OAJ:N TAVOITEOHJELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 OAJ:N TAVOITEOHJELMA VUOSILLE

2 SISÄLLYS JohDANTO 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖKUVAUS 5 PARHAAT VOIMAT OPETUSALALLA 6 Palkalla vetovoimaa ja arvostusta opettajan työhön 6 Korkeatasoinen opettajankoulutus 7 Opettajuuden hallittua muutosta 7 Koulutuksella hyvinvointia ja kestävää kasvua 7 Koulutusrakenteiden hallittua kehittämistä 8 Työnteon edellytykset kunnossa 9 Riittävät resurssit ja laadun turvaaminen 9 Työtä työajalla 10 Ei lomautuksia, ei leikkauksia 10 Jäsenille oikeusturvaa 10 Työhyvinvoinnin vahvistaminen turvallinen ja terveellinen ympäristö 10 Vahva ja osaava johtaminen 11 vahva ja arvostettu järjestö 12 Vahva vaikuttaja 12 Järjestö- ja palvelurakenteet kunnossa 12 Kattava jäsenyys ja järjestäytyminen 13 Osaavat toimijat kaikilla tasoilla 13 Tuloksiin tavoitteellisella viestinnällä 13 Vahva talous 14

3 JohdAnto Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on vahva ja arvostettu järjestö, jonka jäsenistö kattaa opetushenkilöstön varhaiskasvatuksesta korkea-asteeseen. OAJ:n keskeisinä tehtävinä on parantaa jäsentensä palkkauksellista asemaa ja työolosuhteita, varmentaa kasvatus- ja opetustyön voimavarojen riittävyyttä sekä opetushenkilöstön ammatin ja työn arvostusta. OAJ:n käytännön toiminta pohjautuu kesävaltuustossa 2007 hyväksyttyyn strategiadokumenttiin, jossa on määritelty järjestön toiminnan kolme keskeisintä painopistealuetta: parhaat voimat opetusalalla, työnteon edellytykset kunnossa ja OAJ vahva ja arvostettu järjestö. Strategiadokumentti määrittelee järjestön toimintaa pitkällä aikavälillä ja on luonteeltaan yleinen. Tavoiteohjelmalla konkretisoidaan strategiassa määriteltyjä painopistealueita yleisiksi tavoitteiksi. Toimintasuunnitelma on luonteeltaan konkreettisin. Sillä asetetaan käytännön tavoitteet kahdeksi vuodeksi. Näiden tavoitteiden toteutumista selvitetään toimintakertomuksella. Nämä asiakirjat muodostavat integroidun jatkumon, jonka avulla järjestön käytännön toiminta ohjautuu asetettujen tavoitteiden suuntaiseksi huomioiden toimintaympäristön sille asettamat vaatimukset. OAJ:n valtuusto hyväksyy tavoiteohjelman joka neljäs vuosi. Tämä tavoiteohjelma on uudistettu rakenteeltaan vastaamaan OAJ strategiadokumentin rakennetta, eikä se sisällä enää erillisiä tulo- ja palkkapoliittisen, koulutuspoliittisen ja järjestötoiminnan osa-alueita. 3

4 Toimintaympäristökuvaus Kestävä kehitys GLOBAALI EUROOPPA Muuntuvat rakenteet Teknologian kehitys SUOMI Talouden vaihtelu Väestökehitys Vahva ja arvostettu järjestö Parhaat voimat opetusalalla Työnteon edellytykset kunnossa Osaamiskilpailu Arvojen moninaisuus ja eettinen toiminta 4

