuonna 2016), joka tukee kaavoitushankkieta koko Kirkkonummen keskisellä taajamavyöhykkellä. Vuoden 2016 aikana laaditaan myös täydennys luontoselvitykseen. Myöhemmin kaavoitusprosessin aikana ajankohtaiseksi tulee Natura-tarveselvitys, jossa otetaan kantaa siihen, tarvitaanko varsinaista vaikutusten arviointia Espoonlahden-Saunalahden Natura-alueen suojelutavoitteiden turvaamiseksi. Kyseinen selvitys koskee myös Masalan osayleiskaavaa. Osayleiskaavan tavoitteet Luoman osayleiskaavalla tarkennetaan valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VAT) ja Uudenmaan maakuntakaavassa asetettuja maankäytön kehittämislinjauksia. Lisäksi alueen suunnittelussa noudatetaan Kirkkonummen maankäytön kehityskuvassa 2040 sekä Helsingin seudun maankäyttösuunnitelmassa 2050 esitettyjä linjauksia tietyin tarkennuksin. Osayleiskaavalla vastataan osaltaan mm. rakentamispaineeseen, jota Helsingin seudun kasvu aiheuttaa. Osayleiskaavan tavoitevuotena voidaan pitää vuotta 2040, mikä tarkoittaa, että osayleiskaavassa mahdollisesti osoitettavat asemakaava-alueet ja liikennejärjestelmä on toteutettu kyseiseen vuoteen mennessä. Osayleiskaavassa tutkitaan mahdollisuuksia kasvattaa alueen väestöpohjaa ja osoittaa sijoittumispaikkoja uusille asunnoille. Varsinaista tavoitetta väestönkasvulle ei kuitenkaan aseteta, vaan asukastavoite selviää maankäyttöratkaisun pohjalta.

14 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Luoman osayleiskaavan tavoitteena on: eheyttää yhdyskunta- ja kylärakennetta säilyttäen kuitenkin kylämäinen ilme kehittää alueen liikennejärjestelyjä ja joukkoliikennettä tukeutuen nykyiseen bussilinjastoon turvata kaupunkiradan toteuttamiskelpoisuus selvittää alueen lähipalveluiden tarve parantaa alueen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä edistää tietoliikenneverkostojen rakentamista mahdollisuuksien mukaan konkretisoida maakuntakaavoissa sekä Kirkkonummen maankäytön kehityskuvassa 2040 osoitetut luonto-, kulttuuriympäristö- ja virkistysarvot turvata virkistyskäyttö alueella ja virkistysyhteydet alueelta ympäröiville virkistysalueille osoittaa tarvittaessa ulkoilu- ja hevosreitit sekä selvittää mahdollisuuksia vapaa-ajan asuntojen ympärivuotistamiseen Alustava aikataulu ja osallistuminen Luoman osayleiskaavoituksen pohjaksi laaditaan ensin Masalan ja Luoman yhteinen kehityskuva, joista päätetään vuoden 2016 aikana. Luoman osayleiskaavaluonnos käsitellään vuonna 2017 ja kaavaehdotus vuoden 2018 aikana. Tavoitteena on että Luoman osayleiskaava hyväksytään vuoden 2019 aikana. Kaavaan on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, josta käy ilmi kaavoituksen osallistumismahdollisuudet. Kunnan internetsivujen kautta järjestettiin Masalan ja Luoman osayleiskaavojen yhteinen paikkatietokysely, joka oli avoinna Kyselyn avulla kerättiin asukkailta ja muilta osallisilta tietoa alueesta ja toiveita alueen kehittämiseksi. Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus Kirkkonummen kunnan käytännön mukaisesti osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksymisen jälkeen suunnittelualueelle esitetään asetettavaksi rakennuskielto- ja toimenpiderajoitus, johon voidaan sisällyttää tiettyjä poikkeuksia. Rakennuskiellon asettamista alueille, joissa on vireillä kaavan laatiminen tai muuttaminen, on esittänyt myös rakennus- ja ympäristölautakunta kokouksessaan ( 173). Rakennuskiellosta ja toimenpiderajoituksesta päättää kunnanvaltuusto. Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Seppo Mäkinen, puh , etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Asiakirjat: - Luoman osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ehdotus Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja: Yhdyskuntatekniikan lautakunta päättää hyväksyä Luoman osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman MRL:n 62 :n ja 63 :n mukaisesti.

15 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Päätös Yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan. Tiedoksi Muutoksenhakuohje kaavoitusyksikkö Päätös on valmistelua, eikä näin ollen ole valituskelpoinen. Maankäyt tö- ja rakennus lain 64 :n mukaisen neuvottelupyynnön esittäminen on kuitenkin mahdollista.

