Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia , työversio

Transkriptio

1 Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia , työversio SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1.1 Tietostrategian tehtävä 1.2 Yhteys opetussuunnitelmiin ja muihin tietostrategioihin 1.3 Tietostrategian kirjoittamisen prosessi TILANNE VUODEN 2005 ALUSSA 2.1 Opetusharjoittelijat 2.2 Oppilaiden osaaminen 2.3 Opettajien osaaminen 2.4 Muun henkilökunnan osaaminen 2.5 Kodit ja muut sidosryhmät 2.6 Opiskeluympäristöt 2.7 Laitteet, ohjelmistot, verkko 2.8 Tukipalvelut 3 VISIO Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu 3.2 Harjoittelukoulut 3.3 enorssi 4 TAVOITTEET JA TOTEUTUS 4.1 Opetusharjoittelu 4.2 Oppilaiden osaaminen 4.3 Opettajien osaaminen 4.4 Muun henkilökunnan osaaminen 4.5 Kodit ja muut sidosryhmät 4.6 Opiskeluympäristöt 4.7 Laitteet, ohjelmistot, verkko 4.8 Tukipalvelut 5 ARVIOINTI JA SEURANTA 1

2 1 JOHDANTO 1.1 Tietostrategian tehtävä Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian eli tietostrategian tehtävänä on ohjata ja tukea Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun toiminnan laadullista kehittymistä osana Helsingin yliopiston kokonaisuutta ja yhtenä Suomen harjoittelukouluista. Tietostrategian avulla huolehditaan siitä, että opettajaksi opiskelevilla on mahdollisuus tieto- ja viestintätekniikan sekä sähköisten oppimateriaalien ja palvelujen pedagogiseen hyödyntämiseen opetusharjoittelussa. Tietostrategia edellyttää, että harjoittelukoulun opetuksen tulee tukea oppilaan kehittymistä osallistuvaksi tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden, muun mediatekniikan ja tietoverkkojen ohjattuun ja itsenäiseen käyttämiseen. Harjoittelukoulun opettajien hyvä pedagoginen ja tietotekninen osaaminen mahdollistaa oman työn ja koulun toiminnan kehittämisen sekä opetusmenetelmien uudistamisen. Tietostrategia edellyttää, että harjoittelukoululla tulee olla käytettävissä asiantuntevia kouluttajia sekä ohjaus- ja tukihenkilöitä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tukemiseen. Koko henkilöstöllä tulee olla mahdollisuus hankkimansa tieto- ja viestintätekniikan osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Tietostrategia edellyttää, että harjoittelukoulun teknisen varustelutason tulee tukea koulun perustehtävien (opetus, opetusharjoittelu, kokeilu-, kehittämis- ja tutkimustoiminta, täydennyskoulutus) laadukasta toteutumista. 1.2 Yhteys opetussuunnitelmiin ja muihin tietostrategioihin Tietostrategia on osa harjoittelukoulun opetussuunnitelmaa. Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun tietostrategian laadintaa ohjaavat seuraavat asiakirjat: Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 Nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2003 Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelma Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelma 2004 Opettajankoulutuksen kehittämisohjelma

3 Helsingin yliopiston, Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan ja Helsingin normaalilyseon tietostrategiat Strategia on laadittu harjoittelukoulujen yhteistyöverkoston enorssin puitteissa kiinteässä yhteistyössä harjoittelukoulujen kesken. Tämä helpottaa strategioiden vertaamista ja toisaalta yhteistyö kehittää yksittäisten harjoittelukoulujen strategioiden laatua. Strategiassa on kaikille harjoittelukouluille yhteinen perusta ja lisäksi koulukohtaisia erityispiirteitä. Tätä tietostrategiaa on laadittu yhdessä Helsingin normaalilyseon kanssa. Strategiaa laadittaessa on noudatettu Helsingin yliopiston Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tietostrategian laatimisen suuntaviivoja ja painotuksia. Helsingin yliopiston sisäisen yhteistyön avulla halutaan varmistaa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tavoitteiden toteutuminen opettajankoulutuksessa. 1.3 Tietostrategian laatimisen prosessi Strategia on laadittu yhteistyöverkosto enorssin organisoimana ja harjoittelukoulujen asiantuntijoiden tiiviinä yhteistyönä. Yhteinen strategiatyö aloitettiin työseminaarilla Jyväskylässä Seminaarissa sovittiin työskentelymallista ja työnjaosta. Prosessi toteutettiin tietoverkossa. Väliseminaarissa Tampereella arvioitiin laadintaprosessia ja viimeisteltiin yhteistä strategiaa. Viikin normaalikoulun tvt-ryhmä on suunnitellut tietostrategiaa lukuvuonna säännöllisissä kokouksissaan ottaen huomioon yhteistyön enorssin ja Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kanssa. Tietostrategiaa käsiteltiin opettajainkokouksessa xx.xx Johtokunta käsitteli tietostrategiaa xx.xx TILANNE VUODEN 2005 ALUSSA Edellisen strategiakauden tavoitteet saavutettiin henkilöstön ja toiminnan kannalta yleisesti ottaen hyvin ja tvtvarustelun kannalta erinomaisesti uuden Viikin koulurakennuksen myötä. Henkilöstön tvt-osaamista edistettiin tavoitteiden mukaisesti monipuolisen täydennyskoulutuksen avulla. Tieto- ja viestintätekniikan tukemaa opetusta kehitettiin erityisesti Viikin uuden koulurakennuksen laite- ja verkkoympäristön ansiosta. Opettajat kehittivät tvt:n tukemaa opetusta ja verkko-opetusta eri hankkeiden avulla. Viikin koulun wwwsivusto uusittiin ajanmukaisemmaksi tiedotuskanavaksi. Koulun 3