5 TOIMINTAYMPÄRISTÖKUVAUS Suomalainen koulutusjärjestelmä kehittyy muuttuvan yhteiskunnan, sen kansalaisten ja työmarkkinoiden tarpeisiin. OAJ on vahvasti mukana kehityksessä, kantamassa vastuuta tulevaisuudesta, kulttuurista ja sivistyksestä sekä vaikuttamassa varhaiskasvatuksen ja opetuksen toimintaedellytyksiin. OAJ huomioi toiminnassaan kestävän kehityksen osa-alueet, joita ovat taloudellinen, ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Yhteiskunnan menestys ja sivistyshyöty perustuvat laaja-alaiseen osaamiseen, innovaatioihin ja hyvin toteutettuihin palveluihin. Muuttuvassa yhteiskunnassa ihmisillä tulee olla valmiuksia nopeampiin muutoksiin kuin koskaan aiemmin, työtehtäviin, joita ei ole vielä luotu, käyttämään tekniikkaa, jota ei ole vielä keksitty ja ratkaisemaan ongelmia, joista ei ole vielä tietoa. Tarvitaan uusia ajattelutapoja, uusia työtapoja, uusia työkaluja ja kykyä elää monitahoisessa maailmassa aktiivisena ja vastuullisena kansalaisena. Innovaatiot ja arvoperustan muutokset lisäävät erilaisia mahdollisuuksia taloudelliseen, sivistykselliseen ja sosiaaliseen kasvuun. Koulutuksessa edetään tutkintojen viitekehyksestä osaamisen viitekehyksen suuntaan. Aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan kaikissa koulutusasteissa ja -muodoissa yhä paremmin. Työelämän osaamisvaatimukset muuttuvat, ja uudet työpaikat edellyttävät enemmän koulutusta vaativia taitoja. Koulutettujen määrä kasvaa jatkuvasti ja se tulee heijastumaan keskusjärjestöjen keskinäisiin valtasuhteisiin. Virka- ja työehtosopimuksista sovitaan pääsääntöisesti liittokohtaisesti. Keskitettyjen tulopoliittisten työmarkkinaratkaisujen toteuttamisen mahdollisuudet ovat aiempaa pienemmät. Kolmikantaneuvottelut ja keskustelut keskeisistä työmarkkinoihin ja talouteen liittyvistä asioista jatkuvat maan hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen välillä. Paineita on työmarkkinajärjestelmän säätelyn lisäämiseen muun muassa työtaisteluoikeuden ja lakkoseuraamuksen osalta. Kunta-alan sopimusneuvottelujärjestelmä yhtenäistyy. Valtion henkilöstömäärä vähenee edelleen, ja valtion asema neuvotteluosapuolena pienenee. Yksityinen opetusala jatkaa kasvuaan. Väestön siirtyminen kasvukeskuksiin ja niiden välittömään ympäristöön luo muuttovoitto- ja muuttotappiopaikkakunnille tarvetta muokata palvelutarjontaa. Kuntien välinen yhteistyö lisääntyy kasvatus- ja koulutuspalvelujen laadullisen, määrällisen ja tasa-arvoisen tuottamisen turvaamiseksi. Palveluiden toteuttamiseen etsitään innovatiivisia toimintamalleja ja suurempia toiminnallisia kokonaisuuksia. Vanhusväestön määrän kasvu kahden seuraavan vuosikymmenen aikana lisää julkisia hyvinvointimenoja, ja samaan aikaan työikäisen väestön supistuminen hidastaa verotulojen kasvua. Paine veronkorotuksiin ja julkisten menojen leikkauksiin kasvaa. Työssä käyvien määrää pyritään lisäämään työuran alku- ja loppupäässä. Maahanmuutto kasvattaa Suomen väkilukua ja vaikuttaa varhaiskasvatuksen ja koulutuksen toimintatapoihin. Kansainvälinen kilpailu osaajista ja osaamisesta, väestökehitys, kansainvälistyvät työmarkkinat sekä oppijoiden, opettajien ja tutkijoiden liikkuvuuden lisääntyminen muuttavat kansainvälistä toimintaympäristöä, myös koulutusta. Maiden rajat ylittävä koulutus on tulevaisuudessa yhä merkittävämpi osa myös suomalaista koulutusjärjestelmää. Kansainväliset arvioinnit lisäävät koulutuksen vertailua ja vertailtavuutta. Eurooppalaista koulutuspoliittista yhteistyötä vahvistetaan kaikilla koulutusasteilla, ja tavoitteena on eurooppalaisen koulutuksen korkea laatu. EU:n yhteisesti hyväksymät avaintaidot vahvistuvat opetuksen ja oppimisen lähtökohtina. 5

6 PARHAAT VOIMAT OPETUSALALLA 6 Koulutuksella hyvinvointia ja kestävää kasvua Opettajuuden hallittua muutosta Koulutusrakenteiden hallittua kehitystä Parhaat voimat opetusalalla Korkeatasoinen opettajankoulutus Palkalla vetovoimaa ja arvostusta opettajan työhön Palkalla vetovoimaa ja arvostusta opettajan työhön Opettajan ammatin arvostusta tulee parantaa, jotta alalle saadaan riittävästi kelpoisuusehdot täyttäviä opettajia ja jotta opettajat pysyvät alalla. Opettajan asiantuntijuutta pitää hyödyntää sekä koulutus- ja kasvatusorganisaatioiden sisällä että niiden ulkopuolella. Ammatin arvostuksen lisäämiseksi opettajan ydintehtävä on määriteltävä ja opettajan ammattinimike on suojattava. Opettajan työn vetovoimaa lisäävät palkkakehitys, hyvät työolosuhteet sekä verotuksellisen kohtelun parantaminen. Palkan tulee houkutella opettajan uralle ja myös pysymään sillä. Opettajan palkkauksen pitää olla kilpailukykyinen myös suhteessa yksityisen sektorin palkkaukseen. OAJ:n jäsenkunnan palkkatasoa on parannettava vastaamaan muiden alojen koulutettujen vaativaa ja vastuullista työtä tekevien palkansaajien ansiotasoa. Palkankorotuksin on turvattava OAJ:n jäsenten ostovoiman kasvu. Palkkaohjelmilla, samapalkkaohjelmilla tai muilla vastaavilla tavoilla jatketaan julkisen sektorin koulutettujen, vaativaa työtä tekevien naisvaltaisten alojen henkilöstön palkkatason korjaamista. Opettajien palkkausjärjestelmien kehittämistä jatketaan keskustasolla ja paikallisesti siten, että yksityisen sektorin palkansaajien palkkaliukumia vastaavat palkankorotukset toteutuvat. Eri virka- ja työehtosopimusten piirissä olevien jäsenryhmien palvelussuhteen ehtoja on yhtenäistettävä. Kelpoisuusehdot täyttäville, samaa työtä tekeville jäsenryhmille on taattava tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen kohtelu palkkauksessa. Luottamustehtävissä ja henkilöstön edustajina toimimisen tulee olla haluttua ja arvostettua. Heille on varattava riittävät resurssit toimintaan sekä turvattava palkkauksellinen kannustavuus suhteessa opetustyöhön, jotta tehtäviin saadaan parhaat voimat. OAJ tukee alueellisia ja paikallisia toimijoitaan erityisesti työnantajakohtaisten palkkausjärjestelmien kehittämisessä, järjestelyeräneuvotteluissa ja yhteistoimintamenettelyssä. Tukea annetaan koulutuksella ja tiedotuksella sekä tekemällä tarvittavia tutkimuksia ja selvityksiä. OAJ:n jäsenkunnan etuudet on turvattava eläkeuudistuksissa. Osa-aikaeläkejärjestelmän säilymiseen on vaikutettava samoin kuin siihen, ettei työurien pidentämisessä käytetä mekaanisia, kokonaisvaikutukseltaan negatiivisia keinoja, kuten vanhuuseläkeiän nostamista. OAJ:n toimijoille ja jäsenille järjestetään koulutusta eläkeasioista ja niihin liittyvistä uudistuk-

