OAJ:n tavoiteohjelma

Transkriptio

1 OAJ:n tavoiteohjelma

2 Sisällys Toimintaympäristökuvaus 3 1. Parhaat voimat opetusalalla Voimavarat turvattava Vetovoimaa ja arvostusta opetusalalle Korkeatasoinen opettajankoulutus ja osaamisen vahvistaminen ovat laadun perusta 6 2. Työnteon edellytykset kunnossa Työtä työajalla Ei lomautuksia, ei leikkauksia Työhyvinvoinnin vahvistaminen Koulutusrakenteiden kokonaisvaltaista kehittämistä 8 3. Vahva ja arvostettu järjestö Näkyvää vaikuttamista Toimivammat järjestö- ja palvelurakenteet Korkea järjestäytymisaste koko opetusalalle Kansainvälistä vaikuttamista Vahva talous 11 Toimintaympäristökuvaus Muuttuva yhteiskunta vaatii valmiuksia aiempaa nopeampiin muutoksiin: tekemään töitä, joita ei vielä ole olemassa, käyttämään tekniikkaa, jota ei ole vielä keksitty ja ratkaisemaan ongelmia, joista ei ole vielä tietoa. Ihmisiltä vaaditaan entistä enemmän kykyä toimia aktiivisina ja vastuullisina kansalaisina. Koulutus on tärkeä yksilön elämänhallinnan kehittymisen kannalta Ulkoasu: Nimiö

3 AMMATIT MUUTTUVAT JA vaativat yhä enemmän koulutusta. Ammattien, ammattialojen ja työn muutos lisää työuran aikaisen koulutuksen tarvetta. Koulutuksen ja tutkimuksen avulla voidaan tuottaa uusia ratkaisuja maailmanlaajuisiin sosiaalisiin, ekologisiin ja taloudellisiin haasteisiin. Innovaatioiden synnyttäminen vaatii raja-aitojen rikkomista ja esimerkiksi koulutuksen ja elinkeinoelämän laaja-alaista yhteistyötä. Kuntarakenne uudistuu ja kuntien välinen yhteistyö lisääntyy kasvatus- ja koulutuspalvelujen järjestämisessä. Koko oppilaitos- ja kouluverkostoa karsitaan kovalla kädellä ja koulutusrakenteiden uudistamista suunnitellaan toisella asteella ja korkeakoulutuksessa. Monikulttuurisuus on arkea myös oppilaitoksissa. Kasvatus- ja koulutusjärjestelmä on yhteiskunnassa keskeinen eheyttävä ja yhdistävä tekijä sekä vastavoima eriarvoistumisen lisääntymiselle. VANHUSVÄESTÖN MÄÄRÄN kasvu lisää julkisia hyvinvointimenoja. Samaan aikaan työikäisen väestön väheneminen hidastaa verotulojen kasvua. Paine veronkorotuksiin ja julkisten menojen leikkauksiin kasvaa entisestään. Keskitettyjä tulopoliittisia työmarkkinaratkaisuja on aiempaa vaikeampi saada aikaan. Kolmikantaneuvottelut ja keskustelut keskeisistä työmarkkinoihin ja talouteen liittyvistä asioista jatkuvat maan hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen välillä. Paineita on työmarkkinajärjestelmän säätelyn lisäämiseen muun muassa työtaisteluoikeuden ja lakkoseuraamuksen osalta. Valtion ja kuntien henkilöstömäärä vähentynee edelleen. Yksityinen opetusala jatkaa kasvuaan kaikilla koulutussektoreilla. Työnantajan koventuneet asenteet ilmenevät henkilöstön irtisanomisina, lomautuksina ja osa-aikaistamisina. KANSAINVÄLINEN KILPAILU osaajista, väestökehitys ja liikkuvuus, globaalit työmarkkinat sekä digitaalisen teknologian lisääntyminen muuttavat kansainvälistä ja kansallista toimintaympäristöä. Kansainväliset arvioinnit lisäävät koulutuksen vertailtavuutta. Eurooppalaista koulutuspoliittista yhteistyötä vahvistetaan kaikilla koulutusasteilla, ja