Oppimisen ja tekemisen talo 2020 työpaja, Open space työpajan koonti

Transkriptio

1 Oppimisen ja tekemisen talo 2020 työpaja, Open space työpajan koonti TEEMAKYSYMYS 1 MITEN DIGIPINNAT JA SOVELLUKSET AUTTAVAT ITSENÄISTÄ OPPIJAA TULEVAISUUDEN KIRJASTOSSA? Osaamistaulu Skills & Wills (mitä osaan/mitä tarvitsen) Miten tehdä ihmisten osaaminen ja intohimo näkyväksi ja miten autetaan halukkaita löytämään samoin ajattelevia? Idealla: Minä tarvitsen/ mitä tarvitaan, Minä voin antaa osaamisen/kokemuksen, Minulla on 1 asennetta, 2 verkostot Kerätään yhteistyöstä kiinnostuneiden free lancereiden yms. tietokanta, johon voi omalla kortillaan kertoa, kuka on, mitä osaa ja toisaalta mitä osaamista tarvitsee. Hankitaan ohjelma, johon tulija voi ilmoittautua (tai olla ilmoittautumatta) jollain id-tunnisteella: olen paikalla, voi ottaa yhteyttä (pitää olla joku mobiililaitteen seurantajärjestelmä myös henkilön löytämiseksi varsinkin keskustakirjastossa). Keskustakirjastossa tämä osaamisilmoitustaulu laajennetaan myös henkilökunnan jäseniin. Testataan jo ennen Keskustakirjaston aikaa esim. Kohtaamispaikalla. TEEMAKYSYMYS 2 MITÄ KIRJASTO VOISI TEHDÄ ROMAHTANEIDEN OPPIMISTULOSTEN NOSTAMISEKSI? Keskustelu rönsyili, ja ajautui usein kouluproblematiikkaan. Kolme asiaa nousi kuitenkin keskeisesti esiin eli lukemiseen innostamisen muodot, oppimisen tukeminen ja mediataitojen hyödyntäminen oppimisessa. Kirjaston toivottiin houkuttelevan lapsia ja nuoria lukemaan esim. pelien, elämyksellisyyden ja tarinallisuuden avulla. Lukemisesta pitäisi saada kokemus, että se on kivaa.

2 Oppimista kirjasto voisi tukea osoittamalla oppimisen merkityksellisyys. Kirjastossa kokonaisuuksien esiin tuominen sekä oppimaan oppimisen ja ajattelun taitojen tukeminen olisi mahdollista monipuolisen aineiston ja digitaalisuuden avulla. Vapaaehtoisia tai vertaisia voitaisiin käyttää esim. kerhotoiminnassa ja eri ammattien edustajia havainnollistamaan, mihin matematiikkaa käytetään (insinöörit, arkkitehdit ym.) Kirjasto voisi tukea myös opettajia erilaisissa digioppimisen ratkaisuissa ja eri medioiden rinnakkaiskäytössä oppimisen tukena. Kommentteja ranskalaisilla viivoilla : Aikuisten Pisaa vastaava tutkimustuloksissa (PIAAC) Suomi on edelleen toisella sijalla Japanin jälkeen Kirjasto on yksi lasten vapaa-ajan viettopaikka kirjaston tulisi saada lapset innostumaan lukemisesta vapaa-ajalla, houkutella lukemaan Kirjastoa on vaikea käyttää (monimutkainen luokitus, pitkät hyllyrivit), pitäisi tehdä helpommaksi, jotta lapset ja nuoret saisivat onnistumisen kokemuksia eikä käytön vaikeus estäisi mahdollista lukuintoa Nuoret voisivat kokeilla hankesuunnittelua opastettuna kirjastoissa: pienten projektien suunnittelua, jossa joudutaan laskemaan kustannuksia ja rahoitusta = mielekästä matematiikan oppimista Nuorilta puuttuvat perustietotekniset taidot kuten tekstinkäsittelyn ja taulukkolaskennan taidot: kirjasto tukemaan näissä (myös opettajia!) TEEMAKYSYMYS 3 KESKUSTAKIRJASTO OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ VAHVUUDET JA HEIKKOUDET? Onko kirjastolla tarvetta/syytä profiloida oppimisympäristön käyttäjäryhmiä (lapset, nuoret, ikäihmiset jne.) vai onko kaikki tilat käytössä kaikille kaikkina aikoina? Vaarana myös yliprofiloituminen, kirjasto on kuitenkin yhteinen tila. Kirjasto on hyvä tila epämuodolliseen ja satunnaisoppimiseen. Oppimiseen (niin kuin tapahtumiinkin) voi osallistua vaivihkaa, ei tarvitse jännittää, jos ei osaakaan tai ei kiinnosta, voi poistua helposti paikalta. Nuorille ei tarvita omia oppimistiloja, nuoret käyttävät eri tiloja eri tavoin ja ottavat joka tapauksessa oman tilan sieltä missä mistä miellyttää.