16 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Kirkkonummen kunnan lausunto Helsingin yleiskaavaehdotuksesta 1018/ /2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta Helsingin nykyinen yleiskaava (Yleiskaava 2002) sai lainvoiman vuonna Nyt laadittavan yleiskaavan työohjelma ja tavoitteet on hyväksytty loppuvuonna 2012, jolloin yleiskaavan valmistelu tuli vireille. Yleiskaavan visio, pitkän tähtäimen kehityskuva, valmistui loppuvuonna 2013 yleiskaavan pohjaksi. Vision aikajänne yltää vuoteen Uusi yleiskaava valmistellaan siten, että suunnitteluhankkeesta voidaan tehdä päätös vuonna Yleiskaavaehdotus ja sen aineisto on nähtävillä internetissä osoitteessa -sivustolla. Se käsittää koko Helsingin alueen lukuun ottamatta Östersundomin aluetta, jonne valmistellaan kuntien yhteistä osayleiskaavaa. Yleiskaavakartta muodostuu 100 x 100 metrin ruuduista ja sen tarkoitus on korostaa yleiskaavan yleispiirteisyyttä. Helsingin kaupunki pyytää Kirkkonummen kunnan lausuntoa Helsingin yleiskaavaehdotuksesta mennessä. Kunnan lausunto yleiskaavaluonnoksesta Yhdyskuntatekniikan lautakunta ( , 7) antoi valmistelijoille evästyksen lausunnon laatimiseen Helsingin yleiskaavaluonnoksesta. Kunnanhallitus päätti ( 90) em. lausunnosta. Myös KUUMA-johtokunta antoi lausunnon kaavaluonnoksesta. Kunnan lausunnossa nostettiin esille kaupunkibulevardien seudullisten vaikutusten arvionnin merkitys ja eritoten kaupunkibulevardiksi muuttettavalle Länsiväylän moottoritielle aiheutuvat epäkohdat, jotka heikentävät mm. kirkkonummelaisten työmatka- ja asiointiliikenteen sujuvuutta. Lisäksi korostettiin, että Helsingin kaupungin on otettava suunnitelmissaan paremmin huomioon liikenteen sujuvuus kehyskunnista Helsinkiin. Lausunnossa todettiin myös, että kaupungin alueella on säilytettävä asukkaita palvelevat riittävät luontovirkistysmahdollisuudet. Lausunnossa tuotiin esille, ettei kaava-asiakirjoista löytynyt selkästi vastausta selostuksen johdannossa esille nostettuihin teemoihin, joita olivat ilmastonmuutos ja kaupungin kyky sopeutua siihen sekä energiakysymykset. Yleiskaavaluonnoksen jälkeen tapahtunutta Vuonna 2015 Helsingin seudun kunnat hyväksyivät MASU-maankäyttö- ja HLJ 2015-liikennejärjestelmäsuunnitelman. Kaava-asiakirjoissa todetaan, että Helsingin yleiskaavaehdotus on molempien suunnitelmien mukainen. Kaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen on kaupungin toimesta laadittu uusia selvityksiä kuten Kirkkonummeen vaikuttava Kaupunkibulevardien seudulliset vaikutukset (selvitys). Hämeenlinnanväylän kaupunkibulevardin liikenneselvityksessä nostetaan esille yhden pääsisääntuloväylän tarkemmat liikenteen toimivuutta koskevat tulokset ja johtopäätökset. Yksi merkittävä ja mielenkiintoinen selvitys on Taloudellisten vaikutusten arviointi, jossa tarkisteltiin kokonaistaloudellisia vaikutuksia (arvioinnin 1. osa) ja kaavataloudellisia vaikutuksia (arvioinnin 2. osa). Selvitys käsittelee