7 sista. Eläkkeisiin liittyvissä asioissa tehdään yhteistyötä Opetusalan Seniorijärjestön kanssa. Työn verotuksen pitää olla kohtuullisella tasolla. Välittömän verotuksen ratkaisujen on oltava sellaisia, että opetuksen ja varhaiskasvatuksen voimavarat turvataan koko maassa. Korkeatasoinen opettajankoulutus Opettajan työn vaativuus edellyttää korkeatasoista koulutusta. Opettajan korkea peruskoulutustaso on säilytettävä. Kelpoisuusvaatimukset on säilytettävä vähintään nykyisinä. Varhaiskasvatuksen laadukkaan pedagogiikan toteutumisen varmistamiseksi alalle pitää kouluttaa nykyistä enemmän yliopistokoulutuksen saaneita maisteritasoisia opettajia. Kelpoisuusvaatimukset täyttäviä opettajia pitää olla saatavana kaikille koulutusasteille ja kattavasti koko maan alueella. Opettajatarpeen ja -määrän tulee olla tasapainossa. Harjoittelukoulujen asema ja toimintaedellytykset on turvattava. Opettajakoulutuksen opiskelijavalinnassa on kiinnitettävä huomiota myös alalle soveltuvuuteen, motivaatioon sekä vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaitoihin, jotta kasvatus- ja koulutusalalle saadaan parhaat voimat. Opettajakoulutuksen pitää ottaa huomioon muuttuva opettajuus ja muuttuvat koulutuksen järjestämistavat. Työn kasvavia haasteita ovat taito kohdata erilaisia oppijoita, oppimisvaikeuksien tunnistaminen sekä erilaisten opetusmenetelmien ja -välineiden käyttö. Opettajuuden hallittua muutosta Opettaja toimii yksilönä, työyhteisön jäsenenä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Opettajuus muodostuu sisällön hallinnasta, oppimisen edistämisestä, eettisestä päämäärästä, tulevaisuushakuisuudesta, yhteiskuntasuuntautuneisuudesta, yhteistyöstä sekä jatkuvasta oppimisesta. Opettajan työnkuvaa pitää kehittää koulutuksen kehittämisen rinnalla. Opettajan työnkuvan tulee rakentua yksilöllisesti. Opettajan työtä ei saa antaa muiden henkilöstöryhmien tehtäväksi, eivätkä muiden ammattiryhmien tehtävät kuulu opettajan työhön. Opettajan tulee voida keskittyä professionsa mukaisiin tehtäviin. Opettajat tarvitsevat osaamista kehittävää ja omista tarpeistaan lähtevää täydennyskoulutusta. Työnantajalle tulee säätää velvoite huolehtia opetushenkilöstön täydennyskoulutuksesta. Opetushenkilöstön täydennyskoulutukseen on varattava riittävät resurssit kaikilla koulutusasteilla niin, että myös sijaistarve otetaan huomioon. Varhaiskasvatuksen henkilöstön osalta työnantajan täydennyskoulutusvelvoite tulee toteuttaa lain edellyttämällä tavalla. Kansainvälistyminen ja liikkuvuus tulee nähdä osana opettajan osaamisen kehittämistä. Opetushenkilöstölle on varattava resursseja aiempaa monimuotoisempiin kouluttautumistapoihin ja -mahdollisuuksiin. Koulutuksella hyvinvointia ja kestävää kasvua Kasvatuksella, koulutuksella, osaamisella ja kulttuurilla pitää olla keskeinen asema tavoiteltaessa ihmisten hyvinvointia, talouden vakautta, kestävää kasvua ja työllisyyttä. Koulutuksen ja sivistyksen kansantaloudellinen arvo on sen vuoksi tunnistettava. Alueellisen kehityksen mahdollistamiseksi laadukkaiden kasvatusja koulutuspalveluiden saatavuus on turvattava tasavertaisena koko maassa. Osaamistarpeiden ennakoinnissa on tiivistettävä sekä alueellista, kansallista että eurooppalaista yhteistyötä. Opettajien asiantuntijuutta on hyödynnettävä ennakointityössä, ja tälle työlle on varattava resurssit. Ennakointitoiminnan tulee tuottaa tarvittava tieto oppilaitoksissa ja korkeakouluissa tehtävälle päätöksenteolle sekä koulutus- ja työvoimapolitiikalle. Ennakointitulosten tulee muodostaa kokonaisuus ja niiden tulee olla keskenään vertailukelpoisia. Koulutusta on suunnattava vastaamaan osaamistarpeita, ja suunnittelun tulee olla pitkäjänteistä. On huolehdittava osaamisen säilymisestä myös niillä aloilla, joilla työvoimatarve on väliaikaisesti heikkoa sekä aloilla, jotka ovat pieniä tai erityisaloja. Kaikille peruskoulun päättäville nuorille on saat- 7