3 Yhteistyön on oltava systemaattista opetus- ja sivistystoimen kanssa sekä työväenopiston kanssa. Kirjastolla oppimisympäristönä on eri tulokulmat kuin oppilaitoksilla. Kirjastossa voi oppia omaan tahtiinsa. Kirjaston tulee opettaa kansalaisuuteen kasvamista. Mikä on kirjaston tämän päivän sivistystehtävä? Kirjaston tulee tarjota yhä enemmän asiantuntijapalveluita, vrt. lakimiesneuvonta, terveysneuvonta ym. asiantuntijaopastus. Tilojen hierarkia on tärkeä ja tilojen käyttöä ja käytön muutosta on seurattava tarkasti ja reagoitava siihen (Kaisan kokemuksia). TEEMAKYSYMYS 4 NÄKÖKULMIA: KIRJASTO MEDIATAITOJEN TUKIJANA? Keskustelu käynnistyi pohdinnoilla monilukutaidosta, joka on merkitty keskeiseksi tavoitteeksi tulevassa perusopetuksen opetussuunnitelmassa (käyttöön 2016 lähtien). Mediataidoissa koettiin tärkeäksi välinekohtaisuuden ymmärtäminen, miten sama sisältö voi näyttäytyä eri kanavissa erilaisena. Kouluyhteistyö kirjaston perinteisenä toimitapana koettiin erittäin tärkeäksi mediataitojen tukemisessa. Osallistujat halusivat kuitenkin muistuttaa eri ikäryhmien mediataitojen tarpeesta, etenkin teknisten taitojen suhteen. Seniorit koettiin tärkeäksi kirjaston kohderyhmäksi, mutta lisäksi keskustelijat muistuttivat työikäisten tarpeista. Usein ilmoilla elää varsin vääristynyt oletus, että työikäiset osaavat asian, mutta totuus on usein toinen. Miten kirjasto voisi tukea heidän mediataitojaan paremmin? Erilaisia kirjaston mediakasvatuksellisia toimenpiteitä mietittäessä osallistujat ehdottivat mm. seuraavia: Kirjastossa olisi Lainaa kirjastosta mediahahmo tukihenkilö, jolta saisi apua mediakasvatuskysymyksissä (esim. pelit, tekijänoikeudet ), eri sos. medioiden käytössä ja teknisten uutuuksien käytön harjoittelussa. Kirjasto järjestäisi koululaisille kilpailun opasvideoiden tekemisestä mm. facebookista, tablettien käytöstä etc. Videot olisi suunnattu esim. ikäihmisille. Tällöin sukupolvet voisivat käydä vuoropuhelua keskenään opettamalla toinen toisiaan.

4 Kirjasto antaisi inspiraatiota itse tekemiseen, työpajoja mm. blogeista, sos. mediasta etc Kirjasto olisi paikka ja alusta, jossa yleisölle voisi tuoda näkyväksi mediatuotoksia, mediakasvatuksellisia havaintoja esim. eri median ilmiöistä ja uutisista etc. Kirjasto toimisi kohtaamispaikkana, jossa eri toimijat (mm. mediakasvatuksen toimijat) pääsevät kohtaamaan kansalaisia, jalkautua heidän pariinsa. Mediakasvatusseuran ja YLE:n toimijat näkivät Keskustakirjaston loistavana yhteistyökumppanina. Mediakasvatusseura voisi järjestää tapahtumia rakennuksessa ja YLE voisi tuoda arkistojaan esille sen tiloissa. Keskustelijat halusivat muistuttaa, että tekniikkasirkuksen sijaan kirjaston rooli mediataitojen tukijana tulisi mennä lukutaito ja tiedonhankintataidot edellä. Lisäksi kirjaston arvoksi nähtiin avoimuus kaikille kansalaisille ja mahdollisuus eri ikäryhmien ja ikäpolvien väliseen vertaisoppimiseen. Ne ovat avaimia kirjaston profiloitumiseen mediakasvatuksen kentällä. TEEMAKYSYMYS 5 MITEN ITSE HALUAISIT OPPIA KESKUSTAKIRJASTOSSA? Ihmisten muuttunut aikakäsitys johtaa syklisyyteen, jolloin oppiminenkin halutaan mieluummin projekteina kuin kerran viikossa tapahtuvana opetukseen osallistumisena. Tähän kirjaston luennot ja muut tilaisuudet ovat hyvä vastaus. Teemaluennot kirjastolla on matala kynnys ja jos luento on mielenkiintoisesta aiheesta voi saada kipinän jatkoon. Työpajojen sarja, joissa alan harrastajat/osaajat opettavat. Sarja siksi, että tietää myös jatkoa olevan tulossa. Kirjailijoiden esiintyminen avaa myös teoksia ja tekee kirjailijan teokset mielenkiintoisiksi. Yksilöt ja huippuosaajat työskentelemässä yhdessä -> innostava tapa oppia Asiantuntijat ja eri alojen taiteilijat opettamassa tehdään yhdessä heidän kanssaan. Osaajat ja harrastajat toteuttavat yhdessä jonkin projektin. Oppimisessa tunnelma on tärkeä. Tekemällä, toiminnan kautta, kokeilemalla. Kokeilemalla itse!

5 Miten voisi saada aiheet asiakkailta? Olisiko Kansalaisten kysymystori, jossa muilta voisi oppia myös ongelmanratkaisuja konkreettisiin aiheisiin. Ihmiset itse luomassa oppimisen agendaa: kirjasto organisoi tavan, jolla ihmiset voivat kokoontua ja ehdottaa sekä ottaa vastuun tekemisestä. Asiakkaat ideoivat sekä toteuttavat tai ratkaisevat yhdessä. Yhteisö merkitsee oppimiselle paljon. Satunnaisoppiminen on hyvä. Kun odottamattomaan oppimiseen (luentoihin ym.) lisätään vielä linkit työväenopistoon, opistoihin ja muihin tahoihin, missä ko. asioista voi oppia lisää, satunnaisoppiminen rikastuu. Eri alojen opiskelijoiden lopputöiden esittely tai lopputöiden tekeminen kirjastossa (esimerkiksi haastattelut lopputöitä varten). Kirjasto olisi hyvä paikka esitellä lopputöitä, joista monet hyvätkin jäävät piiloon. Eri kulttuurit esiin: maahanmuuttajien kielituokiot, joihin voivat osallistua sekä äidinkieltään puhuvat että kieltä opiskelevat (ko. maan/valtion lippu kertoo, mitä kieltä puhutaan). Toisesta kulttuurista voisi oppia esimerkiksi siten, että kirjastossa järjestettäisiin toisen kulttuurin tilaisuuksia (buddhalaiset häät). Tilan tulee mahdollistaa oppiminen: on päästävä helposti pois, jos luento tai tilaisuus ei kiinnosta kahden jalan sääntö. Oppimisenpolun kulkeminen. Esimerkiksi Musavalmentaja, jolta saa vinkkejä ja uusia virikkeitä. Kirjastossa tulee olla hiljaiset tilat, tilat puhumiselle ja tilat missä voi myös tutustua uusiin ihmisiin. Mahdollisuus verkostoitumiseen -> kohtaaminen, oppiminen muilta, oppiminen yhdessä. Täytyy olla tieto siitä, millaiseen äänenkäyttöön tila on tarkoitettu hiljaiseen työskentelyyn vai keskusteluun. Haluan opiskella nojatuoleissa, rennoissa tiloissa. Haluan oppia uudesta teknologiasta pilvipalveluista yms. Tekniikkaa kokeilemalla. TEEMAKYSYMYS 6 MITEN KIRJASTON PITÄISI HUOMIOIDA ERILAISET OPPIJAT (ESIM. LAPSET, MAAHANMUUTTAJAT, SENIORIT NUORET, LUKIHÄIRIÖISET JNE.)?

6 Eri ryhmät on syytä lähtökohtaisesti huomioida niin tilojen, palveluiden kuin opasteidenkin suunnittelussa. Selkeys tuo turvallisuuden ja helposti lähestyttävyyden tunnetta. Tilojen tulisi myös olla esteettömiä ja helposti muunneltavia eri kohderyhmien tarpeiden mukaisiksi. Visuaalisuus on tärkeässä roolissa sisältöjen ja palvelujen avautumisessa: kuvilla ja väreillä voidaan selkeyttää ja avata sisältöjä kohderyhmille samalla selkeys palvelee tietysti kaikkia asiakkaita. Henkilökuntaa on oltava runsaasti ja helposti saatavilla: asiakkaiden on voitava halutessaan asioida ihmisen kanssa. Henkilökunta toimii myös tiedon tulkitsijoina. Vaikka kohderyhmille suunnatut palvelut onkin oltava selkeästi esillä, ei ryhmiä kuitenkaan tulisi lokeroida: kenenkään ei tarvitse tuntea, että vain tietty osa kirjastoa tai sen palveluita on käytettävissä. Erityisryhmien kohtaamista pitää harjoitella ja erityisryhmät tulee huomioida kirjaston palvelupoluissa kauttaaltaan. Kirjastosta voisi lainata myös vammaisille jne. tarkoitettuja apuvälineitä. Kirjastossa voisi toimia järjestöjen ja vapaaehtoisten pyörittämä neuvonta- ja palvelupäivystys. Tapahtumatoiminnalla voitaisiin tukea esim. erilaisia oppijoita, maahanmuuttajien kotiutumista ym. Teemat, pop-upit jne. Kirjaston aineiston etsimiseen ja hakemiseen voisi olla enemmän tukea. Paitsi osaavaa henkilökuntaa, myös jokin kirjaston luokitusjärjestelmää ja hyllypaikkoja selkeyttävä fyysinen/ digitaalinen manuaali voisi palvella erilaisia oppijoita. Kaikille ei välttämättä ole lähtökohtaisesti selvää miten kirjasto ylipäätään toimii: palvelua ja palvelupolkuja voisi avata erilaisin keinoin. Osana kirjaston palvelua voisi toimia opintopolkuvalmentaja joka toimisi samaan tapaan kuin Kirjasto 10:n musavalmentajapalvelu. Asiakas voisi tuetusti etsiä yhdessä valmentajan kanssa tietoa häntä kiinnostavasta aiheesta siten, että asiakas saisi riittävän alkupaketin päästäkseen itse eteenpäin tiedonhankinnassaan. Palvelu olisi pitkäkestoisempaa ja henkilökohtaisempaa kuin tavanomainen tietopalvelu. Opintopolkuvalmentaja voisi olla kirjaston henkilökuntaa tai vapaaehtoinen vertaisopas. Elämyksellisyys ja elämyksellinen oppiminen on erityisesti lapsille mukava oppimisen tapa, mutta sopii myös kaikille muillekin. Kaikkien aistien hyödyntäminen ja tarinoitten elävöittäminen voisivat olla teemoja, joita kirjasto hyödyntäisi. Esimerkiksi museoilla on usein hyvät lapsille suunnatut

7 elämykselliset palvelut, joista kirjasto voisi ottaa oppia ja soveltaa omaan palveluideaansa sopivaksi. Kirjasto sopii myös epämuodollisen, vaihtoehtoisen, kokeilevan ja hulluttelevankin oppimisen tyyssijaksi. Mestarit ja kisällit : vertaisoppimisen hyödyntäminen. Eri alojen osaajia hyödyntävä ja osallistava kohtaaminen toimisi hyvin myös erilaisten oppijoiden suhteen. Oppiminen voi usein olla helpompaa vertaisopettajan avustuksella ja esimerkiksi edistää maahanmuuttajien kotiutumista. Myös eri ikäryhmiin ja heidän osaamiseensa olisi hyvä kiinnittää huomiota: esimerkiksi juuri eläköityneiden keskuudesta löytyisi varmasti osaavia ja energisiä vertaisopettajia. Kirjaston tehtävä olisi fasilitoida ja kuratoida tällaista oppimista. Sijainniltaan ja puitteiltaan hulppea keskustakirjasto voisi olla kaikille arvokas näkymisen ja tekemisen paikka, jossa erityisryhmätkin saisivat äänensä tasaarvoisesti kuulumaan. Digitaalisia sovelluksia voisi käyttää kohtaamisten ja spontaanin/strukturoidun vertaisoppimisen mahdollistajana. Esim. sovellukset, joissa ihmiset voivat jättää toisilleen viestejä ja kommentteja vaikkapa e-aineistoihin, pelit ja pelien tekeminen, digitaaliset seinät palveluiden selkeyttäjinä ja sisältöjen avaajina jne. TEEMAKYSYMYS 7 UUSIEN OPPIMISEN MUOTOJEN JA EPÄMUODOLLISEN OPPIMISEN MAHDOLLISUUDET KIRJASTOSSA? Keskustakirjaston olisi tarjottava uusia sysäyksiä oppimiseen ja herätellä intohimoa lukemiseen. Erilaisten taitojen oppiminen on tärkeää, sillä tulevaisuudessa kysytään taitoja, ei todistuksia. Keskustakirjaston pitäisi olla uusien taitojen oppimisen talo. Ehdotettiin, että eri sukupolvet opettaisivat toisiaan. Eri tietopalvelutahojen (esim. Kelan) tulisi jalkautua keskustakirjastoon.. Kirjasto on syrjinnästä vapaa alue, mutta tarvitaan aktiivista fasilitointia ja viestin viemistä (tänne saa tulla kaikki, tutustua ja oppia toisiltaan). Toivottiin myös epävirallisia kokoontumisia erilaisten teemojen ympärille, joten sopivien tilojen saatavuus on ryhmille tärkeää. Keskustakirjastossa voisi testata uusia opetusmenetelmiä, esim. Opi italiaan tanssien. Tämä hyödyttäisi myös ammattiopettajia. Pitäisi myös miettiä,

8 millainen voisi olla päivä perheen kanssa keskustakirjastossa vaivihkaisen oppimisen näkökulmasta. Kirjaston brändi tulisi karnevalisoida (shh!). Koulufestarin nimeä ihmeteltiin, mutta mainerasite voidaan kääntää ympäri ja antaa brändille uutta sisältöä uudenlaisella konseptilla. Kirjaston voisi tarjota sähköisen Multibook-alustan, jossa yhteisöt voivat kokoontua fyysisen kirjan (esim. oppikirjan) ympärille. Kävijät voisivat tehdä omia huomioitaan kirjasta, jolloin esim. erilaiset oppijat hyötyisivät vertaiskommenteista. Kaupunkilaiset voisivat perustaa Pilviopiston eli oppimisverkoston netissä. Yhteisön jäsenten tapaamiset olisivat julkisissa tiloissa, esim. kirjastoissa. Uusia oppimisympäristöjä pitäisi upottaa kauppakeskuksiin, lentokentille ym. Lisää pop uppeja. Tule mukaan!