17 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta monipuolisesti yleiskaavan toteuttamisesta aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia Helsingille muttei seudun muille kunnille. Nämä kolme selvitystä ovat Kirkkonummen kunnan näkökulmasta oleellisimmat. Helsingin kaupunki järjesti KUUMA-kaavoittajaryhmälle esittelyn yleiskaavaehdotuksesta Ehdotuksen tärkeät kaupunkirakenteelliset tavoitteet ovat samat kuin kaavaluonnoksessa: raideliikenteen verkostokaupunki (1), kantakaupungin laajentaminen (2), keskusten muuttaminen keskustoiksi (3) ja viherverkostokaupunki (4). Kaupunkibulevardien seudulliset vaikutukset Selvityksessä todetaan kaupunkibulevardien rakentamisen yhdeksi lähtökohdaksi kaupunkimaisen asumisen kysynnän ennustettu kasvu. Selvityksessä todetaan myös seuraavaa: kaupunkibulevardien mahdollinen toteuttaminen ja niiden vyöhykkeiden rakentaminen kantakaupunkimaisiksi asumisen, palveluiden ja muun yritystoiminnan alueiksi vaikuttaisi seudullisiin asuntomarkkinoihin, työmarkkinoihin, yritysten sijoittumiseen ja toimialamarkkinoihin sekä kauppaan ja palveluihin. Vaikutukset ulottuvat myös seudulliseen yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkimaisuuden tarjoamiin agglomeraatioetuihin sekä edelleen koko Helsingin seudun vetovoimaan ja kilpailukykyyn suhteessa muihin suuriin kaupunkialueisiin (s. 30). Lisäksi selvityksessä on käsitelty vaikutuksia mm. seudun liikkumiseen, kulkutapoihin ja liikenteen sujuvuuteen sekä muihin tekijöihin kuten talouteen sekä sosiaalija terveysvaikutuksiin. Selvityksen mukaan kaupunkibulevardit toteuttavat hyvin Helsingin yleiskaavalle asetettuja tavoitteita. Sivulla 36 todetaan, että kaupunkibulevardien ansiosta yhdyskuntarakenne tiivistyy Kehä I:n sisäpuolella. Sen sijaan Kehä I:n ulkopuolella kehitys voi olla ristiriitaista: samalla kun raideliikennekäytävien vahvojen alakeskusten vetovoima kasvaa, on mahdollista että Kehä I:n liikenteellinen estevaikutus voi vahvistaa hajautumista raideliikennevyöhykkeiden ulkopuolella, koska Helsingin seudun kunnat reagoivat liikennejärjestelmässä ja maankäytössä tapahtuviin merkittäviin muutoksiin omista lähtökohdista. Reagointiin vaikuttaa olennaisesti joukkoliikennejärjestelmän toimivuus raidevyöhykkeen ulkopuolella. Yleistäen selvitys on riittämätön muun pääkaupunkiseudun ja KUUMA-kuntien osalta, koska siinä ei analysoida seudullisia vaikutuksia tarvittavalla tarkkuudella. Selvityksen mukaan säteittäiset matka-ajat aamuruuhkassa pitenevät 5-20 %:a, lisäksi kaupunkibulevardien toteutumisen haivaittiin muuttavan liikkumista Helsingin seudulla (s. 31). Esimerkiksi seudun sisäiset matkat vähenisivät, koska suuri määrä seudun uusista asukkaita asuisi Helsingin alueella. Kokonaisuudessaan tieliikennesuoritteen arvioidaan vähenevän vajaat kolme prosenttia. Saavutettavuus henkilöautolla heikkenee etenkin seudun ydinalueen ulkopuolella (yleiskaavan selostus, s ). Kaupunkibulevardien rakentamista on peilattu MAL-visioon, MAL-tavoitteisiin ja HLJ-tavoitteisiin. Selvityksen johtopäätökset ovat sekä em. asiakirjojen tavoitteiden mukaisia että niiden vastaisia. Kirkkonummen kunnan asukkaiden näkökulmasta kaupunkibulevardit heikentävät mm. matka- ja kuljetusketjujen sujuvuutta sekä matka-aikojen ennustettavuutta (s. 52), liikenneturvallisuutta Kehä I:n sisäpuolella (s. 53), yhteiskuntataloudellista tehokkuutta (s. 59) ja bussiliikennettä (s. 63).