8 ava koulutustakuuna koulutuspaikka ja toisen asteen päättäville jatkokoulutuspaikka tai työpaikka. Opintoohjausta ja neuvontaa on vahvistettava kaikissa koulutusmuodoissa. Väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista on huolehdittava tasavertaisin perustein, ja kaikilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet omaehtoiseen koulutukseen. Koko ikäluokan kouluttamisen on oltava valtakunnallisen ja paikallisen koulutuspolitiikan lähtökohta. Aikuisten koulutus- ja sivistyspalveluiden kattavuudesta ja koulutuksen monimuotoisuudesta on huolehdittava koko maan alueella. Työhallinnon työvoimapoliittinen koulutus ja opetushallinnon alainen koulutus on nähtävä kokonaisuutena. Julkisen vallan on tuettava maahanmuuttajataustaisten oppijoiden koulutusta lisäresursseilla. Koulutuksen on annettava maahanmuuttajille valmiudet toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämä edellyttää panostamista erityisesti kielenopetukseen. Kansainvälistyminen on nähtävä sekä kansallisissa että kansainvälisissä toimintaympäristöissä tapahtuvana toimintana. Liikkuvuudessa tulee ottaa huomioon laadullisuus ja kestävä kehitys. Kansainvälistymiskehityksen vaatimukset on otettava huomioon myös koulutuksen perusrahoituksen kehityksessä. Kestävän kehityksen näkökulman pitää olla mukana kaikessa koulutuksen kehittämisessä. Koulutusrakenteiden hallittua kehittämistä Suomalaisen koulutuksen toimintamahdollisuuksia ja laadukasta tarjontaa pitää vahvistaa, koska rajojen ulkopuolelta tuleva paine opetusalan yksityistämiseen ja kaupallistamiseen kasvaa. Vain riittävät yhteiskunnan takaamat toimintaedellytykset, hyvä opetus ja opettajien osaaminen takaavat kilpailuedun. Koulutuksen järjestämiseen liittyviä muutoksia on tehtävä harkiten, ja niiden vaikutuksia on arvioitava. Koulutuksen ylläpitäjämuutoksia ja niiden vaikutuksia on seurattava. Muutoksen hallittavuuteen on vaikutettava kansallisesti muun muassa tukemalla paikallisia toimijoita. Opettajan asema ja edut on turvattava kaikissa muutostilanteissa. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen pitää olla lähipalveluna toteutettava peruspalvelu. Toisen asteen koulutusmahdollisuuksien tulee olla pääsääntöisesti lähialueella. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen pitää muodostaa yhtenäinen toiminnallinen kokonaisuus. Varhaiskasvatus on osa kasvatus- ja koulutusjärjestelmää. Päivähoitoa koskeva lainsäädäntö tulee uudistaa kaikkia varhaiskasvatuspalveluja koskevaksi varhaiskasvatuslaiksi. Esiopetus tulee säätää velvoittavaksi siten, että jokainen lapsi osallistuu siihen, ja se toteutetaan ja sitä kehitetään vahvana osana varhaiskasvatusta. Samalla tulee huolehtia esiopetusta täydentävistä laadukkaista päivähoitopalveluista. Kaikilla lapsilla pitää olla oikeus varhaiskasvatus- ja päivähoitopalveluihin. Toisen asteen sekä korkea-asteen koulutusta ja yhteistyötä tulee kehittää duaalimallin pohjalta koulutusten omat erityistavoitteet ja -piirteet huomioon ottaen. Yleiseurooppalainen tavoite maailmalaajuisen menestyksen saavuttamisesta edellyttää laadukkaita koulutusjärjestelmiä ja toimintaedellytysten parantamista. Suomen on vahvistettava rooliaan kansainvälisessä ja eurooppalaisessa päätöksenteossa. 8