4 lähiverkkoa hyödynnetään entistä enemmän tiedotuksessa, palveluissa ja opetuksessa. Seuraavassa kuvataan alkuvuoden 2005 tilanne yksityiskohtaisemmin. 2.1 Opetusharjoittelijoiden osaaminen Opetusharjoittelijoiden tvt-osaaminen vaihtelee paljon ja he käyttävät harjoittelussaan tvt:n tarjoamia mahdollisuuksia vaihtelevasti, sillä heidän opintoihinsa ei toistaiseksi ole kuulunut yhdenmukaista tvtkoulutusta ennen harjoitteluun tuloaan. Kaikille harjoittelijoille tarjotaan mahdollisuus tvt:n opetuskäyttöön perehtymiseen ja suurimman osan voi katsoa osaavan ja käyttävän koulun tieto- ja viestintätekniikkaa harjoittelussaan tarkoituksenmukaisesti. Opetusharjoitteluun liittyvää viestintää hoidetaan koulun www-sivuilla ja joissakin tapauksissa harjoittelua varten luoduilla opiskelualustoilla. Yhteydenpito ja ohjaaminen tapahtuvat osittain sähköpostin ja opiskelualustan avulla. Harjoittelijat käyttävät luokkien monipuolista tvt-perustaista opetuslaitteistoa opetuksessaan. Harjoittelijoiden tiloissa on 9 työasemaa, jonka lisäksi he voivat käyttää opetustilojen laitteita. 2.2 Oppilaiden osaaminen Esi- ja perusopetuksen 1-6-luokkien oppilaat käyttävät tieto-ja viestintätekniikkaa opiskelussaan. Alaluokkien käytössä on yksi tietokoneluokka, jossa on 28 työasemaa. Lisäksi kaikissa luokissa on vähintään 2 oppilastyöasemaa. Perusopetuksen 7-9 luokkien oppilaat ja lukion opiskelijat käyttävät tieto- ja viestintätekniikkaa opiskelussaan eri aineissa vaihtelevasti ja osaamisessa on suuria yksilöllisiä eroja. Kaikki 7. luokkalaiset suorittavat kouluvuoden alussa pakollisen tietotekniikan kurssin, jolla harjoitellaan tärkeimpiä opiskelussa tarvittavia tieto- ja viestintätekniikan taitoja. 8. ja 9.-luokalla noin kolmannes oppilaista on valinnut vähintään yhden tietotekniikan valinnaiskurssin. Lukiossa on myös tarjolla soveltavia kursseja, mutta viime vuosina ne eivät ole toteutuneet vähäisten valintojen vuoksi. Yläluokkien ja lukion käytössä on tietokoneluokka, jossa on 32 työasemaa. Kaikissa aineluokissa on opettajan työaseman lisäksi vähintään kaksi oppilastyöasemaa. Kuvataiteen tiloissa on 11 mactyöasemaa erityisesti kuva- ja videoeditointia varten. 4

5 Kielisolussa on ns. Kielipaja, jossa on 15 verkkotyöasemaa oppilaiden projektitöitä ja muuta tvt-perustaista työskentelyä varten. WebCTopiskelualusta on joidenkin aineiden opetuskäytössä tukemassa kurssien suorittamista ja esimerkiksi englannissa lukion oppilaat voivat suorittaa kursseja itsenäisesti WebCT-alustan avulla. Ongelmallista on ollut se, että oppilailla ei ole ollut Helsingin yliopiston käyttäjätunnuksia muuten kuin erikseen anottaessa ja maksettaessa esimerkiksi WebCT-käyttöä varten. Oppilaiden käytössä on myös ns. käytäväkoneita, jotka on tarkoitettu esimerkiksi sähköpostin lukemiseen. Lisäksi lukiolaisia varten on kirjastossa 6 ja 3. kerroksen työsopissa 8 työasemaa vapaata, itsenäistä työskentelyä varten. 2.3 Opettajien osaaminen Vuosina strategian päätavoitteita oli opettajien tvtosaamisen kehittäminen ja sen mukaisesti opettajat ovat täydennyskouluttaneet itseään määrätietoisesti. Strategiakaudella on myös toteutettu erilaisia kehittämishankkeita, joissa tvt on ollut keskeisesti mukana. Näitä ovat olleet mm. Helsingin normaalilyseon ja Viikin normaalikoulun yhteinen virtuaaliyliopistohanke PROFESSIO ( ), LUMA-KESKUS (2002-), KIELET ( ), Kielisalkkuhanke osaksi ( ) ja Kielten verkko-opetushanke (2001-)(joka sai kuniamaininnan Opetushallituksen Eurolabel 2004-kilpailussa). Useat yksittäiset kehittämishankkeet ovat liittyneet opettajien tvttäydennyskoulutukseen. Harjoittelukoulujen yhteistyöverkoston, enorssin, piirissä on toteutettu harjoittelun ohjaukseen, opetukseen ja tvt-taitoihin liittyviä hankkeita. Vuoteen 2003 asti jatkettiin jo vuodesta 1994 alkanutta videoneuvotteluna toteutettavaa etäopetusta Kilpisjärven koulun kanssa peruskoulutasolla, jolloin toiminta keskeytettiin väliaikaisesti Kilpisjärven vähäisen oppilasmäärän takia. Osaamisen kartoittamiseksi laadittiin yhteistyössä muiden harjoittelukoulujen kanssa itsearviointikysely. Kysely liitteenä. Kyselyn avulla arvioitiin opettajien osaamisen sijoittumista OPE.FI osaamistasoille ja kartoitettiin täydennyskoulutustarpeet. Kyselyn perusteella arvioituna (harjoittelukoulujen yhteisesti sopimien kriteerien pohjalta) opettajistamme noin 60 % on OPE.FI II -tasolla. Arviolta 10-15% opettajista on OPE.FI III -tasolla. Keskeisimmät 5