18 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Hämeenlinnanväylän kaupunkibulevardin liikenneselvitys Selvityksen johtopäätökset ovat: ajoneuvoliikenteen hinnoittelulla on suuri merkitys kulkutavan valintaan (1), katuverkon liikenne kasvaa vuonna 2050 kaikkien sisääntuloväylien bulevardisoinnin yhteisvaikutuksesta (2), bulevardivaihtoehdoissa sisääntulotien toimivuus paranee (3), joukkoliikenne hyötyy bulevardeista (4) ja Hämeenlinnanväylän vaikutukset seudun pääteille voidaan hallita. Liikenneselvitys on luonteeltaan teknispainotteinen. Uhkakuvana on, että Helsingin yhden pääsisääntulotien liikenneselvityksen johtopäätöksillä luodaan mielikuva, joka otetaan yleistäen käyttöön ikään kuin selvityksen johtopäätökset olisivat valideja myös muilla pääsisääntuloväylillä. Todettakoon, ettei Kirkkonummen kunta kannattanut ajoneuvoliikenteen hinnoittelua HLJ liikennejärjestelmäsuunnitelmasta antamassaan lausunnossa. HSL:n hallitus kuitenkin päätti hyväksyessään em. suunnitelman käynnistää ajoneuvoliikenteen hinnoittelun tutkimisen. Kirkkonummen kunta pitää kaupunkibulevardien toteuttamista seudullisena hankkeena ja edellyttää siksi Hämeenlinnanväylän kaltaisen selvitysten laatimista kustakin pääsisääntuloväylästä ennen Helsingin yleiskaavan hyväksymistä. Kirkkonummelle on ensiarvoisen tärkeää, että ajoneuvoliikenneyhteydet Helsingin ytimeen säilyvät toimivina, mikä edellyttää liikenteen sujuvuuden parantamista Länsiväylällä ja Turunväylällä. Mahdolliset kaupunkibulevardit eivät sujuvoita liikkumista, mutta ohjaavat ihmisiä joukkoliikenteen käyttäjiksi. Mikäli Helsingin kaupunki aikoo muuttaa edellä mainittujen väylien tieympäristöt kaupungin alueella bulevardeiksi, tulee laatia kaikkia sisääntuloväyliä koskevat selvitykset, joiden on oltava Hämeenlinnanväylän kaupunkibulevardin liikenneselvitystä syvällisempiä. Mikäli Helsingin kaupunki päättää muuttaa yleiskaavaehdotuksen mukaisesti keskustaan johtavat pääsisääntuloväylät kaupunkibulevardeiksi, on Kirkkonummen kunnan mukaan kaupungin osallistuttava nykyistä huomattavasti merkittävämmällä osuudella HSL-alueen joukkoliikenteen kehittämiseen ja kustannuksiin sekä osallistuttava seutua palvelevan muun liikenteen järjestämiskustannuksiin. Yleistä yleiskaavaehdotuksesta Laadittava Helsingin yleiskaava on strateginen, yleispiirteinen ja mitoittava. Siitä ilmenee Helsingin ja seudun kaupunkirakenteen kannalta strategisesti tärkeimmät kehittämissuunnat ja keskeiset painopisteet. Selostuksessa todetaan, että ylsiekaava nivoutuvat yhteen Helsingin seudulla tehtyjen tai tekeillä olevien suunnitteluprosessien kanssa. Vaikutuksia selostetaan kaavaselostuksessa. Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Helsingin yleiskaavaehdotuksen kaupunkirakenteellisten tavoitteiden lisäksi myös muut suunnittelun periaatteet ovat säilyneet kaavaluonnoksen mukaisina: yleiskaavan tärkeimpänä tehtävänä on mahdollistaa kaupunkilaisille jatkossakin hyvän kaupunkielämän puitteet ja yrittämiselle vahva perusta tiivistyvän, kestävän, joukkoliikenteeseen tukeutuvan kaupunkirakenteen keinoin Helsingin erityispiirteet säilyttäen yleiskaavassa varaudutaan tilanteeseen, jossa vuonna 2050 Helsingissä on asukasta ja työpaikkaa. Helsingin seudulla asuu tuolloin asukasta nykyistä enemmän (v alussa liki 1,5 miljoonaa asukasta)

19 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta maankäyttö ja liikenne sovitetaan entistä tiiviimmin toisiinsa. Seudullisella liikennejärjestelmällä ja eritoten raideliikenneverkoston laajentamisella on tärkeä merkitys. Joukkoliikennejärjestelmän perustana on laajeneva raideliikenneverkko nopeine runkoyhteyksineen. Poikittaisia joukkoliikenneyhteyksiä parannetaan merkittävästi. Kaiken perustana on hyvä saavutettavuus, jossa joukkoliikennesaavutettavuus korostuu. Kävely ja pyöräily priorisoidaan kaupunkirakenteesta halutaan sellainen, että arjen palvelut saadaan läheltä kaupunkitalous määrittää vahvasti yleiskaavan ratkaisua ja sen ratkaisuilla on suuri merkitys Helsingin korkealle kaupunkituottavuudelle: vahvat yritysalueet ja riittävä asuntotarjonta hyvällä saavutettavuudella varmistaa työmarkkinoiden toimivuutta (uusia työpaikka-alueita ei ole esitetty yleiskaavaluonnoksessa) kaupunkirakennetta tiivistetään kaikkialla ja lisäksi sitä laajennetaan. Kaupunkimaisen asumisen lisääntyneeseen kysyntään vastataan (kantakaupunkia laajennetaan säteittäisesti, rakennetaan kaupunkibulevardit, keskukset rakennetaan kaupunkikeskustoiksi ja esikaupunkien keskustoista tehdään sekoittuneita työpaikkojen ja asumisen urbaaneja keskittymiä, esikaupunkivyöhykkelle tulee korkeaa rakentamista (ts. yli 16 krs), keskustojen ulkopuolelle toteutetaan maakuntakaavan sallimat kaupan suuryksikköjen keskittymät). Yksi suurimmista uusista rakentamisalueista kaupunkibulevardien lisäksi on Malmin lentokenttäalue, joka suunnitellaan noin asukkaalle ilmastonmuutos ja kaupungin kyky sopeutua siihen sekä energiakysymykset ovat keskeisessä asemassa, teknisen infran osalta yhdyskunnan huoltovarmuuden turvaaminen Helsingin erityiset kilpailutekijät ovat historiallisesti matala keskusta, merellisyys sekä kaupungin keskustaan ulottuva Keskuspuisto. Viherverkostot säilytetään toimivina, merikaupungin rooli vahvistuu sekä kulttuuriympäristöjen arvot otetaan alueiden kehittämisessä huomioon. Kulttuuriympäristöt tunnustetaan Helsingin vahvuudeksi. Valmistelija: kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi, puh , etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Oheismateriaali: Helsingin yleiskaavaehdotuksen aineisto on nähtävillä internetissä osoitteessa kohdassa Ajankohtaiset kaavat/nähtävillä nyt Yhdyskuntatekniikan lautakunnan evästys Helsingin yleiskaavaluonnoksen lausunnon valmisteluun (ytl , 7) Kirkkonummen kunnan lausunto Helsingin yleiskaavaluonnoksesta (kh , 90) Liitteet Kirkkonummen kunnan lausunto Helsingin yleiskaavaehdotuksesta, liite Yt 1 / Kirkkonummen kunnan lausunto Helsingin yleiskaavaehdotuksesta, Ville Salmelan muutosehdotus lausuntoon, liite Yt 2 / Ehdotus Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja: Yhdyskuntatekniikan lautakunta päättää