9 työnteon edellytykset kunnossa Vahva ja osaava johtaminen Työhyvinvoinnin vahvistaminen turvallinen ja terveellinen ympäristö Riittävät resurssit ja laadun turvaaminen työnteon edellytykset kunnossa Jäsenille oikeusturvaa Riittävät resurssit ja laadun turvaaminen Työtä työajalla Ei lomautuksia, ei leikkauksia Hyvinvointiyhteiskunnan edellytykset ja kestävä kasvu turvataan parhaiten panostamalla kasvatukseen ja koulutukseen riittävästi resursseja. Julkisella perusrahoituksella on turvattava kasvatuksen ja koulutuksen laadukas järjestäminen ja saatavuus asuinkunnasta riippumatta. Yksityisten palveluiden tehtävänä on toimia julkisten palveluiden täydentäjinä. Kiinnostus innovaatioita ja ns. kovia koulutusohjelmia kohtaan voi muokata korkeakoulujen välistä ja sisäistä rahanjakoa. Siksi opetusministeriön ja Opetushallituksen tulee kantaa kokonaisvastuu maamme koulutuksen ylläpitojärjestelmästä. Opetusalalla arvioinnin lähtökohtana tulee olla kehittävä arviointi ja hyvien mallien ja työkalujen tuottaminen koulutuksen laadulliseen kehittämiseen. Koulutuksen arviointiin on varattava riittävät resurssit, ja resursseja on osoitettava myös arvioinneissa esille nousseiden puutteiden korjaamiseen. OAJ:n tulee olla mukana arvioinnin kehittämisessä. Suomalainen koulutusjärjestelmä on menestynyt hyvin koulutuksen kansainvälisissä vertailuissa, ja valtiovalta on rakentamassa suomalaisesta koulutuksesta vientituotetta. Suomalaiselle koulutukselle rakentuvat vientihankkeet ovat tärkeitä, mutta ne eivät saa heikentää Suomessa annettavan opetuksen voimavaroja ja laatua. Opettajien edut on turvattava myös kansainvälisissä toiminnoissa. Oppimisympäristöt ja opetusteknologia uudistuvat ja monipuolistuvat. Valtion on koordinoitava voimakkaammin teknologioiden ja välineiden käyttöönottoa koulutuksessa, tuettava näihin liittyvää tutkimusta ja rahoitusta sekä opettajien osaamisen kehittämistä. Paras takuu kasvatuksen ja koulutuksen laadulle on osaava, riittävä, vakinainen ja pätevä kasvatus- ja opetushenkilöstö. Laadukas koulutus edellyttää riittävää lähiopetusta, henkilökohtaista ohjausta ja lainsäädännössä määriteltyjä maksimi ryhmäkokoja. Erityistä tukea tarvitsevien oppijoiden pitää saada erityisopettajan antamaa opetusta kattavasti ja tasapuolisesti maan kaikilla alueilla ja koulutusasteilla. Ennakoiviin toimenpiteisiin tulee panostaa erityisesti varhaiskasvatuksessa ja koulupolun alkupäässä. Opettajalle on annettava aikaa opettamiseen, oppimisen ohjaamiseen ja oppijan kohtaamiseen yksilönä. Päiväkotien ja oppilaitosten lähijohtamisen edellytykset on turvattava. Henkilöstöjohtamisen kannalta liian suurien yksiköiden muodostamista vastustetaan. 9

