Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto

Transkriptio

1 edistävä terveydenhuolto Jari Saarinen Hankejohtaja, TtM, LT, erikoislääkäri

2 -hanke Suomessa Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (hallinnoija) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Turku ja Salo Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Satakunnan sairaanhoitopiiri Sekä hankeyhteistyössä Riihimäen terveyskeskuksen kuntayhtymä Tekonivelsairaala Coxa Oy Ylä-Savon SOTE ky Pohjakartat: Affecto Finland Oy, Lupa L8021/09

3 Hanketta määrittävät / ohjaavat asiakirjat Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma, KASTE (STM) pdf&title=Sosiaali ja_terveydenhuollon_kansallinen_kehittamisohjelma_kast E_2008_2011_fi.pdf Kaste-ohjelman valtakunnallinen toimeenpanosuunnitelma vuosille (STM selvityksiä 2009:9) Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön. Toimintaohjelma (STM julkaisuja 2009:18)

4 hankeorganisaatio hanke Ohjausryhmä 1 hanke, Johtoryhmä hankejohtaja Jari Saarinen ja projektipäälliköt Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta (HH-osahanke) projektipäällikkö Tarja Tervo-Heikkinen (Kuopio) Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen (NP-osahanke) projektipäällikkö Kaija Lipponen (Oulu) Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella (TH-osahanke) projektipäällikkö Minna Pohjola (Turku) Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VT-osahanke) projektipäällikkö Tarja Tervo-Heikkinen (Kuopio)

5 Toimintaympäristön muutokset: Väestön ikärakenne Palvelurakenne muuttuu Palvelurakenne muuttuu Johtamisjärjestelmät Johtamisjärjestelmät muutoksessa muutoksessa Palvelujen saatavuus Palvelujen vaihtelee saatavuus vaihtelee Terveyden eriarvoistuminen Vaihtelua käytännöissä Vaihtelua käytännöissä Terveyden eriarvoistuminen Tuottavuusvaatimukset Henkilöstöpula Henkilöstöpula Tuottavuusvaatimukset Johtamisen ja tukijärjestelmien kehittäminen Terveyden edistämisen integrointi toimintaan Asiakas /potilas TERVEYS & HYVINVOINTI Asiakaslähtöiset, turvalliset toimintatavat Henkilöstön saatavuuden ja osaamisen edistäminen NP- & hyvien käytäntöjen kehittäminen Ohjaus tehostuu Terveyserot kaventuvat Vaikuttavuus paranee Hoitotyön kehittämisen vaikutukset yhteiskunnassa: Vetovoimaisuus paranee HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMAN KESKEINEN SISÄLTÖ

6 Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Kehittää sosiaali- ja terveydenhuoltoa Kaste-ohjelman tavoitteiden mukaisesti potilasturvallisuus vetovoimaisuus hyvinvointi Terveyden edistäminen, ongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen Kehittää ja ottaa käyttöön näyttöön perustuvia toimintamalleja Joustavien ja saumattomien toimintojen kehittäminen (esim. potilasohjaus) erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä Henkilöstön riittävyyden varmistaminen ja osaamisen vahvistaminen Kehittää horisontaalisia rakenteita 6

7 Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella TH projektipäällikkö Minna Pohjola, Turku

8 M.Pohjola 2010 Hankehenkilöstö Piia Astila-Ketonen, SatSHP projektisuunnittelija (50%) Mari Hakkala, Turun kaupunki projektisuunnittelija (50%) Mervi Siekkinen, VSSHP projektisuunnittelija Minna Pohjola, VSSHP projektipäällikkö Marita Päivärinne, Salon kaupunk projektisuunnittelija (50%)

9 M.Pohjola 2010 Terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn perusteet useimmat kansantaudit ehkäistävissä sairauksien ehkäisy pidentää elinikää sairauksien ehkäisy vähentää terveyspalvelujen tarvetta terveyden edistämisellä merkitystä myös työvoiman työkykyyn ja työpanokseen tautien ehkäisy ja terveyden edistäminen halvin tapa parantaa kansanterveyttä...halvempaa kuin tautien ja niiden seurausten hoito

