Näyttöön perustuvan johtamisen -koulutus interventiona. Raportti R3a

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Näyttöön perustuvan johtamisen -koulutus interventiona. Raportti R3a"

Transkriptio

1 1(19) Hoitotyön johtamisen ja ilmapiirin kehittäminen Näyttöön perustuvan johtamisen -koulutus interventiona Raportti R3a Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto (VeTe) -hanke Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeTeVT) -osahanke

2 2(19) Versiohistoria versio pvm tekijä kuvaus Raija Tuovinen ensiluonnos Tarja Tervo-Heikkinen tarkistus ja täsmennykset, sisällysluettelo, lopullinen asu 1.0 Tarja Tervo-Heikkinen Pääversio, pdf

3 3(19) Tiivistelmä Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeTeVT) osahankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon johtamista nykyaikaiseksi ammatilliseksi muutosjohtamiseksi. Hyvällä johtamisella vaikutetaan paitsi palvelujen toimivuuteen ja tuottavuuteen myös henkilöstön hyvinvointiin. Myös Paras hanke edellyttää mm. sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatapojen uudistamista. Uudistuksen edellytyksenä oli uusien työmenetelmien ja tietopohjan kehittäminen, hyvän johtamisen kehittäminen sekä toimenpiteet, joilla voitaisiin turvata tarkoituksenmukainen henkilöstörakenne ja henkilöstön jaksaminen muutoksessa. Hyvin organisoidulla kehittämisellä olisi mahdollista parantaa sosiaali- ja terveysalan vetovoimaa ja houkutella nuoria kouluttautumaan ja pysymään alalla. (STM 2008.) VeTeVT-osahankkeen tässä raportoidun tehtävän, Hoitotyön johtaminen ja ilmapiirin kehittäminen, mukaisesti käynnistettiin syyskuussa 2010 ensimmäinen näyttöön perustuvan johtamisen koulutus Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (PSSHP) sekä sen ERVA alueen hoitotyön johtajille. Koulutuksen tarkoitus on toistua säännöllisin väliajoin tulevaisuudessa. Koulutuksen tavoitteena oli hoitotyön johtajien näyttöön perustuvan hoitotyön ja johtamisen tietoisuuden lisääminen, jotta he pystyisivät tukemaan ja ottamaan käyttöön näyttöön perustuvia, yhtenäisiä ja toimivia hyviä käytäntöjä ja menettelytapoja toimintayksiköissään. Koulutus sisälsi teemoitettuja lähipäiviä, tiedonhaun koulutusta, kansalliseen hoitotieteelliseen konferenssiin osallistumisen ja itsenäistä verkko-oppimisympäristössä (Moodle) työskentelyä. Lisäksi opiskelijat tekivät ryhmätyönä hoitotyön johtamiseen liittyvän kehittämistehtävän. Tehtävän aiheet, joita olivat työhyvinvointi, palkitseminen ja palautteen anto, henkilöstöresurssien suunnittelu ja arviointi, terveyden edistäminen, osaamisen johtaminen, muutosjohtaminen ja potilasturvallisuus, ovat keskeisiä tämän päivän hoitotyön johtamisessa. Todistuksen koulutuksesta sai 43 opiskelijaa toukokuussa 2011.

4 4(19) Sisällysluettelo 1. Johdanto Tausta ja tarkoitus NPJ -koulutuksen tausta ja tarkoitus Näyttöön perustuvan johtamisen koulutuksen tavoite Näyttöön perustuvan johtamisen koulutukseen liittyvät aikaisemmat selvitykset ja hankkeet Näyttöön perustuvan johtamisen koulutuksen tarkempi kuvaus Koulutuksen sisällön kuvaus Koulutukseen hakeutuminen ja aikataulut Koulutuksen toteutus Koulutuksessa tehty yhteistyö Näyttöön perustuvan johtamisen koulutuksen suunnitteluryhmä Tulokset Saavutetut tulokset, mallit ja hyvät käytännöt Arviointi Mitä tavoitteiden osalta jäi saavuttamatta NPJ-koulutuksen vaikutukset käytännön toimintaan ja toiminnan suuntaamiseen tulevaisuudessa Resursointi tehtävässä Ajallinen resursointi Henkilöresurssit Taloudelliset resurssit Käytettyjen menetelmien osuvuus Tehtävästä tiedottaminen Verkostoituminen Pohdinta Tehtävän vaikutukset ja muutosmahdollisuudet Tehtävästä nousevat suositukset ja visiot tulevaisuudelle...15 Lähteet...16 Liite 1. Hakemus NPJ-koulutukseen...17

5 5(19) 1. Johdanto Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto (VeTe) hanke toteuttaa Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista KASTE ohjelmaa (STM 2008) ja toimii linjassa Kaste ohjelman valtakunnallisen toimeenpanosuunnitelman vuosille (STM 2009a) sekä Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön toimintaohjelman kanssa (STM 2009b). VeTe hankkeen Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeTeVT) -osahanke liittyy KASTE - ohjelman toimenpiteeseen nro 17 (STM 2008) ja ensisijaisesti Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön -toimintaohjelman kehittämishankkeeseen näyttöön perustuvista yhtenäisistä käytännöistä (STM 2009b). VeTeVT-osahankkeen tarkoituksena on uudistaa ja kehittää terveydenhuollon palvelujärjestelmän ammatillista johtamista. Osahankkeen tavoitteena on taata terveydenhuollon jatkuva kehittäminen, jotta se vastaa potilaiden tarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin sekä kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon johtamista nykyaikaiseksi ammatilliseksi muutosjohtamiseksi. Hyvällä johtamisella parannetaan palvelujen toimivuutta, henkilöstön hyvinvointia ja tuottavuutta. Työtyytyväinen ja osaava henkilöstö on korkealaatuisen hoidon paras tae. Näyttöön perustuvan hoitotyön toteuttaminen vaatii myös johtamiselta aiheen hyvää tuntemusta ja hallintaa. Tämä vaatii hoitotyön johtajien kouluttamista näyttöön perustuvaan toimintaan ja johtamiseen. Tässä raportissa on kuvattu Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä ja sen ERVA-alueella talven aikana toteutettua ensimmäistä Näyttöön perustuva johtaminen (NPJ) - koulutusta.