20 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta esittää kunnanhallitukselle, että se antaa liitteenä olevan lausunnon Kirkkonummen kunnan lausuntona Helsingin yleiskaavaehdotuksesta 2 tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Käsittely Kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi esitteli lausuntoluonnoksen lautakunnalle. Käydyn keskustelun aikana varajäsen Ville Salmela teki liitteen Yt 2 / mukaisen muutosehdotuksen. Hän esitti, että liitteen mukainen teksti lisätään evästykseksi jatkokäsittelylle lausunnon loppuun. Salmelan ehdotusta kannatti jäsen Rehn. Äänestys Koska oli tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava, kannatettu muutosehdotusta, puheenjohtaja totesi, että asiasta tuli äänestää. Hän ehdotti seuraavaa äänestysjärjestystä, joka hyväksyttiin: ne jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta, äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat varajäsen Salmelan tekemään ehdotusta, äänestävät EI. Nimenhuudolla toimitetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa-ääntä (Jäppinen, Hagelberg, Lounamaa, Panula, Seppänen, Kettunen), 3 ei-ääntä (Salmela, Rehn, Uimonen) ja 1 tyhjää-ääni (Männikkö). Äänestystulokseen viitaten puheenjohtaja totesi esittelijän päätösehdotuksen voittaneen. Päätös Yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti esittelijän päätösehdotuksen mukaan. Tiedoksi kunnanhallitus jatkotoimenpiteitä varten Muutoksenhakuohje muutoksenhakukielto koska asia on valmistelua

21 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Tinanpuiston lähiympäristö- ja rakentamistapaohjeen päivittäminen kunnanhallituksen hyväksymän päätöksen ( 398, ) mukaisesti 81/ /2011 Yhdyskuntatekniikan lautakunta Yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti ( 51, ) esittää kunnanhallitukselle Tinanpuiston asemakaavan hyväksymistä ja samassa yhteydessä lautakunta päätti hankkeen lähiympäristö- ja rakentamistapaohjeen hyväksymisestä. Lautakunnan hyväksymispäätöksen jälkeen käydyissä maankäyttösopimusneuvotteluissa ilmeni, että kaava-asiakirjoihin on tehtävä vähäisiä muutoksia. Kunnanhallitus päätti ( 398) tehdä vähäisiä muutoksia lautakunnan hyväksymään asemakaavaan ja päätti esittää kunnanvaltuustolle kaavan hyväksymistä. Kunnanhallituksen hyväksymiskäsittelyyn oli toimitettu päätösesityksen mukaisesti korjatut asiakirjat sisältäen päivitetyn Tinanpuiston asemakaavan lähiympäristö- ja rakentamistapaohjeen (päiväys ). Ennen asemakaavan hyväksymiskäsittelyä kunnanvaltuustossa on lautakunnan hyväksyttävä kunnanhallituksen päätöksen mukainen lähiympäristö- ja rakentamistapaohje. Valmistelija: kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi, puh , etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Asiakirjat: - Tinanpuiston asemakaavan lähiympäristö- ja rakentamisohje ( ) Oheismateriaali: - kunnanhallituksen päätös ( 398, ) Ehdotus Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja: Yhdyskuntatekniikan lautakunta päättää 1. kumota ( 51) hyväksymänsä Tinanpuiston asemakaavan lähiympäristö- ja rakentamistapaohjeen ja hyväksyä kunnanhallituksen päätöksen ( 398) mukaisen lähiympäristö- ja rakentamistapaohjeen 2. tarkistaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Päätös Yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan. Tiedoksi