10 10 Työtä työajalla Kaikkien opettajaryhmien työajan suunnittelussa on huolehdittava siitä, että työn mitoitus vastaa todellisuutta ja että työ on tasavertaisesti mitoitettua. Opettajien voimassa olevia työaikajärjestelmiä pitää kehittää siten, että työaikaan luetaan kaikki työ, ja kaikesta tehdystä työstä maksetaan palkkaa. Asiasta huolehditaan erityisesti koulutusjärjestelmää uudistettaessa. Työaikajärjestelmien uudistaminen edellyttää koulutuksen järjestäjille lisävoimavaroja, joilla turvataan opettajien ansiotason kehittäminen ja maksetaan korvauksia työaikajärjestelmän muutoksen aiheuttamista lisätöistä. Kelpoisuusehdot täyttäville ja samaa työtä tekeville pitää taata tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen kohtelu myös työajan suhteen. Ei lomautuksia, ei leikkauksia Opettajien lomautukset ja heihin kohdistuvat muut henkilöstömenoleikkaukset on torjuttava tukemalla paikallisia ja alueellisia toimijoita. Lisäksi on vaikutettava valvoviin ja päättäviin viranomaisiin eri tasoilla. Lomautusten ja voimavarojen muiden leikkausten vaikutukset on tuotava julkisuuteen, ja on vaikutettava ajoissa valtakunnan- ja paikallistason poliittisiin päättäjiin. Lomautukset ja leikkaukset on estettävä lainsäädännön keinoin. Lomautus- ja leikkauspäätösten laillisuus on ratkaistava tuomioistuimissa. Lisäksi on valvottava sopimusten noudattamista. On luotava valvontajärjestelmä, jonka avulla varmistetaan etukäteen, ettei lapsen oikeus varhaiskasvatukseen tai oppijan oikeus opetukseen vaarannu mahdollisten lomautustai leikkauspäätösten johdosta. Jäsenille oikeusturvaa Jäsenkunnan oikeusasema tulee turvata ja sopimusten noudattamista on valvottava. OAJ valvoo, että koulutuksen järjestäjät noudattavat voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä virka- ja työehtosopimuksia. Kasvatus- ja opetuspalveluiden toteutuminen ja niiden turvaaminen edellyttävät, että lainsäädäntö on selkeää ja velvoittavaa. OAJ edellyttää, että palveluiden toteuttamisesta vastaavat pätevät ja pedagogisen koulutuksen saaneet opettajat. Mikäli varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestämisessä havaitaan lainvastaisuuksia, tulee olla taho, jolla on riittävä toimivalta puuttua asiaan. Jäsenistön palvelussuhdeturvan toteutumista on valvottava erityisesti muutostilanteissa. Paikallisilla toimijoilla pitää olla riittävät toimintaedellytykset ja vaikutusmahdollisuudet jäsenistön etujen ajamiseen. Palvelussuhteiden tulee olla toistaiseksi voimassa olevia, ellei määräaikaisuudelle ole laillisia perusteita. Paikallisia toimijoita koulutetaan sekä tarvittaessa käynnistetään oikeusprosesseja ja riitautetaan sopimusrikkomukset. Jäsenistön tekijänoikeudet on turvattava muun muassa valmistettuun oppimateriaaliin, opetuksen sähköisessä välityksessä ja taltioinnissa sekä erilaisissa työelämän kanssa toteutettavissa kehittämishankkeissa. Työhyvinvoinnin vahvistaminen turvallinen ja terveellinen ympäristö Opettajien työhyvinvointia on kehitettävä opettajan ammatissa pysymisen ja myös ammatin houkuttelevuuden parantamiseksi. Kehitettäviä alueita ovat erityisesti esimiestyö, pedagoginen johtaminen, työajan hallinta ja tukitoimet työuran aikana. Työhyvinvointia on parannettava monin organisaation kokonaismotivaatiota nostavin keinoin. OAJ toimii jäsenistön työelämän laadun turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Tulevaisuuden opettajan työ edellyttää yhdessä tekemistä. Opettajilla on oltava tilaa ja aikaa jakaa kokemuksiaan sekä kehittää työtään ja toimintaansa työyhteisössään organisaation strategian suuntaisesti.

11 Tähän tulee varata riittävästi aikaa työn suunnittelussa ja resursoinnissa sekä virka- ja työehtosopimuksissa. Yhteistoimintalainsäädännön toteutumista on valvottava työpaikoilla. Erityisen tärkeää on, että henkilöstön vaikutusmahdollisuudet ja asema turvataan muutostilanteissa. Kokeneemmilta opettajilta saatava mentorointi ja vertaisoppiminen tukevat opettajakoulutuksesta työelämään siirtyneiden opettajavalmiuksia. Mentoroijan työ edellyttää resursointia, koulutusta ja toimivaa järjestelmää. Oppimisympäristöjen henkilöturvallisuutta on parannettava, koska niihin kohdistuu erilaisia uhkia sekä sisältä että ulkoa. Ennaltaehkäisevää toimintaa, osaamista ja ohjeistusta tulee kehittää niin, että turvataan terveellinen oppimis- ja työympäristö. Opettajille tulee taata työssä suoja fyysiseltä ja henkiseltä väkivallalta. Valtakunnallisten työelämäohjelmien ja verkostojen rahoitus- ja tukimahdollisuuksia tulee hyödyntää jäsenistön työelämän kehittämisessä. OAJ on aloitteellinen ja toimii yhteistyössä viranomaisten, työnantajien ja asiantuntijatahojen kanssa opettajien työhyvinvointia, turvallisuutta ja työoloja parantavissa hankkeissa. Muuntuva toimintaympäristö, uudet koulutuksen järjestämisen muodot ja koulutuksen moninaistuminen edellyttävät, että kasvatuksen ja koulutuksen johtamisen voimavaroja vahvistetaan ja esimiesten palkkausta parannetaan. Opettajakelpoisuus ja -kokemus antavat parhaan perustan johtamiselle kaikilla koulutusasteilla ja varhaiskasvatuksessa. Johtamisosaamisesta on huolehdittava, ja täydennyskoulutuksen on vastattava käyttäjän tarpeisiin. Hyväkin johto tarvitsee uusiutumista ja kouluttautumista. Myös työyhteisötaitoja on kehitettävä. Johtamisjärjestelmiä on vahvistettava ja kehitettävä. Johtamisessa tulee ottaa huomioon pedagogisen yhteisön erityistehtävä ja -luonne. Laadukas koulutus on yhteisössä työskentelevien asiantuntijoiden osaamisen tulos. Vahva ja osaava johtaminen Työelämässä jaksamista on parannettava toimenpiteillä, joilla vahvistetaan organisaation sisäistä tasa-arvoisuutta ja työyhteisön johtamista. Hyvin koulutettu henkilöstö, hyvä johtaminen sekä verkostoituminen muiden toimijoiden kanssa ovat organisaation menestymisen perusta. Johtamisessa pitää lähteä siitä, että työyhteisön ja sen jäsenten erilaista osaamista hyödynnetään, ja työntekijöitä tuetaan tunnistamaan ja hyödyntämään omat vahvuutensa ja kasvutarpeensa. 11

