Näyttöön perustuvan johtamisen -koulutus interventiona. Raportti R3a

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Näyttöön perustuvan johtamisen -koulutus interventiona. Raportti R3a"

Transkriptio

1 1(19) Hoitotyön johtamisen ja ilmapiirin kehittäminen Näyttöön perustuvan johtamisen -koulutus interventiona Raportti R3a Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto (VeTe) -hanke Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeTeVT) -osahanke

2 2(19) Versiohistoria versio pvm tekijä kuvaus Raija Tuovinen ensiluonnos Tarja Tervo-Heikkinen tarkistus ja täsmennykset, sisällysluettelo, lopullinen asu 1.0 Tarja Tervo-Heikkinen Pääversio, pdf

3 3(19) Tiivistelmä Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeTeVT) osahankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon johtamista nykyaikaiseksi ammatilliseksi muutosjohtamiseksi. Hyvällä johtamisella vaikutetaan paitsi palvelujen toimivuuteen ja tuottavuuteen myös henkilöstön hyvinvointiin. Myös Paras hanke edellyttää mm. sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatapojen uudistamista. Uudistuksen edellytyksenä oli uusien työmenetelmien ja tietopohjan kehittäminen, hyvän johtamisen kehittäminen sekä toimenpiteet, joilla voitaisiin turvata tarkoituksenmukainen henkilöstörakenne ja henkilöstön jaksaminen muutoksessa. Hyvin organisoidulla kehittämisellä olisi mahdollista parantaa sosiaali- ja terveysalan vetovoimaa ja houkutella nuoria kouluttautumaan ja pysymään alalla. (STM 2008.) VeTeVT-osahankkeen tässä raportoidun tehtävän, Hoitotyön johtaminen ja ilmapiirin kehittäminen, mukaisesti käynnistettiin syyskuussa 2010 ensimmäinen näyttöön perustuvan johtamisen koulutus Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (PSSHP) sekä sen ERVA alueen hoitotyön johtajille. Koulutuksen tarkoitus on toistua säännöllisin väliajoin tulevaisuudessa. Koulutuksen tavoitteena oli hoitotyön johtajien näyttöön perustuvan hoitotyön ja johtamisen tietoisuuden lisääminen, jotta he pystyisivät tukemaan ja ottamaan käyttöön näyttöön perustuvia, yhtenäisiä ja toimivia hyviä käytäntöjä ja menettelytapoja toimintayksiköissään. Koulutus sisälsi teemoitettuja lähipäiviä, tiedonhaun koulutusta, kansalliseen hoitotieteelliseen konferenssiin osallistumisen ja itsenäistä verkko-oppimisympäristössä (Moodle) työskentelyä. Lisäksi opiskelijat tekivät ryhmätyönä hoitotyön johtamiseen liittyvän kehittämistehtävän. Tehtävän aiheet, joita olivat työhyvinvointi, palkitseminen ja palautteen anto, henkilöstöresurssien suunnittelu ja arviointi, terveyden edistäminen, osaamisen johtaminen, muutosjohtaminen ja potilasturvallisuus, ovat keskeisiä tämän päivän hoitotyön johtamisessa. Todistuksen koulutuksesta sai 43 opiskelijaa toukokuussa 2011.

4 4(19) Sisällysluettelo 1. Johdanto Tausta ja tarkoitus NPJ -koulutuksen tausta ja tarkoitus Näyttöön perustuvan johtamisen koulutuksen tavoite Näyttöön perustuvan johtamisen koulutukseen liittyvät aikaisemmat selvitykset ja hankkeet Näyttöön perustuvan johtamisen koulutuksen tarkempi kuvaus Koulutuksen sisällön kuvaus Koulutukseen hakeutuminen ja aikataulut Koulutuksen toteutus Koulutuksessa tehty yhteistyö Näyttöön perustuvan johtamisen koulutuksen suunnitteluryhmä Tulokset Saavutetut tulokset, mallit ja hyvät käytännöt Arviointi Mitä tavoitteiden osalta jäi saavuttamatta NPJ-koulutuksen vaikutukset käytännön toimintaan ja toiminnan suuntaamiseen tulevaisuudessa Resursointi tehtävässä Ajallinen resursointi Henkilöresurssit Taloudelliset resurssit Käytettyjen menetelmien osuvuus Tehtävästä tiedottaminen Verkostoituminen Pohdinta Tehtävän vaikutukset ja muutosmahdollisuudet Tehtävästä nousevat suositukset ja visiot tulevaisuudelle...15 Lähteet...16 Liite 1. Hakemus NPJ-koulutukseen...17

5 5(19) 1. Johdanto Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto (VeTe) hanke toteuttaa Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista KASTE ohjelmaa (STM 2008) ja toimii linjassa Kaste ohjelman valtakunnallisen toimeenpanosuunnitelman vuosille (STM 2009a) sekä Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön toimintaohjelman kanssa (STM 2009b). VeTe hankkeen Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeTeVT) -osahanke liittyy KASTE - ohjelman toimenpiteeseen nro 17 (STM 2008) ja ensisijaisesti Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön -toimintaohjelman kehittämishankkeeseen näyttöön perustuvista yhtenäisistä käytännöistä (STM 2009b). VeTeVT-osahankkeen tarkoituksena on uudistaa ja kehittää terveydenhuollon palvelujärjestelmän ammatillista johtamista. Osahankkeen tavoitteena on taata terveydenhuollon jatkuva kehittäminen, jotta se vastaa potilaiden tarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin sekä kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon johtamista nykyaikaiseksi ammatilliseksi muutosjohtamiseksi. Hyvällä johtamisella parannetaan palvelujen toimivuutta, henkilöstön hyvinvointia ja tuottavuutta. Työtyytyväinen ja osaava henkilöstö on korkealaatuisen hoidon paras tae. Näyttöön perustuvan hoitotyön toteuttaminen vaatii myös johtamiselta aiheen hyvää tuntemusta ja hallintaa. Tämä vaatii hoitotyön johtajien kouluttamista näyttöön perustuvaan toimintaan ja johtamiseen. Tässä raportissa on kuvattu Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä ja sen ERVA-alueella talven aikana toteutettua ensimmäistä Näyttöön perustuva johtaminen (NPJ) - koulutusta.