22 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Muutoksenhakuohje oikaisuvaatimus yhdyskuntatekniikan lautakunnalle

23 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta (kh) 999/ /2013 Yhdyskuntatekniikan lautakunta Uudenmaan liitto pyytää Kirkkonummen kunnalta lausuntoa ehdotuksesta Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaksi. Uudenmaan liiton maakuntahallitus merkitsi 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksen tiedokseen kokouksessaan ja päätti sen lähettämisestä lausunnoille. Vuoden 2016 aikana voimaan astuvaksi suunnitellut muutokset maankäyttöja rakennuslakiin muuttavat neljännen vaihemaakuntakaavan prosessia. Uuden lainsäädännön mukaisesti lausunnot kaavaan on pyydettävä ennen kuin maakuntahallitus hyväksyy kaavaehdotuksen. Uudenmaan liitto pyytää lausuntoa mennessä. Taustaa Uudenmaan maakuntahallitus päätti loppuvuodesta 2013 käynnistää Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan laadinnan ja hyväksyi siihen liittyvän osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava täydentää ja tarkistaa lainvoimaiseksi tullessaan voimassa olevia maakuntakaavoja ja sen aikatähtäin on vuodessa Suunnittelualueena on koko Uudenmaan maakunnan alue, lukuun ottamatta Östersundomin aluetta, jota käsitellään omassa kaavaprosessissaan osana 2. vaihemaakuntakaavan loppuunsaattamista. Uudellamaalla on voimassa tällä hetkellä useita maakuntakaavoja, joista Kirkkonummen maankäytön kannalta merkittävimmät ovat vuonna 2006 vahvistettu Uudenmaan kokonaismaakuntakaava sekä sitä täydentävä vuonna 2014 vahvistettu Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava valmistellaan yhden valtuustokauden aikana niin, että maakuntavaltuusto voi hyväksyä kaavan viimeistään vuoden 2017 alkupuolella. Uuden lainsäädännön mukaisesti vaihemaakuntakaavaa ei vahvistettaisi enää ympäristöministeriössä. Vaihemaakuntakaavan tavoitteet ja teemat Koko vaihemaakuntakaavatyön keskeisenä lähtökohtana on hyväksytty Uusimaa-ohjelma, jonka strategisia tavoitteita 4. vaihemaakuntakaava toteuttaa. Lisäksi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava täydentää ja tarkentaa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan ratkaisua sekä muita voimassa olevia maakuntakaavoja kaavatyöhön valittujen aihealueidensa osalta. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan päätavoitteena on luoda edellytyksiä kestävälle, kilpailukykyiselle ja hyvinvoivalle Uudellemaalle, jotta vuonna 2040 Uusimaa voisi olla Itämeren alueen vetovoimaisin maakunta. Maakuntakaavassa tarkastellaan viittä aihealuetta, joissa käsitellään elinkeinoja ja innovaatiotoimintaa, logistiikkaa, tuulivoimaa, viherrakennetta sekä kulttuuriympäristöjä.

24 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Viiden tarkasteltavan aihealueen lisäksi maakuntahallitus päätti vuoden 2014 keväällä, että 4. vaihemaakuntakaavan yhteydessä arvioidaan ja huomioidaan Helsingin seudun yhteisen maankäyttösuunnitelman aiheuttamat muutostarpeet suhteessa 2. vaihemaakuntakaavaan, erityisesti asemanseutujen osalta. Voimassa olevissa maakuntakaavoissa käsiteltyjä muita taajamatoimintojen ja työpaikkojen alueita, logistiikka-alueita lukuun ottamatta, ei kuitenkaan katsottu tarkoituksenmukaiseksi avata tarkasteluun nyt meneillään olevalla kaavakierroksella. Selvitykset osoittavat, että nykyiset maakuntakaavat sisältävät tarpeellisissa määrin asunto- ja työpaikka-alueita. Maakuntahallitus päätti vuoden 2014 keväällä selvittää myös hiljaisia alueita osana 4. vaihemaakuntakaavan valmistelua. Kaavatyön aikana laadittua hiljaisten alueiden selvitystä on hyödynnetty mm. ekosysteemipalveluiden yhteydessä. Uudenmaan liiton strategian mukaisesti kaavakierroksella pyritään myös entistä strategisempaan maakuntakaavaan. Vaihemaakuntakaavatyöhön liittyvät Kirkkonummen kunnan ajankohtaiset suunnitelmat, päätökset sekä lausunnot Kirkkonummen kunta on hyväksynyt Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman 2050 (MASU) (kv 37) Kirkkonummen kunta on antanut Uudenmaan liitolle lausuntonsa 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta (kh, 59) Kirkkonummen kunta on hyväksynyt kunnan maankäytön kehityskuvan (kv, 73). Kirkkonummen kunta on antanut Uudenmaan liitolle lausuntonsa Uusimaa-ohjelmasta (kh, 481) sekä neljännen vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointiohjelmasta (kh, 3). Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Seppo Mäkinen, puh , etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Liite: - Ehdotus Kirkkonummen kunnan lausunnoksi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta, liite Yt 3 / Oheismateriaali: - Ote Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta - Ote Uudenmaan maakuntakaavasta sekä 1. vaihemaakuntakaavasta kumottavista merkinnöistä - Ote Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksen sekä vahvistettujen maakuntakaavojen epävirallisesta yhdistelmästä - Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksen selostus sisältäen maakuntakaavamerkintöjen ja määräysten selitykset