12 vahva ja arvostettu järjestö 12 Tuloksiin tavoitteellisella viestinnällä Osaavat toimijat kaikilla tasoilla Vahva talous vahva ja arvostettu järjestö Kattava jäsenyys ja järjestäytyminen Vahva vaikuttaja Vahva vaikuttaja Järjestö ja palvelurakenteet kunnossa OAJ on vahva ja arvostettu yhteiskunnallinen vaikuttaja. Järjestön tulee huolehtia siitä, että maine ja kuva luotettavana ja arvostettuna yhteistyötahona vahvistuu edelleen. OAJ vaikuttaa Suomen työmarkkinajärjestelmään, kansalliseen ja kansainväliseen koulutuksen ja työelämän lainsäädäntöön, työmarkkinasopimuksiin, hallitusohjelmaan sekä valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin. OAJ:n keskeistä vaikuttaja-asemaa vahvistetaan keskusjärjestö Akavassa ja neuvottelujärjestö JUKOssa. OAJ toimii kunta-alan sopimusneuvottelujärjestelmän yhtenäistämiseksi. Opetusalan alakohtaisen sopimuksen itsenäinen asema pitää turvata kunnallista pääsopimusta uudistettaessa. Lastentarhanopettajien palvelussuhteen ehdot on siirrettävä kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimukseen. Palkkakehitystavoitteiden saavuttamiseksi varaudutaan tarvittaessa järjestöllisiin toimiin. Vahvistetaan edelleen OAJ:n merkittävyyttä neuvoteltaessa yliopistojen, yksityisen opetusalan ja varhaiskasvatuksen työehtosopimuksista. OAJ on vahva vaikuttaja myös alueellisella ja paikallisella tasolla. Koko jäsenkunnan alueellista edunvalvontaa ja vaikuttamista opetus- ja kasvatusalan kysymyksiin voidaan hoitaa tehokkaasti kattavalla, pääosin maakuntapohjaisella, kaikki jäsenryhmät yhteen kokoavalla alueyhdistyksellä. Yhdistysten neuvotteluoikeudet on järjestettävä sellaisiksi, että ne luovat joka tilanteessa optimaaliset mahdollisuudet opettajien tehokkaaseen edunvalvontaan ja mahdollistavat eri opettajaryhmien yhteistyön. OAJ tukee Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry:n toiminnan kautta opettajaksi opiskelevien vaikutusmahdollisuuksia opintososiaalisten etujen, yhteiskunnallisen aseman ja opiskeluolosuhteiden parantamiseksi. OAJ huolehtii myös valmistumassa olevien ja vastavalmistuneiden opettajien työelämätietoisuudesta. OAJ seuraa eläkkeelle jääneiden opettajien yhteiskunnallisen aseman kehittymistä. Järjestö- ja palvelurakenteet kunnossa Muutokset OAJ:n toimintaympäristössä edellyttävät järjestörakenteen kehittämistä. OAJ:n tehtävänä on huolehtia siitä, että sen järjestölliset rakenteet ja toi-

13 minnot ovat ajanmukaisia ja pystyvät palvelemaan jäsenistöä niin paikallis-, alue- kuin valtakunnantasolla joustavasti, nopeasti ja luotettavasti. Järjestön valtakunnallisten jäsenryhmien alue- ja paikallisrakennetta tulee keventää. Jäsenryhmä- ja oppilaitoskohtainen yhdistysverkosto yhtenäistetään sekä paikallisesti että alueellisesti. Aluetason keskeisenä tehtävänä on paikallisen tason edunvalvonnan koordinointi ja hyvien käytänteiden edistäminen sekä ratkaisujen hakeminen yhdessä paikallisiin epäkohtiin. Alueyhdistyksille tulee luoda toimintaedellytykset, jotka mahdollistavat sekä tehokkaan alueellisen edunvalvonnan että paikallisyhdistyksen edunvalvontaa tukevan toiminnan. Tavoiteohjelmakauden aikana tulee luoda koko maan kattava alueyhdistysverkosto. Paikallisyhdistysverkostoa kehitetään ja ylläpidetään vastaamaan niin kuntakohtaisesta, työnantajakohtaisesta kuin laajemmasta seutukuntakohtaisesta edunvalvonnasta. Opettajaksi opiskelevien yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä kehitetään kaikkien opettaja-alojen kesken ja järjestäytymistä edistetään jo opiskeluaikana. Opintojenaikainen yhteistyö luo edellytykset toimivalle yhteistyölle myös valmistumisen jälkeen. Kattava jäsenyys ja järjestäytyminen OAJ:n painoarvoa opetus-, kasvatus- ja tiedealan ammattijärjestönä vahvistetaan. Järjestäytymisaste säilytetään korkeana. Jäsenyysperusteita kehitetään vastaamaan entistä paremmin opetusalan muuttuvaa toimintaympäristöä ja järjestön tavoitteita. Uusien jäsenryhmien järjestäytymismahdollisuuksia kartoitetaan ja opetusalalla työskentelevien mahdollisuutta rinnakkaisjärjestäytymiseen edistetään. Jokaiselle opettajaksi opiskelevalle annetaan jo opiskeluaikana tietoa järjestäytymisen merkityksestä ja yhteistyömahdollisuuksista. Paikallisyhdistysten yhteysopettajilla on merkittävä rooli järjestön jäsenhankinnassa. Yhteysopettajien toimintaa tuetaan. Lisäksi kehitetään muita jäsenhankinnan keinoja. Jäsenille tarjotaan jäsenpalveluja ja etuja, jotka saavat heidät sitoutumaan OAJ:n jäsenyyteen. Jäsensitoutumista ja jäsenten yhteenkuuluvuuden tunnetta parannetaan myös esimerkiksi jäsenille suunnatuilla opetusalan tapahtumilla. Osaavat toimijat kaikilla tasoilla Eri tehtävissä toimivat aktiivit ovat OAJ:n toiminnan kulmakivi. OAJ:n toiminnan tulee kaikilla tasoilla olla sellaista, että se houkuttelee mukaan uusia toimijoita. OAJ:n koulutustoiminnan tehtävä on tukea, vahvistaa ja ylläpitää edunvalvonnan ja järjestötoiminnan edellytyksiä sekä vahvistaa järjestön tavoitteiden mukaista koulutuspoliittista keskustelua. OAJ:n koulutus on laadukasta ja perustuu tutkittuun tietoon, hankittuun asiantuntemukseen sekä ajankohtaisuuteen. Tavoiteohjelmakauden aikana selkiytetään alue- ja paikallisyhdistysten roolit koulutustoiminnassa. OAJ:n koulutusta kohdennetaan siten, että kukin toimijaryhmä saa mahdollisimman tarkoituksenmukaisen perusja täydennyskoulutuksen. Verkkopohjaiset oppimisratkaisut otetaan aktiiviseen käyttöön. Paikallisten ja alueellisten toimijoiden asemaa, tukitoimia ja toimintaedellytyksiä parannetaan. Virkaja työehtosopimuksissa sopimalla lisätään luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen sekä paikallisten ja alueyhdistysten puheenjohtajien palkkausta sekä palkallista työstä vapautusta. Vahvistetaan paikallisten neuvottelijoiden asemaa tasavertaisena neuvotteluosapuolena sovittaessa paikallisista järjestelyeristä, palkkausjärjestelmistä ja muista paikallisesti sovittavista asioista. Laadukkaiden palvelujen tarjontaa jäsenille ja luottamushenkilöille vahvistetaan kehittämällä OAJ:n henkilöstön ammattitaitoa ja huolehtimalla henkilöstön työkyvystä ja työhyvinvoinnista. Henkilöstön määrän ja rakenteen suunnittelussa otetaan huomioon järjestön tarpeet. Henkilöstöä kannustetaan hyviin työsuorituksiin ja kehittämään ammattitaitoaan, omaa työtään sekä työyhteisöään. Yhteistoiminnassa lisätään toiminnan tuloksellisuutta ja parannetaan työelämän laatua. 13

14 Tuloksiin tavoitteellisella viestinnällä OAJ:n viestintä tukee edunvalvontaa ja lujittaa opetusja kasvatustyön arvostusta sekä antaa OAJ-toimijoille välineitä vaikuttamistyöhön. Viestinnän kehittämisellä lujitetaan järjestön mainetta ja palvellaan jäseniä, luottamushenkilöitä, viestimiä sekä yhteistyökumppaneita. Opettaja-lehti toimii järjestölehtenä sekä opetusja kasvatusalan aikakausjulkaisuna. Lehti on jäsenetu, ja sitä markkinoidaan myös koulutuksen järjestäjille ja päättäjille. Lehden sisällössä korostetaan edunvalvontaja järjestötyötä ottaen huomioon eri opettajaryhmät. Lehti tarjoaa palstatilaa OAJ:n jäsenten mielipidekirjoituksille ja yhteistyökumppaneiden näkemyksille. Vahva talous Uskottavuus neuvotteluosapuolena edellyttää, että järjestön talous on hyvässä kunnossa. Varsinainen toiminta on voitava kattaa jäsenmaksutulolla. Talouden tasapainon ylläpito edellyttää menojen kasvun hallintaa. Järjestön alue- ja paikallisorganisaation rahoitus on järjestettävä siten, että rahaa on käytettävissä siellä, missä sitä edunvalvonnallisista syistä eniten tarvitaan. Alueyhdistysten merkitys taloudellisten resurssien suuntaajana korostuu. Tukirahaston riittävyys on varmistettava. Rahaston arvon säilyminen ja kasvu varmistetaan sijoitusten riittävällä ajallisella ja lajikohtaisella hajautuksella OAJ:n hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti ja ottaen huomioon vastuullisen sijoittamisen periaatteet. 14

15

16 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 8/10