Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeTeVT) -osahanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeTeVT) -osahanke"

Transkriptio

1 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto (VeTe) -hanke Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeTeVT) -osahanke Yhteenveto VeTeVT-osahankkeesta Raportti R0

2 2(16) Versio Päiväys Tekijä Kuvaus Tarja Tervo-Heikkinen Ensiluonnos Tarja Tervo-Heikkinen Pääversio, pdf Tiivistelmä Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeTeVT) -osahankkeen tarkoituksena oli uudistaa ja kehittää terveydenhuollon palvelujärjestelmän ammatillista johtamista. Tavoitteena oli taata terveydenhuollon jatkuva kehittäminen, jotta se vastaisi potilaiden tarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin. Tavoitteisiin pyrittiin muun muassa kehittämällä opiskelijaohjaajakoulutusta ja opiskelijoiden laadukasta harjoitteluympäristöä, työhyvinvoinnin parantamiseen suunnattuja menetelmiä sekä johtamisen apuvälineitä. Hankkeessa myös kehitettiin potilasturvallisuuden parantamiseen suunnattuja toimenpiteitä ja malleja, näyttöön perustuvan toiminnan rakenteita, koulutusta ja yhtenäisten käytäntöjä sekä luotiin toimivia verkostorakenteita. Osahanke teki kiinteää yhteistyötä useiden eri toimijoiden kesken ja pyrki aktiivisesti vaikuttamaan yksittäisen kansalaisen mahdollisuuksiin vaikuttaa ja tulla kuulluksi oman alueensa sairaanhoitoon liittyvissä asioissa. Hankeaikakautena saavutetut konkreettiset tulokset ovat linjassa Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaan hoitotyöhön toimintasuunnitelman tavoitteiden kanssa. VeTeVT-osahanke pystyi omalta osaltaan täyttämään ne vaatimukset, jotka sille oli toimintasuunnitelmassa asetettu. Saatuja tuloksia on mahdollista hyödyntää laajalti eri organisaatioissa. Osahankkeen tulosten vieminen käytäntöön muualle kuin kyseistä kehittämistehtävää työstäneeseen organisaatioon on haasteellista ja jää organisaatioiden omalle vastuulle. Tätä on pyritty helpottamaan VeTe-hankkeessa toteutettavalla avoimella raportoinnilla ja mallien kuvaamisella. VeTeVT-osahankkeen käytettävissä olevat henkilöstöresurssit olivat varsin niukat saavutettuihin tuloksiin nähden. Resursseja kuitenkin hyödynnettiin tehokkaasti. Tämä oli mahdollista koska osahankkeessa toimineet henkilöt olivat halukkaita, kyvykkäitä ja innostuneita kehittämään hoitotyötä innovatiivisesti entistä laadukkaammaksi ja toimivammaksi yhdessä laadittujen tavoitteiden ja tavoiteltavien tulosten mukaisesti. Tehtyä yhteistyötä tuettiin hankkeessa käytetyillä uusilla teknologioilla; videoneuvottelut ja yhteinen raportointialusta sovellukset, jotka paitsi helpottivat ja monipuolistivat yhteydenpitoa, toivat myös aika- ja kustannussäästöjä. Pidempi ajallinen resurssi olisi joidenkin osioiden kannalta ollut hyödyllinen, muun muassa tulosten jalkauttamisen suunnittelussa. Osahankkeen toteuttamiseen osallistuvat Etelä-Savon sairaanhoitopiiri (ESSHP), Pohjois- Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä (PKSSK) ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (PSSHP), joka toimi koko VeTe-hankkeen hallinnoijana.

3 3(16) Sisällys 1. Johdanto Vetovoimainen terveyttä edistävä terveydenhuolto (VeTe) -hanke Vetovoimainen ja turvallinen -sairaala konsepti Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeTeVT) -osahankkeen tavoitteet, rajaus ja tulokset VeTeVT -osahankkeen tarkoitus ja tavoitteet VeTeVT osahankkeen rajaus VeTeVT osahankkeessa saavutetut tulokset tiivistetysti Potilasturvallisuus ja potilasturvallisuuskulttuurin edistäminen Potilaiden hoidon laadun arviointia jatketaan. Alueen väestön vaikutusmahdollisuuksia alueen terveydenhuoltojärjestelmän kehittämiseen parannetaan Tieteellisten kyselyiden tuottamaa tietoa hyödynnetään hoitotyön johtamisen ja ilmapiirin kehittämisen interventioiden suunnittelussa ja toteutuksessa Hoitotyön henkilöstön työhyvinvointi lisääntyy, eri-ikäiset työntekijät huomioidaan Hoitotyön käytännöt yhtenäisiksi toimintamallin sopivuuden arviointi erikoissairaanhoidossa Opiskelijaohjausta toteuttavien ohjaajien koulutuksen ja opiskelijoiden sitouttamisen kehittäminen alueellisesti hoitotyön vetovoimaisuuden parantamiseksi on toteutettu Opiskelijaohjausta toteuttavien ohjaajien koulutuksen kehittäminen ja opiskelijoiden sitouttamisen kehittäminen alueellisesti PSSHPn ERVA-alueella Näyttöön perustuvaan tietoon pohjautuvien, palvelujärjestelmää kehittävien interventioiden suunnittelua ja viemistä käytäntöön on toteutettu Hoitotyön uusien johtamisrakenteiden kuvaaminen paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti Tieteellisesti kehitettyjen mittareiden tuottaman tiedon hyödyntämistä on toteutettu. Saatua tietoa on analysoitu ja raportoitu alueellisesti VeTeVT -osahankkeen organisointi Ohjaus- ja projektiryhmät jäsenineen Osahankeorganisaatio Kokoukset, yhteydenpito ja näkyminen VeTeVT-osahankkeen järjestämät tai tukemat koulutukset Osahankkeen resurssit ja niiden riittävyys Arviointia Osahankkeelle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Osahankkeen tulosten vieminen käytäntöön hankeaikakauden jälkeen Osahankkeen ulkoinen arviointi Eettisten näkökohtien huomioiminen Pohdinta...14 Lähteet:...15