25 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Ehdotus Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja: Yhdyskuntatekniikan lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se antaa liitteen mukaisen Kirkkonummen kunnan lausunnon Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta. Käsittely Kaavoitusarkkitehti Seppo Mäkinen selosti kunnanhallitukselle annettavaa lausuntoa lautakunnalle. Päätös Yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan. Tiedoksi Muutoksenhakuohje kunnanhallitus jatkotoimenpiteitä varten muutoksenhakukielto koska asia on valmistelua

26 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Yhdyskuntatekniikan lautakunnan vuoden 2016 käyttösuunnitelma 909/ /2015 Yhdyskuntatekniikan lautakunta Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia toimielimiä sitova ja velvoittava ohje, jota on noudatettava kaikessa kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa. Talousarvio toteutetaan toimielinten laatimien käyttösuunnitelmien avulla. Kunnanhallitus, lautakunnat ja (kunnanhallituksen alaiset) johtokunnat hyväksyvät tehtäväalueensa talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat siten, kuin sisäisen valvonnan ohjeissa säädetään ja kuten näissä ohjeissa on määritelty. Käyttösuunnitelmassaan kukin toimielin - jakaa talousarvion tehtävä- ja hankekohtaiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot edelleen tulosalueille ja tulosyksiköille / kohteille osatavoitteiksi, osamäärärahoiksi ja osatuloarvioiksi - päättää osamäärärahojen ja -tuloarvioiden sitovuudesta - määrää jokaiselle käyttösuunnitelman osatavoitteelle, osamäärärahalle ja osatuloarviolle vastuuhenkilön - päättää käyttösuunnitelman toteuttamiseen liittyvän toimivallan siirtämisestä vastuuhenkilöille mahdollisine rajoituksineen. Yhdyskuntatekniikan lautakunnan vuoden 2016 käyttösuunnitelma käsittää yhdyskuntatekniikan lautakunnan kokoustoiminnan, kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut, tontti- ja paikkatietopalvelut, joukkoliikenteen tuen sekä määrärajan yhdyskuntatekniikan lautakunnan kehittämishankkeille. Uusia vakansseja vuodelle 2016 ei yhdyskuntatekniikan lautakunnalle ole myönnetty. Talousarvio 2016 ja vuosien taloussuunnitelma Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnan vuoden 2015 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman. Keskeisin tavoite kunnan talouden hoidossa on säilyttää talouden tasapaino ja huolehtia siitä, että kunnan palvelutehtävän kustannusten kasvu ei ylitä verorahoituksen kasvun tasoa. Kunnan palvelutoiminta on järjestettävä talousarviossa myönnettyjen määrärahojen puitteissa. Yhdyskuntatekniikan lautakunnan käyttötalousarvio vuodelle 2016 on seuraava: Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Investointiosassa on osoitettu lautakunnan käyttöön täydennyskartoituksiin ja paikkatietoaineistojen tuottamiseen sekä GNSS-mittauslaitteiden hankintaan paikkatietopalveluihin.

27 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Talousarvion sitovuus Kunkin toimielimen tehtävien yhteenlaskettu toimintatulojen ja -menojen erotus eli toimintakate on valtuuston nähden sitova. Joukkoliikenteen osalta (HSL) toimintakate on erikseen sitova. Investointiosan määrärahat ovat tehtävätasolla sitovia. Lautakunnan hankintavaltuudet ovat kunnanhallituksen päätöksen mukaiset: Toimialajohtaja Toimialajohtaja päättää toimialallaan hankinnoista, joiden euromäärä vastaa enintään tavaroiden ja palveluiden hankinnan voimassaolevaa EU-kynnysarvoa ( , alv 0%)). Toimialajohtaja voi delegoida toimivaltaansa edelleen. Käyttösuunnitelmien yhteydessä nimetyt tilivelvolliset vastuuhenkilöt Toimielinten käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä nimeämät tilivelvolliset vastuuhenkilöt päättävät toimialan vastuullaan olevien määrärahojen puitteissa hankinnoista, joiden arvo on enintään euroa (alv 0%). Perustellusta syystä raja-arvo voidaan käyttösuunnitelmissa määritellä myös matalammaksi tai korkeammaksi. Poikkeuksena myönnetään investointien vastuuhenkilöille tässä käyttösuunnitelmassa kuvattujen investointien osalta ostolaskujen hyväksymisoikeus ko. investoinnin kokonaiskustannuksen puitteissa. Raportointi Kunnanhallitukselle lautakunnan tulee raportoida kolme kertaa vuodessa, tilanteissa ja 31.8 sekä tilinpäätökseen kuuluva vuosikertomus. Maksuvalmiuden suunnittelua varten yhdyskuntatekniikan lautakunnan tulee sisällyttää käyttösuunnitelmaansa aikatauluarvio maanmyynnin tulojen kertymisestä. Lautakuntien ja kunnanhallituksen alaisten johtokuntien tulee toimittaa käyttösuunnitelmansa kunnanhallitukselle mennessä. Käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä nimettyjen tilivastuuhenkilöiden tulee suorittaa tehtäväalueellaan sisäistä valvontaa siitä annettujen ohjeiden mukaisesti. Tilivelvolliset vastuuhenkilöt Toimielin määrää käyttösuunnitelmassaan ne viranhaltijat (vastuuhenkilöt), jotka sen puolesta kuntalain 75 :n 1 momentissa tarkoitettuina tilivelvollisina vastaavat tulosalueen tavoitteiden saavuttamisesta, päättävät tulosalueen

28 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 1/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta hankinnoista ja osamäärärahojen muusta käytössä ohjeessa määritellyssä ja toimielimessä päätetyssä laajuudessa sekä hyväksyvät tulosalueen tositteet. Tilivelvolliset vastuuhenkilöt, samoin kuin asiatarkastajat / tilijöijät sekä ostoja / tilauksia suorittavat henkilöt on lueteltu kustannuspaikoittain käyttösuunnitelman liitteessä. Tilivelvollinen vastuuhenkilö voi, mikäli toimielin on siirtänyt hänelle käyttösuunnitelmien hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa, omassa käyttösuunnitelmassaan jakaa tulosalueensa osatulostavoitteen, osamäärärahan ja osatuloarvion edelleen pienempiin toiminnallisiin osiin. Tilivelvollinen vastuuhenkilö ei voi kuitenkaan siirtää tilivelvollisen vastuutaan osa-alueen vastuuhenkilölle. Valmistelija: yhdyskuntatekniikan johtaja Jari Tirkkonen, puh , etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Liitteet: - Yhdyskuntatekniikan lautakunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2016 liitteineen - Luettelo kustannuspaikoittain tilivelvollisista vastuuhenkilöistä, asiatarkastajista / tilijöijistä sekä ostoja / tilauksia tekevistä henkilöistä Ehdotus Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja Yhdyskuntatekniikan lautakunta päättää 1. hyväksyä ehdotuksen vuoden 2016 käyttösuunnitelmaksi liitteen mukaisesti ja lähettää sen kunnanhallitukselle 2. että osamäärärahat sitovat tilivelvollista vastuuhenkilöä käyttösuunnitelmassa mainitulla tasolla 3. nimetä tilivelvolliset vastuuhenkilöt, samoin kuin asiatarkastajat / tilijöijät sekä ostoja / tilauksia suorittavat henkilöt esityslistan liitteen mukaisesti ja siirtää heille käyttösuunnitelman toteuttamiseen liittyvää toimivaltaa seuraavasti: Tilivelvollinen vastuuhenkilö vastaa tulosalueen tavoitteiden saavuttamisesta, hyväksyy tulosalueen tositteet, päättää tulosalueen hankinnoista ja osamäärärahojen muusta käytöstä talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa määriteltyjen hankintavaltuuksien mukaisesti (30.000,alv 0%). Tilivelvollinen vastuuhenkilö voi omassa käyttösuunnitelmassaan edelleen jakaa tulosalueensa osatulostavoitteen, osamäärärahan ja osatuloarvion pienempiin toiminnallisiin osiin. Jokaista tulosalueen osa-aluetta varten tulee silloin määrätä vastuuhenkilö, joka vastaa tulosalueen osa-alueen tulostavoitteiden saavuttamisesta, päättää hankinnoista ja osamäärärahan muusta käytöstä tilivelvollisen vastuuhenkilön päättämässä laajuudessa ja