6 täydennyskoulutustarpeet huomioidaan tulevia koulutuksia suunniteltaessa. Yhteenveto kyselyn tuloksista on liitteenä. <täydennetään> 2.4 Muun henkilökunnan osaaminen Henkilöstöllä on käytettävissä ajan tasalla olevat, kunkin henkilön työtehtäviin riittävän tehokkaat verkkotyöasemat. Henkilöstö on hyvin sähköpostilla tavoitettavissa. Valtaosa hallinto- ja tiedotustehtävistä suoritetaan verkon välityksellä, esimerkiksi sähköinen laskutus- ja matkasuunnitelmajärjestelmä. Merkittävä osa useiden henkilöstöön kuuluvien työstä tehdään tietokoneella. Henkilöstöllä on mahdollisuus käyttää tosiaikaista tilavarausjärjestelmää. Tietokoneen käyttö on edelleen lisääntynyt ja uudet tehtävät ja käytettävien ohjelmien uudet versiot edellyttävät jatkuvaa henkilöstön kouluttamista. 2.5 Kodit ja muut sidosryhmät Lähes kaikissa kodeissa on Internetin käyttömahdollisuus. Koulun www-sivuston ja sähköpostin käyttö ovat siten saavuttaneet merkittävän aseman koulun ja kodin välisessä yhteydenpidossa. Esimerkiksi kaikkien luokkien osalta on käytössä vanhempien sähköpostilista. Lisäksi puhelinyhteys koteihin on tärkeää, vaikka vanhempien on vaikea tavoittaa puhelimitse opettajia koulusta eivätkä opettajat ole matkapuhelimillakaan tavoitettavissa oppituntien aikana. Nykytilanteessa www-sivuja ei ole vielä käytetty ainoana tiedonvälityskanavana, vaan koteihin jaettavat paperitiedotteet ovat myös käytössä. Kuitenkin ajan tasalla oleva tieto kaikesta keskeisestä kouluun liittyvästä on saatavilla koulun www-sivuilta. 2.6 Opiskeluympäristöt Luokkien ajanmukainen tvt-varustelu, lähiverkko, nopeat internetyhteydet ja monipuolisin ohjelmin varustetut verkkotyöasemat mahdollistavat tvt:n tukeman opiskelun ja opetusharjoittelun. Internetin digitaalinen oppi- ja muu materiaali on ollut helposti saavutettavissa. Opiskelualustat, erityisesti WebCT, ovat käytössä joidenkin aineiden opetuksessa lähiopetuksen tukena, ja kokonainen verkkokurssi on ollut tarjolla lukion englannin opetuksessa. WebCTopiskelualustaa käytetään myös opetusharjoittelun tukena jonkin verran. VIRPEDA-hankkeessa käytettiin verkkoyhteyksiä etäopetusharjoittelun tukena. Opiskelualustojen käyttö ei kuitenkaan 6

7 ole tavanomainen työskentelymalli sen enempää perus- kuin lukioopetuksessa tai opetusharjoittelun ohjauksessa. 2.7 Laitteet, ohjelmistot, verkko <koulukohtainen teksti, täydennetään> - Tason kuvaus auki kirjoitettuna, riittävyys? - Puutteiden toteaminen - Luettelo liitteeksi? - Standardointi 2.8 Tukipalvelut Koululla on yksi päätoiminen tekninen it-tukihenkilö ja tietotekniikan lehtori toimii opettajien pedagogisena tukihenkilönä. Tietotekniikan lehtori toimii myös tietotekniikan resurssiopettajana erityisesti alaluokkien luokanopettajien tukena tieto- ja viestintätekniikan opetuksessa. 3 VISIO Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu toteuttaa opettajankoulutusja opetustehtäväänsä uudenaikaisisissa koulutiloissa ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan avulla. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttössä korostuu oman osaamisen kehittäminen tarkoituksenmukaisen pedagogisen ja teknisen tuen turvin täydennyskoulutuksen ja kehittämishankkeiden avulla. Tähän liittyy verkottuminen ja yhteistyö toisaalta Helsingin yliopiston piirissä erityisesti Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan, ainelaitosten ja Helsingin normaalilyseon kanssa sekä lisäksi Tietotekniikkaosaston ja Opetusteknologiakeskuksen kanssa ja toisaalta valtakunnallisesti muiden harjoittelukoulujen kanssa, erityisesti enorssin piirissä. Harjoittelukoulujen kesken sovitut yhteiset tavoitteet ja periaatteet ohjaavat tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä. Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisen tiedekunnan osana Viikin normaalikoulu huolehtii osaltaan siitä yleistavoiteesta, että opiskelija saa sellaiset tieto- ja viestintätekniikan käytön valmiudet, joita hän valmistuttuaan tarvitsee omalla alallaan. Näitä valmiuksia ovat erityisesti informaatiolukutaito, tiedonhallinnan perusteiden hallinta ja 7

8 mediataidot, taito käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksi tutkimusta tehdessä sekä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön ja sisältötuotannon taidot. Opiskelijalla on valmistuttuaan valmiudet soveltaa tieto- ja viestintätekniikkaa työssään tarkoituksenmukaisella, kriittisellä tavalla. Tieto- ja viestintätekniikan käytön avulla voidaan tukea myös yleisiä koulutukselle asetettuja tavoitteita, joita ovat mm. sosiaaliset ja viestinnälliset taidot, tiedonhallinnan ja ongelmanratkaisun taidot, opiskelemaan oppimisen taidot sekä tutkimuksen ja opetuksen kiinteä yhteys. Koulun tavoitteena on antaa oppilaille valmiuksia selvitä yhteiskunnan, opiskelun ja tulevan työelämän haasteista. Vuorovaikutteisuus ja kommunikointi tietoverkon välityksellä ovat nykyhetken ja tulevaisuuden taitoja, jotka otetaan huomioon oppilaiden koulutyössä. Etenkin medialukutaidon, tiedon hankinta- ja käsittelytaitojen kehittymisessä tieto- ja viestintätekniikan taitojen omaksuminen on avainasemassa. Myös sisältöjen tuottaminen tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen on olennainen asia. Tekniikka on tuonut viestien muotoilun tuottamisen käyttäjälähtöiseksi, jossa visuaalisen ja auditiivisen tuottamisen hallinta opitaan harjoittelemalla. Kun opetusta tarjotaan kaikilla luokka-asteilla esikoulusta lukion loppuun, koulumme oppilaiden on mahdollista kehittyä osaaviksi tietoja viestintätekniikan käyttäjiksi ja kasvaa osallistumis- ja vaikutuskykyisiksi tietoyhteiskunnan kansalaisiksi. 3.2 Harjoittelukoulut Harjoittelukoulujen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö ja sen suunnittelu ovat nivoutuneet kiinteäksi osaksi opetussuunnitelmaa, oppimista ja opetusta. Kouluissa toteutetaan järjestelmällistä tutkimus- ja kokeilutoimintaa uusien opetuskäytänteiden osalta. Harjoittelukoulut ovat edelleen valtakunnallisessa eturintamassa tietoja viestintätekniikan opetuskäytön kouluttajina ja toimivat merkittävinä paikallisina ja valtakunnallisina opettajien täydennyskouluttajina. Näissä koulutuksissa tieto- ja viestintätekniikka otetaan huomioon pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Opetusharjoittelun harjoittelukoulussa suorittava opiskelija oppii käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa pedagogisesti, sosiaalisesti ja eettisesti perustellulla tavalla. Harjoittelukouluissa opetusharjoittelijoille tarjotaan mahdollisuus toimia erilaisten tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien opetusmenetelmien suunnittelijana ja 8