6 6(19) 2. Tausta ja tarkoitus 2.1 NPJ -koulutuksen tausta ja tarkoitus Maamme kunta- ja palvelurakennetta uudistetaan Paras hankkeella vuosina Tämä edellyttää mm. sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatapojen uudistamista. KASTE ohjelman päätoimenpidealueita ovat mm. henkilöstön osaamisen varmistaminen ja sosiaalija terveydenhuollon vaikuttavat toimintamallit. Muutosten vuoksi myös johtamisosaamisen ja käytäntöjen uudistaminen nähdään välttämättömänä. KASTE ohjelman mukaan johtamista kehittämällä edistetään henkilöstön työhyvinvointia sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvissa toimintaympäristöissä. (STM 2008.) VeTe -hanke toteuttaa sosiaali- ja terveysministeriön laatimaa Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön toimintaohjelmaa, jonka mukaan edistetään näyttöön perustuvia käytäntöjä, tuetaan henkilöstön työhyvinvointia sekä integroidaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen hoitotyön johtamiseen (STM 2009b). VeTeVT osahankkeen tarkoituksena tässä raportissa kuvatun tehtävän osalta oli kehittää hoitotyön johtamista käynnistämällä järjestelmällinen näyttöön perustuvan johtamisen kouluttaminen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä (PSSHP) sekä sen ERVA -alueella. Tavoiteltavat tulokset olivat: 1. Hoitotyön johtajien näyttöön perustuvan toiminnan (NPJ) -koulutus toteutuu PSSHP:n erva-alueella systemaattisesti. 2. Toimintaa laajennetaan myös muille johtajille suunnatuksi sekä perusterveydenhuoltoon ja sosiaalityön alueelle erikoissairaanhoidossa saatujen kokemusten perusteella. 2.2 Näyttöön perustuvan johtamisen koulutuksen tavoite Selkiyttää hoitotyön johtajille näyttöön perustuvaa toimintaa johtamisessa, näyttöön perustuvan johtamisen mahdollisuuksia ja näyttöön perustuvan hoitotyön tukemista johtamisen avulla PSSHP:n ERVA-alueella. 2.3 Näyttöön perustuvan johtamisen koulutukseen liittyvät aikaisemmat selvitykset ja hankkeet KYSin ja Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen yhteistyönä alkanut Vetovoimainen ja turvallinen sairaala -kehittämishankkeessa aloitettiin erilaisten hoitotyön johtamista tukevien sekä hoitotyöntekijän vaikutusmahdollisuuksia parantavien interventioiden suunnittelu. Tällaisena interventiona KYSiin perustettiin Hoitotyön Tutkimusneuvosto, joka perustettiin 2008 tukemaan hoitotyöntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia sairaalassa. Tutkimusneuvosto on ideoinut näyttöön perustuvaan toimintaa liittyviä interventioita nyt jo useamman vuoden ajan. VeTeVT hankkeen projektipäällikkö Tarja Tervo-Heikkinen on osallistunut Tutkimusneuvoston toimintaan sen alusta alkaen.

7 7(19) KYSin hoitohenkilöstölle suunnattu Näyttöön perustuva hoitotyö eläväksi -koulutus (NPH) oli ensimmäinen (10/ /2010) näyttöön perustuvan toiminnan koulutus. Sen tavoitteena oli näyttöön perustuvan hoitotyön tutuksi tuominen käytännön hoitotyöntekijöille. NPH - koulutuksen käyneet muodostivat ensimmäisen Näyttöön perustuvan käytännön hoitotyön (NPH) -neuvoston, jonka tavoitteena on tehdä näyttöön perustuvan hoitotyön (NPH) -käsite, toimintatavat ja merkitys tutuksi koko KYSissä, välittää tietoa tiedonhausta, kannustaa hankkimaan tutkittua tietoa, kannustaa omassa työyksikössään tuomaan esille ja ottamaan käyttöön tutkittua tietoa sekä tukea hoitohenkilökunnan ammattitaidon kehittymistä ja ammattiidentiteettiä. (www.psshp.fi/hoitotyo -> Näyttöön perustuva hoitotyö) NPH-koulutus alkoi ja päättyi joulukuussa Koulutukseen sisältyi 10 lähipäivää (koko- sekä puolipäiväisiä) sekä tiedonhaun koulutuksen teoriaa ja käytäntöä (6 h). Informaatikko oli opiskelijoiden käytettävissä myös Moodle oppimisympäristön kyselyalueella. Opiskelijat tekivät kurssin aikana kehittämistehtävän yksilötyönä. Työt esiteltiin koulutuksen päättäneessä Näyttöön perustuva hoitotyö eläväksi konferenssissa Koulutuksen aloitti 38 KYSin hoitotyöntekijää (sairaanhoitajia ja fysioterapeutti) ja loppun saakka koulutuksen vei 31 opiskelijaa. Kurssin vetäjä oli Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen yliopistotutkija Tarja Kvist. Hänen lisäkseen kurssilla oli 13 tutoria, jotka olivat KYSin terveystieteiden maistereita. (VeTeVT-osahankkeen taulukkoraportin linkki PPT 3d.) 2.4 Näyttöön perustuvan johtamisen koulutuksen tarkempi kuvaus Koulutuksen sisällön kuvaus Hoitotyön johtamisen kehittämiseksi VeTeVT osahankkeessa käynnistettiin ensimmäinen, järjestelmälliseksi tarkoitettu, Näyttöön perustuvan johtamisen koulutus otsikolla Kohti parasta mahdollista ja vaikuttavaa toiminnan johtamista!. Koulutus oli suunnattu ensisijaisesti hoitotyön johtajille kuten yli- ja osastonhoitajille, apulaisosastonhoitajille mutta myös muille johtamisesta kiinnostuneille, kuten johtajuuteen tulevaisuudessa suuntautuville PSSHP:ssä sekä sen ERVA-alueella - myös perusterveydenhuollon palveluksessa oleville. Lisäksi tavoitteena oli, että puolet koulutukseen hakeutuvista olisi KYSistä (30) ja puolet (30) KYSin ulkopuolelta. Valintakriteerit määräytyivät sen perusteella, kuinka suosittu koulutus olisi eli jouduttaisiinko karsimaan hakijoita. Yhtenä valintaan vaikuttavana kriteerinä oli hakijan näyttöön perustuvan hoitotyön koulutukseen osallistuminen lähimmän viiden (5) vuoden aikana. Mikäli koulutukseen hakijoita olisi jouduttu karsimaan, etusijalle olisi nostettu ne joilla ei koulutusta ollut lähimenneisyydessä ollut. Myös kiinnostus ja perustelut koulutukseen hakeutumiseen nostettiin valintaan vaikuttaviksi kriteereiksi. Näyttöön perustuvan johtamisen koulutuksen tavoitteina oli, että koulutuksen jälkeen opiskelija - tietää mitä on näyttöön perustuva hoitotyö ja toiminta ja roolinsa näyttöön perustuvan hoitotyön ja toiminnan edistämisessä - osaa hakea tutkittua tietoa käytännön tarpeisiin erilaisista tietokannoista ja arvioi näyttöä kriittisesti - ottaa käyttöön toimintayksikössään toimivia, yhtenäisiä ja näyttöön perustuvia, hyviä käytäntöjä sekä menettelytapoja