6 6(19) 2. Tausta ja tarkoitus 2.1 NPJ -koulutuksen tausta ja tarkoitus Maamme kunta- ja palvelurakennetta uudistetaan Paras hankkeella vuosina Tämä edellyttää mm. sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatapojen uudistamista. KASTE ohjelman päätoimenpidealueita ovat mm. henkilöstön osaamisen varmistaminen ja sosiaalija terveydenhuollon vaikuttavat toimintamallit. Muutosten vuoksi myös johtamisosaamisen ja käytäntöjen uudistaminen nähdään välttämättömänä. KASTE ohjelman mukaan johtamista kehittämällä edistetään henkilöstön työhyvinvointia sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvissa toimintaympäristöissä. (STM 2008.) VeTe -hanke toteuttaa sosiaali- ja terveysministeriön laatimaa Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön toimintaohjelmaa, jonka mukaan edistetään näyttöön perustuvia käytäntöjä, tuetaan henkilöstön työhyvinvointia sekä integroidaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen hoitotyön johtamiseen (STM 2009b). VeTeVT osahankkeen tarkoituksena tässä raportissa kuvatun tehtävän osalta oli kehittää hoitotyön johtamista käynnistämällä järjestelmällinen näyttöön perustuvan johtamisen kouluttaminen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä (PSSHP) sekä sen ERVA -alueella. Tavoiteltavat tulokset olivat: 1. Hoitotyön johtajien näyttöön perustuvan toiminnan (NPJ) -koulutus toteutuu PSSHP:n erva-alueella systemaattisesti. 2. Toimintaa laajennetaan myös muille johtajille suunnatuksi sekä perusterveydenhuoltoon ja sosiaalityön alueelle erikoissairaanhoidossa saatujen kokemusten perusteella. 2.2 Näyttöön perustuvan johtamisen koulutuksen tavoite Selkiyttää hoitotyön johtajille näyttöön perustuvaa toimintaa johtamisessa, näyttöön perustuvan johtamisen mahdollisuuksia ja näyttöön perustuvan hoitotyön tukemista johtamisen avulla PSSHP:n ERVA-alueella. 2.3 Näyttöön perustuvan johtamisen koulutukseen liittyvät aikaisemmat selvitykset ja hankkeet KYSin ja Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen yhteistyönä alkanut Vetovoimainen ja turvallinen sairaala -kehittämishankkeessa aloitettiin erilaisten hoitotyön johtamista tukevien sekä hoitotyöntekijän vaikutusmahdollisuuksia parantavien interventioiden suunnittelu. Tällaisena interventiona KYSiin perustettiin Hoitotyön Tutkimusneuvosto, joka perustettiin 2008 tukemaan hoitotyöntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia sairaalassa. Tutkimusneuvosto on ideoinut näyttöön perustuvaan toimintaa liittyviä interventioita nyt jo useamman vuoden ajan. VeTeVT hankkeen projektipäällikkö Tarja Tervo-Heikkinen on osallistunut Tutkimusneuvoston toimintaan sen alusta alkaen.

7 7(19) KYSin hoitohenkilöstölle suunnattu Näyttöön perustuva hoitotyö eläväksi -koulutus (NPH) oli ensimmäinen (10/ /2010) näyttöön perustuvan toiminnan koulutus. Sen tavoitteena oli näyttöön perustuvan hoitotyön tutuksi tuominen käytännön hoitotyöntekijöille. NPH - koulutuksen käyneet muodostivat ensimmäisen Näyttöön perustuvan käytännön hoitotyön (NPH) -neuvoston, jonka tavoitteena on tehdä näyttöön perustuvan hoitotyön (NPH) -käsite, toimintatavat ja merkitys tutuksi koko KYSissä, välittää tietoa tiedonhausta, kannustaa hankkimaan tutkittua tietoa, kannustaa omassa työyksikössään tuomaan esille ja ottamaan käyttöön tutkittua tietoa sekä tukea hoitohenkilökunnan ammattitaidon kehittymistä ja ammattiidentiteettiä. (www.psshp.fi/hoitotyo -> Näyttöön perustuva hoitotyö) NPH-koulutus alkoi ja päättyi joulukuussa Koulutukseen sisältyi 10 lähipäivää (koko- sekä puolipäiväisiä) sekä tiedonhaun koulutuksen teoriaa ja käytäntöä (6 h). Informaatikko oli opiskelijoiden käytettävissä myös Moodle oppimisympäristön kyselyalueella. Opiskelijat tekivät kurssin aikana kehittämistehtävän yksilötyönä. Työt esiteltiin koulutuksen päättäneessä Näyttöön perustuva hoitotyö eläväksi konferenssissa Koulutuksen aloitti 38 KYSin hoitotyöntekijää (sairaanhoitajia ja fysioterapeutti) ja loppun saakka koulutuksen vei 31 opiskelijaa. Kurssin vetäjä oli Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen yliopistotutkija Tarja Kvist. Hänen lisäkseen kurssilla oli 13 tutoria, jotka olivat KYSin terveystieteiden maistereita. (VeTeVT-osahankkeen taulukkoraportin linkki PPT 3d.) 2.4 Näyttöön perustuvan johtamisen koulutuksen tarkempi kuvaus Koulutuksen sisällön kuvaus Hoitotyön johtamisen kehittämiseksi VeTeVT osahankkeessa käynnistettiin ensimmäinen, järjestelmälliseksi tarkoitettu, Näyttöön perustuvan johtamisen koulutus otsikolla Kohti parasta mahdollista ja vaikuttavaa toiminnan johtamista!. Koulutus oli suunnattu ensisijaisesti hoitotyön johtajille kuten yli- ja osastonhoitajille, apulaisosastonhoitajille mutta myös muille johtamisesta kiinnostuneille, kuten johtajuuteen tulevaisuudessa suuntautuville PSSHP:ssä sekä sen ERVA-alueella - myös perusterveydenhuollon palveluksessa oleville. Lisäksi tavoitteena oli, että puolet koulutukseen hakeutuvista olisi KYSistä (30) ja puolet (30) KYSin ulkopuolelta. Valintakriteerit määräytyivät sen perusteella, kuinka suosittu koulutus olisi eli jouduttaisiinko karsimaan hakijoita. Yhtenä valintaan vaikuttavana kriteerinä oli hakijan näyttöön perustuvan hoitotyön koulutukseen osallistuminen lähimmän viiden (5) vuoden aikana. Mikäli koulutukseen hakijoita olisi jouduttu karsimaan, etusijalle olisi nostettu ne joilla ei koulutusta ollut lähimenneisyydessä ollut. Myös kiinnostus ja perustelut koulutukseen hakeutumiseen nostettiin valintaan vaikuttaviksi kriteereiksi. Näyttöön perustuvan johtamisen koulutuksen tavoitteina oli, että koulutuksen jälkeen opiskelija - tietää mitä on näyttöön perustuva hoitotyö ja toiminta ja roolinsa näyttöön perustuvan hoitotyön ja toiminnan edistämisessä - osaa hakea tutkittua tietoa käytännön tarpeisiin erilaisista tietokannoista ja arvioi näyttöä kriittisesti - ottaa käyttöön toimintayksikössään toimivia, yhtenäisiä ja näyttöön perustuvia, hyviä käytäntöjä sekä menettelytapoja