9 toteuttajana. Opetusharjoittelun ohjauksessa tieto- ja viestintätekniikan käyttö on arkipäivää. Harjoittelukoulun oppilaat ymmärtävät tieto- ja viestintätekniikan sekä tietoturvallisuuden merkityksen yhteiskunnassa. Heitä ohjataan monipuoliseen ja kriittiseen tiedon ja median tarkasteluun ja eettisesti perusteltuihin toimintatapoihin. Oppilailla on saatavilla riittävästi laadukasta, pedagogisesti perusteltua sähköistä oppimateriaalia. Harjoittelukoulun opettajalla on tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön hyvät taidot. Opetusharjoittelua ohjaavilla opettajilla on valmiudet ohjata ja opastaa harjoittelijoita tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen pedagogisissa kysymyksissä. Kaikissa harjoittelukouluissa opettajilla, opetusharjoittelijoilla ja oppilailla on saatavilla riittävä pedagoginen ja tekninen tuki. Kouluissa on saatavilla hyvät ja ajanmukaiset välineet, joiden hankinta on järjestelmällistä ja suunniteltua. Tieto- ja viestintätekniikka tukee kiinteästi kodin ja koulun yhteistyötä. 3.3 enorssi Harjoittelukoulujen asiantuntija- ja yhteistyöverkosto enorssi on merkittävä ja laadukas opettajankoulutuksen ja opetuksen toimija. enorssia arvostetaan valtakunnallisesti osaamisen, sisältöjen ja toimintaympäristöjenkin kehittäjänä ja toteuttajana. enorssista on muodostunut luonnollinen, vakiintunut ja tärkeä osa harjoittelukoulujen toimintaa. 4 TAVOITTEET JA TOTEUTUS Seuraavassa kuvataan niitä toimenpiteitä ja suuntaviivoja, joiden avulla päästään tvt:n opetuskäytön kehittämiseen. Tarvittaessa laaditaan tarkempia toimeenpanoa ja resursseja koskevia suunnitelmia. 4.1 Opetusharjoittelu Harjoittelijoita ohjataan ja kannustetaan käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessa. Opetusharjoittelussaan harjoittelijoilla on mahdollisuus tutustua verkko- ja/tai etäopetukseen. 9

10 Opetusharjoittelun ohjauksessa tarjotaan mahdollisuus hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa ohjaukseen liittyvässä kommunikaatiossa ja oppitunnin suunnittelussa. Ohjauksessa hyödynnetään enorssi-portaalin palveluja ja niitä kehitetään edelleen. Koulumme tarjoaa tasokkaan, esimerkillisen ja ajan tasalla olevan tieto-ja viestintäteknisen ympäristön opetusharjoittelijoiden käyttöön. Koulussamme käytetään runsaasti tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessa ja siten opetusharjoittelijoilla on mahdollisuus perehtyä toimivaan opiskeluympäristöön oman alansa opetuksessa. Opetusharjoittelijat tuntevat koulun tvt:n opetuskäytön mahdollisuudet niin hyvin, että he osaavat harjoittelussaan käyttää tietotekniikkaa omilla harjoitustunneillaan. Harjoittelijoita perehdytetään tietotekniikan käyttöön sekä verkko- tai etäopetukseen omalla opetusalallaan. Harjoittelijat seuraavat aktiivisesti koulun www-sivuja ja harjoitteluun liittyviä opiskelualustoja harjoitteluaikanaan ja he löytävät sieltä kaiken keskeisen harjoitteluun liittyvän informaation. Harjoittelijat tavoittavat ohjaajansa nopeasti ja joustavasti sähköpostin avulla. Tietoverkkoa käytetään hyväksi myös harjoittelun ohjauksessa. Toteutus: Opetusharjoittelun alussa kaikille harjoittelijoille tiedotetaan koulun tieto- ja viestintätekniikan resursseista ja niiden käytöstä. Harjoittelijat voivat toimia koulun lähiverkossa saamillaan tunnuksilla. Opetusharjoittelijoille järjestetään tarvittaessa myös tvt.n opetuskäyttöön perehdyttämistä. Pyritään myötävaikuttamaan siihen, että kaikkien opettajaksi opiskelevien tvt:n perustaitojen varmistaminen sisältyisi opettajankoulutukseen. Viestinnässä opiskelijoihin tukeudutaan ensisijaisesti yliopiston yhteisiin välineisiin (Internet-sivut, Alma, Oodi, OpasOodi) aina kun se on mahdollista. Harjoittelijat opastetaan hyödyntämään koulun ja enorssin www-sivuja ja internetin välityksellä saatavaa digitaalista oppimateriaalia. Heille tarjotaan mahdollisuuksia perehtyä verkko-opetuksen tai etäopetuksen mahdollisuuksiin. Keskeisessä roolissa toteutuksessa ovat harjoittelua ohjaavat opettajat, jotka perehdyttävät opiskelijansa oman alansa tvt:n opetuskäyttöön. 4.2 Oppilaiden osaaminen Oppilaiden tiedon hankintaan, hallintaan ja käsittelyyn liittyvien valmiuksien oppiminen on integroitu oppilaitoksen opetussuunnitelmiin. Niissä on huomioitu myös oppilaiden viestinnän 10