8 8(19) Näyttöön perustuvan johtamisen koulutuksen sisältö (VeTeVT-osahankkeen taulukkoraportin linkki, PPT 3c.) - teemojen mukaiset lähipäivät (5) - Kansallinen hoitotieteellinen konferenssi Kuopiossa (vapaaehtoinen, mutta suositeltava) [Haettu ] - näyttöön perustuvan tutkimustiedon hakeminen tietokannoista ja sen kriittinen arviointi - teemoihin liittyvät ryhmätehtävät (3) sekä hoitotieteelliseen konferenssiin liittyvä tehtävä (1) Moodle - oppimisympäristössä - käytännön tarpeesta ohjautuvan, koulutuksen teemoihin sisältyvän, kehittämistehtävän tekeminen ryhmässä Näyttöön perustuvan johtamisen koulutuksen lähipäivien teemat: 1. Näyttöön perustuvan toiminnan johtaminen 2. Kuinka johtaja tukee työyhteisönsä hyvinvointia? Palkitseminen ja palautteen antaminen 3. Johtamisen uudet haasteet ja mahdollisuudet; osaamisen johtaminen ja muutosjohtaminen 4. Potilasturvallisuus osana johtamista; potilasohjaus ja terveyden edistämisen johtaminen Koulutuksen laajuus oli neljä (4) opintopistettä. Yhteistoiminnallisuus ja opiskelijoiden osallistuminen keskusteluihin, kirjallisiin töihin ja lähipäiviin oli tärkeää. Opiskelija korvasi lähipäivien poissaolot (myös hoitotieteellisen konferenssin) ylimääräisellä tehtävällä Moodlessa. Kehittämistehtävä samoin kuin muut kirjalliset tehtävät arvioitiin hyväksytty / hylätty - periaatteella. Opiskelijat saivat koulutuksen päätteeksi todistuksen koulutuksen suorittamisesta. Lisäksi päättöpäivänä annettiin kannustuspalkinto parhaalle kehittämistyölle. Parhaan työn valitsivat tutorit. Parhaan työn tehneeseen ryhmään kuuluivat osastonhoitaja Elina Kainulainen, osastonhoitaja Eila Nissinen, osastonhoitaja Helena Rissanen, rekrytoija Minna Saihomaa, apulaisosastonhoitaja Liisa Väyrynen ja osastonhoitaja Helena Väänänen. Heidän aiheensa oli Hoitotyön johtajan mahdollisuudet palkita henkilöstöään. Palkinnon kustansi KYSin hallintokeskus Koulutukseen hakeutuminen ja aikataulut Hakuaika koulutukseen oli Koulutukseen haettiin lomakkeella, joka oli sähköisessä muodossa, mutta se tuli tulostaa ja lähettää maapostilla allekirjoitettuna (Liite 1). Koulutus alkoi ensimmäisellä lähipäivällä Muut lähipäivät olivat sekä 20.1., Koulutus päättyi konferenssiin Tiedonhaun teoriakoulutus (4 h) oli heti koulutuksen alussa ja samoin kuin tiedonhaun käytännön pienryhmäopetukset (4 h) ja Koulutukseen sisältyvä Kansallinen hoitotieteellinen konferenssi pidettiin Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella. Tähän osallistuminen oli vapaaehtoista, mutta suositeltavaa konferenssin erillisen maksullisuuden vuoksi Koulutuksen toteutus Koulutukseen haki yhteensä 55 opiskelijaa, jotka kaikki valittiin koulutukseen. Koulutuksen kuitenkin aloitti 47 henkilöä. Koulutuksen jo aloittaneista keskeytti opintonsa neljä opiskelijaa.

9 9(19) Opiskelijat olivat suurimmaksi osaksi erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa työskenteleviä osastonhoitajia tai apulaisosastonhoitajia. Hakuvaiheessa kartoitettiin mm. hakijoiden näyttöön perustuvan toiminnan tietämystä, tiedonhakuvalmiuksia sekä Moodle oppimisympäristön tuntemusta. Lisäksi he saivat valita mielenkiintonsa mukaan opiskeluihin sisältyvän kehittämistehtävän teeman (työhyvinvointi, palkitseminen ja palautteen anto, henkilöstöresurssien suunnittelu ja arviointi, terveyden edistäminen, osaamisen johtaminen, muutosjohtaminen, potilasturvallisuus, potilasohjaus, opiskelijaohjaus ja perehtyminen). Koulutuksen ryhmät muodostuivat teemojen mukaisesti (9 ryhmää). Kussakin ryhmässä oli kolmesta seitsemään opiskelijaa. Työhyvinvoinnin ja osaamisen johtamisen teema-alueita työsti molempia kaksi ryhmää. Tarjotuista teema-alueista käyttämättä jäivät potilasohjaus, opiskelijaohjaus ja perehtyminen. Opiskelijoille tehtiin ennen koulutuksen alkua sähköinen Webropol -kysely, joka oli pohjana ISY:n hoitotieteen laitoksen opiskelija Miia Ruotsalaisen pro gradu tutkielmaan (Ruotsalainen M. 2011). Kyselyaineisto kerättiin sähköisellä lomakkeella välisenä aikana. Myös koulutuksen päätösvaiheessa tehtiin kysely, josta valmistuu myös ISY:n hoitotieteen laitoksen opiskelija Katja Tähkän pro gradu tutkielma (Tähkä K. 2011). Aineisto tätä varten kerättiin niin ikään sähköisellä kyselylomakkeella (webropol) ajalla Koulutus sisälsi neljä teemoitettua lähipäivää, päättöpäivän sekä omakustanteisen Kansallisen hoitotieteellisen konferenssin Opiskelu pohjautui yhteistoiminnalliseen oppimiseen. Koulutuksessa käytiin kunkin lähipäivän jälkeen teemoihin liittyviä ryhmäkeskusteluja Moodle verkko-oppimisympäristössä. Lisäksi opiskelijat työstivät ryhmissä oman teemansa mukaista kehittämistehtävää, jotka esiteltiin päättöpäivässä Esitykset on nähtävissä osoitteessa -> Näyttöön perustuva hoitotyö -> NPH- ja NPJ-koulutukset [haettu ]. Tutorit kommentoivat ja ottivat osaa keskusteluihin sekä ohjasivat ja arvioivat myös tutoroitavan ryhmänsä kehittämistehtävän. Opiskelijoille tarjottiin myös mahdollisuutta videoneuvotteluihin ryhmäkohtaisissa tapaamisissa. Videoneuvottelumahdollisuutta ei kuitenkaan koulutuksen aikana yksikään ryhmä käyttänyt. Koulutuksen alkuvaiheessa toteutettiin kaikille halukkaille (42 opiskelijaa) tiedonhakukoulutus. Koulutukseen sisältyi tiedonhaun teoriaopetusta (4h) sekä käytännön opetusta pienryhmissä (4h). Tämän koulutuksen opetuksesta vastasi Itä-Suomen yliopiston, KYSin tieteellisen kirjaston palvelupäällikkö Tuulevi Ovaska. Tutoreina koulutuksessa toimivat seuraavat henkilöt: - yliopistotutkija, TtT Tarja Kvist, ISY hoitotieteen laitos - hoitotyön tutkija Raija Mäntynen, ISY hoitotieteen laitos ja KYS - lehtori Pirjo Partanen, ISY hoitotieteen laitos - professori Hannele Turunen, ISY hoitotieteen laitos - projektisuunnittelija Virpi Kemppainen, PSSHP, VeTePO - projektisuunnittelija Raija Tuovinen, PSSHP, VeTeVT - hankejohtaja Jari Saarinen, PSSHP, VeTe-hanke - projektipäällikkö Tarja Tervo-Heikkinen, PSSHP, VeTeVT ja VeTeHH

10 10(19) Koulutuksessa tehty yhteistyö Näyttöön perustuvan johtamisen koulutus toteutettiin yhteistyössä ISY:n hoitotieteen laitoksen, KYSin Koulutuspalveluiden ja VeTeVT osahankkeen kanssa. Koulutuksen tutorit olivat ISY:n hoitotieteen laitokselta ja VeTe hankkeesta. Koulutuspalvelut tekivät koulutuspäivien käytännön järjestelyjä yhdessä VeTeVT osahankkeen toimijoiden kanssa. VeTeVT osahanke suunnitteli yhteistyössä ISY:n hoitotieteen laitoksen kanssa koulutuspäivien sisällöt ja esiintyjät. Koulutuksen ryhmäjaon toivottiin lisäävän opiskelijoiden yhteistyötä sekä tietämystä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon eri organisaatioiden sekä eri erikoisalojen välillä. Tästä syystä pyrittiin ryhmät muodostamaan niin, että ryhmissä olisi jäseniä eri organisaatioista. Koska teema oli kuitenkin ensisijainen ryhmään valintakriteeri, ei monimuotoisuus organisaatioiden suhteen toteutunut kaikissa ryhmissä Näyttöön perustuvan johtamisen koulutuksen suunnitteluryhmä Näyttöön perustuvan johtamisen koulutuksen suunnitteluryhmässä oli mukana yliopistotutkija Tarja Kvist (ISY), koulutussuunnittelijat Katja Koppinen ( alk. koulutussuunnittelija Jonna Jäntti) ja Eeva-Maria Ruuskanen (KYS, Koulutuspalvelut), opetuskoordinaattori Minna Taam-Ukkonen (PSSHP) ja VeTe-hankkeesta hankejohtaja Jari Saarinen, projektipäällikkö Tarja Tervo-Heikkinen ja projektisuunnittelija Raija Tuovinen.

11 11(19) 3. Tulokset 3.1 Saavutetut tulokset, mallit ja hyvät käytännöt Koulutuksen järjestäjän näkökulmasta VeTeVT-osahankkeen tässä raportissa kuvatulle tehtävälle esitetty tavoite toteutui: Näyttöön perustuva toiminta johtamisessa, sen mahdollisuudet ja näyttöön perustuvan hoitotyön tukeminen selkiytettiin monipuolisesti koulutukseen osallistuneille hoitotyön johtajille, jotka työskentelivät PSSHP:n ERVA alueella. Tavoiteltavat tulokset olivat: 1. Hoitotyön johtajien näyttöön perustuvan toiminnan (NPJ) -koulutus toteutuu PSSHP:n erva-alueella systemaattisesti. 2. Toimintaa laajennetaan myös muille johtajille suunnatuksi sekä perusterveydenhuoltoon ja sosiaalityön alueelle erikoissairaanhoidossa saatujen kokemusten perusteella. Tavoiteltuihin tuloksiin päästiin. Koulutus suunnattiin suoraan myös perusterveydenhuoltoon. Seuraavaa koulutusta on suunniteltu alkavaksi syksyllä 2012, jolloin on mahdollista tarjota koulutusta laajemmalti myös muita kuin hoitotyön johtajia koskevaksi. Koulutuksesta saadulla palautteella koulutusta tullaan kehittämään edelleen. Tulevista koulutuksista vastaa PSSHP:n koulutusyksikkö ja hoitotyön tutkija, jotka vastaavat myös Näyttöön perustuvan hoitotyön koulutuksesta. Myös sisällöllisesti koulutuksen tavoitteet saavutettiin eli koulutukseen osallistuneille esiteltiin monipuolisesti, mitä näyttöön perustuva hoitotyö ja toiminta ovat, sekä mitä on johtajan rooli näyttöön perustuvan hoitotyön ja toiminnan edistämisessä. Lisäksi koulutukseen osallistuneet saivat valmiuksia hakea tutkittua tietoa käytännön tarpeisiin erilaisista tietokannoista, arvioida näyttöä kriittisesti sekä myös ottaa käyttöön toimivia, yhtenäisiä ja näyttöön perustuvia, hyviä käytäntöjä sekä menettelytapoja. Näyttöön perustuvan johtamisen koulutuksen suoritti 43 opiskelijaa, joista suurin osa toimii hoitotyön johtajina eri perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon organisaatioissa PSSHP:n ERVA -alueella. Koulutukseen hakeutui monipuolisesti hoitotyön johtajia ja johtamisesta kiinnostuneita henkilöitä. Koulutuksesta saatiin myös yksi toteuttamismalli, jota eri arviointien perusteella muokataan sopivaksi seuraavaa koulutusta ajatellen. Tämän kurssin malli on esitetty VeTeVTosahankkeen taulukkoraportin yhteydessä olevassa esityksessä PPT 3c.

12 12(19) 4. Arviointi 4.1 Mitä tavoitteiden osalta jäi saavuttamatta VeTeVT osahankkeen tälle tehtävälle asetetut tavoiteltavat saavutettiin vähintään suunnitteluasteella. NPJ-koulutusta tullaan tarjoamaan systemaattisesti NPH-koulutuksen kanssa vuorovuosina. Koulutusta kehitetään jatkuvasti palautteiden ja opinnäytetöistä saatavan tiedon avulla. 4.2 NPJ-koulutuksen vaikutukset käytännön toimintaan ja toiminnan suuntaamiseen tulevaisuudessa Koulutukseen osallistuneet olivat suurimmaksi osaksi hoitotyön johtajia, jotka voivat mahdollistaa näyttöön perustuvan hoitotyön ja toiminnan toteutumista käytännössä. He voivat myös vaikuttaa voimavarojen suuntaamiseen hoitotyön kehittämiseen ja käytäntöjen yhdenmukaistamiseen työyhteisöissään. Koulutukseen osallistuneiden verkostoituminen eri organisaatioista tulevien hoitotyön johtajien kanssa antaa mahdollisuuden yhteistyölle ja yhteiselle hoitotyön kehittämiselle, jolloin päällekkäinen ja turha toiminta karsiutuu. Koulutukseen osallistuneiden vastaajien antamaan palautteeseen koulutuksesta voi tutustua Katja Tähkän pro gradu tutkielmasta (Tähkä K. 2011, valmistuu vuoden 2011 loppuun mennessä). Tähkä on käsitellyt koulutusta mm. kuinka NPJ-koulutus on vaikuttanut näyttöön perustuvan johtamiskäsityksen muuttumiseen, näyttöön perustuvan johtamistaidon vahvistumiseen ja henkilökohtaiseen näyttöön perustuvaan johtamisen kehittymiseen. Hän tarkastelee myös osallistuneiden oman kehittymisen arviointia NPJ-koulutuksen aikana. 4.3 Resursointi tehtävässä Ajallinen resursointi Näyttöön perustuvan johtamisen koulutus toteutui lähes suunnitellun aikataulun mukaisesti. Ainoa poikkeus oli neljännen lähipäivän ( ) ajankohdan siirtäminen muutamalla päivällä samana ajankohtana pidettyjen Sairaanhoitajapäivien vuoksi. Lähipäivien aikataulut ja tehtäville annettu aikataulutus oli opiskelijoilla tiedossa jo koulutuksen alkaessa, mikä helpotti koulutuksen rytmittämistä heidän työhönsä ja vapaa-aikaansa. Koulutus oli pituudeltaan riittävä, kun suhteutetaan tehtävien tekoon vaadittua aikaa ja opiskelua työn ohella. Myös lomaajat huomioitiin koulutuksen kulussa eli tehtävien tekoon annettiin lisäaikaa esim. joulun ja uudenvuoden seudussa. Tarvittaessa joustettiin myös tehtävien palautuspäivässä.

13 13(19) Henkilöresurssit Koulutuksen järjestäjiä ja toteuttajia (tutoreita) oli riittävästi ja yhteistyö oli toimivaa. Koulutuksen kehittämistehtävän tutorointi (8 tutoria) oli järjestetty Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen ja VeTe -hankkeen yhteistyönä. Tutorien tehtävänä oli osallistua keskusteluihin Moodle -oppimisympäristössä ja yksilöllisesti ryhmien ennalta sovittuihin ohjauspalavereihin, kehittämistehtävän ohjaaminen ja arviointi sekä koko koulutuskokonaisuuden arviointi. Tutorit osallistuivat myös lähipäivien toteutukseen. Kehittämistehtävä suoritettiin pienryhmissä, jolloin tutoreita oli riittävästi käytettävissä. Opiskelijat esittivät toiveena, että jatkossa ryhmät olisivat pienempiä, jolloin niiden toimivuus paranisi. Tämä taas lisäisi tutorien tarvetta, jonka toteuttaminen voi olla haasteellista. Tutoreilta vaaditaan ylempää korkeakoulututkintoa, joka myös tuo oman haasteensa toteuttamiselle. Tällä ensimmäisellä kurssilla tutoreina toimi yksi maisteri, yksi tohtoriopiskelija ja kuusi tohtorikoulutuksen (5 TtT, 1 LT) saanutta tutoria. Johtajille tarjottavan koulutuksen tutoreille tulee tulevaisuudessakin asettaa riittävät vaatimukset. Tutoreina toimivien tulisi myös pystyä käyttämään työaikaa tutorointiin tai saada vastaavasti korvaus työajan ulkopuolella tehdystä tutoroinnista Taloudelliset resurssit Taloudelliset resurssit olivat koulutuksen toteutuksen kannalta riittävät. Koulutuksen kokonaishinta oli 400,00 euroa KYSin ulkopuolisille osallistujille ja KYS:ssa työskenteleville maksuton. Maksun keräsi KYS, koulutuspalvelut, joka huolehti ulkopuolisten koulutukseen osallistuneiden henkilöiden maksuttomasta ruokailusta, kaikkien kahvituksista ja lähipäivien monistuksista. VeTeVT hanke kustansi lähipäivien ulkopuolisten (muut kuin Itä-Suomen ylipiston ja VeTe hankkeen Kuopion toimiston luennoitsijat) luennoitsijoiden (6) luentokorvaukset, matka- ja majoittumiskuluja sekä ISY:n tutoreiden asiantuntijapalkkiot Käytettyjen menetelmien osuvuus Opiskelijoilla sekä tutoreilla oli mahdollisuus käyttää monia erilaisia viestintävälineitä (puhelin, sähköposti, videoneuvottelut, Moodle) koulutuksen aikana. Niiden hyödyntäminen vaikutti kuitenkin vähäiselle suhteessa niiden mahdollisuuksiin. Moodle oppimisympäristönä on näppärä informaatiokanava, mutta sen käytössä oli osaamattomuutta. Opetusmenetelminä käytettiin luentoja, Moodle verkko-oppimisympäristöä keskusteluineen, tutorointia ja yhteistoiminnallista oppimista. Koulutuksen alkaessa toivottiin aktiivista, osallistuvaa ja vuorovaikutteista otetta mm. lähipäivien aikana, mutta esim. keskustelu lähipäivissä oli varsin vähäistä. Koulutuksen aikana opiskelijoilta saadun palautteen mukaan Moodle oppimisympäristöön tulisi antaa enemmän ohjausta ja toisaalta, tutorin näkökulmasta, opiskelijoita tulisi vastuuttaa pyytämään tarvittaessa ohjausta sen käyttöön. Monet Moodlen käyttöön liittyvät ongelmat ilmaistiin kuitenkin vasta koulutuksen loppuvaiheessa, jolloin niille ei ollut enää juuri mitään tehtävissä.

14 14(19) Tehtävästä tiedottaminen Koulutuksesta tiedottaminen oli kattavaa. Koulutuksesta laadittiin VeTe-hankkeessa tiedote, joka sijoitettiin KYS intranettiin, PSSHP internettiin (www.psshp.fi), PSSHP hoitotyön sivuille (www.psshp.fi/hoitotyo) ja välitettiin koulutuspalveluiden toimesta PSSHPn ERVA-alueen ylihoitajille jaettavaksi eteenpäin. Myös kaikki koulutuksen suunnitteluun osallistuneet jakoivat tiedotetta omien verkostojensa kautta. Koulutuksesta tiedotettiin myös eri tilaisuuksissa mm. osaston- ja ylihoitajien kehittämispäivänä (KYS) ja ylihoitajien päivillä (Mikkeli) kevään 2010 aikana. Yksittäisinä koulutuspäivinä tarjottuista lähipäivistä tiedotettiin lisäksi Uranetissä KYSin henkilökunnalle, Kyxisessä (KYSin sisäinen henkilöstölehti), sähköpostitse sairaanhoitopiirin sairaaloiden ja terveyskeskusten johtaville hoitajille sekä Jyväskylän ja Mikkelin Koulutuspalveluihin sekä internetissä (www.psshp.fi alueellinen koulutus) Verkostoituminen Koulutuksen asiantuntijoiden hankinnassa oli mahdollisuus käyttää olemassa olevia ja hankkeessa syntyneitä verkostoja. Tieto-taitoa saatiin ISY:n hoitotieteen laitoksen sekä KYSin Koulutuspalveluiden toimijoiden kautta, samoin kuin KYSin eri alojen asiantuntijat toivat käytännönläheisen tietämyksensä koulutukseen. VeTe-hankkeen eri osahankkeet olivat edustettuina koulutuksen lähipäivissä. Lisäksi luennoitsijat THL:sta, Tampereen yliopiston Työelämäntutkimuskeskuksesta, Turun kauppakorkeakoulusta ja STM:sta avarsivat omalta osaltaan näyttöön perustuvan toiminnan tärkeyttä ja mahdollisuuksia. Luennoitsijoiden hankinta suoritettiin pitkälti VeTe-hankkeen verkostoja hyödyntäen. Koulutukseen osallistuneille tarjottiin mahdollisuutta verkostoitua ja saada kokemuksia hoitotyöstä sekä sen johtamisesta lähes koko PSSHP:n ERVA alueen erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon eri toimialueilta. Koulutuksessa otettiin huomioon jo alusta alkaen verkostoituminen. Tästä syystä ryhmät pyrittiin muodostamaan eri organisaatioiden edustajista. Tätä myös painotettiin koulutukseen osallistuneille ensimmäisestä päivästä alkaen. Sitä kuinka hyvin tämä tavoite sisäistettiin, jää avoimeksi.