8 8(19) Näyttöön perustuvan johtamisen koulutuksen sisältö (VeTeVT-osahankkeen taulukkoraportin linkki, PPT 3c.) - teemojen mukaiset lähipäivät (5) - Kansallinen hoitotieteellinen konferenssi Kuopiossa (vapaaehtoinen, mutta suositeltava) [Haettu ] - näyttöön perustuvan tutkimustiedon hakeminen tietokannoista ja sen kriittinen arviointi - teemoihin liittyvät ryhmätehtävät (3) sekä hoitotieteelliseen konferenssiin liittyvä tehtävä (1) Moodle - oppimisympäristössä - käytännön tarpeesta ohjautuvan, koulutuksen teemoihin sisältyvän, kehittämistehtävän tekeminen ryhmässä Näyttöön perustuvan johtamisen koulutuksen lähipäivien teemat: 1. Näyttöön perustuvan toiminnan johtaminen 2. Kuinka johtaja tukee työyhteisönsä hyvinvointia? Palkitseminen ja palautteen antaminen 3. Johtamisen uudet haasteet ja mahdollisuudet; osaamisen johtaminen ja muutosjohtaminen 4. Potilasturvallisuus osana johtamista; potilasohjaus ja terveyden edistämisen johtaminen Koulutuksen laajuus oli neljä (4) opintopistettä. Yhteistoiminnallisuus ja opiskelijoiden osallistuminen keskusteluihin, kirjallisiin töihin ja lähipäiviin oli tärkeää. Opiskelija korvasi lähipäivien poissaolot (myös hoitotieteellisen konferenssin) ylimääräisellä tehtävällä Moodlessa. Kehittämistehtävä samoin kuin muut kirjalliset tehtävät arvioitiin hyväksytty / hylätty - periaatteella. Opiskelijat saivat koulutuksen päätteeksi todistuksen koulutuksen suorittamisesta. Lisäksi päättöpäivänä annettiin kannustuspalkinto parhaalle kehittämistyölle. Parhaan työn valitsivat tutorit. Parhaan työn tehneeseen ryhmään kuuluivat osastonhoitaja Elina Kainulainen, osastonhoitaja Eila Nissinen, osastonhoitaja Helena Rissanen, rekrytoija Minna Saihomaa, apulaisosastonhoitaja Liisa Väyrynen ja osastonhoitaja Helena Väänänen. Heidän aiheensa oli Hoitotyön johtajan mahdollisuudet palkita henkilöstöään. Palkinnon kustansi KYSin hallintokeskus Koulutukseen hakeutuminen ja aikataulut Hakuaika koulutukseen oli Koulutukseen haettiin lomakkeella, joka oli sähköisessä muodossa, mutta se tuli tulostaa ja lähettää maapostilla allekirjoitettuna (Liite 1). Koulutus alkoi ensimmäisellä lähipäivällä Muut lähipäivät olivat sekä 20.1., Koulutus päättyi konferenssiin Tiedonhaun teoriakoulutus (4 h) oli heti koulutuksen alussa ja samoin kuin tiedonhaun käytännön pienryhmäopetukset (4 h) ja Koulutukseen sisältyvä Kansallinen hoitotieteellinen konferenssi pidettiin Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella. Tähän osallistuminen oli vapaaehtoista, mutta suositeltavaa konferenssin erillisen maksullisuuden vuoksi Koulutuksen toteutus Koulutukseen haki yhteensä 55 opiskelijaa, jotka kaikki valittiin koulutukseen. Koulutuksen kuitenkin aloitti 47 henkilöä. Koulutuksen jo aloittaneista keskeytti opintonsa neljä opiskelijaa.

9 9(19) Opiskelijat olivat suurimmaksi osaksi erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa työskenteleviä osastonhoitajia tai apulaisosastonhoitajia. Hakuvaiheessa kartoitettiin mm. hakijoiden näyttöön perustuvan toiminnan tietämystä, tiedonhakuvalmiuksia sekä Moodle oppimisympäristön tuntemusta. Lisäksi he saivat valita mielenkiintonsa mukaan opiskeluihin sisältyvän kehittämistehtävän teeman (työhyvinvointi, palkitseminen ja palautteen anto, henkilöstöresurssien suunnittelu ja arviointi, terveyden edistäminen, osaamisen johtaminen, muutosjohtaminen, potilasturvallisuus, potilasohjaus, opiskelijaohjaus ja perehtyminen). Koulutuksen ryhmät muodostuivat teemojen mukaisesti (9 ryhmää). Kussakin ryhmässä oli kolmesta seitsemään opiskelijaa. Työhyvinvoinnin ja osaamisen johtamisen teema-alueita työsti molempia kaksi ryhmää. Tarjotuista teema-alueista käyttämättä jäivät potilasohjaus, opiskelijaohjaus ja perehtyminen. Opiskelijoille tehtiin ennen koulutuksen alkua sähköinen Webropol -kysely, joka oli pohjana ISY:n hoitotieteen laitoksen opiskelija Miia Ruotsalaisen pro gradu tutkielmaan (Ruotsalainen M. 2011). Kyselyaineisto kerättiin sähköisellä lomakkeella välisenä aikana. Myös koulutuksen päätösvaiheessa tehtiin kysely, josta valmistuu myös ISY:n hoitotieteen laitoksen opiskelija Katja Tähkän pro gradu tutkielma (Tähkä K. 2011). Aineisto tätä varten kerättiin niin ikään sähköisellä kyselylomakkeella (webropol) ajalla Koulutus sisälsi neljä teemoitettua lähipäivää, päättöpäivän sekä omakustanteisen Kansallisen hoitotieteellisen konferenssin Opiskelu pohjautui yhteistoiminnalliseen oppimiseen. Koulutuksessa käytiin kunkin lähipäivän jälkeen teemoihin liittyviä ryhmäkeskusteluja Moodle verkko-oppimisympäristössä. Lisäksi opiskelijat työstivät ryhmissä oman teemansa mukaista kehittämistehtävää, jotka esiteltiin päättöpäivässä Esitykset on nähtävissä osoitteessa -> Näyttöön perustuva hoitotyö -> NPH- ja NPJ-koulutukset [haettu ]. Tutorit kommentoivat ja ottivat osaa keskusteluihin sekä ohjasivat ja arvioivat myös tutoroitavan ryhmänsä kehittämistehtävän. Opiskelijoille tarjottiin myös mahdollisuutta videoneuvotteluihin ryhmäkohtaisissa tapaamisissa. Videoneuvottelumahdollisuutta ei kuitenkaan koulutuksen aikana yksikään ryhmä käyttänyt. Koulutuksen alkuvaiheessa toteutettiin kaikille halukkaille (42 opiskelijaa) tiedonhakukoulutus. Koulutukseen sisältyi tiedonhaun teoriaopetusta (4h) sekä käytännön opetusta pienryhmissä (4h). Tämän koulutuksen opetuksesta vastasi Itä-Suomen yliopiston, KYSin tieteellisen kirjaston palvelupäällikkö Tuulevi Ovaska. Tutoreina koulutuksessa toimivat seuraavat henkilöt: - yliopistotutkija, TtT Tarja Kvist, ISY hoitotieteen laitos - hoitotyön tutkija Raija Mäntynen, ISY hoitotieteen laitos ja KYS - lehtori Pirjo Partanen, ISY hoitotieteen laitos - professori Hannele Turunen, ISY hoitotieteen laitos - projektisuunnittelija Virpi Kemppainen, PSSHP, VeTePO - projektisuunnittelija Raija Tuovinen, PSSHP, VeTeVT - hankejohtaja Jari Saarinen, PSSHP, VeTe-hanke - projektipäällikkö Tarja Tervo-Heikkinen, PSSHP, VeTeVT ja VeTeHH

10 10(19) Koulutuksessa tehty yhteistyö Näyttöön perustuvan johtamisen koulutus toteutettiin yhteistyössä ISY:n hoitotieteen laitoksen, KYSin Koulutuspalveluiden ja VeTeVT osahankkeen kanssa. Koulutuksen tutorit olivat ISY:n hoitotieteen laitokselta ja VeTe hankkeesta. Koulutuspalvelut tekivät koulutuspäivien käytännön järjestelyjä yhdessä VeTeVT osahankkeen toimijoiden kanssa. VeTeVT osahanke suunnitteli yhteistyössä ISY:n hoitotieteen laitoksen kanssa koulutuspäivien sisällöt ja esiintyjät. Koulutuksen ryhmäjaon toivottiin lisäävän opiskelijoiden yhteistyötä sekä tietämystä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon eri organisaatioiden sekä eri erikoisalojen välillä. Tästä syystä pyrittiin ryhmät muodostamaan niin, että ryhmissä olisi jäseniä eri organisaatioista. Koska teema oli kuitenkin ensisijainen ryhmään valintakriteeri, ei monimuotoisuus organisaatioiden suhteen toteutunut kaikissa ryhmissä Näyttöön perustuvan johtamisen koulutuksen suunnitteluryhmä Näyttöön perustuvan johtamisen koulutuksen suunnitteluryhmässä oli mukana yliopistotutkija Tarja Kvist (ISY), koulutussuunnittelijat Katja Koppinen ( alk. koulutussuunnittelija Jonna Jäntti) ja Eeva-Maria Ruuskanen (KYS, Koulutuspalvelut), opetuskoordinaattori Minna Taam-Ukkonen (PSSHP) ja VeTe-hankkeesta hankejohtaja Jari Saarinen, projektipäällikkö Tarja Tervo-Heikkinen ja projektisuunnittelija Raija Tuovinen.

11 11(19) 3. Tulokset 3.1 Saavutetut tulokset, mallit ja hyvät käytännöt Koulutuksen järjestäjän näkökulmasta VeTeVT-osahankkeen tässä raportissa kuvatulle tehtävälle esitetty tavoite toteutui: Näyttöön perustuva toiminta johtamisessa, sen mahdollisuudet ja näyttöön perustuvan hoitotyön tukeminen selkiytettiin monipuolisesti koulutukseen osallistuneille hoitotyön johtajille, jotka työskentelivät PSSHP:n ERVA alueella. Tavoiteltavat tulokset olivat: 1. Hoitotyön johtajien näyttöön perustuvan toiminnan (NPJ) -koulutus toteutuu PSSHP:n erva-alueella systemaattisesti. 2. Toimintaa laajennetaan myös muille johtajille suunnatuksi sekä perusterveydenhuoltoon ja sosiaalityön alueelle erikoissairaanhoidossa saatujen kokemusten perusteella. Tavoiteltuihin tuloksiin päästiin. Koulutus suunnattiin suoraan myös perusterveydenhuoltoon. Seuraavaa koulutusta on suunniteltu alkavaksi syksyllä 2012, jolloin on mahdollista tarjota koulutusta laajemmalti myös muita kuin hoitotyön johtajia koskevaksi. Koulutuksesta saadulla palautteella koulutusta tullaan kehittämään edelleen. Tulevista koulutuksista vastaa PSSHP:n koulutusyksikkö ja hoitotyön tutkija, jotka vastaavat myös Näyttöön perustuvan hoitotyön koulutuksesta. Myös sisällöllisesti koulutuksen tavoitteet saavutettiin eli koulutukseen osallistuneille esiteltiin monipuolisesti, mitä näyttöön perustuva hoitotyö ja toiminta ovat, sekä mitä on johtajan rooli näyttöön perustuvan hoitotyön ja toiminnan edistämisessä. Lisäksi koulutukseen osallistuneet saivat valmiuksia hakea tutkittua tietoa käytännön tarpeisiin erilaisista tietokannoista, arvioida näyttöä kriittisesti sekä myös ottaa käyttöön toimivia, yhtenäisiä ja näyttöön perustuvia, hyviä käytäntöjä sekä menettelytapoja. Näyttöön perustuvan johtamisen koulutuksen suoritti 43 opiskelijaa, joista suurin osa toimii hoitotyön johtajina eri perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon organisaatioissa PSSHP:n ERVA -alueella. Koulutukseen hakeutui monipuolisesti hoitotyön johtajia ja johtamisesta kiinnostuneita henkilöitä. Koulutuksesta saatiin myös yksi toteuttamismalli, jota eri arviointien perusteella muokataan sopivaksi seuraavaa koulutusta ajatellen. Tämän kurssin malli on esitetty VeTeVTosahankkeen taulukkoraportin yhteydessä olevassa esityksessä PPT 3c.

12 12(19) 4. Arviointi 4.1 Mitä tavoitteiden osalta jäi saavuttamatta VeTeVT osahankkeen tälle tehtävälle asetetut tavoiteltavat saavutettiin vähintään suunnitteluasteella. NPJ-koulutusta tullaan tarjoamaan systemaattisesti NPH-koulutuksen kanssa vuorovuosina. Koulutusta kehitetään jatkuvasti palautteiden ja opinnäytetöistä saatavan tiedon avulla. 4.2 NPJ-koulutuksen vaikutukset käytännön toimintaan ja toiminnan suuntaamiseen tulevaisuudessa Koulutukseen osallistuneet olivat suurimmaksi osaksi hoitotyön johtajia, jotka voivat mahdollistaa näyttöön perustuvan hoitotyön ja toiminnan toteutumista käytännössä. He voivat myös vaikuttaa voimavarojen suuntaamiseen hoitotyön kehittämiseen ja käytäntöjen yhdenmukaistamiseen työyhteisöissään. Koulutukseen osallistuneiden verkostoituminen eri organisaatioista tulevien hoitotyön johtajien kanssa antaa mahdollisuuden yhteistyölle ja yhteiselle hoitotyön kehittämiselle, jolloin päällekkäinen ja turha toiminta karsiutuu. Koulutukseen osallistuneiden vastaajien antamaan palautteeseen koulutuksesta voi tutustua Katja Tähkän pro gradu tutkielmasta (Tähkä K. 2011, valmistuu vuoden 2011 loppuun mennessä). Tähkä on käsitellyt koulutusta mm. kuinka NPJ-koulutus on vaikuttanut näyttöön perustuvan johtamiskäsityksen muuttumiseen, näyttöön perustuvan johtamistaidon vahvistumiseen ja henkilökohtaiseen näyttöön perustuvaan johtamisen kehittymiseen. Hän tarkastelee myös osallistuneiden oman kehittymisen arviointia NPJ-koulutuksen aikana. 4.3 Resursointi tehtävässä Ajallinen resursointi Näyttöön perustuvan johtamisen koulutus toteutui lähes suunnitellun aikataulun mukaisesti. Ainoa poikkeus oli neljännen lähipäivän ( ) ajankohdan siirtäminen muutamalla päivällä samana ajankohtana pidettyjen Sairaanhoitajapäivien vuoksi. Lähipäivien aikataulut ja tehtäville annettu aikataulutus oli opiskelijoilla tiedossa jo koulutuksen alkaessa, mikä helpotti koulutuksen rytmittämistä heidän työhönsä ja vapaa-aikaansa. Koulutus oli pituudeltaan riittävä, kun suhteutetaan tehtävien tekoon vaadittua aikaa ja opiskelua työn ohella. Myös lomaajat huomioitiin koulutuksen kulussa eli tehtävien tekoon annettiin lisäaikaa esim. joulun ja uudenvuoden seudussa. Tarvittaessa joustettiin myös tehtävien palautuspäivässä.

13 13(19) Henkilöresurssit Koulutuksen järjestäjiä ja toteuttajia (tutoreita) oli riittävästi ja yhteistyö oli toimivaa. Koulutuksen kehittämistehtävän tutorointi (8 tutoria) oli järjestetty Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen ja VeTe -hankkeen yhteistyönä. Tutorien tehtävänä oli osallistua keskusteluihin Moodle -oppimisympäristössä ja yksilöllisesti ryhmien ennalta sovittuihin ohjauspalavereihin, kehittämistehtävän ohjaaminen ja arviointi sekä koko koulutuskokonaisuuden arviointi. Tutorit osallistuivat myös lähipäivien toteutukseen. Kehittämistehtävä suoritettiin pienryhmissä, jolloin tutoreita oli riittävästi käytettävissä. Opiskelijat esittivät toiveena, että jatkossa ryhmät olisivat pienempiä, jolloin niiden toimivuus paranisi. Tämä taas lisäisi tutorien tarvetta, jonka toteuttaminen voi olla haasteellista. Tutoreilta vaaditaan ylempää korkeakoulututkintoa, joka myös tuo oman haasteensa toteuttamiselle. Tällä ensimmäisellä kurssilla tutoreina toimi yksi maisteri, yksi tohtoriopiskelija ja kuusi tohtorikoulutuksen (5 TtT, 1 LT) saanutta tutoria. Johtajille tarjottavan koulutuksen tutoreille tulee tulevaisuudessakin asettaa riittävät vaatimukset. Tutoreina toimivien tulisi myös pystyä käyttämään työaikaa tutorointiin tai saada vastaavasti korvaus työajan ulkopuolella tehdystä tutoroinnista Taloudelliset resurssit Taloudelliset resurssit olivat koulutuksen toteutuksen kannalta riittävät. Koulutuksen kokonaishinta oli 400,00 euroa KYSin ulkopuolisille osallistujille ja KYS:ssa työskenteleville maksuton. Maksun keräsi KYS, koulutuspalvelut, joka huolehti ulkopuolisten koulutukseen osallistuneiden henkilöiden maksuttomasta ruokailusta, kaikkien kahvituksista ja lähipäivien monistuksista. VeTeVT hanke kustansi lähipäivien ulkopuolisten (muut kuin Itä-Suomen ylipiston ja VeTe hankkeen Kuopion toimiston luennoitsijat) luennoitsijoiden (6) luentokorvaukset, matka- ja majoittumiskuluja sekä ISY:n tutoreiden asiantuntijapalkkiot Käytettyjen menetelmien osuvuus Opiskelijoilla sekä tutoreilla oli mahdollisuus käyttää monia erilaisia viestintävälineitä (puhelin, sähköposti, videoneuvottelut, Moodle) koulutuksen aikana. Niiden hyödyntäminen vaikutti kuitenkin vähäiselle suhteessa niiden mahdollisuuksiin. Moodle oppimisympäristönä on näppärä informaatiokanava, mutta sen käytössä oli osaamattomuutta. Opetusmenetelminä käytettiin luentoja, Moodle verkko-oppimisympäristöä keskusteluineen, tutorointia ja yhteistoiminnallista oppimista. Koulutuksen alkaessa toivottiin aktiivista, osallistuvaa ja vuorovaikutteista otetta mm. lähipäivien aikana, mutta esim. keskustelu lähipäivissä oli varsin vähäistä. Koulutuksen aikana opiskelijoilta saadun palautteen mukaan Moodle oppimisympäristöön tulisi antaa enemmän ohjausta ja toisaalta, tutorin näkökulmasta, opiskelijoita tulisi vastuuttaa pyytämään tarvittaessa ohjausta sen käyttöön. Monet Moodlen käyttöön liittyvät ongelmat ilmaistiin kuitenkin vasta koulutuksen loppuvaiheessa, jolloin niille ei ollut enää juuri mitään tehtävissä.