11 ja taideilmaisun osaamisen kehittäminen. Kaikissa harjoittelukouluissa on oppilaiden tieto- ja viestintätekniikan taitotasosuunnitelma. Oppilaiden tieto- ja viestintätekniikan käyttötaitoja kehitetään suunnitelmallisesti koko heidän kouluaikansa. Oppilaat käyttävät aktiivisesti koulun tietoteknisiä mahdollisuuksia opiskelussaan ja viestinnässä. Esiopetuksen ja perusopetuksen 1-6 luokkien oppilaat <täydennetään> Perusopetuksen 7-9 luokkien oppilaiden ja lukion opiskelijoiden osalta tunnukset, kotihakemistot ja sähköpostiosoitteet ovat kunnossa ja järjestelmän peruskäyttötaito on sujuvaa. Oppilaita rohkaistaan ja kannustetaan käyttämään tietotekniikkaa opiskelussaan. Heille tarjotaan tukea ja koulutusta, jotta koneiden käyttö olisi mahdollisimman tehokasta. Koulussa pyritään aktiivisesti edistämään sukupuolten ja taidoiltaan erilaisten oppilaiden tasa-arvoa tieto- ja viestintätekniikan käytössä. Oppilaiden toiveita, palautetta ja kehittämisehdotuksia otetaan huomioon koulun tvt-strategiaa kehitettäessä ja arvioitaessa. Oppilaiden käytössä olevat työasemat pyritään saamaan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Oppilailla on hyvät mahdollisuudet käyttää koulun työasemia myös oppituntien ulkopuolella tiedonhakuun, tutkielmien kirjoittamiseen, viestintään ja kaikkeen muuhun opiskeluun liittyvään. Tällä käytöllä pyritään turvaamaan tietokoneiden käyttömahdollisuus myös niille oppilaille, joilla käyttömahdollisuudet kotona eivät ole riittävät. Toteutus: Oppilaiden tvt-taitoja kehitetään tvt:n opetuskäytön suunnitelmien mukaisesti. Kaikilla perusopetuksen 7-9 luokan oppilailla ja lukion opiskelijoilla on oma henkilökohtainen käyttäjätunnus ja sen mukana oma kotihakemisto ja sähköpostiosoite. Perusopetuksen 1-6 luokilla <täydennetään> Perusopetuksen 7-9 luokilla tarjotaan tietotekniikan valinnaiskurssia ja tietotekniikkaa hyödynnetään eri oppiaineissa monipuolisesti. Lukiolaisille tarjotaan mahdollisuutta suorittaa TIEKE:n tietokoneen ajokortti. Tietotekniikan soveltavia kursseja on mahdollisuus valita, mm. WWW-julkaisut ja verkkoviestintä, joka on mahdollista sisällyttää Median lukiodiplomiin. Lukiolaiset hyödyntävät tietotekniikkaa 11

12 opiskelussaan ja heillä on hyvät mahdollisuudet käyttää koulun tietojärjestelmiä itsenäisessä opiskelussa. 4.3 Opettajien osaaminen Tieto- ja viestintätekniikka on luonteva osa opettajan työtä. Kaikilla opettajilla on vähintään OPE.FI määrittelyn tason II mukaiset tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön taidot. Opettajat pystyvät ohjaamaan opetusharjoittelijoita tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön liittyvissä asioissa. Neljänneksellä opettajista on OPE.FI määrittelyn tason III mukaiset taidot. Opettajilla on mahdollisuus saada vapautusta muista työtehtävistä kehittääkseen ja ylläpitääkseen tieto- ja viestintätekniikan taitojaan. Pedagogista koulutusta suunnitellaan ja toteutetaan perustelluilta osiltaan myös enorssi-yhteistyönä. Kaikki koulun opettajat käyttävät aktiivisesti päivittäin sähköpostia ja ovat sen kautta tavoitettavissa. Sähköposti on keskeinen viestintätapa opettajan ja eri sidosryhmien, hallinnon, kollegoiden, oppilaiden, opetusharjoittelijoiden, ja oppilaiden vanhempien välillä. Kaikki opettajat seuraavat koulun www-sivuja ja osaavat löytää sieltä ajankohtaisen informaation, jota ei muualla julkaista. Useat opettajista osallistuvat tiedon tuottamiseen koulun www-sivuille. Verkkoon materiaalia tuottavat opettajat ovat tietoisia tekijänoikeuslainsäädännön asettamista vaatimuksista. Opettajat ja opiskelijat hyödyntävät Opetusteknologiakeskuksen suosittelemaa Creative Commons -lisenssijärjestelmää työajalla tehtyjen oppimateriaalien lisensointiin. Eri luokkatasoilla ja aineryhmissä seurataan oman alan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehitystä ja pyrkivät itse kehittämään sitä. Opettajat osallistuvat aktiivisesti koulun järjestelmän ja ohjelmistojen kehittämistyöhön koulun tvt-ryhmän kautta. Opettajamme ovat aktiivisesti mukana enorssin toiminnassa. Kaikki opettajat hallitsevat koulun lähiverkon käytön ja opetustilojen tvtlaitteet. Toteutus: Opettajien tvt-täydennyskoulutustarpeita kartoitetaan säännöllisesti ja tältä pohjalta tehdään vuosittainen koulutussuunnitelma. Loppuvuoden 2004 kyselyn avulla selvinneiden koulutustarpeiden pohjalta järjestetään täsmäkoulutusta yhteistyössä Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan, Opetusteknologiakeskuksen, 12

13 Helsingin yliopiston henkilöstökoulutuksen, Helsingin normaalilyseon ja enorssin kanssa. Lyhytkestoisemman taitokoulutuksen lisäksi ainakin joillakin opettajilla on mahdollisuus pitempikestoiseen tvt:n opetuskäyttöä koskevaan koulutukseen. Täydennyskoulutusta rahoitetaan riittävästi, jotta sijaisia voidaan käyttää tarvittaessa. Koulussa on riittävä pedagoginen tuki, jonka toimin opettajia rohkaistaan ja tuetaan käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessaan. Taloon tulevat uudet opettajat perehdytetään koulun tvt-laitteiston ja lähiverkon käyttöön. 4.4 Muun henkilökunnan osaaminen Koko henkilöstöllä on mahdollisuus kehittää ja ylläpitää työtehtäviinsä liittyviä tieto- ja viestintätekniikan taitojaan. Koulun johto käyttää tietokoneita ja verkkoa tehokkaasti johtamisessa, suunnittelussa ja seurannassa. Sähköposti toimii nopeana ja joustavana kommunikointivälineenä johdon ja muun koulun väen välillä. Koulun hallinto-ohjelmien avulla rehtorit voivat tehdä tehokasta yhteistyötä keskenään sekä kansliahenkilöstön, opinto-ohjaajien, opettajien ja Helsingin opetusviraston kanssa. Helsingin yliopiston intranetin ALMAN mahdollisuudet otetaan käyttöön myös hallinnossa ja tiedotuksessa. Uusia hallintoa tukevia tieto- ja viestintätekniikan käytölle perustuvia ratkaisuja otetaan käyttöön yhteistyössä keskushallinnon kanssa. Koulun muu kuin opetushenkilökunta osaa käyttää tehokkaasti tietoverkkoa omaan työhön liityvän tiedon välittämiseen. Kaikki henkilöstöön kuuluvat ovat helposti ja nopeasti tavoitettavissa sähköpostilla. Viestinnässä sidosryhmiin ja opiskelijoihin tukeudutaan ensisijaisesti yliopiston yhteisiin välineisiin (Internet-sivut, Alma, Oodi, OpasOodi) aina kun se on mahdollista. Henkilöstö seuraa oman alansa tietoteknisten sovellusten kehitystä ja osallistuu koulun tietostrategian kehittämiseen tehden esityksiä oman alansa näkökulmasta. Oman vastuualueen osalta koko henkilöstöllä on mahdollisuus koulun kotisivuston päivittämiseen. Toteutus: Koulutustarpeita kartoitetaan säännöllisesti ja tavoitteiden toteutumisen kannalta tarpeellisiin koulutuksiin voi osallistua virkaaikana. 4.5 Kodit ja muut sidosryhmät 13

14 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen tavoitteena koti - koulu - yhteistyössä on koulun avautumisen edistäminen koteihin päin niin, että huoltajat saavat tietoa esimerkiksi lapsensa koulupäivän tapahtumista, kokeista ja yleensä työskentelystä. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään kommunikaatiovälineenä eri sidosryhmien välillä. Toteutus: Koulun www-sivujen roolia ja käytettävyyttä ajankohtaisessa tiedottamisessa kehitetään edelleen. Sähköpostin käyttöä taloudellisena ja helppona yhteydenpitovälineenä kodin ja koulun välillä lisätään edelleen. WebCT-alustan käyttöä kodin ja koulun yhteistyövälineenä kehitetään edelleen. Sähköistä reissuvihkojärjestelmää kehitetään mm. oppilaiden poissaoloseurannan osalta. Lankapuhelin- ja kännykkäyhteyksiä käytetään nopeuttamaan ja monipuolistamaan kodin ja koulun vuorovaikutusta. 4.6 Opiskeluympäristöt Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään laaja-alaisesti ja luontevasti opetuksen, oppimisen ja opiskelun välineenä. Lukion opiskelijat voivat opiskella osan opinnoistaan etä- tai verkko-opetuksena. Opetusharjoittelun toteuttamisessa hyödynnetään verkkoopetusmahdollisuuksia. Kukin harjoittelukoulu toimii aktiivisena osana verkko- ja etäopetuksen verkostoja. Harjoittelukoulut toteuttavat tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön kehittämishankkeita ja ovat mukana kehittämisverkostoissa. enorssi toimii harjoittelukoulujen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämis- ja arviointiverkostona. Verkossa olevia opetusympäristöjä luodaan ja käytetään Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan periaattteiden mukaisesti, jolloin opiskelijoille muodostuu yhtenäinen ja johdonmukainen kuva niiden hyödyntämisestä. Verkko-opetukseen ja opetuksesta tiedotukseen käytetään vain sellaisia järjestelmiä, jotka ovat HY:n Opetusteknologiakeskuksen ja/tai Tietotekniikkaosaston tukemia, jos sellainen on tarjolla. Toteutus: Verkko-opetusympäristöjä kehitetään käyttäen hyväksi Almaa, ApuMattia ja WebCT:tä, mikäli se on mahdollista. Verkkoopetusympäristöjä kehitetään entistä paremmiksi opetusharjoittelun sekä perus- ja lukio-opetuksen tueksi että tarjoamaan vaihtoehtoja lähiopetukselle. Verkko-opetuksen kehittämishankkeet ova tässä 14

15 tärkeitä, kuten Helsingin normaalilyseon ja Viikin normaalikoulun yhteinen virtuaaliyliopistohanke PROFESSIO, kielten verkkoopetushanke, LUMA-keskus ja mahdolliset uudet, myös kansainväliset, hankkeet. Virtuaaliyliopistohankkeita kehitettäessä toimitaan Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan strategian mukaisesti rahoituksessa, dokumentoinnissa ja seurannassa. Verkko-opetusympäristöjä ja videoneuvottelua hyödynnetään myös kenttäkouluyhteistyössä sekä kolmikantayhteistyössä SOKLAn ja ainelaitosten kanssa. Samoin osallistutaan mahdollisuuksien mukaan verkko-opetuksen tutkimus- ja kehittämishankkeisiin erityisesti opettajankoulutuksessa. Videoneuvotteluna toteutettava etäopetus peruskoulutasolla aloitetaan uudelleen Kilpisjärven koulun kanssa. Langattoman verkon ja kannettavien tietokoneiden käyttöä opetuksessa lisätään. Koululla on käytössä kannettavien tietokoneiden vaunu, jossa on 16 kannettavaa työasemaa ja WLAN- tukiasema. Vaunu voidaan viedä mihin tahansa opetustilaan ja kytkeä verkkoon. Näin saadaan käyttöön siirrettävä atk-luokka. Koulun kirjastoa kehitetään edelleen tukemaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä sekä oppilaiden tiedonhankintataitojen ja medialukutaidon kehittymistä. 4.7 Laitteet, ohjelmistot, verkko Harjoittelukouluilla on oltava käytettävissään riittävä tieto- ja viestintätekninen varustus, niin että kaikki harjoittelijat voivat hyödyntää modernia tieto- ja viestintätekniikkaa opetusharjoittelussaan. Harjoittelukoulujen toimiminen verkostona edellyttää, että kaikki yksiköt on liitetty yliopistojen tietoverkkoon riittävän nopeilla yhteyksillä. Verkkojen, verkon palveluiden ja päätelaitteiden pitää tukea yliopistollisen opetustehtävän lisäksi myös kouluopetusta ja kouluopetuksen verkottumista (opiskelualustat, digitaalinen oppimateriaali verkossa, videoneuvottelu, jne.). Toteutus: Noudatetaan periaatetta, että Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan yksiköissä on käytössä yhtenäinen laitteistokanta, joka 15

16 mahdollistaa henkilökunnan, opiskelijoiden ja vierailevien asiantuntijoiden tarkoituksenmukaisen toiminnan. Laitteita on hyvin opiskelijoiden ja henkilökunnan saatavilla ja ne ovat ajanmukaisia. Hankintakäytännöt ovat yhdenmukaisia. Pidetään myös huoli siitä, että laitteiston uusiminen n. 5-7 vuoden kierrolla on mahdollista. 4.8 Tukipalvelut Laitteiden ja ohjelmien käyttäjätukeen on varattu riittävät ja tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kannalta tarkoituksenmukaiset resurssit. Opettajilla on käytettävissä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä tukeva pedagoginen tuki. Toteutus: It-tukihenkilö antaa teknistä käyttäjätukea ja huolehtii laitteiden ja ohjelmistojen toimivuudesta. Pedagogisena tukihenkilönä jatkaa tietotekniikan lehtori. <täydennetään> 5 ARVIOINTI JA SEURANTA Koulukohtainen tvt-työryhmä vastaa tietostrategian tavoitteiden ja toimenpiteiden seurannasta ja arvioinnista. Arviointi on luonteeltaan jatkuvaa. Ryhmä tekee tarpeen mukaan väliarviointeja ja strategiakauden päättyessä loppuarvioinnin. Harjoittelukoulujen välistä arviointiyhteistyötä tehdään mahdollisuuksien mukaan. Tvt-työryhmän tehtävänä on arvioida erityisesti strategian vaikuttavuutta ja tavoitteiden toteutumista. Arvioinnin perusteella esitetään koulun johdolle, Käyttäytymistieteelliselle tiedekunnalle ja Helsingin yliopistolle jatkotoimenpiteitä. Saaduista tuloksista tiedotetaan. 16

17 6 LIITTEET JA LINKIT TVT-kysely Yhteenveto tvt-kyselyn tuloksista enorssin tietostrategiatyön prosessisivu Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tietostrategia <täydennetään> 17

18 Tietoteknisen osaamisen kartoitus 2004, Viikin normaalikoulu Nimi: Pvm: A. Laita rastit sopiviin kohtiin: Osaan Windows-toiminnot Kyllä Joten kuten 1. Osaan tallentaa työni levykkeelle / muistitikulle. Ei Käytän opetuksessa Haluan lisäkoulutusta 2. Osaan tallentaa työni koneen kiintolevylle. 3. Osaan tallentaa työni verkkolevylle (palvelimelle). 4. Osaan järjestellä työni luomalla kansioita (hakemistoja). 5. Osaan siirtää tiedostoja (asiakirjoja) kansiosta toiseen. 6. Osaan kopioida tiedostoja (asiakirjoja) kansiosta toiseen. 7. Osaan poistaa tiedostoja. 8. Osaan nimetä tiedostoja ja kansioita uudelleen. 9. Osaan siirtää tietoja sovelluksesta toiseen leikepöydän kautta. (esim. tekstikappale www-sivulta tekstinkäsittelyohjelmaan). 10. Osaan valita käytettävän tulostimen. 11. Osaan etsiä tiedostoa levyasemalta tiedoston nimen osan avulla. 12. Osaan etsiä tiedostoa levyasemalta tiedoston sisällön, koon tai muodon avulla. + Osaan muuttaa lähiverkon salasanani. Sähköposti ja Internet 13. Osaan lähettää tiedostoja sähköpostin liitteenä. 14. Osaan avata liitetiedostot. 15. Osaan tallentaa avatut liitetiedostot haluamaani paikkaan. 16. Osaan lähettää saamani viestin edelleen kolmannelle henkilölle. 17. Osaan hakea tietoa Internetistä hakusanan avulla. + Osaan käyttää linkkikirjastoja/tietokantoja tiedonhaussa. 18. Osaan käyttää verkkopalveluja (pankkipalvelut, aikataulut, lomakkeet jne.) 19. Osaan tehdä ja päivittää www-sivuja. + Osaan käyttää virusturvaohjelmaa (esim. F-Secure) + Olen perillä siitä, milloin liitetiedoston avaaminen tai ohjelman lataaminen www- sivulta aiheuttaa tietoturvariskin. Työkaluohjelmat 20. Osaan asetella tekstin sivulle haluamallani tavalla. (Word) 21. Osaan asettaa kuvan haluamalleni kohdalle sivua (Word) 22. Osaan tallentaa dokumenttini tarpeen mukaan eri tallennusmuodoissa (esim. doc, rtf, pdf) 23. Osaan tehdä taulukon Excelillä. 18

19 24. Osaan tehdä taulukosta diagrammin (Excel). Osaan Kyllä Joten kuten Ei Käytän opetuksessa Haluan lisäkoulutusta 25. Osaan luoda PowerPoint-esityksen, jossa on tekstiä ja kuvia. 26. Osaan poistaa ja järjestellä dioja (PowerPoint). 27. Osaan muuttaa kuvan kokoa (esim. Photoshop) 28. Osaan rajata kuvaa (esim. Photoshop). + Osaan tallentaa kuvan tarpeen mukaan eri tallennusmuodoissa. + Osaan käyttää tiedostonpakkausohjelmaa (esim. Winzip) Lisälaitteet 29. Osaan ottaa kuvan digitaalikameralla. 30. Osaan siirtää kuvat kamerasta tietokoneelle. 31. Osaan käyttää luokan av-laitteita Jos et osaa, missä kaipaat koulutusta? 32. Osaan lisätä paperia tulostimeen. 33. Osaan käyttää skanneria. 34. Osaan polttaa CD-levyjä. + Osaan käyttää digitaalivideokameraa. + Osaan editoida digitaalivideota. Pedagoginen käyttö 35. Oppilaani osaavat itsenäisesti käynnistää tietokoneluokan koneet ja kirjautua omalla käyttäjätunnuksella. 36. Osaan ohjata oppilaani tekemään kirjoitelman tekstinkäsittelyohjelmalla, tallentamaan sen järkevään paikkaan ja tulostamaan. 37. Osaan ohjata oppilaita hakemaan tietoa Internetistä. 38. Osaan ohjata oppilaat luomaan omia PowerPoint - esityksiä. 39. Osaan käyttää www-sivuja tietolähteenä opetuksessa. 40. Osaan etsiä ja näyttää oppilaille kuvia verkosta. 41 Osaan laatia oppilaille kokeen käyttäen tietokonetta. 42. Osaan käyttää valmiita opetusohjelmia oppilaiden kanssa. 43. Osaan ohjata harjoittelijani käyttämään tieto ja viestintätekniikkaa opetuksen apuna. + Osaan ohjata oppilaani tekemään www-sivuja. + Osaan käyttää opetusalustaa (esim. WebCT) opetuksessani. + Osaan käyttää videoneuvottelulaitteistoa opetuksessa. + Käytän sähköistä reissuvihkoa luokan vanhempien kanssa. + Osaan julkaisuihin ja materiaaleihin liittyvät tekijänoikeussäännöt. + Oppilaani hallitsevat netiketin. 19

20 B. 1. Kuinka usein käytät tvt-tekniikkaa keskimäärin (ei lasketa luokkien dokumenttikameraa)? a) omassa opetuksessasi? F joka tunti F joka päivä F joka viikko F noin kerran kuukaudessa F harvemmin F ei koskaan b) harjoittelun ohjauksessa? F joka tunti F joka päivä F joka viikko F noin kerran kuukaudessa F harvemmin F ei koskaan c) kuinka suuri osa harjoittelijoistasi osaa käyttää tvt-tekniikkaa opetuksessaan? F lähes kaikki F 3/4 F puolet F 1/4 F tuskin kukaan 2. Mitä tvt-koulutusta olet saanut viime vuosina (aihe/kesto)? 3. Haluaisin lisäkoulutusta myös seuraavista aiheista: 4. Missä oppiaineissa/aiheissa/hankkeissa olet käyttänyt apuna tietotekniikkaa? Miten? 5. Mitä tvt:n näkymiä/toiveita/tavoitteita pidät tärkeinä lähitulevaisuudessa? a. opetuksessa b. opettajankoulutuksessa 6. Haluaisin esittää hankittavaksi (laite/ohjelma): 7. Muuta: 20

21 Yhteenveto tvt-kyselyn tuloksista <täydennetään> Kyselyssä osaan tai osaan jotenkuten vastanneiden osuus eri osa-alueissa: Windows-taidot 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 1. Osaan t allent aa t yöni levykkeelle / muistitikulle. 99 % 2. Osaan tallentaa työni koneen kiintolevylle. 100 % 3. Osaan tallentaa työni verkkolevylle (palvelimelle). 68 % 4. Osaan järjestellä työni luomalla kansioita (hakemistoja). 91 % 5. Osaan siirtää tiedostoja (asiakirjoja) kansiosta toiseen. 90 % 6. Osaan kopioida tiedostoja (asiakirjoja) kansiosta toiseen. 90 % 7. Osaan poistaa tiedostoja. 96 % 8. Osaan nimetä tiedostoja ja kansioita uudelleen. 91 % 9. Osaan siirtää tietoja sovelluksesta toiseen leikepöydän kautta. (esim. tekstikappale www-sivulta t ekst inkäsit t elyohjelmaan). 78 % 10. Osaan valita käytettävän tulostimen. 94 % 11. Osaan etsiä tiedostoa levyasemalta tiedoston nimen osan avulla. 85 % 12. Osaan et siä t iedost oa levyasemalt a t iedost on sisällön, koon t ai muodon avulla. 63 % + Osaan muuttaa lähiverkon salasanani. 70 % 21

22 Internet-taidot 13. Osaan lähettää tiedostoja sähköpostin liitteenä. 14. Osaan avata liitetiedostot. 15. Osaan tallentaa avatut liitetiedostot haluamaani paikkaan. 16. Osaan lähettää saamani viestin edelleen kolmannelle henkilölle. 17. Osaan hakea tietoa Internetistä hakusanan avulla. + Osaan käyttää linkkikirjastoja/tietokantoja tiedonhaussa. 18. Osaan käyttää verkkopalveluja (pankkipalvelut, aikataulut, lomakkeet jne.) 19. Osaan tehdä ja päivittää www-sivuja. + Osaan käyttää virusturvaohjelmaa (esim. F-Secure) + Olen perillä siitä, milloin liitetiedoston avaaminen tai ohjelman lataaminen www- sivulta aiheuttaa tietoturvariskin. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 99 % 100 % 96 % 97 % 99 % 81 % 99 % 57 % 75 % 54 % 22

23 Työvälineohjelmataidot 20. Osaan asetella tekstin sivulle haluamallani tavalla. (Word) 21. Osaan asettaa kuvan haluamalleni kohdalle sivua (Word) 22. Osaan tallentaa dokumenttini tarpeen mukaan eri tallennusmuodoissa (esim. doc, rtf, pdf) 23. Osaan tehdä taulukon Excelillä. 24. Osaan tehdä taulukosta diagrammin (Excel). 25. Osaan luoda PowerPoint-esityksen, jossa on tekstiä ja kuvia. 26. Osaan poistaa ja järjestellä dioja (PowerPoint). 27. Osaan muuttaa kuvan kokoa (esim. Photoshop) 28. Osaan rajata kuvaa (esim. Photoshop). + Osaan tallentaa kuvan tarpeen mukaan eri tallennusmuodoissa. + Osaan käyttää tiedostonpakkausohjelmaa (esim. Winzip) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 96 % 90 % 78 % 71 % 47 % 75 % 64 % 63 % 57 % 45 % 28 % 23

24 Laitetaidot 29. Osaan ottaa kuvan digitaalikameralla. 30. Osaan siirtää kuvat kamerasta tietokoneelle. 31. Osaan käyttää luokan av-laitteita 32. Osaan lisätä paperia tulostimeen. 33. Osaan käyttää skanneria. 34. Osaan polttaa CD-levyjä. + Osaan käyttää digitaalivideokameraa. + Osaan editoida digitaalivideota. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 76 % 42 % 95 % 100 % 63 % 40 % 46 % 15 % 24

25 Pedagogiset taidot 35. Oppilaani osaavat itsenäisesti käynnistää tietokoneluokan koneet ja kirjautua omalla käyttäjätunnuksella. 36. Osaan ohjata oppilaani tekemään kirjoitelman tekstinkäsittelyohjelmalla, tallentamaan sen järkevään paikkaan ja tulostamaan. 37. Osaan ohjata oppilaita hakemaan tietoa Internetistä. 38. Osaan ohjata oppilaat luomaan omia Pow erpoint -esityksiä. 39. Osaan käyttää www-sivuja tietolähteenä opetuksessa. 40. Osaan etsiä ja näyttää oppilaille kuvia verkosta. 41 Osaan laatia oppilaille kokeen käyttäen tietokonetta. 42. Osaan käyttää valmiita opetusohjelmia oppilaiden kanssa. 43. Osaan ohjata harjoittelijani käyttämään tieto ja viestintätekniikkaa opetuksen apuna. + Osaan ohjata oppilaani tekemään www-sivuja. + Osaan käyttää opetusalustaa (esim. WebCT) opetuksessani. + Osaan käyttää videoneuvottelulaitteistoa opetuksessa. + Käytän sähköistä reissuvihkoa luokan vanhempien kanssa. + Osaan julkaisuihin ja materiaaleihin liittyvät tekijänoikeussäännöt. + Oppilaani hallitsevat netiketin. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 93 % 89 % 97 % 55 % 95 % 94 % 97 % 89 % 89 % 16 % 29 % 16 % 19 % 75 % 66 % 25