10 M.Pohjola 2010 Terveyden edistäminen ja hoitotyön johtaminen vahvistamalla asiakkaiden ohjausta ja henkilöstön osaamista kehittämällä palvelujen sisältöä ja palvelujärjestelmää toimimalla terveyden edistämisen asiantuntijana kunnassa eri hallinnonalojen kanssa tehtävässä yhteistyössä ja alueellisessa strategiatyössä tekemällä yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten verkostojen kanssa Terveyttä edistävän sairaalan tehtävät. (Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry)

11 aasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen tehokas käyttöönotto 3. Poikkisektorisen verkostotyön kehittäminen avoitteet 1.Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen integroiminen hoitotyön johtamisen rakenteisiin ja käytäntöihin 2. Alueellisten toimenpiteiden ja tukirakenteiden luominen 3.Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osaamisen vahvistaminen hoitotyön johtamisessa ja käytännössä toimenpiteet 1.Kartoitetaan sosiaali- ja terveysalan johtajien tietoja ja toimintaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osa-alueella 2. Luodaan alueellinen hyvinvointi- ja terveysverkosto 3. Kehitetään terveyden edistämisen johtamisen päätöksentekotuen Työväline 4. Kootaan ja välitetään väestön terveys- ja hyvinvointitietoja 5. Kootaan ja välitetään terveyden edistämisen hyviä käytäntöjä 6. Kehitetään ja toteutetaan terveyden edistämisen koulutusta 7. Järjestetään terveys- ja hyvinvointipäiviä 8. Integroidaan varhaisen puheeksiottamisen toimintamallit hoitoreitteihin M.Pohjola 2010 tiedolla johtaminen osallistava johtaminen

12 M.Pohjola 2010 Luodaan alueellinen hyvinvointi- ja terveysverkostoorganisaatio Hankkeen aikana kehitetään Terveyden edistämisen verkosto: - verkoston yhteyshenkilönä toimii kustakin kunnasta nimetty yhdyshenkilö. - verkoston tavoitteena on toimia terveyden ja hyvinvoinnin keskeisenä koulutusagendana ja edistää parhaiden terveyden edistämiskäytänteiden vaihtoa jäsentensä kesken. Kootaan Varsinais-Suomen alueen hoitotyön johtajien verkosto (ensimmäinen kokous ) Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry verkostossa toimiminen

13 Terveyden edistämisen johtamisen päätöksentekotuen työväline Kuvataan terveyden edistämisen eri tasot ja niitä ohjaavat keskeiset toimintaohjelmat, strategiat, toimintamallit, työvälineet ja hyvinvointitieto: Kansainvälinen taso Valtakunnallinen taso (te toimintaa ohjaavat strategiat) Kunnallinen päätöksenteko Organisaatiotaso (strateginen, keskijohto, lähijohdon taso) Asiantuntijataso Tekninen toteutus flow charter menetelmällä, löydettävissä Terveysportin hoitopoluista. M.Pohjola 2010 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sisältyy jokaiseen asiakaskontaktiin, hoitohenkilökunnan päivittäiseen toimintaan ja toimintayksikön johtamiseen

14 M.Pohjola 2010 Kansainvälinen Toimintaa ohjaavat asiakirjat WHO Health Promoting Hospitals IUHPE EuroHealthNet Kansallinen Lainsäädäntö Toimintaa ohjaavat asiakirjat STM THL Tekry Terve Kunta verkosto Suomen terveyttä edistävät sairaalat Järjestöt Hyvinvointia edistävät ohjelmat Tilastotieto Terveys- ja hyvinvointipäivät Alue- ja kunta Varsinais-Suomi Satakunta Maakuntaliitto Aluehallinto virasto Päätöksenteon työvälineet Organisaatio Strateginen taso Keskijohdon taso Lähijohdon taso Asiantuntija Puheeksiottamisen teemat Teoriat ja mallit

15 M.Pohjola 2010 Järjestetään terveys- ja hyvinvointipäiviä Tavoitteena on jakaa tietoa väestön terveydestä ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä positiivisin keinoin. Toteutuksessa korostuvat osallistavat ja voimavaraistavat työmenetelmät.

16 Työväline hoitotyön johtajien tukena M.Pohjola 2010 Odotetut tulokset näkyvät hoitotyön johtamisessa: taitavana ja suunnitelmallisena terveyden edistämisenä työvälineiden, strategioiden ja hyvien toimintamallien systemaattisena käyttöönottamisena terveyden edistämisen integroimisena hoitotyön tehtäviin näyttöön perustuvien menetelmien tehokkaana käyttöönottona väestön terveydentilatietojen hyödyntämisenä toimintojen kohdentamisessa terveyserojen huomioonottamisena

17 M.Pohjola 2010

18 Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta HH projektipäällikkö Tarja Tervo-Heikkinen Kuopio

19 HH osahanke Suomessa Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Satakunnan sairaanhoitopiiri hankeyhteistyö: Riihimäen seudun TK ky Ylä-Savon SOTE ky Tekonivelsairaala Coxa Oy TT-H Pohjakartat: Affecto Finland Oy, Lupa L8021/09

20 Projektiryhmän kokoonpano Astila-Ketonen Piia SatSHP Pitkäaho Taina PSSHP Hassinen Tiina VSSHP Salin Sirpa PSHP:n projektipäällikkö Heikkilä Anniina HUS Korhonen Terttu Ylä-Savon SOTE ky Kivelä Niina RisTKky Tervo-Heikkinen Tarja projektipäällikkö TT-H

21 HH-osahankkeen tarkoituksena on Tuottaa valtakunnallisesti yhtenäisiin tunnuslukuihin perustuvaa tietoa hoitotyön henkilöstövoimavaroja koskevien päätösten perustaksi, jotta hoitotyön henkilöstövoimavarapäätösten läpinäkyvyys ja näyttöön perustuvuus paranee ja sitä kautta hoitotyön vaikuttavuuden seuranta organisaatio-, toimintayksikkö- ja valtakunnan tasolla mahdollistuu Henkilöstövoimavarojen hallintaa koskevissa päätöksissä tarvittavat tiedot koostuvat pääosin organisaation sähköisistä tietojärjestelmistä poimittavista tiedoista koskien TT-H

22 Kehittämistehtävät HH-osahankkeessa 1. Kansallisesti yhtenäisten hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallintaan liittyvien tietojärjestelmillä tuotettavien tunnuslukujen määrittäminen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon ja polikliinisen hoidon yksiköissä tunnusluvut on määritelty yhteistyönä, 42 vuodeosasto, 29 poliklinikka ja 36 perusterveydenhuollon tunnuslukua (valmis) 2. Kansallisesti yhtenäisiin hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukuihin perustuvan seurantajärjestelmän vaatimukset on määritelty yhteistyössä tietohallinto- ja atk-asiantuntijoiden kanssa määrittely tapahtuu mallintamisen loppuvaiheessa 3. Kansallisesti yhtenäisten tunnuslukujen ja hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallintajärjestelmämallin soveltuvuuden testaaminen erikoissairaanhoidossa kuvaileva ja graafinen tieto valmis, mallintaminen menossa 4. Yhtenäisten tunnuslukujen ja hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallintajärjestelmämallin soveltuvuuden testaaminen perusterveydenhuollossa tunnusluvut kerätty ja tarkistettu, kuvaileva ja graafinen tieto valmis, etenee esh:n rinnalla TT-H

23 5. Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallintajärjestelmämallin hyödynnettävyyden arviointisuunnitelma sosiaalihuollossa (esim. vanhus- ja vammaispalvelut) tarkastelua suoritetaan mallinnusten päätyttyä 6. Suunnitelma kansallisesti yhtenäisiin tunnuslukuihin perustuvan hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallintajärjestelmämallin tuottaman tiedon hyödyntämisestä hoitotyön johtamisessa. suunnitelma täsmentyy 2011 aikana 7. Tunnuslukujen tuottaminen uudistuvassa organisaatiossa (PSSHP) sisältää työaika-autonomian tarkastelun kahdessa keskuksessa, valmistuu hankkeen aikataulussa (lisäksi 1 opinnäytetyö valmistumassa) 8. Tukipalveluiden hyvien käytäntöjen kerääminen ja levittäminen KYSissa (PSSHP) sisältää laitoshuollon, tarvikelogistiikan ja farmasian kokonaisuudet (mm. potilasruokailun kehittäminen, lääkkeiden annosjakelukokeilu ja täyttöpalvelu) raportointi vaiheessa 9. Poliklinikkatoiminnan hoitohenkilöstön voimavaroja kuvaavien tunnuslukujen kehittäminen (PSHP) segmentoinnit ja nykytilan kartoitus tehty, kuvailevat analyysit tehty ja mallintaminen menossa polikliinisen toiminnan kehittäminen jatkuu TT-H

24 9. Valkeakosken aluesairaalan poliklinikkatoiminnan kehittäminen tunnuslukujen avulla (PSHP) osio etenee tehtävän 9 rinnalla 11.Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa (Riihimäki) osioon liittyy myös tunnuslukutarkastelu, jonka aineisto kuvattu Riihimäen oma raportti rakenteisen kirjaamisen hyödyntämisestä valmis 12.Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa (PSSHP) aineisto kerätty ja tarkistettu, tarkastelua jatketaan rinnan tehtävien 3 ja 11 kanssa 13. Polikliinisen toiminnan kehittäminen neurologisella ja kirurgisella polikliniikalla (SatSHP) työ etenee PSHP:n työn suunnassa suunnitelmallisesti poliklinikka toiminnan käytännön kehittäminen mm. erikoispkl:n avaaminen 14.Kokeneen ja/tai osaavan hoitohenkilöstön riittävyys sydänhoito-linjassa (VSSHP) tunnuslukuja testataan SAP-järjestelmässä kevät-kesällä 2011 VSSHP:n molemmissa tehtävissä (14 ja 15) pääpaino on kokeneen /osaavan henkilöstön oikeassa kohdentamisessa

25 15.Ortopedisen potilaan potilasohjauksen laatu suhteessa henkilöstöresursointiin (kirjaaminen FinCC-luokituksen mukaan) (VSSHP) osio käynnistynyt 16.Tiedolla johtaminen ja sen rakenteet hoitotyön henkilöstövoimavarojen kohdentamisessa (HUS) tavoitteena hlöstöresurssoinnin malli (hoitoisuus- ja muiden tunnuslukujen hyödyntäminen päätöksenteossa) - etenee suunnitellusti, pilotoinnit jatkuvat kevään Hoitoisuustunnuslukuihin vaikuttavat tekijät (HUS) yhteistyö Datawell Oyn kanssa etenee suunnitellusti (1. aineiston tulokset saatu) 18. Tunnusluvut toiminnallisesti erikoistuneessa hoitoympäristössä (Coxa) aineisto kerätty ja analysoitu, käytetään esh:n verrokkiaineistona 19. Tunnuslukujen tarkastelu perusterveydenhuollon vuodeosastoympäristössä (Ylä-Savon SOTE) aineiston kuvaileva tarkastelu tehty, rinnakkaisaineisto Riihimäen TKky:lle tarkastelu etenee esh:n mallintamisen suunnassa kevään 2011 aikana TT-H

26 Vetovoimainen ja turvallinen sairaala VT projektipäällikkö Tarja Tervo-Heikkinen Kuopio

27 Johto- ja projektiryhmän kokoonpano Jari Saarinen, hankejohtaja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Anri Mihailov, projektisuunnittelija Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Maarit Kalasniemi, projektisuunnittelija Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen ky Raija Tuovinen, projektisuunnittelija Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri TT-H PSSHP: UEF: Kaisa Haatainen, ylihoitaja Minna Taam-Ukkonen, opetuskoordinaattori, palveluyks. joht. Tarja Kvist, TtT, yliopistotutkija, lait.varajoht. Pirjo Partanen, TtT, hoitotieteen lehtori Hannele Turunen, professori, dos, lait.joht.

28 Vetovoimainen ja turvallinen sairaala Tarkoituksena Uudistaa ja kehittää ammatillista johtamista Tavoitteena SOTE -johtamisen kehittäminen ammatilliseksi muutosjohtamiseksi Edistää korkealaatuista ja turvallista potilashoitoa Parantaa henkilöstön työhyvinvointia Luoda hyviä hoitotyön opiskelijoiden ja henkilöstön oppimisympäristöjä Erilaisten tulosmittareiden kehittäminen, tiedon keruu ja analysointi NP-tietoon pohjautuvan palvelujärjestelmää kehittävien interventioiden tuottaminen ja vaikutusten arviointi hoitotieteellisen tutkimuksen avulla TT-H

29 Tavoite 1: Asiakaslähtöisten ja turvallisten palveluiden varmistaminen korkealaatuista ja turvallista potilashoitoa edistämällä Potilasturvallisuuskulttuuria arvioidaan säännöllisillä seurantamittauksilla ja niiden pohjalta luodaan tarvittavat interventiot (esim. potilasturvallisuusneuvosto, - koordinaattori) sen kehittämiseksi. Kansallisen potilasturvallisuusstrategian mukaiset toimenpiteet on sovellettu sairaalan toimintakäytäntöihin. Potilaat arvioivat hoidon laadun hyväksi ja he kokevat voivansa vaikuttaa alueensa terveydenhuoltojärjestelmän kehittämiseen (esim. erilaisten neuvostojen jäsenyydet) Terveydenhuollon haittatapahtumaraportointitietojen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä on osa sairaalan toimintakulttuuria. Haittatapahtumaraporttien käsittelyyn luodaan yhtenäiset käytännöt. Potilasturvallisuustyöryhmä aloitti työn keväällä 2010, -hankkeesta työryhmään osallistuvat Jari Saarinen, Tarja Tervo-Heikkinen ja Tiia Rantanen (siht) Potilasturvallisuusneuvosto kokoontuu ensimmäisen kerran Suunnitelma potilasturvallisuusstrategian viemisestä käytäntöön PSSHPssa on menossa Koulutusta henkilöstölle ja johtajille myös ERVA-alueella järjestetään Potilasturvallisuuskulttuuri kyselyt henkilöstölle (2008, 2011) HaiPro-tilastojen hyödyntäminen liitetään osaksi potilasturvallisuussuunnitelmaa TT-H

30 Tavoite 2: Näyttöön perustuvien yhtenäisten käytäntöjen luominen kehittämällä SOTE-johtamista nykyaikaiseksi ammatilliseksi muutosjohtamiseksi. Hoitohenkilöstön näyttöön perustuvan toiminnan verkkokoulutus toteutuu systemaattisesti. Toimintaa laajennetaan perusterveydenhuoltoon ja sosiaalityön alueelle erikoissairaanhoidossa saatujen kokemusten perusteella. 1. NPH- koulutus hoitotyöntekijöille > KYSin NPH-neuvosto muodostuu ensimmäisistä koulutuksen saaneista 33 hoitotyöntekijästä. 2. NPH-koulutuksen suunnittelu alkanut, koulutus alkaa syksyllä 2011 Näyttöön perustuvan johtamisen alueellinen koulutus toteutuu systemaattisesti. 1. alueellinen koulutus alkoi 09/2010 ja päättyy 05/2011 koulutuksen aloitti 47 hoitotyön johtajaa, joista noin puolet KYSista Hoitotyön Tutkimussäätiössä kehitettävä näyttöön perustuvien yhtenäisten hoitokäytäntöjen kehittämismallin pilotointi. HOTUS-mallin pilotointi käynnistynyt syksyllä 2010 kolmessa KYSin yksikössä pilotoinnin aikana testataan näyttöön perustuvaa toimintatapaa ja muotoutetaan mukana oleviin yksiköihin kaatumisten ehkäisyn malli, jota tullaan hyödyntämään jatkossa koko KYSissa myöhemmin mallia voidaan laajentaa koko hoitoketjuun TT-H

31 Tavoite 3: Henkilöstön saatavuuden edistäminen ja osaamisen kehittäminen luomalla hyviä hoitotyön opiskelijoiden ja henkilöstön oppimisympäristöjä Opiskelijaohjausta toteuttavien ohjaajien koulutuksen kehittäminen ja opiskelijoiden sitouttamisen kehittäminen alueellisesti. (PKSSK) SOTE-alan opiskelijaohjauksen käytäntöjen kehittäminen ja yhdenmukaistaminen opiskelijaohjauksen valmiuksien ja osaamisen vahvistaminen työelämän ja koulutuksen välisen yhteistyön vahvistaminen näyttöön perustuvan toiminnan kehittäminen pilotteja 5 yksikköä, ohjaajakoulutus alkanut keväällä 2010 lähikoulutuksena syksyllä 2010 koulutus viety verkkoon ja koulutus toteutetaan keväällä 2011 uudelleen, raportti ensimmäisestä verkkokoulutuksesta valmistumassa verkkokoulutuksen malli tullaan kuvaamaan ja avaamaan meta-versiona kansallisesti yhteistyöverkostot toiminnassa, prosessien kuvaukset tehty, kriteeristöjä valmistellaan ja yhtenäistetään, laatusuositusten kuvaus SOTE-alueella menossa PSSHP alueellisen opiskelijaohjauksen laatusuosituksen levittäminen ( laatusuositusten käyttöönotto PSSHP:n alueella ja niiden hyödyllisyyden tarkastelu PSSHP:n opiskelijaohjauksen kuvaaminen TT-H

32 Tavoite 4: Hoitotyön uusien johtamisrakenteiden kehittäminen yhteistyöverkostojen sekä johtamisen tietojärjestelmien ja tiedon hyödyntämisen avulla Tulosmittareita on kehitetty (hoitotyön johtaminen, työtyytyväisyys, potilastyytyväisyys, opiskelijaohjaus) mittaamaan palvelujärjestelmän toimintaa. Näiden mittareiden avulla kerättyä tietoa on analysoitu ja raportoitu alueellisesti. henkilöstökyselyt 2008 ja 2010 (PSSHP, PKSSK, ESSHP, Coxa) UEF, hoitotieteen laitos aineistot kerätty vuonna 2010, aineistojen analysointi ja julkaisu UEFn aikataulussa Näyttöön perustuvaan tietoon pohjautuvia, palvelujärjestelmää kehittäviä interventioita on suunniteltu ja viety käytäntöön. Näiden interventioiden vaikutuksia on arvioitu hoitotieteellisellä tutkimuksella. NPH- ja NPJ-koulutuksiin (UEF), sekä HOTUS-malliin liittyvät tieteelliset osuudet (HOTUS) -> opinnäytetyöt 3 kpl (pro gradu) tulossa Hoitotyön uusien johtamisrakenteiden kuvaaminen paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti mallintamalla. verkostorakenteen mallintaminen käynnissä TT-H

33