15 15(19) 5. Pohdinta 5.1 Tehtävän vaikutukset ja muutosmahdollisuudet Näyttöön perustuvan johtamisen koulutukseen osallistuneilla oli varsin vähän näyttöön perustuvan toiminnan, hoitamisen tai johtamisen koulutusta, vaikka he toimivat hoitotyön johtajina. Hakulomakkeessa olleeseen alkukyselyyn vastanneista 33 %:lla (N=55) oli ylempi korkeakoulututkinto, ja heistä 67 %:lla (n=18) oli näyttöön perustuvaa koulutusta. Aikaisempaa NPkoulutusta oli kaikista koulutukseen hakeutuneista vain 22 %:lla (N=55). Lisäksi aikaisemmat koulutukset olivat osalla varsin lyhytkestoisia. Alkukyselystä kävi ilmi myös tiedonhaussa koetut puutteet ja enemmistö hakijoista oli halukkaita tiedonhaunkoulutukseen. Tämän perusteella voi päätellä, että hoitotyön johtajille suunnattuun näyttöön perustuvan toiminnan koulutukselle on selkeää tarvetta Tehtävästä nousevat suositukset ja visiot tulevaisuudelle Hoitotyön kehittäminen on osa hoitotyön johtajan toimenkuvaa. Hoitotyön johtaja on myös avainasemassa näyttöön perustuvan hoitotyön ja toiminnan mahdollistajina ja toteutumisen tukijoina käytännössä. Tämä myös osaltaan vaikuttaa voimavarojen suuntaamiseen hoitotyön kehittämisessä ja käytäntöjen yhdenmukaistamiseen organisaatioiden sisällä ja välillä. Näyttöön perustuva toiminta edellyttää käyttökelpoista, ajantasaista ja helposti saatavilla olevaa koostettua tutkimus- ja seurantatietoa. Yhtenäisten käytäntöjen tuominen ja niiden merkityksen ymmärtäminen vaatii näyttöön perustuvan hoitotyön ja johtamisen perusteiden sekä vaatimusten tuntemusta ja hallintaa, jotta hän voi johtaa, mahdollistaa ja tukea näyttöön perustuvan toiminnan toteutusta. Johtamisen tehtävä on tukea näyttöön perustuvaa toimintaa. Tämä kuitenkin edellyttää alan kehityksen seuraamista, tiedon käytön ja päätöksenteon osaamista sekä valmiutta kyseenalaistaa toimintatapoja. (STM 2009b.)

16 16(19) Lähteet Ruotsalainen, M Hoitotyön johtamisella kohti näyttöön perustuvaa toimintaa. Pro gradu-tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos. Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:6. Helsinki. Sosiaali- ja terveysministeriö 2009a. Kaste-ohjelman valtakunnallinen toimeenpanosuunnitelma vuosille Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:9. Helsinki. Sosiaali- ja terveysministeriö 2009b. Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön. Toimintaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:18. Helsinki. Tähkä, K Näyttöön perustuvan johtamiskoulutuksen vaikutus ja arviointi (alustava nimi). Pro gradu-tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos.

17 17(19) Liite 1. Hakemus NPJ-koulutukseen POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI NÄYTTÖÖN PERUSTUVAN JOHTAMISEN KOULUTUS Kohti parasta mahdollista ja vaikuttavaa toiminnan johtamista! Nimi Koulutus ja valmistumisvuosi Työtehtävä S-postiosoite työ/koti* Työpaikka/työyksikkö Puhelinnumero työ/koti Kotiosoite Laskutusosoite, jos eri kuin kotiosoite * Ilmoita myös s-postiosoite, jota luet viikoilla 19-20, jolloin tulee tieto koulutukseen hyväksymisestä 1. Oletko ollut näyttöön perustuvan hoitotyön koulutuksessa viimeisen viiden (5) vuoden aikana? En Kyllä Kuvaa lyhyesti, millaisessa koulutuksessa ja missä? 2. Näyttöön perustuvan johtamisen koulutukseen sisältyy tiedonhakua. Valitse seuraavista kuvaavin vaihtoehto, millaiseksi koet valmiutesi etsiä näyttöön perustuvaa tietoa eri tietokannoista? Erittäin hyvä Hyvä Tyydyttävä Heikko 3. Ovatko nämä tietokannat sinulle ennestään tuttuja? CINAHL Kyllä Ei JBI Connect Kyllä Ei Medic Kyllä Ei PubMed Kyllä Ei PsycINFO Kyllä Ei 4. Haluatko osallistua tiedonhaun teorian (4h) ja ohjatun harjoittelun (4h) lisäkoulutukseen? Kyllä En

18 18(19) 5. Opetusta annetaan lähipäivien lisäksi myös Moodle oppimisympäristössä. Valitse seuraavista kuvaavin vaihtoehto, millaiseksi koet valmiutesi työskennellä Moodlessa? Erittäin hyvä Hyvä Tyydyttävä Heikko 6. Onko organisaatiossasi mahdollisuutta videoneuvotteluun? Kyllä Ei 7. Koulutukseen sisältyvä kehittämistehtävä perustuu hoitotyön johtamisessa kokemaasi ongelmaan tai haasteeseen. Tehtävän tarkoituksena on kehittää hoitotyön johtamistasi näyttöön perustuen. Valitse, mistä teemoista Sinä olisit kiinnostunut (3 teemaa). Numeroi valitsemasi teemat 1-3, jolloin 1 kuvaa itsellesi tärkeintä ja kiinnostavinta teemaa. Työhyvinvointi Palkitseminen ja palautteen anto Henkilöstöresurssien suunnittelu ja arviointi Potilasturvallisuus Potilasohjaus Opiskelijaohjaus Terveyden edistäminen Osaamisen johtaminen Perehtyminen Muutosjohtaminen 8. Tarkenna valitsemaasi kiinnostuksen kohdetta tai kokemaasi ongelmaa/haastetta. 9. Kerro lyhyesti, miksi Sinä haluat tähän koulutukseen? Millaisia odotuksia Sinulla on koulutuksen suhteen? 10. Saako antamiasi tietoja (henkilötietoja lukuun ottamatta) käyttää koulutukseen liittyvässä tutkimuksessa? Kyllä Ei 11. Saako antamiasi tietoja (henkilötietoja lukuun ottamatta) käyttää näyttöön perustuvan johtamisen koulutuksen kehittämisessä? Kyllä Ei 12. Olen tutustunut liitteenä olevaan henkilötietolain (523/99) 10 mukaiseen rekisteriselosteeseen ja hyväksyn sen. Kyllä

19 19(19) Päiväys, hakijan allekirjoitus ja nimenselvennys Kiitos hakemuksestasi! Hakuaika koulutukseen on Lähetä täytetty ja allekirjoitettu hakemus viimeistään osoitteella: Koulutuspalvelut/Eeva-Maria Ruuskanen Rak. 10, 1 krs. KYS/ Puijon sairaala PL KUOPIO Valinta koulutukseen tehdään mennessä ja tieto valituille lähetetään sähköpostitse. Lisätietoja koulutuksesta antavat Eeva-Maria Ruuskanen p tai Tarja Tervo-Heikkinen p tai 817 ja Raija Tuovinen p tai