4 4(16) 1. Johdanto 1.1 Vetovoimainen terveyttä edistävä terveydenhuolto (VeTe) -hanke Kansallinen kehittämisohjelma vahvistetaan joka neljäs vuosi sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudesta annetun lain mukaan. Vuosille vahvistettu ohjelma nimettiin Kaste-ohjelmaksi. Siinä määriteltiin sosiaali- ja terveydenhuollolle kehittämistavoitteet ja keskeisimmät toimenpiteet. Ohjelman päätavoitteet perustuivat hallinnonalan keskeisiin pitkän aikavälin tavoitteisiin. (STM ) Kaste-ohjelmasta nostetut tavoitteet olivat, että kuntalaisen osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat palveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot vähentyvät. (STM ) Ohjelman tavoitteita pyrittiin saavuttamaan ennalta ehkäisyllä ja varhaisella puuttumisella, henkilöstön riittävyyden varmistamisella ja osaamisen vahvistamisella sekä sosiaali- ja terveydenhuollon eheällä kokonaisuudella ja vaikuttavilla toimintamalleilla. (STM ) Vuosille toteutettavaksi suunniteltu kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tarkoituksena oli muuttaa koko sosiaali- ja terveydenhuollon (SOTE) toimintaympäristöä. Tämän uudistuksen edellytyksenä oli uusien työmenetelmien ja tietopohjan kehittäminen, hyvän johtamisen kehittäminen sekä toimenpiteet, joilla voitaisiin turvata tarkoituksenmukainen henkilöstörakenne ja henkilöstön jaksaminen muutoksessa. Hyvin organisoidulla kehittämisellä olisi mahdollista parantaa sosiaali- ja terveysalan vetovoimaa ja houkutella nuoria kouluttautumaan ja pysymään alalla. (STM 2008.) Ohjelmakauden tavoitteisiin sisältyi SOTE:n tietopohjan parantaminen niin, että työmenetelmät perustuvat tulevaisuudessa yhä enemmän tutkittuun tietoon, kehittämisestä tulisi muodostumaan osa perustyötä ja yhtenäiset hyvät käytännöt tulisivat leviämään. Tavoitteisiin pääsy edellytti laajaa kansallista yhteistyötä sekä toimijoiden keskenään samansuuntaista toimimista tavoitteiden saavuttamiseksi. (STM 2008.) Vetovoimainen terveyttä edistävä terveydenhuolto (VeTe) hanke on toteuttanut Kaste ohjelmaa (STM 2008) ja toiminut Kaste ohjelman valtakunnallisen toimeenpanosuunnitelman vuosille (STM 2009a) ja toimintaohjelman Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön (STM 2009b) toteuttajana. VeTe hanke koostui neljästä osahankkeesta: Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta, Vetovoimainen ja turvallinen sairaala, Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen sekä Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella. Tässä loppuraportissa (Raportti_R0) käsitellään Vetovoimainen ja turvallinen sairaala osahanketta. 1.2 Vetovoimainen ja turvallinen -sairaala konsepti Hankkeen lähtökohdat ovat vuonna 2006 alkaneessa Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Kuopion yliopiston ( Itä-Suomen yliopisto) hoitotieteen laitoksen Vetovoimainen ja turvallinen sairaala tutkimus- ja kehittämishankkeessa. Konseptin taustalla on kahdeksankymmentäluvulta alkaen Yhdysvalloissa kehitetty Magnet Hospital Vetovoimainen sairaala -konsepti, joka perustuu laajamittaiseen vetovoimaisia sairaaloita koskevaan tutkimukseen (mm. Aiken 2006, ANCC Magnet Recognition Program, ANCC 2008, Wolf ym. 2008). Tärkeänä tekijänä vetovoimaisissa sairaaloissa on se, että hoitotyön johtajat määrittävät hoitotyön muutoksen suunnan sekä luovat edellytykset korkeatasoiselle työlle ja työhyvinvoinnil-

5 5(16) le. (Partanen ym ) Määriteltyjä vetovoimatekijöitä ovat hoitotyön johtamisen laatu ja tyyli organisaatiorakenne, henkilöstöpolitiikka ja ohjelmat, professionaaliset hoitotyön mallit, hoidon laatu ja sen parantaminen, konsultaatiot ja voimavarat, autonomia, yhteisöllisyys ja sairaala, sairaanhoitajat opettajina, hoitotyön imago, monitieteiset suhteet ja ammatillinen kehittyminen (Bliss-Holtz ym. 2004). Vetovoimaisen organisaation uudistettu rakenne julkaistiin vuonna 2008 (ANCC Magnet Recognition Program, ANCC 2008, Wolf ym ), ja se sisältää viisi osa-aluetta, joille edellä mainitut 14 vetovoimatekijää sijoittuvat. Huomion keskipisteenä ovat empiiriset aikaan saadut tulokset. Nämä tuottavat laatuvaatimukset hoitotyön kehittämiselle. Keskeinen vetovoimatekijä, hoitotyön autonomia, on edellytys moniammatillisissa työyhteisöissä toteutettavalle korkeatasoiselle hoitotyölle. Keskeisiä piirteitä ovat myös hoitohenkilöstön osaamisen kehittäminen järjestelmällisten perehdytys-, täydennyskoulutus-, mentorointi- ja urakehitysohjelmien avulla sekä hoitotyön johtamisen organisoinnin ja johtamisen toteuttaminen. Hoitotyön johtaminen on organisoitu linjaorganisaation mukaisesti. Koska organisaatiokulttuuri korostaa jaettua päätöksentekoa ja johtamistavalla kannustetaan henkilöstön osallistumista, vetovoimaisissa sairaaloissa on luotu verkostomaiset rakenteet myös henkilöstön osallistumiselle hoitotyön palveluiden ja laadun kehittämiseen, henkilöstöpolitiikan luomiseen ja henkilöstövoimavarojen kehittämiseen. (STM 2009b, ANCC 2008.). KUVA 1. Vetovoimaisen sairaalan rakennemalli (ANCC 2008, Wolf ym. 2008) Kansallisessa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmassa (KASTE, STM 2008a) palvelujen laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden parantaminen oli yksi kolmesta keskeisestä tavoitteesta. Myös terveydenhuoltolaissa (STM 2008b) painotetaan terveydenhuollon henkilöstömäärän ja -rakenteen merkitystä palveluiden laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi. Hoitotyön johtamiseen ja päätöksentekoon tarvitaan ajantasaista ja monipuolista tietoa koskien potilaiden tilaa, mielipiteitä ja hoidon tuloksia, kuten myös tietoa henkilöstön työhyvinvointiin ja opiskelijoiden ohjaukseen liittyen. Kaste-ohjelman taustalla oli mm toteutettava kunta ja palvelurakenneuudistus, jonka keskeinen tavoite on väestön sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen tulevaisuudessa. Uudistuksen tarkoituksena oli muuttaa koko sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöä ja tämä muutos edellytti myös uusien työmenetelmien ja tietopohjan kehittämistä, hyvää johtamista ja toimenpiteitä, joilla voidaan turvata tarkoituksenmukainen henkilöstöra-

6 6(16) kenne ja henkilöstön jaksaminen muutoksessa. (STM. 2008a, 20.) Kaste-ohjelman mukaista kehittämistyötä on tehty dialogissa valtakunnallisen, alueellisten ja kunnallisten toimijoiden kesken. Näin aikaisempi eri tasoilla tehty kehittämistyö on pystytty hyödyntämään. Dynaaminen ja hyvin organisoitu kehittäminen parantaminen on nähty myös sosiaali- ja terveysalan vetovoimaa ja houkuttelevuutta lisäävänä tekijänä. VeTeVT-osahanke liittyy Kaste Toimeenpanosuunnitelman toimenpiteeseen 17, Vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön -toimintaohjelmaan. Osahanke liittyy toimintaohjelman kehittämishankkeisiin potilasturvallisuuskulttuurin kehittäminen moniammatillisena interventiona sekä näyttöön perustuvat yhtenäiset käytännöt, yhtenäisten näyttöön perustuvien käytäntöjen kehittäminen -mallin pilotointiin. Lisäksi VeTeVT -osahankkeen teemoittain jakautuneet tehtävät (johtaminen, potilastyytyväisyys, opiskelijaohjaus, työtyytyväisyys ja työhyvinvointi) liittyvät useisiin edellä mainittuihin toimintaohjelman kohtiin.

7 7(16) 2. Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeTeVT) -osahankkeen tavoitteet, rajaus ja tulokset 2.1 VeTeVT -osahankkeen tarkoitus ja tavoitteet VeTeVT -osahankkeen tarkoituksena oli uudistaa ja kehittää terveydenhuollon palvelujärjestelmän ammatillista johtamista. Tavoitteena oli taata terveydenhuollon jatkuva kehittäminen, jotta se vastaisi potilaiden tarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin. Kaste-ohjelmasta nostetut yksilöidyt tavoitteet olivat: 1. Asiakaslähtöisten ja turvallisten palveluiden varmistaminen korkealaatuista ja turvallista potilashoitoa edistämällä. 2. Näyttöön perustuvien yhtenäisten käytäntöjen luominen kehittämällä sosiaali- ja terveydenhuollon johtamista nykyaikaiseksi ammatilliseksi muutosjohtamiseksi. 3. Henkilöstön saatavuuden edistäminen ja osaamisen kehittäminen luomalla hyviä hoitotyön opiskelijoiden ja henkilöstön oppimisympäristöjä. 4. Hoitotyön uusien johtamisrakenteiden kehittäminen yhteistyöverkostojen sekä johtamisen tietojärjestelmien ja tiedon hyödyntämisen avulla. 2.2 VeTeVT osahankkeen rajaus VeTeVT -osahanketta ohjasi ensisijaisesti Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön toimintaohjelma ja sen kehittämishankkeisiin liittyvät osiot; potilasturvallisuuskulttuurin kehittäminen moniammatillisena interventiona sekä näyttöön perustuvat yhtenäiset käytännöt, yhtenäisten näyttöön perustuvien käytäntöjen kehittäminen -mallin pilotointi. Lisäksi VeTeVT -osahankkeeseen sisältyi teemoja (johtaminen, potilastyytyväisyys, opiskelijaohjaus, työtyytyväisyys ja työhyvinvointi), jotka liittyivät useisiin toimintaohjelman kohtiin.

8 8(16) 3. VeTeVT osahankkeessa saavutetut tulokset tiivistetysti Seuraavassa on esitetty lyhyesti eri VeTeVT-osahankkeessa saavutettuja tuloksia. Tarkemmin tuloksista voi lukea osoitteessa /Julkaisut saatavilla olevista taulukkoraportin linkeistä avautuvista raporteista (Raportti_Rx), diasarjoista (PPT_x) sekä postereista (Posteri_Px). Koko osahanketta on kuvattu Poster-esityksenä (Posteri_P0) hankkeen osallistuttua Hoitotieteiden tutkimusseura HTTS ry:n järjestämään konferenssiin syksyllä Osahankkeeseen liittyvät opinnäytetyöt, artikkelit, abstraktit ja muut julkaisut on esitetty VeTeVT ja VeTeHH -osahankkeiden yhteisessä julkaisuluettelossa (Julkaisut_J0). 3.1 Potilasturvallisuus ja potilasturvallisuuskulttuurin edistäminen - Kansallisen potilasturvallisuusstrategian mukaiset toimenpiteet (mm. potilasturvallisuusneuvoston perustaminen ja strategian jalkauttaminen) on sovellettu sairaalan toimintakäytäntöihin. Potilasturvallisuuden yhteistyöverkosto on kuvattu. (Taulukkoraportti linkit Raportti_R1a, PPT_1a) - Potilasturvallisuuteen liittyviä koulutuksia on suunniteltu ja järjestetty alueellisina PSSHPn ERVA-alueelle suunnattuina - Potilasturvallisuuskulttuurin mittaaminen on toteutettu Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen toimesta (2008, 2011), tuloksia on mahdollisuus hyödyntää mm. johdon apuvälineenä ja koulutusten suunnittelussa (Taulukkoraportti linkki PPT_1b) - Terveydenhuoltoon soveltuva Riskienarviointi lomake on kehitetty (ESSHP) (Taulukkoraportti linkki PPT_1c) - Terveydenhuollon haittatapahtumaraportointitietojen (HaiPro) hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä, esimerkkinä kaatumisten ehkäisymallin pilotointi KYSissa (Taulukkoraportti linkki Raportti_R5a) 3.2 Potilaiden hoidon laadun arviointia jatketaan. Alueen väestön vaikutusmahdollisuuksia alueen terveydenhuoltojärjestelmän kehittämiseen parannetaan. - Potilastyytyväisyyden mittaaminen on toteutettu Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen toimesta (2008, 2010), tuloksia on mahdollisuus hyödyntää mm. tunnuslukutyössä (vrt. VeTeHH) ja toiminnan kehittämisessä (Taulukkoraportti linkki diasarja PPT_2a) - Potilasjäsenten osallistuminen neuvostojen ja yhteistyöverkostojen toimintaan on kuvattu (Taulukkoraportti linkki diasarja PPT_2b) - Päivä Potilaalle -tilaisuus KYSissa järjestettiin sairaalan toiminnan esille tuomiseksi ja alueen väestön osallistumisen vahvistamiseksi (Taulukkoraportti linkit Raportti_R2a, Raportti_R2b, Posterit_P2a-P2d sekä diasarjat PPT_2c ja PPT_2d) 3.3 Tieteellisten kyselyiden tuottamaa tietoa hyödynnetään hoitotyön johtamisen ja ilmapiirin kehittämisen interventioiden suunnittelussa ja toteutuksessa. - Työtyytyväisyyden mittaaminen on toteutettu Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen toimesta (2008, 2010), tuloksia on mahdollisuus hyödyntää mm. johtamisen ja ilmapiirin kehittämisen interventioiden suunnittelussa ja tunnuslukutyössä (vrt. VeTeHH) (Taulukkoraportti linkki diasarjat PPT_3a ja PPT_3b) - Hoitotyön johtajien näyttöön perustuvan toiminnan ensimmäinen koulutus on toteutettu alueellisena (PSSHP ja ERVA-alue) koulutuksena. Saatujen kokemusten perusteella koulutusta kehitetään ja jatketaan systemaattisesti. (Taulukkoraportti linkit Raportti_R3a, diasarja PPT_3c ja Posteri_P3b)