tavoitteena on eurooppalaisen koulutuksen korkea laatu. EU:n yhteisesti hyväksymät avaintaidot vahvistuvat opetuksen ja oppimisen lähtökohtina. Yhteiskunnassa on nähtävissä auktoriteettien arvostuksen muuttuminen. Koulutus tai opettajakaan ei ole enää itsestään selvästi auktoriteetti, vaan joutuu kilpailemaan lasten ja nuorten huomiosta. Opettajan työ on muuttunut monella tavalla aiempaa vaativammaksi. Muuttuvassa toimintaympäristössä opetusala haluaa kuitenkin pitää kiinni sivistyksestä itseisarvona ja uskoo sen avulla saavutettavan vakautta ja vaurautta. 1 Parhaat voimat opetusalalla 1.1 Voimavarat turvattava PÄÄTTÄJIEN ON YMMÄRRETTÄVÄ opetusala tulevaisuusinvestoinniksi eikä kulueräksi. Koulutuksella on keskeinen rooli tavoiteltaessa talouden vakautta, kestävää kasvua ja työllisyyttä. Varhaiskasvatuksen, koulutuksen, sivistyksen ja kulttuurin asemaa ja toimintaedellytyksiä on vahvistettava. Päiväkodit ja oppilaitokset on nähtävä myös työpaikkoina ja työympäristöinä. Kasvatuksen ja koulutuksen taloudellisiin vaikutuksiin liittyvään tutkimukseen on panostettava. Suomi on nostettava yhdeksi osaamisen kärkimaista vuoteen 2030 mennessä. Väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista on huolehdittava tasavertaisin perustein, ja kaikilla on oltava yhtäläiset mahdollisuudet omaehtoiseen koulutukseen eri elämänvaiheissa. Koulutus ja osaaminen ovat keskeisessä roolissa yhteiskunnassa, kun turvataan tulevien sukupolvien toimintamahdollisuuksia ja edistetään kestävän kehityksen ajattelua ja toimintaa. Mikäli koulutusta ei järjestetä lainmukaisesti, aluehallintoviranomaisella on oltava toimivalta puuttua laittomuuksiin. 1.2 Vetovoimaa ja arvostusta opetusalalle KASVATUS- JA OPETUSTYÖN sekä opetusalan johtamisen arvostusta yhteiskunnassa on parannettava ja alan vetovoimaisuutta kasvatettava. Kelpoisuusehdot on säilytettävä vähintään nykyisellä tasolla sekä kehitettävä edelleen opetusalan henkilöstön ja esimiesten ammattitaitoa, työyhteisöjä sekä palvelussuhteen ehtoja. Pätevä henkilöstö ja esimiehet ovat laadun tae. Alalle on perustettava opettajarekisteri ja kelpoisuusehtojen mukaiset ammattinimikkeet on suojattava siten, että niitä saavat käyttää vain kelpoisuusehdot täyttävät opettajat. Myös alueellisesti kattava opettajankoulutus on säilytettävä. 4 5

4 OAJ:n jäsenkunnan palkkatasoa on kehitettävä niin, että se houkuttaa ja pitää alalla. Palkan tulee vastata muiden alojen koulutettujen, vaativaa ja vastuullista työtä tekevien palkansaajien ansiotasoa. OAJ:n jäsenten ostovoima ja johtamisen resursointi on turvattava. Eri virka- ja työehtosopimusten piirissä olevien jäsenryhmien palvelussuhteen ehtoja yhtenäistetään. Kelpoisuusehdot täyttäville, samaa työtä tekeville jäsenryhmille tulee taata tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen kohtelu palkkauksessa. Työn verotuksen tulee olla kohtuullisella tasolla. Veroratkaisut tulee tehdä niin, että ne mahdollistavat varhaiskasvatuksen ja opetuksen voimavarojen turvaamisen koko maassa. OAJ:n nykyisen ja tulevan jäsenkunnan etuudet tulee turvata työura- ja eläkeuudistuksessa Uudistettaessa opetusalaa sekä sitä koskevaa sääntelyä on arvioitava vaikutukset palvelussuhteen ehtoihin, työhön ja työaikaan yhdessä ammattijärjestön kanssa sekä osoitettava vaadittavat lisäresurssit. Muuttuvan työelämän myötä esimiehillä ja opettajilla tulee olla mahdollisuus suunnitelmalliseen ammatilliseen kehittymiseen sekä erilaisiin työelämän joustoihin. 1.3 Korkeatasoinen opettajankoulutus ja osaamisen vahvistaminen ovat laadun perusta OPETUSALAN LAATUTEKIJÄ on hyvin koulutettu, osaava, riittävä, vakinainen ja kelpoisuusvaatimusten mukainen henkilöstö. Tämä saavutetaan vain kehityksen kärjessä olevalla opettajankoulutuksella, jonka resurssit on turvattava. Myös ohjatun harjoittelun rahoituksesta on huolehdittava. Opetusalan työ on vaativaa asiantuntija- ja johtamistyötä, joka vaatii suunnitelmallista, koko uran kestävää osaamisen vahvistamista. Jokaiselle kasvatus- ja opetusalalla toimivalle on taattava tähän oikeus ja tarvittava työaika. Koulutuksen korkeatasoisuus ja ajanmukaisuus edellyttää tutkimusta ja kehittämistä. Oppimisympäristöjä tulee käyttää ja kehittää pedagogisista lähtökohdista. Opettajille on taattava riittävästi koulutusta tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämiseksi eri koulutusasteilla. 2 Työnteon edellytykset kunnossa 2.1 Työtä työajalla KOKO OPETUSHENKILÖSTÖN työajan suunnittelussa huolehditaan, että se mitoitetaan todellisuutta vastaavasti ja yhdenvertaisesti. Opetusalan työaikajärjestelmiä tulee kehittää siten, että työaikaan luetaan kaikki työ ja kaikesta työstä maksetaan palkka. Uralla etenemisen kriteerien pitää perustua työajalla tehtyyn työhön. Työaikajärjestelmiä uudistettaessa on koulutuksen järjestäjillä oltavat resurssit, joilla turvataan jäsenkunnan ansiotaso. Lisäksi tulee huomioida uudistuksen vaikutukset työhön. 2.2 Ei lomautuksia, ei leikkauksia OAJ:N TAVOITTEENA on torjua opetusalan lomautukset, irtisanomiset sekä muut työsuhteen ehtoihin liittyvät heikennykset. Lomautukset on estettävä lainsäädännön keinoin, eikä leikkauksia tule kohdistaa opetusalalle. OAJ valvoo, että koulutuksen järjestäjät noudattavat voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä virka- ja työehtosopimuksia ja tarpeen vaatiessa lomautus- ja leikkauspäätösten laillisuus ratkaistaan tuomioistuimissa. 2.3 Työhyvinvoinnin vahvistaminen KASVATUS- JA koulutusyhteisöjen johtamisen pitää perustua luottamukseen opettajuutta kohtaan. Johtajalta edellytetään esimiestaitoja, ja myös johtamisen resurssit on turvattava. OAJ:n näkemyksen mukaan opettajakelpoisuus ja -kokemus antavat parhaan perustan johtamiselle kaikilla koulutusasteilla ja varhaiskasvatuksessa. Hyvin koulutettu henkilöstö, hyvä johtaminen sekä verkostoituminen muiden toimijoiden kanssa ovat organisaation menestymisen perusta. OAJ:n tavoitteena on, että opetusalan henkilöstön ja esimiesten työssä kuormittuminen vähenee. Työelämässä jaksamista parannetaan si- 6 7

5 ten, että organisaation sisäistä tasa-arvoisuutta ja työyhteisön johtamisosaamista vahvistetaan. OAJ huolehtii, että opetusalan työyhteisöjen toimivuutta ja johtamisen käytänteitä kehitetään. Olennainen osa työhyvinvointia on, että koulutusja kasvatusympäristöt ovat turvallisia ja terveellisiä. OAJ on mukana vaikuttamassa opetusalan rakennusten sisäilmaongelmien poistamiseksi. OAJ:n tavoite on myös, että vaarallisesta sisäilmasta sairastuneiden oikeusturvasta huolehditaan. Yhteistoimintalainsäädännön noudattamista valvotaan työpaikoilla. Erityisen tärkeää on turvata opetushenkilöstön asema kaikissa muutostilanteissa. 2.4 Koulutusrakenteiden kokonaisvaltaista kehittämistä KOULUTUSJÄRJESTELMÄÄMME ON edelleen kehitettävä ja koulutuksen toimintaedellytyksiä parannettava, jotta maailmalla arvostettu maine johtavana koulutusmaana säilyy. Maamme bruttokansantuotteesta on käytettävä koulutukseen enemmän kuin OECD-maiden keskiarvon verran. Kasvatus- ja koulutussektorin toiminnassa on painotettava neljää osa-aluetta: yhteistyötä, tasa-arvoa, tuloksellisuutta ja laatua. Yhteistyön eri koulutusasteiden välillä sekä oppilaitosten, elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan kesken pitää olla luontevaa. Tämä luo perustan laadukkaalle osaamiselle, koulutukselle ja tutkimukselle. Lisäksi on tuettava kasvatusja koulutusyhteisöjen vuorovaikutusta perheiden sekä yhteiskunnan kanssa. Koulutusjärjestelmässämme on korostettava pedagogista vapautta ja luottamusta opettajien osaamiseen. Kasvatus- ja opetuspalveluiden yhdenvertainen toteutuminen on keino estää eriarvoistumista. Yhdenvertaisuuden turvaaminen edellyttää, että lainsäädäntö on selkeää ja velvoittavaa. Varhaiskasvatus ja perusopetus on säilytettävä lähipalveluna. Toisen asteen koulutusta on tarjottava lähialueella, ja korkea-asteen koulutusta on oltava jokaisessa maakunnassa. Toisen asteen sekä korkea-asteen koulutusta ja yhteistyötä tulee kehittää duaalimallin pohjalta koulutusten omat erityisvaatimukset ja -piirteet huomioon ottaen. Vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen koulutusverkoston tulee olla kattava koko maassa. Tutkintoon johtavan ja opettajan kelpoisuuden tuottavan koulutuksen tulee jatkossakin olla maksutonta suomalaisille. Koulutuksen järjestämiseen liittyviä muutoksia on tehtävä harkiten, ja niiden vaikutuksia on arvioitava. Koulutusasteita ei tule tarkastella erillisinä toimijoina, vaan on otettava huomioon koulutuksen kokonaisuus ja tunnistettava ongelmat sekä sektorien väliset heijastusvaikutukset. Opetusalalla arvioinnin lähtökohtana tulee olla kehittävä arviointi ja hyvien mallien sekä työkalujen tuottaminen koulutuksen laadulliseen kehittämiseen. Päätöksenteon pohjaksi tulee olla käytettävissä koulutuksesta kertovia tunnuslukuja ja tutkimustietoa yhtenäisestä koulutuksen tietokannasta. Kansallista tietokantaa ja sen laajuutta on parannettava. 3 Vahva ja arvostettu järjestö 3.1 Näkyvää vaikuttamista OAJ ON aktiivisesti tulevaisuutta rakentava yhtenäinen ammattijärjestö. OAJ:n asema on merkittävä, ja järjestön työn arvostusta sekä vaikuttavuutta vahvistetaan. OAJ on luotettava ja haluttu yhteistyökumppani. Vaikuttamistyötä tehdään sekä kansallisesti että kansainvälisesti. OAJ vaikuttaa voimakkaasti koulutuksen ja työelämän lainsäädäntöön, työmarkkinasopimuksiin sekä hallitusohjelmaan ja muihin valtakunnallisiin koulutuspoliittisiin linjauksiin. Järjestön monikanavainen viestintä on olennainen osa vaikuttamista ja edunvalvontaa. Viestintä tukee strategian mukaisia tavoitteita, lujittaa opetus- ja kasvatustyön arvostusta sekä antaa OAJ-toimijoille välineitä vaikuttamistyöhön. Viestinnässä tuodaan entistä vahvemmin esiin OAJ:n toiminta jäsentensä etujen valvomiseksi. OAJ:lla on keskusjärjestö Akavassa sekä neuvottelujärjestö JUKOssa keskeinen asema, jota vahvistetaan edelleen. OAJ jatkaa työtään kunta-alan sopimusneuvottelujärjestelmän yhtenäistämiseksi. Yhteistyötä muiden kunta-alan järjestöjen kanssa kehitetään esimerkiksi palkkakehitystavoitteita turvaavissa järjestövalmiustilanteissa. OAJ edustaa järjestönä koko opetusalaa ja sen järjestötoiminta on vakiintunutta ja vahvaa. OAJ vaikuttaa opetusalan asioihin valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. OAJ:n järjestötoiminta perustuu yhteiseen opettajuuteen. OAJ:n koko maan kattava ja kaikki jäsenryhmät yhdistävä alueyhdistysverkosto tukee paikallista edunvalvontaa ja takaa tehokkaan alueellisen edunvalvonnan ja vaikuttavuuden opetusalalla. OAJ:n järjestöllistä yhtenäisyyttä lisätään myös tiiviillä yhteistyöllä Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liiton SOOL ry:n sekä Opetusalan Seniorijärjestö OSJ:n kanssa. SOOLin opettajankoulutuksen asiantuntijuutta hyödynnetään OAJ:n edunvalvonnassa. 8 9

6 3.2 Toimivammat järjestöja palvelurakenteet OAJ:N VALTAKUNNALLISTA, alueellista ja paikallistason toimintaa kehitetään edunvalvonnan näkökulmasta selkeämmäksi ja johdonmukaisemmaksi kokonaisuudeksi. Erityisesti alueyhdistysten toimintaa kehitetään voimakkaasti. Eri tason toimijoiden resursseihin ja jaksamiseen kiinnitetään huomiota. Kuntarakenteen muutokset vaikuttavat väistämättä myös OAJ:n rakenteeseen. Järjestön tavoitteena on tehokas edunvalvonta kaikilla tasoilla. Järjestörakennetta selkiytetään ja jäsenpalvelua kehitetään vastaamaan entistä paremmin muuttuneen toimintaympäristön ja edunvalvonnan vaatimuksia. Samalla edunvalvonnan ja palvelujen kehittämisessä huomioidaan, että jäsenistö on entistä kansainvälisempää ja tarve muuhun kuin suomenkieliseen viestintään kasvaa. Valtuuston toiminta- ja työtapoja monipuolistetaan ja tehostetaan. Järjestön toimintaa ohjaavat asiakirjat uudistetaan tavoiteohjelmakaudella. 3.3 Korkea järjestäytymisaste koko opetusalalle OAJ:N HOUKUTTELEVUUTTA järjestönä kehitetään ja järjestäytymisaste pidetään korkeana. OAJ:n jäsenpalveluja ja -viestintää sekä jäsenetuja parannetaan ja tehdään edunvalvontaa näkyväksi entistä tehokkaammin. Jäsenhankintaa ja jäsensuhteen hallintaa vahvistetaan erityisesti niissä ryhmissä, joissa järjestäytymisaste on muita ryhmiä alhaisempi tai joissa järjestäytymisaste laskee. Vahva yhteysopettajajärjestelmä tukee OAJ:n korkeaa järjestäytymisastetta. Tavoitteena on luoda koko opetushenkilöstön kattava tarkoituksenmukainen ja toimiva yhteysopettajajärjestelmä. Sekä Opettajaksi Opiskelevien Liiton SOO- Lin että Opetusalan Seniorijärjestö OSJ:n kanssa tehdään jäsenyyteen ja järjestäytymiseen liittyvää yhteistyötä. Yhteistyötä pedagogisten opettajajärjestöjen kanssa tiivistetään. OAJ:n vahvan toiminnan edellytyksenä ovat paikallis-, alue- ja valtakunnallisen tason osaavat aktiivitoimijat. Luottamustoimisten aktiivien toimintaedellytyksiä parannetaan ja jaksamista tuetaan. Erityisesti uusien toimijoiden rekrytoimiseen ja varahenkilöjärjestelmän vahvistamiseen kiinnitetään huomiota. OAJ:n koulutusten tavoitteena on antaa erityisesti aktiivitoimijoille hyvät edellytykset toimia luottamustehtävässään menestyksellisesti. Koulutustoiminta tukee ja vahvistaa järjestön edunvalvontaa ja järjestötoimintaa kaikilla tasoilla. Viestimällä OAJ:n tavoitteista ja toiminnasta vaikutetaan siihen, että eri opettajaryhmien edustajat kokevat järjestön omakseen. 3.4 Kansainvälistä vaikuttamista OAJ:N KANSAINVÄLINEN toiminta perustuu järjestön hyväksymään erilliseen kansainvälisen toiminnan strategiaan ja visioon. OAJ on aktiivinen ja vahva toimija pohjoismaisen NLS:n, Eurooppatason ETUCE:n sekä opettajien maailmanjärjestö EI:n toiminnassa. OAJ vaikuttaa kansainväliseen opetuksen ja kasvatuksen kenttään myös kahdenvälisen yhteistyön ja verkostojen kautta. OAJ vaikuttaa EU-asioiden sekä muiden kansainvälisten asioiden hoitoon osallistumalla keskusjärjestö Akavan ja Suomen julkisen alan ammattiliittojen EU-yhdistys FIPSU:n kansainväliseen toimintaan. OAJ tekee yhteistyötä myös monen eri viranomaistahon sekä kansalaisjärjestön kanssa opetus- ja kasvatusalan kansainvälisissä asioissa. Monipuolisella solidaarisuustyöllä OAJ puolestaan tukee heikoimpien ja köyhimpien maiden opettajajärjestöjen toimintaa yhteistyössä mm. ulkoasiainministeriön kanssa. 3.5 Vahva talous JOTTA OAJ on varteenotettava ja uskottava ammattijärjestö myös neuvotteluosapuolena, edellytetään järjestön talouden olevan tasapainossa ja tukirahaston olevan riittävän suuri mahdollista työtaistelua varten. Järjestön talouden tasapaino säilyy, kun varsinaisen toiminnan menot pystytään kattamaan vuosittaisilla jäsenmaksutuloilla. Talousarviossa varaudutaan odottamattomiin yllätyksiin erityisesti jäsenmaksutuloissa ja menojen kasvua hallitaan tiukasti tulojen kehitystä seuraten. OAJ:n tavoitteena on säilyttää jäsenmaksun nykyinen taso. Jäsenmaksurahoilla maksettavan työttömyyskassan jäsenmaksun osuus tuloista on noussut viime vuosina ja jatkuvaan nousuun on paineita. Jos julkisen sektorin talouden heikkeneminen tai jäsensuhteen hallinta epäonnistuu, niin että jäsenmäärä ja jäsenmaksutulot laskevat selvästi, järjestön toiminnan rahoitus on järjestettävä siten, että varoja on käytettävissä alueellisesti ja niillä organisaatiotasoilla, missä niitä edunvalvonnallisista syistä eniten tarvitaan

7 Tavoiteohjelmassa asetetaan OAJ:n tavoitteet neljäksi vuodeksi eteenpäin. Tavoiteohjelma perustuu voimassa olevaan OAJ:n strategiaan. Tavoiteohjelman pohjalta laaditaan järjestön toimintasuunnitelma, joka on voimassa kaksi vuotta kerrallaan. Opetusalan ammattijärjestö OAJ