Aikaisemman kantansa mukaisesti Suomi tukee komission tavoitteita vahvistaa eurooppalaisia arvoja nuorten keskuudessa.

Transkriptio

1 Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM NUOLI Astala Seija(OKM) JULKINEN Asia Nuoriso; Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle; Euroopan solidaarisuusjoukot Kokous Nuoriso- ja liikunta-asiat (EU32) U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio antoi tiedonannon Euroopan solidaarisuusjoukoista Neuvoston nuorisotyöryhmä aloittaa asian käsittelyn Komissio aikoo antaa solidaarisuusjoukkojen oikeusperustaa koskevan ehdotuksen keväällä Aikaisemman kantansa mukaisesti Suomi tukee komission tavoitteita vahvistaa eurooppalaisia arvoja nuorten keskuudessa. Aloitteen yhtenä tavoitteena on lisätä nuorten työllistyvyyttä. Suomi pitää tärkeänä, että nuorten työllisyyttä edistettäisiin ensisijaisesti jäsenvaltioiden vastuulle kuuluvilla toimilla, joita EU-tason toimilla voidaan täydentää. Vapaaehtoistoiminta ei saa haitata tai korvata mahdollista tai olemassa olevaa palkkatyötä. Suomi pitää tärkeänä, että uudet aloitteet toteutetaan EU:n nykyisen rahoituskehyksen puitteissa. Suomi painottaa uusien aloitteiden tuottamaa eurooppalaista lisäarvoa. On myös varmistettava, että aloitteet koordinoidaan hyvin eivätkä ne ole päällekkäisiä jo olemassa olevien välineiden kanssa. Suomi tukee komission ehdotusta, että solidaarisuusjoukkojen rahoitukseen käytettäisiin ensivaiheessa jo olemassa olevia rahoitusohjelmia ja resursseja. Suomi

2 2(11) painottaa ohjelmakomiteoiden roolia rahoitusta koskevassa päätöksenteossa. Kullakin rahoitusvälineellä tulee olla oma selkeä roolinsa kokonaisuudessa. Suomi pitää tärkeänä, että solidaarisuusjoukkoaloitetta kehitettäessä kunnioitetaan jäsenmaiden erilaisia vapaaehtoistoiminnan perinteitä ja periaatteita. Esimerkiksi rahoituksen ehdollistaminen järjestöjen valmiuteen käyttää joukkoja puuttuu liiaksi järjestöjen autonomiaan ja toiminnan järjestämiseen. Suomi painottaa joukkoihin osallistuvien nuorten oikeuksien turvaamisen ja velvollisuuksien määrittelyn tärkeyttä solidaarisuustoiminnan kaikissa vaiheissa. Solidaarisuusjoukoissa saatujen kokemusten yhdenmukainen arviointi ja tunnustaminen tulee valmistella huolella arvioinnin luotettavuuden ja uskottavuuden takaamiseksi. Tehtävä on haasteellinen ottaen huomioon tehtävien, organisaatioiden ja osallistuvien nuorten erilaisuus sekä jäsenmaiden järjestelmien moninaisuus. Suomi painottaa aloitteen asianmukaista valmistelua ja käsittelyä. Aloitteen kannalta tarpeettomana kiirehtimisenä voidaan pitää muun muassa sitä, että - solidaarisuusjoukkoihin osallistumisesta kiinnostuneet nuoret ovat voineet rekisteröityä hakijoiksi Euroopan nuorisoportaaliin jo ennen tiedonannon julkaisua ja poliittisen tason keskustelua aiheesta. - rahoitusohjelmiin liittyviä ehdotuksia ei ole käsitelty eikä hyväksytty asianomaisissa ohjelmakomiteoissa. Tämä koskee mm. Erasmus+ - ja Kansalaisten Eurooppa ohjelmia. - virallisia konsultaatioita jäsenmaiden kanssa ei ole järjestetty. Aloitteen onnistumisen kannalta on tärkeää, että se vastaa nuorten odotuksiin ja että sen vaikuttavuutta voidaan luotettavasti seurata. Pääasiallinen sisältö Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker esitti ajatuksen Euroopan solidaarisuusjoukkojen perustamisesta puheessaan unionin tilasta Euroopan

3 3(11) unioni on arvoyhteisö ja solidaarisuus eli yhteisvastuu on Euroopan unionin peruskivi. Solidaarisuusjoukot tarjoavat eurooppalaisille nuorille mahdollisuuden kehittää unionia edelleen. Tavoitteena on, että nuorta eurooppalaista olisi liittynyt solidaarisuusjoukkoihin vuoteen 2020 mennessä. Noin puolet eurooppalaisista nuorista on jäsenenä vähintään yhdessä organisaatiossa ja joka neljäs nuori on osallistunut järjestettyyn vapaaehtoistoimintaan, kuten hyväntekeväisyyteen, humanitaariseen tai kehitysapuun, ympäristönsuojeluun, koulutukseen tai urheiluun viimeisen vuoden aikana. Kuusi prosenttia nuorista on ollut ulkomailla vapaaehtoistyössä ja yli 40 % nuorista olisi valmis työskentelemään, opiskelemaan tai suorittamaan työharjoittelun jossakin toisessa EU-maassa. Vuonna 2015 EU:n solidaarisuustoiminnan alat työllistivät yli 40 miljoonaa ihmistä. EURESportaalin tilastojen mukaan noin työnhakijaa hakee solidaarisuustoimintaan liittyvää työtä ulkomailta. Esim. Eka Eures työpaikka hankkeeseen on rekisteröitynyt hakijaa, mutta sen kautta on pystytty sijoittamaan hakijaa. Komission mukaan kaikkiin sosiaali- ja väestöryhmiin kuuluvien nuorten osallistumista vapaaehtoistoimintaan voitaisiin lisätä. Nuorille tarjolla olevat solidaarisuustoiminnan vapaaehtois- ja ammatilliset tehtävät eivät riitä vastaamaan kysyntään. Vuonna 2014 hieman yli neljännes järjestettyyn vapaaehtoistoimintaan osallistuneista sai todistuksen tai diplomin osallistumisestaan. Solidaarisuusjoukkojen tavoite, periaatteet ja lisäarvo Joukkojen tavoitteena on edistää eurooppalaisen yhteiskunnan yhteenkuuluvuutta ja yhteisvastuullisuutta. Niiden tehtävänä on tukea kansallisia ja paikallisia viranomaisia ja muita tahoja, kansalaisjärjestöjä ja yrityksiä vastaamaan erilaisiin haasteisiin ja kriiseihin. Solidaarisuusjoukot tukevat myös nuoria, jotka osallistuvat niiden toimintaan. Joukkojen keskeisinä periaatteina ovat ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan edistäminen, merkityksellisen panoksen antaminen yhteiskunnalle, osallistuvien organisaatioiden sääntöjen ja käytäntöjen noudattaminen ja nuoren valinnanvapaus solidaarisuusjoukkoihin

4 liittymisessä. Kaikilla nuorilla taustaan, koulutukseen, ammattitaitoon tai vammaisuuteen katsomatta tulisi olla mahdollisuus osallistua joukkoihin. 4(11) Kunkin osallistuvan organisaation tai ammatilliseen toimintaan liittyvää työpaikka välittävän organisaation, myös julkisen työnvälityspalvelun, on sitouduttava noudattamaan perustamiskirjaa, jossa vahvistetaan kummankin osapuolen oikeudet ja velvollisuudet solidaarisuustoiminnan kaikissa vaiheissa. Perustamisasiakirjassa velvoitetaan osallistuvat organisaatiot huolehtimaan turvallisista asuin- ja työskentelyolosuhteista, nuorten koulutuksesta ja tuesta tehtävien hoitamisessa. Osallistuvien organisaatioiden tulee antaa palvelujakson päättyessä osallistujalle osallistumistodistus ja mahdollisuuksien mukaan myös todistus oppimistuloksista toiminnan aikana. Solidaarisuusjoukoissa on kaksi toisiaan täydentävää toimintalohkoa: vapaaehtoistyö ja ammatillinen toiminta. Solidaarisuusjoukoissa nuoret voivat osallistua monenlaiseen toimintaan, kuten koulutus, nuorisotyö, terveydenhuolto, rakentaminen ja kunnostus, pakolaisten vastaanotto, ympäristön- ja luonnonsuojelu sekä luonnonkatastrofien ehkäisy (ei kuitenkaan välitön katastrofeihin reagointi, joka edellyttää erityistaitoja ja koulutusta). Toiminta tapahtuu pääasiallisesti EU:n alueella tai ohjelmamaissa. Rekisteröityä voivat vuotiaat, palvelujakson voivat aloittaa 18 vuotta täyttäneet. Vapaaehtoistyön toimintalohko täydentää ja laajentaa nykyistä Erasmus+ - ohjelman eurooppalaista vapaaehtoispalvelua (EVS), johon 20 vuoden aikana on osallistunut noin nuorta. Kotimaassa tai ulkomailla toteutettavia vapaaehtoistoimintajaksoja (2-12 kk) rahoitetaan kulloinkin kyseessä olevan ohjelman oikeusperustan mukaisesti. Solidaarisuusjoukkoja rahoitetaan olemassa olevista ohjelmista (Life, Kansalaisten Eurooppa, AMIF, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, Euroopan aluekehitysrahasto sekä terveysalan toimintaohjelma). Joukkojen toiminta käynnistetään pääasiassa kansallisten Erasmus+ - toimistojen verkoston avulla.

5 5(11) Vapaaehtoistyöhön osallistuville korvataan yleensä majoitus-, ruokailu-, matka- ja vakuutuskulut ja maksetaan taskurahaa, kaikki EU:n rahoituksella. Ammatillinen toimintalohko tarjoaa mahdollisuuksia työpaikkaan, harjoittelupaikkaan tai oppisopimuspaikkaan. Toiminta käynnistetään vähitellen solmimalla uusia kumppanuuksia tai hyödyntämällä vapaaehtoispuolen kumppanuuksia viranomaisten, julkisten palvelujen (erityisesti työvoimapalvelut) sekä kansalais- ja muiden järjestöjen kanssa. Ammatillinen työharjoittelu kestää 2-12 kuukautta, ja se voidaan suorittaa kokopäiväisenä tai osa-aikaisena. Toiminta rahoitetaan aluksi EU:n työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta ohjelmasta sekä muista nykyisistä EU-ohjelmista, kuten turvapaikka-, maahanmuuttoja kotouttamisrahastosta ja Kansalaisten Eurooppa ohjelmasta. Toiminta täydentää kansallisten työvoimapalveluiden ja erityisesti EURESin työtä keskittyen kuitenkin solidaarisuusarvoihin. Osallistujaan sovelletaan kansallista lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia. Osallistujat vakuutetaan kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien kautta. EU maksaa oppisopimuskoulutukseen tai harjoitteluun osallistuville päivärahaa. Muita heikommassa asemassa olevat nuoret voisivat saada lisätukea. Osallistujat saavat vapaaehtoistyöjaksonsa tai ammatillisen toimintajaksonsa päätteeksi todistuksen. Lisäksi komissio edistää osallistujien hankkimien taitojen arviointia ja validointia. Lisäarvo Solidaarisuusjoukot täydentävät kansallisia järjestelmiä kansallisten ja EU-tason sidosryhmien kanssa ja vahvistavat niiden perustaa keskittämällä toiminnan rahoitusta ja rekrytointijärjestelmää. Komission mukaan keskitetty järjestelmä tarjoaa kaikille nuorille mahdollisuuden edistää solidaarisuusarvoja. Toimintaan osallistuvat organisaatiot (mikä tahansa julkis- tai yksityisoikeudellinen yhteisö, joka tarjoaa palvelupaikkoja kummalla tahansa lohkolla) voivat hyödyntää suurempaa työvoima- ja vapaaehtoisreserviä samalla kun näille organisaatioille tarjoutuu tilaisuus esitellä toimintansa sosiaalista vastuullisuutta.

6 Hankkeen ajoitus ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen keskeiset piirteet 6(11) Solidaarisuusjoukkojen toiminta käynnistyy vaiheittain. Tällä tiedonannolla käynnistyy ensimmäinen vaihe, jonka aikana nuoret voivat rekisteröityä hakijoiksi solidaarisuusjoukkoihin Euroopan nuorisoportaalin kautta. Myös koulutus ja online-tuki käynnistyvät ensimmäisessä vaiheessa. Ensivaiheessa hyödynnetään olemassa olevia rahoitusohjelmia ja resursseja kiinnostuneiden nuorten sijoittamiseksi hankkeisiin. Ohjelmien rahoituksella katetaan myös osallistumiskustannukset ja liitännäispalvelut. Aloitetta tuetaan alkuvaiheessa laajemmista AMIF-rahaston ja Kansalaisten Eurooppaohjelman osioista. Siksi alla esitettäviä määriä onkin pidettävä enimmäisosuuksina aloitteen kustannuksista: a) Koulutus-, nuoriso. ja urheiluohjelma Erasmus+/Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu (EVS) Rahoitus vuonna 2017 noin 58 milj. euroa. Erasmus+ -ohjelman vuoden 2017 työohjelma mahdollistaa vapaaehtoistyön toimintalohkon nykyisen rahoitusmallin. b) Työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva ohjelma (EaSI) Vuoden 2017 työohjelmassa käynnistetään solidaarisuusjoukkojen ammatilliseen toimintalohkoon liittyvä, valtioiden rajat ylittäviä palvelujaksoja koskeva kokeilu hyödyntäen Eka Eures työpaikka-hankkeen kokemuksia ja julkisten työvoimapalvelujen asiantuntemusta. Kokeilua tukemaan perustetaan kaikki EU-maat kattava välittäjäorganisaatioiden konsortio tukemaan työnantajille suunnattua tiedotusja suhdetoimintaa, auttamaan työantajia ja nuoria löytämään toisensa sekä antamaan koulutusta ja opastusta. Hankkeen kokonaisbudjetti on 14,2 milj. euroa. Hankkeet käynnistyisivät kesäkuussa c) Life-ohjelma Vuonna 2016 käynnistetään Natura 2000:n suojeluun liittyvää vapaaehtoistoimintaa koskeva kahden miljoonan euron kohdennettu ehdotuspyyntö, jolla edistetään palvelua kotimaassa. Vuonna 2017 eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun ympäristötoimintaa vahvistetaan Life-ohjelman ja Erasmus+-ohjelman yhteisellä tuella siten, että ympäristö- ja ilmastotoimiin osallistuvia nuoria voidaan sijoittaa myös toiseen EUmaahan. Toinen ehdotuspyyntö käynnistetään huhtikuussa Lisäksi tarkastellaan

7 7(11) mahdollisuuksia tukea Life-ohjelmasta Euroopan solidaarisuusjoukkojen ammatillista toimintalohkoa. d) Kansalaisten Eurooppa ohjelma Ohjelmassa kannustetaan elokuusta 2017 alkaen käynnistettävien hankkeiden järjestäjiä ottamaan hankkeisiinsa mukaan solidaarisuusjoukkoihin rekisteröityneitä nuoria. Vuodesta 2018 käynnistettäviä hankkeita varten julkaistaan uusia toiminta-avustuksia koskeva ehdotuspyyntö, johon lisätään ehto, jonka mukaan tuensaajaorganisaatioiden on käytettävä solidaarisuusjoukkojen jäseniä. Keskeinen osio on Kansalaisyhteiskunnan hankkeet, joiden kokonaisbudjetti on enintään 3,5 miljoonaa euroa. e) Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto Vuonna 2016 rahastosta on käytettävissä 9,5 miljoonaa euroa kolmansien maiden kotoutumista edistäville hankkeille. Asiaa koskevassa ehdotuspyynnössä suositetaan Euroopan solidaarisuusjoukkojen jäsenten mukaan ottamista. Hankkeet voitaisiin käynnistää vuoden 2017 puolivälissä. Vuonna 2017 julkaistavassa toisessa kolmansien maiden kansalaisten kotoutumista edistävän ehdotuspyynnön painopisteissä viitataan solidaarisuusjoukkoihin. Hankkeet voitaisiin käynnistää vuoden 2017 lopussa. f) Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) EAKR:n varoista kohdennetaan 2017 alkaen miljoona euroa operatiiviseen tekniseen tukeen vuotiaille nuorille 2-6 kuukautta kestävään rajat ylittävään valtioiden tai alueiden väliseen Interreg-ohjelmaan osallistumiseen, joka täydentää solidaarisuusjoukkojen vapaaehtoistyön toimintalohkoa. g) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) Rahastosta tuetaan hankkeita, joiden maatalousosaan tai maaseudun kehittämisosaan osallistuu solidaarisuusjoukkojen jäseniä. Hankkeisiin kohdennetaan 1,3 milj. euroa vuoden 2016 talousarviosta ja enintään 0,5 milj. euroa vuoden 2017 talousarviosta. Tuki täydentää erityisesti sitä osaa solidaarisuusjoukkojen vapaaehtoistoiminnasta, joka koskee Life-ohjelmasta edistettävää luonnonsuojelutoimintaa.

8 8(11) h) Terveysalan toimintaohjelma Toiminta-avustusten saajia kannustetaan v hyödyntämään Euroopan solidaarisuusjoukkoja. Nämä kansalaisjärjestöt saavat käyttöönsä arviolta euroa käytettäväksi solidaarisuusjoukkojen jäsenten saamiseksi alan toimiin mukaan. Solidaarisuusjoukkojen toinen toteutusvaihe vuoteen 2020 keskittyy toiminnan vakiinnuttamiseen. Ammatillisen toimintalohkon rahoituksessa otetaan huomioon myös nuorisotyöllisyysaloitteen tarjoamat mahdollisuudet. Solidaarisuusjoukkojen omaa oikeusperustaa koskeva ehdotus annetaan keväällä Rahoitusta voidaan tarvittaessa lisätä mukauttamalla nykyistä rahoituskehystä. Komissio seuraa tiiviisti solidaarisuusjoukkojen käynnistymistä, palvelujaksojen määrää ja aloja. Euroopan parlamentin, neuvoston ja jäsenvaltioiden keskeisenä roolina on solidaarisuusjoukkojen tukeminen korkeimmalla tasolla, kansallisten tahojen kannustaminen edistämään solidaarisuusjoukkoja tukevia hankkeita ja mahdollisuus rahoittaa joukkoja myös yhteisesti hallinnoitavista ohjelmista, yhteistyö Euroopan komission kanssa solidaarisuusjoukkojen taustalla olevien yhteisten arvojen edistämiseksi ja tuki Euroopan solidaarisuusjoukkojen jatkokehittämiselle. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kts. yllä mainitut ohjelmat ja rahoitusvälineet: (a) SEUT 165, 166(4) artikla; (b) SEUT 149, 153(2a), 175(3) artikla; (c) SEUT 192 artikla; (d) SEUT 352 artikla; (e) SEUT 78(2), 79(2 ja 4) artikla; (f) SEUT artikla; (g) SEUT 43(2) artikla; (h) SEUT 165(4), 166(4) artikla

9 Käsittely Euroopan parlamentissa 9(11) Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Asian valiokuntakäsittelyistä ei ole toistaiseksi tietoa. Jaosto EU-32 (nuoriso ja urheilu) Jaosto EU-30 (koulutus), kirjallinen menettely Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset - Tiedonannolla ei sinänsä ole taloudellisia vaikutuksia. Tiedonannon mukaan ensivaiheessa hyödynnetään olemassa olevia rahoitusohjelmia ja resursseja Euroopan solidaarisuusjoukkoihin osallistuvien nuorten sijoittamisen helpottamiseksi. Yhteenveto rahoitusmahdollisuuksista on esitetty jaksossa pääasiallinen sisältö. Tiedonannon mukaan Euroopan solidaarisuusjoukkojen toiminta olisi rahoitettava kokonaan sen omaan oikeusperustaan perustuvasta omasta budjettikohdasta. Komission tarkoituksena on antaa oikeusperustaa koskeva ehdotus keväällä Rahoitusta voidaan tarvittaessa lisätä mukauttamalla EU:n nykyistä rahoituskehystä. Tätä varten tarvittavista järjestelyistä huolehtii komissio. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät - Asiakirjat COM(2016)942 final 15421/16 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Astala Seija, OKM, seija.astala@minedu.fi Korhonen Ville, VNK, ville.korhonen@vnk.fi Lindroos Claus-Jerker, UM, ClausJerker.Lindroos@formin.fi Parko Veera, SM, veera.parko@formin.fi Polvinen Minna, OKM, minna.polvinen@minedu.fi Savolainen Janne, TEM, janne.savolainen@tem.fi Sulander Heidi, OKM, heidi.sulander@minedu.fi EUTORI-tunnus

10 EU/2016/ (11) Liitteet Viite

11 11(11) Asiasanat jaosto koulutus (EU 30), jaosto nuoriso- ja liikunta-asiat (EU 32), jaosto työllisyys (EU 29) Hoitaa OKM, SM, TEM Tiedoksi ALR, EUE, STM, VM, VNK