9 9(16) - Hoitohenkilöstön näyttöön perustuvan toiminnan ensimmäinen koulutus on toteutettu KYSissä. Saatujen kokemusten perusteella koulutusta kehitetään ja jatketaan systemaattisesti ja laajennetaan käsittämään koko PSSHPn ERVA-alue. (Taulukkoraportti linkit diasarja PPT_3d ja Posteri_P3a) - Näyttöön perustuvan käytännön hoitotyön (NPH)-neuvosto on aloittanut toimintansa 2011 (Taulukkoraportti linkki Raportti_R3a sekä osoitteessa: -> näyttöön perustuva hoitotyö -> NPH-neuvosto) - NPH- ja NPJ-koulutukset informaatikkonäkökulmasta (Taulukkoraportti linkki Raportti_3a_Liite) 3.4 Hoitotyön henkilöstön työhyvinvointi lisääntyy, eri-ikäiset työntekijät huomioidaan - Mentorointimallien kehittäminen hoitohenkilöstölle ja lähiesimiehille (Taulukkoraportti linkki Posteri_4a) - Sähköinen esimiehen työkalupakki on suunniteltu ja viety käytäntöön (Taulukkoraportti linkki diasarja PPT_4b) - Erilaisia työhyvinvointia tukevia ohjeita ja tukitoimia on pilotoitu (Taulukkoraportti linkki Raportti_R4a) - Koulutuksia on toteutettu eri-ikäiset työntekijät huomioiden (Taulukkoraportti linkki Raportti_R4a) - Liikuntaohjelman käynnistämisopas on suunniteltu työyhteisön esimiehille (Taulukkoraportti linkki Opas 4, saatavilla myös suoraan osoitteessa: / Julkaisut) 3.5 Hoitotyön käytännöt yhtenäisiksi toimintamallin sopivuuden arviointi erikoissairaanhoidossa - Toimintamallin pilotointia on toteutettu KYSissa kolmella vuodeosastolla kaatumisten ehkäisymallin kautta (Taulukkoraportti linkki diaesitys PPT_5a) - Kaatumisten ehkäisy KYSissä, pilotoinnin käytännön etenemisen kuvaus (Taulukkoraportti linkki Raportti_R5a) - THL:n IKINÄ-mittarin sopivuuden testaus akuuttisairaalaolosuhteisiin (Taulukkoraportti linkit diasarjat PPT_5b, KYS-Ikina ja THL-Ikina) - Kaatumisten ehkäisytietoutta potilaille, omaisille ja henkilökunnalle (Taulukkoraportti linkki Posteri_P5a) 3.6 Opiskelijaohjausta toteuttavien ohjaajien koulutuksen ja opiskelijoiden sitouttamisen kehittäminen alueellisesti hoitotyön vetovoimaisuuden parantamiseksi on toteutettu - Ohjaajina toimivien ohjausvalmiuksia vahvistava ohjaajakoulutus on toteutettu kolme kertaa. Samalla koulutusta on kehitetty osin verkko-oppimisympäristössä toteutettavaksi. Kehittämistyötä on arvioitu osana PKSSKn hankeosuutta. Koulutuksesta on työstetty mallikurssi. (Taulukkoraportti linkit Raportti_R6a, _R6b, _R6b_Liite1 ja _R6c, diasarjat PPT_6a, PPT_6b ja PPT_6c, mallikurssi on saatavilla kehittäjiltä PKSSKsta s-posti: maarit.kalasniemi(at)pkssk.fi tai kaisa.laatikainen(at)pkssk.fi) - PKSSK:n opiskelijaohjauksen prosessit on kuvattu työyksikkökohtaisesti - SoTe-alan opiskelijan ohjatun harjoittelun / työssäoppimisen koordinointi- ja ohjausprosessi PKSSKssa sekä perusterveydenhuollossa ja vanhuspalveluissa on valmis (Taulukkoraportti linkki diaesitys PPT_6d)

10 10(16) - Opas Harjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja -kriteerit SoTe-alalla valmistui keväällä 2011 (Taulukkoraportti linkki Opas_6, saatavilla myös suoraan osoitteessa: / Julkaisut) 3.7 Opiskelijaohjausta toteuttavien ohjaajien koulutuksen kehittäminen ja opiskelijoiden sitouttamisen kehittäminen alueellisesti PSSHPn ERVA-alueella - Alueellinen opiskelijaohjauksen laatusuositus -julkaisua on levitetty hankkeessa (saatavilla suoraan osoitteessa: / Julkaisut) - Opiskelijaohjauksen kehittämisen kuvaus Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin osalta, sisältäen turvallisen ja laadukkaan opiskelijaohjauksen viitekehyksen ja opiskelijaohjauksen kehittämisen nykytilasta tulevaisuuden visioiden kuvaamisen. (Taulukkoraportti linkit Raportti_R6e ja diasarja PPT_6e) 3.8 Näyttöön perustuvaan tietoon pohjautuvien, palvelujärjestelmää kehittävien interventioiden suunnittelua ja viemistä käytäntöön on toteutettu - Hoitotyön tutkimusneuvoston toiminnan kuvaus PSSHP:ssä (Taulukkoraportti linkit Posteri_P7a ja Posteri_P7b, Tutkimusneuvoston toiminnasta voi lukea osoitteessa: -> näyttöön perustuva hoitotyö -> Tutkimusneuvosto) - Tutkimusneuvosto on laajennettu alueelliseksi PSSHP ERVA-alueelle syksystä Hoitotyön uusien johtamisrakenteiden kuvaaminen paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti - Yhteistyöverkostojen toiminnan kuvaaminen (Taulukkoraportti linkki diasarja PPT_8a) 3.10 Tieteellisesti kehitettyjen mittareiden tuottaman tiedon hyödyntämistä on toteutettu. Saatua tietoa on analysoitu ja raportoitu alueellisesti. - Mittareiden tiivistetty kuvaus ja yhteyshenkilöt (Taulukkoraportti linkki diasarja PPT_9a) Vetovoimainen ja turvallinen sairaala -osahankkeessa tuotettiin raporttimuotoon yhteensä 11 raporttia ja kaksi niihin kuuluvaa liitettä, 12 posteria, 23 diasarjaa sekä kaksi opasta. Artikkeleita, abstrakteja sekä opinnäytetöitä VeTeVT-osahankkeeseen liittyen on julkaistu 51 kappaletta ja kaksi pro gradu työtä valmistuu vuoden 2011 loppuun mennessä.

11 11(16) 4. VeTeVT -osahankkeen organisointi 4.1 Ohjaus- ja projektiryhmät jäsenineen VeTeVT -hanke on osa VeTe hanketta, jota hallinnoi Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. VeTeVT osahanke tekee tiivistä yhteistyötä Sosiaali- ja terveysministeriön (STM), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä eri alueellisten tahojen, kuten Itä-Suomen yliopiston (UEF) ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. VeTeVT -osahankkeessa ovat mukana seuraavat sairaanhoitopiirit: Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (PSSHP) Etelä-Savon sairaanhoitopiiri (ESSHP) Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä (PKSSK) 4.2 Osahankeorganisaatio Hankejohtaja: Projektipäällikkö: Jari Saarinen, PSSHP Tarja Tervo-Heikkinen, PSSHP Ohjausryhmä Ohjausryhmän tehtävänä oli valvoa ja tukea osahankkeen tehtävien etenemistä omien organisaatioidensa osalta. Jäsenet myös toimivat hankkeen toteutumisen mahdollistajina omissa organisaatioissaan sekä projektipäällikön tukena. Ohjausryhmän jäsenet: hallintoylihoitaja Senja Kuiri, PKSSK yliopistotutkija Tarja Kvist, UEF, hoitotieteen laitos hallintoylihoitaja Merja Miettinen, PSSHP johtajaylilääkäri Jorma Penttinen, PSSHP hallintoylihoitaja Mirja Rasimus, ESSHP professori Katri Vehviläinen-Julkunen, UEF, hoitotieteen laitos projektipäällikkö Tarja Tervo-Heikkinen, PSSHP Johto- ja projektiryhmä Yhdistetty johto- ja projektiryhmä vastasi osahankkeen toteutuksesta toimintasuunnitelman mukaisesti. Ryhmän jäsenet vastasivat teemoittain osahankkeen toimintasuunnitelman mukaisesta toteutuksesta. Johto- ja projektiryhmän jäsenet: hankejohtaja Jari Saarinen, PSSHP ( ) projektipäällikkö Tarja Tervo-Heikkinen ) projektisuunnittelija Anri Mihailov, ESSHP ( ) projektisuunnittelija Riitta Piitulainen, PKSSK ( ) projektisuunnittelija Maarit Kalasniemi, PKSSK ( ) projektisuunnittelija Raija Tuovinen, PSSHP ( ) sekä oman työnsä ohella: ylihoitaja Kaisa Haatainen, PSSHP ylihoitaja Minna Taam-Ukkonen, PSSHP yliopistotutkija Tarja Kvist, UEF, hoitotieteen laitos lehtori Pirjo Partanen, UEF, hoitotieteen laitos professori Hannele Turunen, UEF, hoitotieteen laitos

12 12(16) 4.3 Kokoukset, yhteydenpito ja näkyminen Osahankkeen kokoukset ja palaverit toteutettiin VeTe-hankkeen periaatteiden mukaisesti pääosin videoneuvotteluteitse. Perinteisiä kokouksia järjestettiin lähinnä eri sairaanhoitopiirien lähialueella toimivien yhteistyökumppaneiden välillä. Yhteydenpito oli hankkeessa tarpeenmukaista. Share Point -alusta toimi tärkeänä kanavana osahankkeen sisäisessä viestinnässä sekä viestinnässä läheisiin hankeyhteistyökumppaneihin (projekti- ja ohjausryhmät). Sähköposti, puhelin sekä tapaamiset muodostivat kuitenkin verkoston toimivuuden vuoksi hyviä yhteistyökanavia. Osahanke on ollut esillä huomattavasti omaa toiminta-aluettaan laajemmin mm. Valtakunnallisessa opiskelijaohjaajaverkostossa, Itä-Suomen Kasteen ja KanervaKasteen järjestämissä tapahtumissa, Itä-Suomen yliopiston ja eri ammattikorkeakoulujen sekä ammatillisten oppilaitosten tilaisuuksissa. Osahanketta on esitelty myös mm. Hoitotieteellisessä konferessissa, Sairaanhoitajapäivillä 2010 ja 2011 sekä Terveysalan koulutuksen kansallisessa konferenssissa. Yhteistyökumppanien avustuksella hankkeen osista on pystytty viemään posteriesityksiä myös maan rajojen ulkopuolelle (Taulukkoraportti linkit Posteri_P3b ja Posteri_P7b). 4.4 VeTeVT-osahankkeen järjestämät tai tukemat koulutukset Koulutuksia järjestettiin kaikissa kolmessa sairaanhoitopiirissä. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymässä koulutukset ovat liittyneet kiinteästi opiskelijaohjaaja koulutukseen, Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä koulutusta järjestettiin mentorointiin ja työhyvinvointiin liittyviä koulutuksia ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä potilasturvallisuuteen, näyttöön perustuvaan hoitamiseen ja johtajuuteen sekä käytäntöjen yhtenäistämiseen liittyen. 5. Osahankkeen resurssit ja niiden riittävyys VeTeVT-osahanke käsitti kolme sairaanhoitopiiriä. Kaikissa sairaanhoitopiirissä oli yksi projektisuunnittelija sekä yhteisenä ½ projektipäällikkö. Lisäksi yhteistyökumppaneina projektiryhmässä oli jäseniä Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä sekä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitokselta, jotka osallistuivat hankkeeseen oman työnsä ohella. Projektisuunnitelmassa eri projektien tehtäviin oli resursoitu 73 henkilötyökuukautta, joka oli varsin hyvin paikkansa pitävä. Projektisuunnittelijoiden ja projektipäällikön yhteenlaskettua aikaa jäi kuitenkin käytettäväksi vain noin 70 henkilötyökuukautta. Ongelmaksi muodostui hankkeen lopussa projektisuunnittelijoiden siirtyminen muihin tehtäviin, jolloin töistä osa kasaantui projektipäällikölle. Koska hanketta oli hyvin vähän aikaa jäljellä, olisi uuden työtekijän rekrytointi ja perehdyttäminen kuitenkin vienyt kohtuuttomasti aikaa mahdolliseen hyötyyn nähden ja siksi siitä luovuttiin. Taloudelliset resurssit olivat toteutukseen suhteutettuna riittävät.

13 13(16) 6. Arviointia 6.1 Osahankkeelle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Osahankkeelle asetetut tavoitteet pystyttiin saavuttamaan erinomaisesti. Joiltakin osin tavoitteita muokattiin käytännöstä käsin johtuneista tarpeista käsin. Käytettävissä olleeseen aikaan sekä henkilöresursseihin nähden tulokset ovat hyviä. Loppuvaiheen henkilöstöresurssien vähyys on voinut heijastua myös loppuvaiheen toteutuksiin erityisesti PSSHP:n osalta. Vastaavaa hanketta suunniteltaessa tulisi erityisesti kiinnittää huomiota hankehenkilöiden riittävyyteen ja sitouttamiseen hankkeen päätösvaiheeseen saakka. Tämä ei kuitenkaan ole erityisesti tämän hankkeen ongelma vaan se lienee ongelmana kaikessa hanketyössä. Laajemmalti olisi hyödyllistä myös tarkastella lyhyissä hankkeissa niiden mahdollisuuksia hyödyntää koko hankeaikakausi, jotta hyödyt pystyttäisiin saamaan mahdollisimman tehokkaasti käyttöön. 6.2 Osahankkeen tulosten vieminen käytäntöön hankeaikakauden jälkeen Osahankkeen tulosten vieminen käytäntöön on monilta osin jo suunniteltu tai järjestetty niissä organisaatioissa joissa ko. hankeosio on kehitetty; ESSHPssa työhyvinvointiin ja riskien hallintaan liittyvät osiot on sisällytetty hyvinvointikoordinaattorin ja turvallisuuspäällikön toimenkuviin (Mihailov ym. 2011), PKSSKssa projektisuunnittelijana toiminut henkilö jatkaa opiskelijaohjaajakoulutuksen viemistä eteenpäin yhteistyössä opetuskoordinaattorin kanssa (Kalasniemi ym. 2011) ja PSSHPssä potilasturvallisuusneuvosto on toiminnassa ja kaatumisten ehkäisyn laajentamisesta on tehty alustava päätös (Tervo-Heikkinen ym. 2011), näyttöön perustuvasta koulutuksesta (NPH ja NPJ) ja Hoitotyön tutkimusneuvostotyöstä vastaa kliininen tutkija (hoitotiede) (Kvist ym. 2011), opiskelijaohjausta kehitetään järjestelmällisesti (ylihoitaja, opetus ja kliiniset hoitotyön opettajat) (Taam-Ukkonen ym. 2011). Tiiviit yhteydet mm. yliopistoon ja ammattikorkeakouluun ovat hankkeen aikana syventyneet (Tervo-Heikkinen ym. 2011). Tarkemmin näiden kuvauksista voi lukea ao. raporteista. Haasteena tuleekin olemaan eri organisaatioissa kehitettyjen mallien ja hyvien käytäntöjen omaksuminen toisen organisaation toimintaan. Muun muassa opiskelijaohjauksen verkkokurssi, esimiehen sähköinen työkalupakki ja kaatumisten ehkäisyn kehittäminen ovat saaneet erittäin paljon kiinnostusta osakseen. Nämä, monien muiden ohella, ovatkin erittäin käyttökelpoisia ja helposti hyödynnettäviä myös kehittämisorganisaatioiden ulkopuolella. 6.3 Osahankkeen ulkoinen arviointi Koko hankkeen ulkoista arviointia on hankeaikana tehty useissa eri portaissa. Kasteohjelman ulkoisissa arvioinneissa on huomioitu myös hankkeita ja niiden mahdollisuuksia (STM, 2010a ja 2010b). VeTe-hanketta ja VeTeVT-osahanketta arvioitiin ulkoisella arvioinnilla Diakonia ammattikorkeakoulun toimesta keväällä Arviointiraportti on luettavissa kokonaisuutena osoitteessa: /Julkaisut. 6.4 Eettisten näkökohtien huomioiminen VeTeVT-osahanke toimi kehittämishankkeena kolmen sairaanhoitopiirin alueella. Osahankkeeseen liittyneissä kyselyissä sekä niitä hyödyntäneissä opinnäytetöissä on noudatettu tut-

14 14(16) kimukselle asetettuja eettisiä vaatimuksia. Kyselyihin on haettu luvat organisaation ohjeistusten mukaisesti ja opinnäytetyöt ovat läpikäyneet niille asetetut hakumenettelyt. Koko hankkeen aikana on tavoitteena toimia eettisesti kestävät näkökohdat huomioiden. 7. Pohdinta Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeTeVT) -osahankkeen tarkoituksena oli uudistaa ja kehittää terveydenhuollon palvelujärjestelmän ammatillista johtamista. Tavoitteena oli taata terveydenhuollon jatkuva kehittäminen, jotta se vastaisi potilaiden tarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin. Osahankkeen toteuttamiseen osallistuvat Etelä-Savon sairaanhoitopiiri (ESSHP), Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä (PKSSK) ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (PSSHP), joka toimi koko VeTe-hankkeen hallinnoijana. Tavoitteisiin pyrittiin muun muassa kehittämällä opiskelijaohjaajakoulutusta (PKSSK) ja opiskelijoiden laadukasta harjoitteluympäristöä (PSSHP), työhyvinvoinnin parantamiseen suunnattuja menetelmiä (ESSHP) sekä johtamisen apuvälineitä (ESSHP), potilasturvallisuuden parantamiseen suunnattuja toimenpiteitä ja välineitä (PSSHP), näyttöön perustuvan toiminnan rakenteita, koulutusta ja yhtenäisten käytäntöjen edistämistä (PSSHP) sekä verkostorakenteita (PSSHP). Osahankkeessa tehtiin kiinteää yhteistyötä useiden eri toimijoiden kesken ja pyrittiin aktiivisesti vaikuttamaan myös yksittäisen kansalaisen mahdollisuuksiin vaikuttaa ja tulla kuulluksi oman alueensa sairaanhoitoon liittyvissä asioissa (PSSHP). VeTeVT-osahankkeen käytettävissä olevat henkilöstöresurssit olivat niukat, mutta niitä pystyttiin hyödyntämään erittäin tehokkaasti. Tämä oli suorassa yhteydessä osahankkeessa toimineiden henkilöiden haluun ja innostukseen kehittää hoitotyötä entistä laadukkaammaksi ja toimivammaksi yhdessä laadittujen tavoitteiden ja tavoiteltavien tulosten mukaisesti. Toimiva yhteistyö ja jatkuva vuorovaikutus ovat ensiarvoisen tärkeitä useita organisaatioita yhdistävässä hankkeessa. Tätä yhteistyötä tehtiin paitsi sähköpostitse, puhelimitse että kokousten avulla myös uusia teknologioita hyödyntäen. Videoneuvottelut ja yhteisen raportointialustan (Polycom PVX-ja SharePoint-sovellukset) käyttö toivat paitsi kustannussäästöjä, myös erittäin tärkeitä ajallisia säästöjä lyhyen hankeaikakauden avuksi. Pidempi ajallinen resurssi olisi joidenkin osioiden kannalta ollut hyödyllinen, muun muassa tulosten jalkauttamisen suunnittelussa. Ajallisissa resursseissa on huomioitava, että käytännössä tehokas hanketoiminta kolmevuotisessa hankkeessa on maksimissaan kaksi ja puoli vuotta. VeTeVTosahankkeen kaikkien toimijoiden työsopimukset olivat maksimissaan hieman yli kaksi vuotta. VeTeVT-hankkeessa tehtiin yhteistyötä myös Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen sekä sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen ja Savonia ammattikorkea koulun kanssa. Osahankkeessa toimi myös useita henkilöitä oman työnsä ohella kaikissa osahankkeeseen osallistuneissa sairaanhoitopiireissä. Ilman tätä panostusta osa hankkeen tuloksista olisi jäänyt saavuttamatta. Osahanke tarjosi myös hyviä mahdollisuuksia opiskelijoille opinnäytetöiden aiheiden, aineistojen sekä tuen muodossa. Samalla hankkeesta saadaan myös tulevaisuudessa arviointitietoa hankkeessa toteutetuista interventioista. Tämän suuntaista yhteistyötä tulisikin kehittää entistä enemmän. Näin hankkeista saatavaa hyötyä pystyttään maksimoimaan samalla kun hankkeesta tuotetaan tutkittua tietoa käytännön toiminnasta käsin. Hankeaikakautena pystyttiin saavuttamaan konkreettisia tuloksia, joita on mahdollista hyödyntää laajalti eri organisaatioissa. Hankkeen alussa ollut suunnitelma osahankkeesta ja sen tavoitteista pystyttiin operationalisoimaan yhteistyössä osahankkeen ohjaus- ja projektiryhmän kanssa selkeäksi ja konkreettiseksi suunnitelmaksi hankkeen läpiviennistä. Osahankkeen tulosten vieminen käytäntöön muualle kuin kyseistä kehittämistehtävää työstäneeseen organisaatioon jää kuitenkin organisaatioiden omalle vastuulle ja hankintaan. Tästä syystä tulisikin tulevaisuudessa suunnitella jo ennalta kuinka hankkeissa saavutetut hyvät käytännöt

15 15(16) ja mallit pystyttäisiin implementoimaan laajemmin koko valtakunnan tasolle. Tämä takaisi myös näyttöön perustuvien hyvien käytäntöjen leviämisen ja yhtenäisten käytäntöjen käyttämisen laajemmin kuin vain yhden organisaation tai sairaanhoitopiirin alueelle. Lähteet: ANCC Magnet Recognition Program. Saatavilla: [Haettu ]. ANCC Application manual. Magnet recognition program. American Nurses Credentialing Center, Silver Spring, MD. Aiken LH Superior outcomes for Magnet Hospitals: The evidence base. Teoksessa: McClure M, Hinshaw A. (toim.) Magnet Hospitals Revised: Attraction and Retention of Professional Nurses. 4. painos. Washington, DC: American Nurses Publishing, Silver Spring, MD, Bliss-Holtz, J., Winter, N. & Scherer, E.M An invitation to magnet accreditation. Trying to garner this coveted distinction? Here, review best application practices. Nursing Management. 35 (9): Kalasniemi M, Tervo-Heikkinen T. & Kuiri S Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä. ProTerveys, 3/2011, Kvist T; Tervo-Heikkinen T; Miettinen M & Vehviläinen-Julkunen K Hoitotyön tutkimusneuvosto kehittää näyttöön perustuvaa hoitotyötä KYSissä. Sairaanhoitaja :2: Mihailov A, Tervo-Heikkinen T. & Rasimus M Työhyvinvointia tukemalla vetovoimaiseen tulevaisuuteen. ProTerveys, 3/2011, Partanen, P., Pitkäaho, T., Kvist, T., Turunen, H., Miettinen, M. & Vehviläinen-Julkunen, K Magneettisairaalamalli erinomaisen hoitotyön mahdollistajana. Teoksessa Vetovoimainen terveydenhuolto. Hoitotyön vuosikirja Sairaanhoitajaliitto. STM. 2010a. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) arviointi. Ensimmäinen väliraportti. Selvityksiä 2010:27. Saatavilla: [Haettu ] STM. 2010b. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) arviointi. Toinen väliraportti. Selvityksiä 2010:27. Saatavilla: [Haettu ] STM 2009a. Kaste-ohjelman valtakunnallinen toimeenpanosuunnitelma vuosille Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 9. Saatavissa: [Haettu ] STM 2009b. Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön. Toimintaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:18. Saatavissa: [Haettu ]

16 16(16) STM 2008a. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 6. Saatavissa: [Haettu ] STM 2008b. Uusi terveydenhuoltolaki. Terveydenhuoltolakityöryhmän muistio. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 28. Saatavissa: [Haettu ] STM Terveyttä ja hyvinvointia näyttöön perustuvalla hoitotyöllä. Kansallinen tavoite- ja toimintaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2003:18. STM Helsinki. Saatavissa: pdf&title=Sosiaali ja_terveydenhuollon_tavoite ja_toimintaohjelma_2004_2007_fi.pd f [Haettu ] Taam-Ukkonen M, Heiskanen M, Hujanen T, Mäkeläinen T, Sairanen A. & Miettinen M Tavoitteena turvallinen ja laadukas harjoittelu Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. ProTerveys 3/2011, Tervo-Heikkinen T, Korhonen T, Holopainen A. & Miettinen M Kaatumisten ehkäisyn toimintamalli. ProTerveys 3/2011, Tervo-Heikkinen T, Kvist T, Saarinen J, Vehviläinen-Julkunen K. & Miettinen M Yhteistyöllä vetovoimaa ja näyttöön perustuvaa toimintaa. ProTerveys 3/2011, Wolf G, Triolo P & Ponte PR Magnet recognition program: the next generation. Journal of Nursing Administration, 38 (4),

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen VeTe päätösseminaari Tampere-talo 6.9.2011 Heiskanen, Marjut. Kliinisen hoitotyön opettaja, tiimivastaava KYS. Taam-Ukkonen, Minna. Ylihoitaja. KYS.

Lisätiedot

Miten vetovoimaisia ovat sairaalamme?

Miten vetovoimaisia ovat sairaalamme? Miten vetovoimaisia ovat sairaalamme? Tarja Kvist, TtT, Yliopistotutkija Itä-Suomen yliopisto, Hoitotieteen laitos 25.3.2011 28.3.2011 1 Mitä ovat vetovoimaiset sairaalat (magneettisairaalat)? Magneettisairaalamalli

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä I koulutuskokonaisuus lokakuu 2009 joulukuu 2010 II koulutuskokonaisuus syyskuu 2011 toukokuu 2012 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSISSÄ VeTe Kurssiohjelma

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön näkökulma Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön palveluyksikön toiminta käynnistyi 1.1.2015 Kliinisten hoitopalvelujen alueella TAVOITTEET: Hoitohenkilöstön työn tuottavuuden lisääminen

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 2011-2013 viestintäsuunnitelma Vuokko Lehtimäki Anni Kuhalainen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II (2011-2013) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Ikäkaste Äldre-kaste II -hanke toteuttaa

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 hallintoylihoitaja Merja Miettinen KUJOn seminaari 13-14.2.2014 Hallituksen seminaari 27.-28.2.2014 2013 Tuottavuusohjelma jatkuu 2014-2016 Vähennetään

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sosiaali- ja terveysalan johtajien näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sosiaali- ja terveysalan johtajien näkökulmasta 1(7) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sosiaali- ja terveysalan johtajien näkökulmasta Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveyden huolto 2009 2011 -hanke Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet

Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet Anu Muuri, VTT, dosentti ja yksikön päällikkö/thl 12.3.2013 Anu Muuri 1 12.3.2013 THL 12.3.2013 THL THL:n strategiset linjaukset 1. Väestön

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

KYS:n potilasturvallisuus työryhmä

KYS:n potilasturvallisuus työryhmä Kuinka potilasturvallisuus huomioidaan uudessa organisaatiossa ja hoitoprosesseissa? Jari Saarinen, L, tm, hankejohtaja ee-hanke arja ervo-heikkinen, t, projektipäällikkö ee hanke Merja Miettinen, dosentti,

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

TAUSTATIETOTYÖRYHMÄN TYÖSUUNNITELMA

TAUSTATIETOTYÖRYHMÄN TYÖSUUNNITELMA TAUSTATIETOTYÖRYHMÄN TYÖSUUNNITELMA Maria-Liisa Nurmi, Anne Alavillamo, Arto Rautajoki, Matti Rekiaro, Anna-Kaisa Pusa, Kirsti Svahn, Teemu Puolijoki, Marko Rossinen Taustatietotyöryhmän tehtävä Kartoittaa

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Palvelut asiakaslähtöiksi - Kärkihanke Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli LAPIN työpaja 27.9.2106 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Hankkeen tavoitteet Hankkeessa kehitetään

Lisätiedot

Ohjaajakoulutus sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden ohjaajina toimiville

Ohjaajakoulutus sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden ohjaajina toimiville 1 (5) Ohjaajakoulutus sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden ohjaajina toimiville Kohderyhmä: PKSSK:n terveys- ja sosiaalialan opiskelijoita ohjaava henkilöstö. Tavoite: Koulutuksen kokonaistavoitteena

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 Kangasniemen palvelutuotantoyksikkö, perusturvaosasto Tavoitteena on: Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326, 5 ) mukainen täydennyskoulutusvelvoite täyttyy Sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Kuntauudistuksen ja sote-uudistuksen eteneminen Kuntien ilmoitukset selvitysalueista 30.11.2013 mennessä Poikkeusten ja erityisten kuntajakoselvitysten

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA MINNE TÄTÄ HYVINVOIN- TIPALVELUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖ- RÄÄN. Sisältö 1. KAMPA-hanke ja sen tavoitteet... 2

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Sairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v Valtuuston info

Sairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v Valtuuston info Sairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v. 2015-2016 Valtuuston info 6.6.2016 Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja Rajallisten henkilöstövoimavarojen kohdennus Hoitohenkilöstön resurssien kohdennus ja henkilöstömenojen

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin Hoitosuositus Tutkimusnäytöllä tuloksiin Leikki-ikäinen lapsi tarvitsee mahdollisuuksia puhua ja käsitellä toimenpiteen herättämiä tunteita. Kuva: Shutterstock Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Saamelaiset Pohjois-Suomen kasteohjelmassa Sakaste päätösseminaari

Saamelaiset Pohjois-Suomen kasteohjelmassa Sakaste päätösseminaari Saamelaiset Pohjois-Suomen kasteohjelmassa Sakaste päätösseminaari Inari 20.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Yhdessä olemme yhteisö rakennamme jotain uutta kohtaamisista syntyy yhteinen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014

Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014 Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014 Hankkeen toimijat Hallinnoi Oulun seudun ammattikorkeakoulu, terveyalan Oulaisten yksikkö Osatoteuttajina: Kalajoen SoTe yhteistoiminta-alue

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Rovaniemi 16.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja 27.8.2015 Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja SISÄLTÖ Turvallisuuden kehittäminen Määritelmä, tarve ja periaatteet Suunnitelmallisuus

Lisätiedot

Hoitotyön strateginen toimintaohjelma Varsinais-Suomessa

Hoitotyön strateginen toimintaohjelma Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja alueen terveyskeskusten HOITOTYÖN JOHDON HELMISEMINAARI Turun yliopistollinen keskussairaala 13.2.2017 Hoitotyön strateginen toimintaohjelma Varsinais-Suomessa Päivi

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne www.kunnat.net/akusti Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5.2015 Minna Saario

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.

Lisätiedot