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke 1(5) Kohti parasta mahdollista ja vaikuttavaa toiminnan johtamista! Aika torstaina 16.9.2010 klo 8.40-16.00 Järjestäjä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe Puheenjohtaja:

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä I koulutuskokonaisuus lokakuu 2009 joulukuu 2010 II koulutuskokonaisuus syyskuu 2011 toukokuu 2012 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSISSÄ VeTe Kurssiohjelma

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.30 10.30 11.00 11.00 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Päivän avaus Merja Miettinen,

Lisätiedot

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita VeTe Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita professori Katri Vehviläinen-Julkunen 1 professori Hannele Turunen 1 yliopistotutkija, TtT Tarja Kvist 1 lehtori, TtT Pirjo Partanen

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA JOHTAMINEN (NPJ) -KOULUTUS

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA JOHTAMINEN (NPJ) -KOULUTUS NÄYTTÖÖN PERUSTUVA JOHTAMINEN (NPJ) -KOULUTUS Ensimmäinen koulutus 2010-2011 3.10.2011 NÄYTTÖÖN PERUSTUVAN JOHTAMISEN KOULUTUS VeTe 1. LÄHI- PÄIVÄ TIEDON- HAKU HOITOTIET. KONFERENSSI 2. LÄHI- PÄIVÄ 3.

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.00 9.30 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.45 10.45 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta

NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta KYSin tieteellinen kirjasto 1/8 NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta Tuulevi Ovaska, Kirsi Salmi Näyttöön perustuva hoitotyö edellyttää tiedonhakutaitoja ja niiden oppimiseen,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia

Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia 6.6.2010 ESR / Futurex: Kokemuksia oppisopimustyyppisestä täydennyskoulutuksesta 7/6/11 Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeTeVT) -osahanke

Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeTeVT) -osahanke Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto (VeTe) -hanke Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeTeVT) -osahanke Yhteenveto VeTeVT-osahankkeesta Raportti R0 2(16) Versio Päiväys Tekijä Kuvaus

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Työpaperi T17 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen

Lisätiedot

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö

Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Näyttöön perustuva toiminta (NPT) = parhaan saatavilla

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

palveluinnovaatiot metropolialueella

palveluinnovaatiot metropolialueella Tuloksellista kehittämistä työkaluja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kaupunkitutkimus ja metropolitiikka ohjelman (KatuMetro) Teema-alueen 3 kärkihanke: Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden

Lisätiedot

YLIOPISTO JA VETE YHTEISTYÖ

YLIOPISTO JA VETE YHTEISTYÖ VeTe -hankkeen valtakunnallinen päätösseminaari 6.9.2011 Tampere-talo, Tampere YLIOPISTO JA VETE YHTEISTYÖ Katri Vehviläinen-Julkunen, professori, yh (sivuvirka) VeTe -hankkeen tavoitteet Kahdeksan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Ilona Palonen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Contents

Lisätiedot

Miten vetovoimaisia ovat sairaalamme?

Miten vetovoimaisia ovat sairaalamme? Miten vetovoimaisia ovat sairaalamme? Tarja Kvist, TtT, Yliopistotutkija Itä-Suomen yliopisto, Hoitotieteen laitos 25.3.2011 28.3.2011 1 Mitä ovat vetovoimaiset sairaalat (magneettisairaalat)? Magneettisairaalamalli

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS

RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS Koulutuksen tavoite Koulutuksen tavoitteena on uuteen ravitsemushoito- ja ruokailusuositukseen perehtyminen ja sen siirtäminen käytäntöön sekä ravitsemushoidon

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Terhi Saaranen, dosentti, yliopistonlehtori, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Kirsimarja Metsävainio,

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 2012 Esittelyt ja alkutunnelmia Kuka olen, mistä ja millaisesta opistosta tulen ja mitä siellä teen työkseni? Tuntemukset tällä hetkellä/odotukset tälle koulutukselle? Miten

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Hoitotyön kirjaamisen auditointi ja auditoinnin tulosten hyödyntäminen FinCC-luokituksen mukaisessa kirjaamisessa

Hoitotyön kirjaamisen auditointi ja auditoinnin tulosten hyödyntäminen FinCC-luokituksen mukaisessa kirjaamisessa Hoitotyön kirjaamisen auditointi ja auditoinnin tulosten hyödyntäminen FinCC-luokituksen mukaisessa kirjaamisessa 12.5.2015 Terveydenhuollon Atk-päivät Tampere Tea Mononen ja Sirkka Kulju Sisältö Organisaation

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP Ritva Kosklin Ylihoitaja ERVA hoitotyön johtajien verkostotapaaminen 9.11.2012 Ylihoitaja esittäytyy Koulutuksesta KM (aikuiskasvatustiede, kasvatustiede,

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen opinnoissa syvennät johtamisen eri osa-alueiden

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 avoite: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisten käytäntöjen jakaminen, toisilta oppiminen ja verkostoituminen Johdatus

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä. Opiskelijaohjauksen kehittäminen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä

Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä. Opiskelijaohjauksen kehittäminen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä Opiskelijaohjauksen kehittäminen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto (VeTe) -hanke

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä. Tiina Tarr

Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä. Tiina Tarr Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä Tiina Tarr Taustaa Vuonna 2004 sosiaali- ja terveysministeriön terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan alainen ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Learning Cafe (oppimiskahvila) kehittämisen perustana Työskentelymenetelmä,

Lisätiedot

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimus 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimuksen taustatiedot Tutkimuksen aihealueet: lääketieteen perusopetuksen laatu

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1 Liite 2 Työssäoppimisen alueellisen yhteistyösopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan tällä

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden

Lisätiedot

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku Anna-Mari Aalto, Tarja Heponiemi, Vesa Syrjä 27.8.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tutkimuksen hyödyt työnantajien ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014 Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa S o s t e r i n a r v o t Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA KYS-ERVA-alue 1 (7) TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA Sopimus hankkeen hallinnoimisesta ja organisoimisesta KYS-ERVA-alue

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot