Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM NUOLI Astala Seija(OKM) JULKINEN. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Transkriptio

1 Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM NUOLI Astala Seija(OKM) JULKINEN Asia Nuoriso; Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Investointi Euroopan nuorisoon Kokous Nuoriso- ja liikunta-asiat (EU32) U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio julkaisi tiedonannon Neuvoston nuorisotyöryhmä aloittaa asian käsittelyn Koulutus-, kulttuuri-, nuoriso- ja urheiluneuvosto hyväksynee asiaa koskevat päätelmät Suomi tukee eurooppalaisen ohjausjakson kehittämistä ja pitää komission 2017 kasvuselvityksen painopisteitä oikeansuuntaisina. Suomi tukee kolmea komission ehdottamaa toimintalinjaa nuorten tukemiseksi. Toimintalinjat vastaavat EU:n nuorisostrategian ( ) yleisiä tavoitteita. Suomi painottaa koulutuksen merkitystä nuorten työllistymisen varmistamiseksi. Suomi tukee komission tavoitteita edistää koulutuksen keskeyttäneiden ja koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten pääsyä nuorisotakuun sekä asianmukaisen tuen piiriin mm. nuorisotyön keinoin. Näitä tavoitteita tuetaan pitkäjänteisesti integroimalla nuorisotakuun julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyön toimintamalli tiiviisti osaksi eri viranomaisten perustoimintaa ja palveluja. Suomi näkee tärkeäksi parantaa julkisten työvoimapalveluiden valmiuksia vastata nuorisotakuun tavoitteisiin. Valmiuksien parantamiseksi on tärkeä kehittää ohjauspalveluita ja sektorit ylittäviä yhteistyömalleja erityisesti koulutuksen ja työvoiman ulkopuolella olevien nuorten tuloksekkaammaksi palvelemiseksi.

2 2(9) Suomi pitää tärkeänä, että nuoret saavat laadukkaita tarjouksia nuorisotakuun puitteissa ja että nuoret voivat sitoutua yhdessä työvoimaviranomaisten kanssa tehtyihin suunnitelmiin. Tarjousten antamisen ohella on kiinnitettävä huomiota tarjousten vaikuttavuuteen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Suomi pitää tärkeänä, että nuorisotyöllisyysaloitteen resurssien mahdollinen lisääminen toteutetaan nykyisen rahoituskehyksen puitteissa ottaen huomioon rahoituskehyksen väliarvioinnista aiheutuvat mahdolliset tarkistukset. Koulutuksen osalta tiedonannossa viitataan useisiin jo olemassa oleviin aloitteisiin, joita komissio on esitellyt sekä uudessa osaamisohjelmassa Euroopalle että nuorisopaketin muissa tiedonannoissa. On hyvä, että koulutusta koskevat aloitteet nousevat esille myös tässä tiedonannossa. Suomi pitää tärkeänä, että oppisopimuskoulutusta kehitetään ja odottaa, että komissio esittää selkeät ehdotukset kehittämistoimenpiteiksi. Asian käsittelyssä on tarpeen varmistaa, että jäsenmaiden kansalliset erityispiirteet otetaan huomioon, esimerkiksi Suomessa koulutuksen järjestäjien rooli. EU-tason toimenpiteiden tulee myös tukea oppisopimuskoulutuksen houkuttelevuutta sekä kysynnän että tarjonnan näkökulmat huomioiden. Oppisopimuskoulutuksen lisäämisen ohella Suomi korostaa opiskelijoiden läheisempää linkittymistä työelämään ja työssä oppimiseen ammatillisen koulutuksen kautta. Suomi pitää tärkeänä, että Erasmus+ -ohjelman ( ) resurssien mahdollinen lisääminen toteutetaan nykyisen rahoituskehyksen puitteissa ottaen huomioon rahoituskehyksen väliarvioinnista aiheutuvat mahdolliset tarkistukset. Suomi pitää myös tärkeänä, että Erasmus+ -ohjelman budjetin lisäys suunnattaisiin ensisijaisesti ohjelman väliarvioinnissa menestyksellisiksi osoittautuvien toimien vahvistamiseen sekä tarvittaessa hankkeisiin, joilla voidaan vastata myös ennakoimattomiin yhteisiin eurooppalaisiin haasteisiin. Rahoitettujen toimien on tähdättävä eurooppalaisen lisäarvon syntymiseen ja vaikuttavuuteen. Euroopan solidaarisuusjoukkojen osalta Suomi tukee komission tavoitteita vahvistaa eurooppalaisia arvoja nuorten keskuudessa. Uusien aloitteiden osalta Suomi painottaa joustavuutta, päällekkäisyyksien välttämistä ja aloitteiden tuottamaa eurooppalaista lisäarvoa. Mahdolliset aloitteet tulee voida toteuttaa nykyisen EU:n rahoituskehyksen puitteissa (OKM:n perusmuistio Euroopan solidaarisuusjoukoista OKM ) Suomi tukee komission aloitetta käynnistää seuraavan nuorisostrategian valmistelu ja sitä tukevat sidosryhmien kuulemiset vuonna Uuden strategian valmistelussa tulisi hyödyntää EU:n nuorisoraporttia 2018 varten tuotettavaa tietoa ja muita

3 tietolähteitä. Suomi tukee jäsennellyn vuoropuhelun käytäntöjen uudistamista ja painottaa sekä jäsenmaiden että nuorisojärjestöjen aktiivista osallistumista uusien kuulemisvälineiden valmisteluun. 3(9) Komission aikeesta tukea koulutushankkeisiin osallistuvien nuorten multimodaalista liikkuvuutta tarvitaan lisätietoja. Pääasiallinen sisältö Investoiminen nuoriin on perusta oikeudenmukaiselle, avoimelle ja demokraattiselle yhteiskunnalle, sosiaaliselle liikkuvuudelle ja osallisuudelle sekä kestävälle kasvulle ja työllisyydelle. Investoimisella on kiire, vaikka nuorisotyöttömyys onkin vähentynyt, koulunkäynnin keskeyttäneiden osuus pienentynyt ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (32-34-vuotiaat) on kasvanut viime vuosina. Talouskriisi on koetellut erityisesti nuoria ja nuorisotyöttömyysaste on edelleen kaksinkertainen verrattuna kokonaistyöttömyysasteeseen. Kaikkiaan 6,6 miljoonaa nuorta on työelämän ja koulutuksen ulkopuolella. Laadukas koulutus ei toteudu kaikkien kohdalla. Nuorista 11 prosenttia on jättänyt koulunsa kesken ja noin 60 % koulunkäynnin keskeyttäneistä on työttömänä tai työvoiman ulkopuolella. Muita suurempi riski on maahanmuuttajataustaisilla nuorilla. Viimeisempien PISA-tulosten valossa on tarvetta tarkistaa koulutusjärjestelmien suorituskykyä. Nuorista yli puolet kokee, että heillä ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa taloudelliseen, sosiaaliseen ja demokraattiseen elämään. Nuorten työmarkkinatilanteen korjaamisessa on kyse myös sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja Euroopan yhteiskunta- ja talousmallin uskottavuudesta. Tiedonanto on komission vastaus Bratislavan etenemissuunnitelmaan, jonka mukaan nuorille on tarjottava parempia mahdollisuuksia lisäämällä EU:n tukea jäsenvaltioille nuorisotyöttömyyden torjunnassa sekä nuorille suunnattujen ohjelmien tehostamisessa. Tiedonanto on osa laajempaa toimenpidepakettia. Komissio käynnistää paketin osana Euroopan solidaarisuusjoukot ja esittää tiedonannon koulutuksen parantamisesta ja nykyaikaistamisesta. EU:n toimet nuorten hyväksi

4 4(9) Päävastuu politiikoista ja toimista nuorten hyväksi on jäsenvaltioilla. Jäsenvaltioilla on päävastuu työllisyys-, koulutus- ja nuorisopolitiikasta. Jäsenvaltioiden vastuu ulottuu myös tuen hankkimiseen EU:n toiminnalle. Nuorisotyöttömyyden torjunta pysyy EU:n kärkitavoitteena. Talouspolitiikan EUohjauksen yhteydessä EU tarjoaa jäsenvaltioille politiikkoja koskevia neuvoja ja ohjeita sellaisia rakenneuudistuksia varten, joilla helpotetaan nuorten integroitumista työelämään. Vuoden 2016 ohjausjaksossa keskityttiin erityisesti aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan, koulunkäynnin keskeyttämiseen, heikossa asemassa olevien koulutusmahdollisuuksien parantamiseen, koulutuksen ja työmarkkinoiden tarpeiden kohtaamiseen, työssä oppimiseen ja harjoittelumahdollisuuksiin sekä kohdennettuun tukeen työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille. Nuorisotakuun käyttöönotto on viime vuosina parantanut tilannetta. Vuonna 2015 perustettiin erillinen nuorisotyöllisyysaloite tukemaan nuorisotakuun toteutusta niillä Euroopan alueilla, joilla nuorisotyöllisyys on suurinta. Nuorisotyöllisyysaloitteesta saatujen tulosten perusteella komissio ehdotti, että aloitteen rahoitusta lisätään ja jatketaan vuoteen 2020 asti. Investointi osaamiseen, pätevyyteen ja työmarkkinoille integroitumiseen: Komissio painottaa osaamiseen ja pätevyyteen investoimista, jotta voidaan helpottaa siirtymistä työelämään, ehkäistä nuorisotyöttömyyttä ja ylläpitää innovointia, kilpailukykyä ja sosiaalista oikeuden mukaisuutta. Opetuksen parantaminen on keskeinen tekijä sekä laadun että tehokkuuden parantamisessa. Hyvin kehittyneet ammattikoulutus- ja oppisopimusjärjestelmät helpottavat nuorten siirtymistä työmarkkinoille ja ovat yksi tehokkaimmista tavoista hillitä nuorisotyöttömyyttä tai ehkäistä sitä. Komissio on tukenut työmarkkinaosapuolten aktiivista osallistumista ammattikoulutuksen tarjonnan laadun parantamiseen ja edistänyt kumppanuuksien kehittämistä oppilaitosten ja liike-elämän välillä. Komissio tukee jäsenvaltioita myös koulutusjärjestelmien parantamisessa tarjoamalla tutkimustietoa ja edistämällä keskinäistä oppimista yhteisten prioriteettien pohjalta. Rajat ylittäviä mahdollisuuksia ja lisää nuorten osallistumista: EU:n koulutus-, nuorisoja urheiluohjelman Erasmus+ kokonaisbudjetti ohjelmakaudelle on 14,8 miljardia euroa ja sen odotetaan tarjoavan tukea yli 4 miljoonalle nuorelle. Tutkimukset ovat osoittaneet liikkuvuusohjelmien myönteisen vaikutuksen nuorten työllistymiseen ja yrittäjähenkisyyteen.

5 Komissio painottaa aktiivisen kansalaisuuden merkitystä. EU:n nuorisostrategiaan kuuluu jäsennelty vuoropuhelu, johon on osallistunut nuorta. 5(9) Komissio korostaa tarvetta panostaa nuoriin ja tarvetta edistyä seuraavilla kolmella toimintalinjalla: 1. Paremmat työllistymismahdollisuudet 2. Paremmat mahdollisuudet koulutuksen avulla 3. Paremmat mahdollisuudet solidaarisuuteen, oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen ja osallistumiseen Paremmat työllistymismahdollisuudet Komissio on korostanut hiljattain annetussa, vuoden 2017 EU-ohjausjakson käynnistävässä vuotuisessa kasvuselvityksessä tarvetta investoida ensisijaisesti inhimilliseen pääomaan, eli nuorten työllistettävyyteen ja heidän taitoihinsa ja koulutukseensa panostamiseen. Kaikkien jäsenvaltioiden olisi huolehdittava nuorisotakuun täysimääräisestä ja kestävästä täytäntöönpanosta. Komissio painottaa kestävää poliittista sitoutumista nuorisotakuuseen ja sille annettavaan taloudelliseen tukeen. Jäsenvaltioiden keskeisenä painopisteenä on varmistaa, että vähän koulutetut nuoret saavat asianmukaista tukea mm. helpommalla pääsyllä nuorisotakuun piiriin ja tehostamalla nuorisotyötä niiden nuorten kanssa, jotka eivät ole koulutuksessa ja työelämässä tai rekisteröityneet julkisten työvoimapalvelujen asiakkaiksi. Nuorisotakuun toteuttaminen edellyttää myös yhteistyön tehostamista julkisten laitosten välillä ja sidosryhmien kanssa sekä etenkin julkisten työvoimapalvelujen valmiuksien parantamista. Komissio esittää, että käyttöön otettaisiin parempia mekanismeja sen varmistamiseksi, että nuoret saavat laadukkaita tarjouksia. Tarjouksia koskevia laatuvaatimuksia tulisi vahvistaa. Oppisopimuspaikkojen tarjontaa nuorisotakuun puitteissa olisi lisättävä. Komissio on ehdottanut monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin yhteydessä, että nuorisotyöllisyysaloitteen täytäntöönpanoa varten käytettävissä olevia resursseja olisi lisättävä täydentämällä aloitteen toimeenpanoon varattuja määrärahoja miljardilla eurolla vuosina Toinen miljardin euron määräraha saadaan Euroopan

6 sosiaalirahastosta. Lisärahoitus mahdollistaisi nuorisotyöllisyysaloitteen tuen noin miljoonalle nuorelle lisää. 6(9) Paremmat mahdollisuudet koulutuksen avulla Komissio aikoo esittää vuonna 2017 toimia koulun ja korkea-asteen koulutuksen uudistamiseksi, ml. korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamissuunnitelma, tutkinnon suorittaneiden jatkosijoittautumisen kartoittamista koskeva aloite, koulujen ja opettajien kehittämistä koskeva tukisuunnitelma ja elinikäisen oppimisen avaintaidoista annetun suosituksen tarkistus, sekä uusia tukitoimia koulutuksen digitalisaatiokehitykselle ja digitaalitaitojen ja osaamisen hankinnan helpottamiseksi. Lisäksi komissio aikoo ehdottaa oppisopimuskoulutuksen laatupuitteita, joissa määritellään keskeiset periaatteet oppisopimuskoulutuksen suunnittelua ja toteutusta varten kaikilla tasoilla. Laatupuitteista on tarkoitus tehdä joustavat, jotta ne soveltuvat jäsenmaiden erilaisiin järjestelmiin. Laatupuitteet voisivat tukea EU:n eri ohjelmista tuetun oppisopimuskoulutuksen laatua (nuorisotakuu, nuorisotyöllisyysaloite, Euroopan Solidaarisuusjoukot, Erasmus+ ja Euroopan sosiaalirahasto). Vuonna 2017 komissio aikoo perustaa kysyntään perustuvan oppisopimuskoulutuksen tukipalvelun hyödyntäen julkisten työvoimapalvelujen vertailuoppimismallia (benchlearning model) ja tukea jäsenmaita oppisopimusjärjestelmien käyttöönotossa tai uudistamisessa. Tukipalvelulla tuetaan oppisopimuskoulutukseen liittyvää tiedon jakamista, yhteistyötä ja vertaisoppimista. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että saataisiin aikaan käytännön toimia. Euroopan parlamentti on kehottanut lisäämään oppisopimuskoulutettavien liikkuvuuden laatua ja houkuttelevuutta. Komissio aikoo ehdottaa, että Erasmus+-ohjelmaan lisättäisiin erillinen pitkäkestoinen (6-12 kuukautta) kestävä liikkuvuustoimenpide ErasmusPro, jolla tuettaisiin työharjoittelua ulkomailla. Paremmat mahdollisuudet solidaarisuuteen, oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen ja osallistumiseen Komissio on ehdottanut monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin yhteydessä 200 miljoonan euron lisäystä Erasmus+ -ohjelman määrärahoihin ohjelmakauden loppuun vuoteen 2020 mennessä. Komissio on perustamassa Euroopan solidaarisuusjoukkoja, jotka tarjoavat nuorille mahdollisuuden tehdä solidaarisuustyötä ja hankkia samalla kokemusta. Toiminnan

7 avulla voidaan tukea laaja-alaisesti eri puolilla Eurooppaa olevia järjestöjä, jotka tarjoavat nuorille mahdollisuuksia osoittaa solidaarisuuttaan. 7(9) Nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen lisäämiseksi komissio aikoo valmistella EU:n nuorisostrategian tarkistusta vuodesta 2018 eteenpäin. Vuonna 2017 on tarkoitus toteuttaa nuorten ja sidosryhmien kuulemiset. Komissio aikoo kehittää välineitä nuorten kanssa käytävän vuoropuhelun tehostamiseksi (esim. One Million aloite, Uusi narratiivi Euroopasta hanke ja jäsennelty vuoropuhelu). Komissio korostaa nuorten liikkuvuuden merkitystä eurooppalaisen tietoisuuden ja identiteetin rakentamisessa. Komissio aikoo tukea koulutushankkeisiin osallistuvien nuorten multimodaalista liikkuvuutta. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 165 ja 149 art. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Tiedonannon käsittelystä Euroopan parlamentissa ei ole vielä tietoa. Jaosto EU-32 (nuoriso ja liikunta) Jaosto EU-30 (koulutus), kirjallinen menettely, Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset - Tiedonannolla ei sinänsä ole taloudellisia vaikutuksia. Tiedonannossa tuodaan esille kaksi lisärahoitusehdotusta, jotka komissio on tehnyt monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin yhteydessä. Komissio antoi tiedonannon EU:n vuosia koskevan monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinniksi. Siinä komissio ehdotti lisärahoitusta (sitoumuksina) työllisyyttä ja kasvua koskeviin toimiin sekä muuttoliikkeeseen ja maahanmuuton juurisyihin yhteensä noin 6,3 mrd. euroa. Lisärahoituksesta kohdennettaisiin 0,2 mrd. euroa Erasmus +-ohjelmaan ja 1 mrd. euroa nuorisotyöllisyysaloitteeseen. Väliarvioinnista on toimitettu eduskunnalle valtioneuvoston selvitys (E 91/2016 vp) jatkokirjeineen (EJ 19/2016 vp).

8 8(9) Yleisten asian neuvoston kokouksessa on käsitelty rahoituskehyksen väliarviointiin liittyvää ratkaisuehdotusta mm. lisätä nuorisotyöttömyysaloitteeseen 1,2 mrd. euroa jaettuna neljälle vuodelle sekä Erasmus+ -ohjelmaan 0,100 mrd. euroa. Neuvosto ei voinut hyväksyä ratkaisua, koska Italia ei voinut nostaa varaumaansa. Vuoden 2017 EU:n talousarvion käsittelyn yhteydessä Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat yhteisen lausuman nuorisotyöllisyysaloitteesta. Sen mukaan neuvosto ja parlamentti pyytävät komissiota esittämään vuonna 2017 lisätalousarvion, jotta nuorisotyöllisyysaloitteelle voidaan varata sitoumusten kokonaisliikkumavaralla rahoitettavat 500 milj. euroa. Tämä määrä on osa nuorisotyöllisyysaloitteen määrärahojen monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin yhteydessä tehtävää ja vuoteen 2020 ulottuvaa yleistä korotusta. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - COM(2016) 940 final 15420/16 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot OKM/Astala Seija, seija.astala@minedu.fi OKM/Hilpinen Merja, merja.hilpinen@minedu.fi VNK/Korhonen Ville, ville.korhonen@vnk.fi OKM/Polvinen Minna, minna.polvinen@minedu.fi TEM/Savolainen Janne, janne.savolainen@tem.fi EUTORI-tunnus EU/2016/1772 Liitteet Viite

9 9(9) Asiasanat jaosto koulutus (EU 30), jaosto nuoriso- ja liikunta-asiat (EU 32), jaosto työllisyys (EU 29) Hoitaa OKM, SM, TEM Tiedoksi ALR, EUE, STM, VM, VNK