14 14(19) Tehtävästä tiedottaminen Koulutuksesta tiedottaminen oli kattavaa. Koulutuksesta laadittiin VeTe-hankkeessa tiedote, joka sijoitettiin KYS intranettiin, PSSHP internettiin (www.psshp.fi), PSSHP hoitotyön sivuille (www.psshp.fi/hoitotyo) ja välitettiin koulutuspalveluiden toimesta PSSHPn ERVA-alueen ylihoitajille jaettavaksi eteenpäin. Myös kaikki koulutuksen suunnitteluun osallistuneet jakoivat tiedotetta omien verkostojensa kautta. Koulutuksesta tiedotettiin myös eri tilaisuuksissa mm. osaston- ja ylihoitajien kehittämispäivänä (KYS) ja ylihoitajien päivillä (Mikkeli) kevään 2010 aikana. Yksittäisinä koulutuspäivinä tarjottuista lähipäivistä tiedotettiin lisäksi Uranetissä KYSin henkilökunnalle, Kyxisessä (KYSin sisäinen henkilöstölehti), sähköpostitse sairaanhoitopiirin sairaaloiden ja terveyskeskusten johtaville hoitajille sekä Jyväskylän ja Mikkelin Koulutuspalveluihin sekä internetissä (www.psshp.fi alueellinen koulutus) Verkostoituminen Koulutuksen asiantuntijoiden hankinnassa oli mahdollisuus käyttää olemassa olevia ja hankkeessa syntyneitä verkostoja. Tieto-taitoa saatiin ISY:n hoitotieteen laitoksen sekä KYSin Koulutuspalveluiden toimijoiden kautta, samoin kuin KYSin eri alojen asiantuntijat toivat käytännönläheisen tietämyksensä koulutukseen. VeTe-hankkeen eri osahankkeet olivat edustettuina koulutuksen lähipäivissä. Lisäksi luennoitsijat THL:sta, Tampereen yliopiston Työelämäntutkimuskeskuksesta, Turun kauppakorkeakoulusta ja STM:sta avarsivat omalta osaltaan näyttöön perustuvan toiminnan tärkeyttä ja mahdollisuuksia. Luennoitsijoiden hankinta suoritettiin pitkälti VeTe-hankkeen verkostoja hyödyntäen. Koulutukseen osallistuneille tarjottiin mahdollisuutta verkostoitua ja saada kokemuksia hoitotyöstä sekä sen johtamisesta lähes koko PSSHP:n ERVA alueen erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon eri toimialueilta. Koulutuksessa otettiin huomioon jo alusta alkaen verkostoituminen. Tästä syystä ryhmät pyrittiin muodostamaan eri organisaatioiden edustajista. Tätä myös painotettiin koulutukseen osallistuneille ensimmäisestä päivästä alkaen. Sitä kuinka hyvin tämä tavoite sisäistettiin, jää avoimeksi.

15 15(19) 5. Pohdinta 5.1 Tehtävän vaikutukset ja muutosmahdollisuudet Näyttöön perustuvan johtamisen koulutukseen osallistuneilla oli varsin vähän näyttöön perustuvan toiminnan, hoitamisen tai johtamisen koulutusta, vaikka he toimivat hoitotyön johtajina. Hakulomakkeessa olleeseen alkukyselyyn vastanneista 33 %:lla (N=55) oli ylempi korkeakoulututkinto, ja heistä 67 %:lla (n=18) oli näyttöön perustuvaa koulutusta. Aikaisempaa NPkoulutusta oli kaikista koulutukseen hakeutuneista vain 22 %:lla (N=55). Lisäksi aikaisemmat koulutukset olivat osalla varsin lyhytkestoisia. Alkukyselystä kävi ilmi myös tiedonhaussa koetut puutteet ja enemmistö hakijoista oli halukkaita tiedonhaunkoulutukseen. Tämän perusteella voi päätellä, että hoitotyön johtajille suunnattuun näyttöön perustuvan toiminnan koulutukselle on selkeää tarvetta Tehtävästä nousevat suositukset ja visiot tulevaisuudelle Hoitotyön kehittäminen on osa hoitotyön johtajan toimenkuvaa. Hoitotyön johtaja on myös avainasemassa näyttöön perustuvan hoitotyön ja toiminnan mahdollistajina ja toteutumisen tukijoina käytännössä. Tämä myös osaltaan vaikuttaa voimavarojen suuntaamiseen hoitotyön kehittämisessä ja käytäntöjen yhdenmukaistamiseen organisaatioiden sisällä ja välillä. Näyttöön perustuva toiminta edellyttää käyttökelpoista, ajantasaista ja helposti saatavilla olevaa koostettua tutkimus- ja seurantatietoa. Yhtenäisten käytäntöjen tuominen ja niiden merkityksen ymmärtäminen vaatii näyttöön perustuvan hoitotyön ja johtamisen perusteiden sekä vaatimusten tuntemusta ja hallintaa, jotta hän voi johtaa, mahdollistaa ja tukea näyttöön perustuvan toiminnan toteutusta. Johtamisen tehtävä on tukea näyttöön perustuvaa toimintaa. Tämä kuitenkin edellyttää alan kehityksen seuraamista, tiedon käytön ja päätöksenteon osaamista sekä valmiutta kyseenalaistaa toimintatapoja. (STM 2009b.)

16 16(19) Lähteet Ruotsalainen, M Hoitotyön johtamisella kohti näyttöön perustuvaa toimintaa. Pro gradu-tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos. Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:6. Helsinki. Sosiaali- ja terveysministeriö 2009a. Kaste-ohjelman valtakunnallinen toimeenpanosuunnitelma vuosille Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:9. Helsinki. Sosiaali- ja terveysministeriö 2009b. Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön. Toimintaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:18. Helsinki. Tähkä, K Näyttöön perustuvan johtamiskoulutuksen vaikutus ja arviointi (alustava nimi). Pro gradu-tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos.

17 17(19) Liite 1. Hakemus NPJ-koulutukseen POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI NÄYTTÖÖN PERUSTUVAN JOHTAMISEN KOULUTUS Kohti parasta mahdollista ja vaikuttavaa toiminnan johtamista! Nimi Koulutus ja valmistumisvuosi Työtehtävä S-postiosoite työ/koti* Työpaikka/työyksikkö Puhelinnumero työ/koti Kotiosoite Laskutusosoite, jos eri kuin kotiosoite * Ilmoita myös s-postiosoite, jota luet viikoilla 19-20, jolloin tulee tieto koulutukseen hyväksymisestä 1. Oletko ollut näyttöön perustuvan hoitotyön koulutuksessa viimeisen viiden (5) vuoden aikana? En Kyllä Kuvaa lyhyesti, millaisessa koulutuksessa ja missä? 2. Näyttöön perustuvan johtamisen koulutukseen sisältyy tiedonhakua. Valitse seuraavista kuvaavin vaihtoehto, millaiseksi koet valmiutesi etsiä näyttöön perustuvaa tietoa eri tietokannoista? Erittäin hyvä Hyvä Tyydyttävä Heikko 3. Ovatko nämä tietokannat sinulle ennestään tuttuja? CINAHL Kyllä Ei JBI Connect Kyllä Ei Medic Kyllä Ei PubMed Kyllä Ei PsycINFO Kyllä Ei 4. Haluatko osallistua tiedonhaun teorian (4h) ja ohjatun harjoittelun (4h) lisäkoulutukseen? Kyllä En

18 18(19) 5. Opetusta annetaan lähipäivien lisäksi myös Moodle oppimisympäristössä. Valitse seuraavista kuvaavin vaihtoehto, millaiseksi koet valmiutesi työskennellä Moodlessa? Erittäin hyvä Hyvä Tyydyttävä Heikko 6. Onko organisaatiossasi mahdollisuutta videoneuvotteluun? Kyllä Ei 7. Koulutukseen sisältyvä kehittämistehtävä perustuu hoitotyön johtamisessa kokemaasi ongelmaan tai haasteeseen. Tehtävän tarkoituksena on kehittää hoitotyön johtamistasi näyttöön perustuen. Valitse, mistä teemoista Sinä olisit kiinnostunut (3 teemaa). Numeroi valitsemasi teemat 1-3, jolloin 1 kuvaa itsellesi tärkeintä ja kiinnostavinta teemaa. Työhyvinvointi Palkitseminen ja palautteen anto Henkilöstöresurssien suunnittelu ja arviointi Potilasturvallisuus Potilasohjaus Opiskelijaohjaus Terveyden edistäminen Osaamisen johtaminen Perehtyminen Muutosjohtaminen 8. Tarkenna valitsemaasi kiinnostuksen kohdetta tai kokemaasi ongelmaa/haastetta. 9. Kerro lyhyesti, miksi Sinä haluat tähän koulutukseen? Millaisia odotuksia Sinulla on koulutuksen suhteen? 10. Saako antamiasi tietoja (henkilötietoja lukuun ottamatta) käyttää koulutukseen liittyvässä tutkimuksessa? Kyllä Ei 11. Saako antamiasi tietoja (henkilötietoja lukuun ottamatta) käyttää näyttöön perustuvan johtamisen koulutuksen kehittämisessä? Kyllä Ei 12. Olen tutustunut liitteenä olevaan henkilötietolain (523/99) 10 mukaiseen rekisteriselosteeseen ja hyväksyn sen. Kyllä

19 19(19) Päiväys, hakijan allekirjoitus ja nimenselvennys Kiitos hakemuksestasi! Hakuaika koulutukseen on Lähetä täytetty ja allekirjoitettu hakemus viimeistään osoitteella: Koulutuspalvelut/Eeva-Maria Ruuskanen Rak. 10, 1 krs. KYS/ Puijon sairaala PL KUOPIO Valinta koulutukseen tehdään mennessä ja tieto valituille lähetetään sähköpostitse. Lisätietoja koulutuksesta antavat Eeva-Maria Ruuskanen p tai Tarja Tervo-Heikkinen p tai 817 ja Raija Tuovinen p tai

Näyttöön perustuva hoitotyö eläväksi KYSissä -koulutuksen

Näyttöön perustuva hoitotyö eläväksi KYSissä -koulutuksen Kirjasto sairaalassa terapiaa, tietoa, tutkimusta Sairaalakirjastopäivät Porissa 15.-16.4.2010 Näyttöön perustuva hoitotyö eläväksi KYSissä -koulutuksen tiedonhaun opetuksen toteutus Tavoitteet Näyttöön

Lisätiedot

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen VeTe päätösseminaari Tampere-talo 6.9.2011 Heiskanen, Marjut. Kliinisen hoitotyön opettaja, tiimivastaava KYS. Taam-Ukkonen, Minna. Ylihoitaja. KYS.

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo

SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo Muutosjohtamisen ensimmäinen kurssi (2010) Tekijänä ja opettajana professori Marjaana Seppänen Lapin yliopistosta Osa

Lisätiedot

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalveluiden erikoisalan hakulomake 2011

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalveluiden erikoisalan hakulomake 2011 1/6 Täytä hakulomake tietokoneella (lomakkeen saa sähköisesti osoitteesta: www.sosnet.fi) tai selvällä käsialalla. Valintaprosessin helpottamiseksi toivomme, ettet niittaa papereita yhteen, vaan käytät

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

1/5. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus HYVINVOINTIPALVELUJEN ERIKOISALAN HAKULOMAKE 2016

1/5. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus HYVINVOINTIPALVELUJEN ERIKOISALAN HAKULOMAKE 2016 1/5 Täytä hakulomake tietokoneella (lomakkeen saa sähköisesti osoitteesta: www.sosnet.fi/erko) tai selvällä käsialalla. Hakuprosessissa huomioidaan vain ne hakijat, jotka liittävät hakemuksensa oheen jäljennökset

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen

Pedagoginen johtaminen Pedagoginen johtaminen Pedagogisten johtajien koulutus 30.10.2006 Pedagoginen johtaminen Opetustoiminnan tukeminen Yhteisöllisyyden muodostumisen tukeminen Tavoite I Tavoite II Oppimisen edistäminen Laadukas

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Eloranta Sini, Kirurgian klinikka Judin Jaana, Korva,nenä ja kurkkutautien klinikka Kauppila Marjo, Naistenklinikka Leinonen Tuija, Kirurgian

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön näkökulma Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön palveluyksikön toiminta käynnistyi 1.1.2015 Kliinisten hoitopalvelujen alueella TAVOITTEET: Hoitohenkilöstön työn tuottavuuden lisääminen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Ohjaajakoulutus sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden ohjaajina toimiville

Ohjaajakoulutus sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden ohjaajina toimiville 1 (5) Ohjaajakoulutus sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden ohjaajina toimiville Kohderyhmä: PKSSK:n terveys- ja sosiaalialan opiskelijoita ohjaava henkilöstö. Tavoite: Koulutuksen kokonaistavoitteena

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Miten vetovoimaisia ovat sairaalamme?

Miten vetovoimaisia ovat sairaalamme? Miten vetovoimaisia ovat sairaalamme? Tarja Kvist, TtT, Yliopistotutkija Itä-Suomen yliopisto, Hoitotieteen laitos 25.3.2011 28.3.2011 1 Mitä ovat vetovoimaiset sairaalat (magneettisairaalat)? Magneettisairaalamalli

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sosiaali- ja terveysalan johtajien näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sosiaali- ja terveysalan johtajien näkökulmasta 1(7) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sosiaali- ja terveysalan johtajien näkökulmasta Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveyden huolto 2009 2011 -hanke Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

. AMMATTIMAINEN................ JOHTAMISTAPA............. Osallistava johtajuus henkilöstön edustus kaikissa johtoryhmissä esimiehiä arvioidaan säännönmukaisesti kehityskeskustelut käydään vähintään joka

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

KEHITYS- JA KASVATUSPSYKOLOGIAN ALAN ERIKOISPSYKOLOGIKOULUTUKSEN SISÄLTÄVÄ PSYKOLOGIAN LISENSIAATIN TUTKINTO

KEHITYS- JA KASVATUSPSYKOLOGIAN ALAN ERIKOISPSYKOLOGIKOULUTUKSEN SISÄLTÄVÄ PSYKOLOGIAN LISENSIAATIN TUTKINTO HAKULOMAKE 1/6 KEHITYS- JA KASVATUSPSYKOLOGIAN ALAN ERIKOISPSYKOLOGIKOULUTUKSEN SISÄLTÄVÄ PSYKOLOGIAN LISENSIAATIN TUTKINTO Hakuaika päättyy 14.2.2014 klo 15.45. Hakemus ja sen liitteet jätetään 3 kappaleena

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Venninen, Leinonen 2013

Venninen, Leinonen 2013 Varhaiskasvatuksen seudullinen tutkimus- ja kehittämisverkosto Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden yksikkö Tampereen kaupunkiseutu/varhaiskasvatuspalvelut Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Lisätiedot

Työelämän kehittämiskilpailu osana tuottavaa kehittämistoimintaa. Sari Alm tutkimuspäällikkö Lahden kaupunki, Konsernipalvelut

Työelämän kehittämiskilpailu osana tuottavaa kehittämistoimintaa. Sari Alm tutkimuspäällikkö Lahden kaupunki, Konsernipalvelut Työelämän kehittämiskilpailu osana tuottavaa kehittämistoimintaa Sari Alm tutkimuspäällikkö Lahden kaupunki, Konsernipalvelut Työelämän kehittämiskilpailun tausta Työelämän kehittämispalkinto Palkitsemisjärjestelmä

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Kansallisen rokotusohjelman saavutukset ja haasteet Rokotusosaamisen koulutuksen näkökulma TtT, Th, yliopettaja Anne Nikula Tampere, 29.1.2016.

Kansallisen rokotusohjelman saavutukset ja haasteet Rokotusosaamisen koulutuksen näkökulma TtT, Th, yliopettaja Anne Nikula Tampere, 29.1.2016. Kansallisen rokotusohjelman saavutukset ja haasteet Rokotusosaamisen koulutuksen näkökulma TtT, Th, yliopettaja Anne Nikula Tampere, Rokottamisen maailmanlaajuisia saavutuksia - Rokottaja-patsas kertoo

Lisätiedot

ENEMMÄN AIKAA JA LAATUA: KOKEMUKSET HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖSTÄ

ENEMMÄN AIKAA JA LAATUA: KOKEMUKSET HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖSTÄ ENEMMÄN AIKAA JA LAATUA: KOKEMUKSET HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖSTÄ Terveys ja talous päivät 15.-16.9.2016 Anne Kantanen, Palveluyksikköjohtaja, Ylihoitaja, Hoitotyön palveluyksikkö, KYS 5.9.2016 1 HOITOTYÖN

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Iina Mustalampi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 4 Sanna Penttinen ja Sanna Laiho

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 4 Sanna Penttinen ja Sanna Laiho Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014 TIEDOTUSTILAISUUS 25.2.2014 Ryhmä 4 Sanna Penttinen ja Sanna Laiho Opetushallituksen valtionavustustoiminta Ammatillisen koulutuksen valtionavustushankkeet

Lisätiedot

Inhimillisesti vaikuttava hoitotyö kenen käsissä tulevaisuudessa?

Inhimillisesti vaikuttava hoitotyö kenen käsissä tulevaisuudessa? II Pohjois-Suomen Hoitotiedepäivät Inhimillisesti vaikuttava hoitotyö kenen käsissä tulevaisuudessa? 4. - 5.11.2009 Oulun Yliopisto, Lääketieteellisen tiedekunnan päärakennuksen auditorio (Aapistie 5 A)

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Käsihygieniahanke. Helena Ojanperä, hygieniahoitaja OYS, infektioiden torjuntayksikkö Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät

Käsihygieniahanke. Helena Ojanperä, hygieniahoitaja OYS, infektioiden torjuntayksikkö Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät Käsihygieniahanke Helena Ojanperä, hygieniahoitaja OYS, infektioiden torjuntayksikkö Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät 15 16.5.2014 Käsihygienia hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisyssä

Lisätiedot

UEF EXECUTIVE MBA. aducate.fi JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN facebook.com/weaducate

UEF EXECUTIVE MBA. aducate.fi JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN facebook.com/weaducate UEF EXECUTIVE MBA JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN KOULUTUSOHJELMA aducate.fi @weaducate facebook.com/weaducate UEF EMBA-opinnot SMART AT WORK Kenelle: Itä-Suomen yliopiston UEF EMBA -koulutusohjelma on tarkoitettu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Haku lukioiden kehittämisverkostoon

Haku lukioiden kehittämisverkostoon Haku lukioiden kehittämisverkostoon Hakuaika 17.3.2016 klo 12.00 21.4.2016 klo 16.15 Hakemusta on mahdollista muokata hakuajan loppuun asti. Hakemukset käsitellään hakuajan jälkeen. 1. PERUSTIEDOT Hakija

Lisätiedot

Projektioppiminen. Materiaalitekniikan sohvaprojekti

Projektioppiminen. Materiaalitekniikan sohvaprojekti Projektioppiminen Materiaalitekniikan sohvaprojekti Lea Heikinheimo, yliopettaja, LAMK Pirkko Järvelä, yliopettaja, LAMK Ilkka Tarvainen, lehtori, LAMK Materiaalitekniikan koulutusohjelma Lahden ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS Anne Mohn Suunnittelija (ma), TtM, sh, th Potilasohjaus symposium 17.10.2016 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT: Selvittää

Lisätiedot

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 Kangasniemen palvelutuotantoyksikkö, perusturvaosasto Tavoitteena on: Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326, 5 ) mukainen täydennyskoulutusvelvoite täyttyy Sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 1-2016, 18.4. Ahlmanin ammattija aikuisopisto Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Leena Koski Opetusneuvos Leena Koski

Lisätiedot

LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA HARJOITTELUKIRJA

LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA HARJOITTELUKIRJA LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA HARJOITTELUKIRJA 2 Harjoittelujaksoista Tutkintoon kuuluvan harjoittelun kokonaislaajuus on 24 op (4kk). Harjoittelu suoritetaan opiskelijan itse valitsemissa paikoissa vähintään

Lisätiedot

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle Kansanel{kelaitos Terveysosasto PL 78 00381 Helsinki 14.1.2011 Diaarinumero: 3/322/2011 Kirje on luettavissa my»s osoitteessa www.kela.fi/tyoterveys > Ilmoitustaulu ja fpa.fi/foretagshalsovard > Anslagstavla

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot