Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen valtakunnallisen kehittämisohjelman arviointi

Transkriptio

1 Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen valtakunnallisen kehittämisohjelman arviointi Väliraportti NUOVE neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisprojekti (ESR) Kuntoutussäätiö Innokuntoutus

2 Sisällys 1. Johdanto Arv iointiprosessi Arvioinnin kohdentuminen Hyödynnetyt aineistot ja menetelmät Arvioinnin seuraavat vaiheet Kokoavia havaintoja valtakunnallisesta kehittämisohjelmasta ja siihen kuuluvista proje kteista Koherenssi Relevanssi Toimenpiteet ja prosessit Hallinnonalojen välinen yhteistyö Ohjelmatason tarkastelu Projektitason tarkastelu Tuotokset ja tulokset Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Ohjauksen arviointivälineiden ja menetelmien tutkimusosio Projektitason itsearviointi ja sen kehittäminen Yhteenveto ja johtopäätökset Ehdotukset toiminnan kehittämiseksi...40 Lähteet

3 1. Johdanto Tämä on valtakunnallisen Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto, neuvontaja ohjauspalveluihin kehittämisohjelman arvioinnin väliraportti. Valtakunnallisen kehittämisohjelman arviointitutkimus muodostaa osan NUOVE neuvonta ja ohjauspalveluiden kehittämisprojektista. Arvioinnin toteuttamisesta vastaa Kuntoutussäätiön Innokuntoutus yksikkö. Arviointitutkimusta johtaa arviointi ja kehittämispäällikkö Janne Jalava. Muut arviointitiimin jäsenet ovat: Projektipäällikkö Tuomas Koskela Kehittämiskoordinaattori Henna Harju Kehittämiskoordinaattori Elina Vaittinen Koulutuspäällikkö Matti Tuusa Ulkopu olisina asiantuntijoina arviointiprojektissa toimivat: Professori Juho Saari Koulutusjohtaja Mika Vuorela Saari ja Vuorela osallistuva t arviointiprojektiin yksityishenkilöinä. Kuntoutussäätiö vastaa heidän työpanoksestaan tässä arviointiprojektissa kuin omastaan. Kehittämisohjelma tähtää uusia työpaikkoja luovan yritystoiminnan ja yrittäjyyden lisäämiseen, osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen, työnsaannin ja tasavertaisten työmarkkinoiden edistämiseen, monipuoliseen osaamiseen, osaamiskeskittymien, innovaatioympäristön ja työ ja elinkeinoelämää tukevan infrastruktuurin kehittämiseen sekä kansainväliseen yhteistyöhön. Kehittämisohjelmaa toteutetaan vuosina ja sitä rahoittavat työvoima ja elinkeinokeskukset, lääninhallitukset, ELY keskukset, Opetushallitus, työ ja elinkeinoministeriö, opetusministeriö sekä sosiaali ja terveysministeriö. 1 Kehittämisohjelman vastuuministeriöinä toimivat työ ja elinkeinoministeriö sekä opetusministeriö. ESR rahoitus ohjelmalle on 26,1 milj. euroa. Kehittämisohjelmalle on määritelty kolme päätavoitetta: 1. Sähköisten palveluiden kehittäminen erityisesti neuvontatoiminnassa aikuiskoulutuksen osuvuuden ja suunnitelmallisuuden parantamiseksi. 2. Ohjaus, neuvonta ja opetushenkilöstön osaamisen vahvistaminen sekä osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen uusien välineiden ja menetelmien käyttöönottoon niin, että toimenpiteet edistävät samalla aikuiskoulutuksen kysyntälähtöisyyttä ja työelämäyhteistyötä koskevia tavoitteita. 3. Ohjaustyön arviointi ja tutkimustoiminnan sekä arviointimenetelmien kehittäminen sekä kansallisen politiikan tueksi että laajemman eurooppalaisen innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi Suomen johtaman yhteistyöverkoston kautta ESR Teemabulletiini

4 Kehittämisohjelman strategiassa esitetyn vision mukaan Suomessa on vuonna 2014 elinikäiseen oppimiseen ja ohjaukseen perustuva sekä hallinnonrajat ylittävä moniammatillinen tieto, neuvonta ja ohjauspalvelujen kokonaisuus, joka vastaa aikuisten ja työelämän tarpeisiin. Palvelut ovat asiakaslähtöisiä, monikanavaisia ja helposti saavutettavia. Kehittämisohjelmaan kuuluu kolme laaja alaista osaohjelmaa 3 ja niitä toteuttavat projektit: 1. Sähköisten palvelujen kehittäminen erityisesti neuvontatoiminnassa aikuiskoulutuksen osuvuuden ja suunnitelmallisuuden parantamiseksi - NUOVE neuvonta ja ohjauspalvelujen kehittämisprojekti 2. Ohjaus, neuvonta ja opetushenkilöstön ohjauksen ja neuvonnan toimintamuotojen kehittäminen, osaamisen vahvistaminen sekä aikuisopiskelijoiden osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen - STUDIO ja ERKKERI koulutusprojektit - Alueelliset Opin Ovi projektit - Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti 3. Ohjaustyön arviointi ja tutkimus - NUOVE neuvonta ja ohjauspalveluiden kehittämisprojekti (ESR) Ohjaus ja neuvontapalvelujen arvioinnin ja arviointityökalujen nykytilanteen kartoitus opetus ja työhallinnossa Ohjaus ja neuvontapalvelujen arvioinnin ja arviointivälineiden kehittäminen Valtakunnallisen kehittämisohjelman arviointitutkimusosio Tämä väliraportti jakaantuu viiteen lukuun. Raportin toisessa luvussa kuvataan arvioinnin kohdentuminen sekä arvioinnissa hyödynnettävät aineistot ja menetelmät. Lukuun kolme on kerätty havaintoja valtakunnallisesta kehittämisohjelmasta ja siihen kuuluvista projekteista. Luvussa neljä esitellään raportin yhteenveto sekä johtopäätökset ja luvussa viisi ehdotukset toiminnan kehittämiseksi arvioinnissa tehtyjen havaintojen perusteella

5 2. Arviointiprosessi Arvioinnin toteuttaminen perustuu työ ja elinkeinoministeriön 4 (myöhemmin tilaajan) arviointia koskevaan tarjouspyyntöön sekä Kuntoutussäätiön tekemään tarjoukseen arvioinnin toteuttamisesta. Tarjouksen sisältämää alkuperäistä työsuunnitelmaa on täsmennetty tilaajan pyynnöstä. Näin on pyritty huomioimaan kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien elinkaari sekä vastaamaan suunniteltua paremmin kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien tarpeisiin. Kyseessä on ns. kehittävä arviointi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kerättävän arviointitiedon pohjalta projektissa pyritään tuottamaan konkreettisia ehdotuksia kehittämisohjelman sekä siihen kuuluvien projektien toiminnan kehittämiseksi. Lisäksi projektissa luodaan konkreettinen malli/viitekehys koko kehittämisohjelman ja siihen kuuluvien projektien itsearvioinnin toteuttamiseksi. Kehittämisohjelman arviointi toteutetaan alkuperäisen työsuunnitelman mukaisesti kahdessa vaiheessa. Toistaiseksi on sovittu ensimmäisen vaiheen toteuttamisesta ja sisällöistä. Arvioinnin ensimmäinen vaihe toteutetaan vuosien välisenä aikana. Kuntoutussäätiön tarjous sisältää myös alustavan työsuunnitelman arvioinnin toisen vaiheen toteuttamiseksi vuosina Tilaajalla on oikeus päättää arvioinnin toisen vaiheen toteuttamisesta. Arviointi on edennyt täsmennetyn työsuunnitelman mukaisesti vaiheittaisena prosessina. Tähän väliraporttiin mennessä arviointiin ovat sisältyneet seuraavat vaiheet: Sähköinen kysely kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien henkilöstölle sekä ohjausryhmien jäsenille. Kolme vuorovaikutteista kehittämistyöpajaa seuraaville kehittämisohjelmassa mukana oleville projekteille: o Kaakkois Suomen aikuiskoulutuksen työssäoppimisen mallintaminen o Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti o Ohjauksen tutkimus ja arviointi (3 A) Ohjaus Suomessa 2010 seminaarin valmistelut ja seminaarin ensimmäinen päivä ( ). Asiakirja aineiston kerääminen ja alustava analyysi. Lisäksi arviointitiimin jäsenet ovat esitelleet arvioinnin sisältöjä ja etenemistä kehittämisohjelman koordinaatio ja seurantaryhmälle, kehittämistiimille, Nuove projektin ohjausryhmälle sekä pitäneet yhteistapaamisia tilaajan edustajien (Helena Kasurinen ja Seija 4 Työllisyys ja yrittäjyysosaston Työmarkkinoiden kohtaanto ja työvoiman saatavuus ryhmän NUOVE projekti vastasi tarjouspyynnöstä 4

6 Pohjanoksa), Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin sekä NUOVE projektiin kuuluvan Ohjauksen arviointivälineiden ja menetelmien tutkimusosion edustajien kanssa. 2.1 Arvioinnin kohdentuminen Arvioinnin kohteena on koko kehittämisohjelma, sisältäen: valtakunnallisen koordinaatio ja seurantaryhmän toiminnan valtakunnallisen kehittämistiimin toiminnan kehittämisohjelman Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin toiminnan Aikuisohjaus työelämän voimavarana osa ohjelman toiminnan o OPIN OVI alueprojektit o STUDIO projekti o ERKKERI projektit NUOVE neuvonta ja ohjauspalvelujen kehittämisprojektin toiminnan o Koulutusneuvonnan ja uraohjauspalveluiden kehittäminen verkossa osio o Ohjauksen laadun arviointitutkimusosio Arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa valtakunnallisen kehittämisohjelman ja siihen kuuluvien projektien: Koherenssista (tavoitteiden, toimintasuunnitelmien sekä osittain myös toimenpiteiden sisällöllinen yhteneväisyys keskenään sekä suhteessa kansallisiin politiikkoihin ja politiikkaohjelmiin, hallinnonalakohtaisiin strategioihin ja toimintasuunnitelmiin) Relevanssista (tavoitteiden ja toimintasuunnitelmien vastaavuus ja tarkoituksenmukaisuus suhteessa kohderyhmän edustajien (erityisesti alueiden edustajat, projektitoimijat, yksilöt sekä työnantajat) tarpeisiin) Toimenpiteistä ja prosesseista Tuotoksista ja tuloksista Vaikuttavuudesta Hyödystä ja kestävyydestä Vuosina ja erityisesti tässä väliraportissa painopiste on kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien toimenpiteiden ja prosessien arvioinnissa. 2.2 Hyödynnetyt aineistot ja menetelmät Tähän mennessä kehittämisohjelman arvioinnissa on hyödynnetty kehittämisohjelmaa ja siihen kuuluvia projekteja koskevaa kirjallista aineistoa (pääasiassa projektisuunnitelmat), sähköisen kyselyn avulla kerättyä aineistoa, kolmessa projektikohtaisessa työpajassa kerättyä 5

7 haastatteluaineistoa, Ohjaus Suomessa 2010 seminaarissa kerättyä kyselyaineistoa sekä seminaariin sisältyneissä teemakohtaisissa työryhmissä kerättyä aineistoa. Tämä väliraportti on kirjoitettu edellä mainitun arviointiaineiston pohjalta. Seuraavassa on kuvattu yksityiskohtaisemmin kerättyä arviointiaineistoa ja sen analyysimenetelmiä. Kirjallinen aineisto Arviointiprojektissa hyödynnetty kirjallinen aineisto koostuu Manner Suomen ESR ohjelmaa koskevista suunnitteluasiakirjoista, kehittämisohjelmaa koskevista asiakirjoista (erityisesti kehittämisohjelman strategia), kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien projektisuunnitelmista, työ ja elinkeinoministeriön sekä opetusministeriön hallinnonalojen toimintaa ohjaavista asiakirjoista (erityisesti strategiat ja toimintasuunnitelmat), politiikkaohjelma asiakirjoista (erityisesti Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma), koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma asiakirjasta sekä NUOVE projektiin kuuluvan Ohjauksen arviointivälineiden ja menetelmien tutkimusosion tuottamista väliraporteista. Kirjallinen aineisto on analysoitu sisällönanalyysiä hyödyntäen. Kirjallista aineistoa on hyödynnetty tähän mennessä erityisesti koherenssin ja relevanssin arvioimisessa. Sähköinen kysely Lokakuussa 2009 toteutetun sähköisen kyselyn avulla kartoitettiin kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien työntekijöiden sekä ohjausryhmien jäsenten mielipiteitä yleisesti kehittämisohjelmasta, heidän edustamastaan projektista, Aikuisohjauksen koordinaatioprojektista sekä projekteissa käytössä olevista itsearviointivälineistä. Niille henkilöille, jotka olivat mukana useamman kuin yhden kehittämisohjelmaan kuuluvan projektin ohjausryhmässä, pyydettiin vastaamaan kyselyyn erikseen kunkin projektin näkökulmasta. Käytännössä sähköiset kyselyt toteutettiin siten, että kullekin vastaajalle lähetettiin sähköpostitse linkki, jonka kautta kyselyyn pääsi vastaamaan. Kysely lähetettiin 479 henkilölle. Yhteystiedot saatiin kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien työntekijöiltä. Kyselyvastauksia karhuttiin kaksi kertaa ja loppujen lopuksi vastauksia saatiin 193 kpl. Vastausprosentti oli näin ollen noin 40. Kyselyn alussa vastaajia pyydettiin valitsemaan, mitä kehittämisohjelmaan kuuluvaa projektia he edustavat. Listalla oli mukana 32 projektia. Kahden projektin edustajat ilmoittivat, että heidän toimintansa on aivan alkutekijöissään, eivätkä he nähneet kyselyyn vastaamista tässä vaiheessa tarkoituksenmukaisena. Näin ollen laskennallinen projektien lukumäärä oli kyselyä toteuttaessa 30. Vastauksia kyselyyn saatiin 30/30 projektista. Yhteensä 27 projektista saatiin vähintään yhden projektityöntekijän sekä ohjausryhmän edustajan vastaus. Kyselyvastaajien määrä vaihteli projekteittain yhden ja kahdentoista välillä. Kaikista kyselyvastaajista: 31 % oli projektityöntekijöitä 57 % oli ohjausryhmän jäseniä 12 % oli luokan jokin muu edustajia. Kaikista kyselyyn vastanneista 7 % ei osannut sanoa, milloin hänen edustamansa projekti päättyy ja 21 % ei osannut sanoa, onko hänen edustamansa projekti jatkoa jollekin aikaisemmin toteutetulle projektille tai ohjelmalle. 6

8 Kyselyiden tuottama määrällinen aineisto on analysoitu SPSS for Windows ohjelmalla suoria prosenttijakaumia, ristiintaulukointia sekä aritmeettisia keskiarvoja hyödyntäen. Aineistoa analysoidessa taustamuuttujina on käytetty vastaajan edustamaa projektia sekä asemaa projektissa. Tässä väliraportissa kyselyiden tulokset esitetään pääsääntöisesti aritmeettisen keskiarvojen avulla. Keskiarvot on laskettu väittämä /kysymyskohtaisesti asteikolla 1 5. Tuloksia tulkittaessa tulee pitää mielessä, että hyödynnettäessä mitta asteikkoa 1 5, arvo 3 kuvaa vastaajan neutraalia suhtautumista kyseiseen väittämään. Arvot yli 3 kuvaavat vastaajien positiivista ja arvot alle 3 vastaajien negatiivista suhtautumista kyseiseen väittämään. Hyödynnettäessä aritmeettisia keskiarvoja asteikolla 1 5, yleisesti hyvän rajana on pidetty arvoa 3,5. Keskiarvot esitetään tässä väliraportissa taulukkojen avulla. Lisäksi taulukoissa esitetään niiden projektien lukumäärä, joissa projektihenkilöstön vastausten väittämäkohtainen keskiarvo oli alle neutraalin arvo n 3. Menettelyä puoltaa edellä mainittu suuri vaihtelu projektikohtaisissa vastaajamäärissä. Kyselyiden tuottama laadullinen aineisto (avovastaukset) on analysoitu sisällönanalyysiä hyödyntäen. Tätä väliraporttia luettaessa on oleellista tiedostaa, että sähköisen kyselyn vastaukset heijastelevat koettua tilannetta kehittämisohjelmassa ja siihen kuuluvissa projekteissa loppuvuodesta Projektikohtaiset työpajat Tähän mennessä arviointiprojektissa on toteutettu kolme vuorovaikutteista kehittämistyöpajaa (Kaakkois Suomen aikuiskoulutuksen työssäoppimisen mallintaminen, Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti sekä NUOVE projektin Ohjauksen laadun arviointitutkimusosion). Kussakin työpajassa esiteltiin sähköisen kyselyn tulokset projektikohtaisesti suhteessa koko aineistoon sekä käytiin haastattelunomaisesti keskustelua niiden pohjalta. Haastatteluiden teemat olivat pitkälti yhteneviä niiden osa alueiden kanssa, joita on kuvattu luvussa 2.1. Haastatteluiden tuottama aineisto on analysoitu sisällönanalyysiä hyödyntäen. Ohjaus Suomessa 2010 seminaarissa kerätty aineisto Ohjaus Suomessa 2010 seminaarin ensimmäinen päivä (10.2) keskittyi kehittämisohjelman arviointiin. Seminaaripäivän aikana kerättiin arviointiaineistoa kyselylomakkeen sekä työryhmätyöskentelyn avulla. Kaikille seminaariin osallistuneille jaettiin seminaarimateriaalin yhteydessä kyselylomake, johon heitä ohjeistettiin ja muistutettiin vastamaan päivän aikana. Kyselyvastauksia saatiin yhteensä 65 kpl. Kyselyvastaajista: 40 % oli kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien työntekijöitä 17 % oli projektien ohjausryhmien edustajia 14 % oli projektien kehittämis tai muun vastaavan työryhmän jäseniä 8 % oli kehittämisohjelman koordinaatio ja seurantaryhmän jäseniä 20 % oli luokan jokin muu edustajia. 7

9 Kyselyn tuottama määrällinen aineisto on analysoitu SPSS For Windows ohjelmalla suoria % jakaumia, ristiintaulukointia sekä aritmeettisia keskiarvoja 5 ja laadullinen aineisto (avovastaukset) sisällönanalyysiä hyödyntäen. Erillisiä työryhmiä seminaarissa pidettiin viisi kappaletta. Kussakin työryhmässä arviointitiimin jäsenet johdattelivat lyhyen esityksen avulla teemaan, minkä jälkeen teemasta käytiin yleistä keskustelua. Keskustelusta tehtiin muistiinpanot tietokoneille. Lisäksi ryhmät työstivät pienryhmissä sisältöjä ja näkemyksiä heille esitettyihin kysymyksiin. Seuraavassa on kuvattu kunkin työryhmän teema ja keskeisin työskentelymuoto: Työryhmä 1. Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin rooli ja tehtävät osana valtakunnallista kehittämisohjelmaa o Keskustelun lisäksi pienryhmissä työstettiin ehdotuksia Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin toiminnan kehittämiseksi neljästä eri näkökulmasta: Minkä nykyisen (sisällön, teeman, toimintatavan yms.) painoarvoa tulee koordinaatioprojektissa jatkossa 1) vahvistaa ja 2) vähentää? Mistä nykyisestä (sisällöstä, teemasta, toimintatavasta yms.) voidaan jatkossa 3) luopua kokonaan ja Mitä täysin uutta koordinaatioprojektiin tulee 4) luoda? Työryhmä 2. Projektien itsearvioint i ja sen kehittäminen o Työryhmän alussa käytiin ohjatusti keskustelua aiheesta: Miten projektien itsearviointi tulisi toteuttaa? Tarkentavina kysymyksinä olivat: Mitä menetelmiä hyödyntäen itsearviointi olisi tarkoituksenmukaisinta toteuttaa? Millaista tietoa itsearviointimallin avulla tulisi kerätä (määrällinen vs. laadullinen informaatio)? Kenen/keiden tulisi osallistua itsearvioinnin toteuttamiseen? Kuinka usein itsearviointi olisi tarkoituksenmukaisinta toteuttaa? Mitä muita tietolähteitä/tietoa itsearvioinnissa olisi tarkoituksenmukaisinta hyödyntää? o Keskustelun jälkeen osallistujat työstivät pienryhmissä sisältöjä itsearviointimallin pääotsikoiksi ja alaotsikoiksi. Työryhmä 3. Hallinnonalojen välinen yhteistyö tieto, neuvonta ja ohjauspalveluiden kehittämisessä o Alussa käytiin yleistason keskustelua seuraavista kysymyksistä: Miten/millaisena keskushallinnon (TEM ja OPM) rooli näyttäytyy kehittämisohjelmassa projektitasolla ja alueilla? 5 Asteikolla

10 Miten aluehallinnon muutos on vaikuttanut tieto, neuvonta ja ohjauspalveluiden organisointiin sekä kehittämiseen aluetasolla? Entä projektien arkeen tieto, neuvonta ja ohjauspalveluiden kehittämisessä? o Tämän jälkeen osallistujat työstivät pienryhmissä sisältöjä seuraaviin kysymy ksiin: Mitkä ovat hallinnonalojen välisen yhteistyön A) vahvuudet ja B) kehittämiskohteet valtakunnallisen kehittämisohjelman toteuttamisen kannalta? Työryhmä 4. Uutuusarvoa vai ei? Kohti hyviä käytäntöjä o Alussa osallistujien kesken käytiin yleistason keskustelua siitä, onko kehittämisohjelmalla valtakunnallisesti sekä siihen kuuluvilla projekteilla alueellisesti aidosti uutuusarvoa tieto, neuvonta ja ohjauspalveluiden kannalta. o Tämän jälkeen osallistujat kirjasivat valmiille työkirjapohjalle kehittämisohjelmaan kuuluvissa projekteissa tuotettuja hyviä käytäntöjä/aikaansaannoksia, jota täyttävät seuraavat kriteerit: Se parantaa toiminnan vaikuttavuutta Se on yhteensopiva aikaisemman toimintamallin kanssa Se on kyllin yksinkertainen hyödynnettäväksi Sen vaikutukset toimintaan ovat osoitettavissa Sen vaikutukset toimintaan ovat havaittavissa Työryhmä luvun työelämän vaatimukset ja ohjaus o Alussa osallistujien kesken käytiin yleistason keskustelua siitä, mitkä ovat keskeisimmät työelämän vaatimukset tieto, neuvonta ja ohjauspalveluiden kannalta? Näkökulmat keskusteluissa olivat: työnantajat työssä olevat työttömät ammattihenkilöstö ja palveluntuottajat o Tämän jälkeen keskustelua jatkettiin aiheesta, miten työelämän vaatimuksia ja laajemmin myös toimintaympäristön muutoksia kyetään tällä hetkellä tunnistamaan sekä ennakoimaan kehittämisohjelmaan kuuluvissa projekteissa tai laajemmin alueilla? Näkökulmat olivat samat kuin edellä. 9

11 2.3 Arvioinnin seuraavat vaiheet Täsmennetyn työsuunnitelman mukaisesti kehittämisohjelman arvioinnin seuraavat vaiheet ovat: Itsearviointimallin työstäminen yhdessä tilaajan edustajien ja kehittämistiimin kanssa (helmi maaliskuu) o Käytännössä arviointitiimi tekee arviointitutkimuksen aikana kerätyn aineiston pohjalta ensimmäiset luonnokset itsearviointilomakkeiksi (projektitasolle ja ohjelmatasolle), jotka toimitetaan tilaajalle/kehittämistiimille kommentoitavaksi viikon 10 aikana. o Tämän jälkeen itsearviointilomakkeita työstetään eteenpäin arviointitiimin ja tilaajan (sekä mahdollisesti myös Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin) edustajien kanssa kahdessa erillisessä tapaamisessa. Itsearviointimallin esittely ja koulutus kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien projektipäälliköille ( ) o Arvioinnin aikana on noussut esille näkemys, että kyseisessä tilaisuudessa olisi kenties tarkoituksenmukaista pilotoida kehitettyjen lomakkeiden toimivuutta käytännössä. Yhteydenotot kehittämisohjelmassa mukana oleviin projekteihin ja ajankohtien sopiminen kehittämistyöpajoille (maaliskuu huhtikuu) Projektikohtais et kehittämistyöpajat ( touko syyskuu) o Kussakin työpajassa käydään projektikohtaisesti kyselytulokset sekä itsearvioinnin tulokset läpi ja työstetään ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Koordinaatio ja seurantaryhmän edustajien teemahaastattelut (huhti toukokuu) o Haastateltavat henkilöt ovat valtakunnallisen koordinaatio ja seurantaryhmän jäseniä. o Haastatteluita tehdään puhelimitse yhteensä 15 kpl. Lopullinen haastateltavien henkilöiden joukko sovitaan yhdessä tilaajan kanssa. Väliraportointi (elokuu) o Raportoidaan arvioinnin etenemisestä sekä arviointiaineiston pohjalta keskeisimmät havainnot, johtopäätökset sekä kehittämisehdotukset. o Tarkka ajankohta sovitaan yhdessä tilaajan kanssa. Kehittämisohjelman arviointiseminaari II, ( ) 10

12 o Seminaariin kutsutaan ohjelma ja projektitoimijat sekä keskeisimmät sidosryhmien ja viranomaistahojen edustajat o Seminaarissa: esitellään havaintoja, johtopäätöksiä ja kehittämisehdotuksia arviointiaineiston pohjalta sekä testataan niiden paikkaansa pitävyyttä testataan arviointikehikkoa ja sen toimivuutta esitellään projektien hyviä käytäntöjä toiminnan sekä itsearvioinnin osalta kerätään arviointiaineistoa teemakohtaisten workshopien sekä kyselyn avulla Aineiston kokonaisanalyysi ja raportointi (joulukuu) 11

13 3. Kokoavia havaintoja valtakunnallisesta kehittämisohjelmasta ja siihen kuuluvista projekteista 3.1 Koherenssi Asiakirja analyysin perusteella voidaan todeta, että kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien tavoitteet ovat koherentteja toisiinsa nähden ja linjassa tarkasteltujen keskeisten strategia asiakirjojen kanssa. Kolme yleisimmin projektisuunnitelmissa mainittua tavoitetta olivat: aikuiskoulutustoimijoiden ja ohjaus ja neuvontahenkilöstön yhteistyön lisääminen, tieto, neuvonta ja ohjauspalveluiden kysyntä ja asiakaslähtöisyyden kehittäminen sekä paranneltujen ja uusien toimintamallien kehittäminen. Lähes kaikissa (28/31) projektisuunnitelmissa mainittiin tavoitteena lisätä aikuiskoulutustoimijoiden ja ohjaus ja neuvontahenkilöstön kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason yhteistyötä ja kumppanuutta. Tavoite on linjassa mm. opetusministeriön strategian 6, kehittämisohjelman strategian 7, Manner Suomen ESR ohjelman strategisten painopisteiden 8 sekä Toimintalinja 3:n 9 tavoitteiden kanssa. Toinen hyvin yleisesti mainittu tavoite on tieto, neuvonta ja ohjauspalveluiden kysyntä ja asiakaslähtöisyyden kehittäminen sekä työelämän tarpeiden huomioiminen. Kysyntälähtöisyys oli mainittu 22/31 projektin tavoitteissa. Projektisuunnitelmissa kohderyhmä nähtiin laajasti ei pelkästään ohjauspalveluja käyttävinä yksilöinä vaan myös organisaatiotasolla mukaan lukien yritykset ja oppilaitokset. Kysyntä ja asiakaslähtöisyyden tavoite on linjassa mm. kehittämisohjelman strategian, opetusministeriön strategian ja talous ja toimintasuunnitelman 10 sekä ESR:n toimintalinjan 3 tavoitteiden kanssa. Paranneltuja ja uusia toimintamalleja, menetelmiä ja käytäntöjä tavoiteltiin suoranaisesti 19/31 projektin tavoitteissa. Tavoite on linjassa mm. kehittämisohjelman strategian kanssa. Muita yleisesti projektisuunnitelmissa mainittuja tavoitteita olivat: ammattitaidon kehittäminen aikuisohjaukseen ja koulutukseen (18/31), osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen ja varmistaminen (13/31), aikuiskoulutuksen ja ohjauksen laadun parantaminen (10/31) sekä asiakaspalautteen kerääminen sekä arviointityövälineiden kehittäminen (10/31). Tarkasteltujen strategia asiakirjojen tavoitteet ovat hyvin laaja alaisia suhteessa kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien tavoitteisiin, joten asiakirja analyysi perustuu hyvin yleisen tason vertailuun. 6 Opetusministeriön Strategia Opetusministeriön julkaisuja 2003: Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskelun tieto, neuvonta ja ohjauspalveluihin kehittämisohjelma Kehittämisohjelman strategia. 8 Manner Suomen ESR ohjelma asiakirja yleiset/manner Suomen_ESRohjelma.pdf 9 Manner Suomen ESR ohjelma asiakirja yleiset/manner Suomen_ESRohjelma.pdf 10 Opetusministeriön toiminta ja taloussuunnitelma Opetusministeriön julkaisuja 2008:4 12

14 Kehittämisohjelmassa mukana olevien projektien tavoitteet ovat varsin hyvin linjassa valtakunnallisen kehittämisohjelman strategiassa mainittujen tavoitteiden/osa alueiden kanssa. Suurin osa nyt analysoiduista projektisuunnitelmista on kuitenkin valmistunut ennen kehittämisohjelman strategian valmistumista syksyllä Tarkasteltujen asiakirjojen perusteella vaikuttaa myös siltä, että kehittämisohjelman projektien tavoitteilla on selkeämpi kytkentä opetusministeriön strategiaan ja talous ja toimintasuunnitelmaan kuin työ ja elinkeinoministeriön konsernistrategiaan 11 tai talous ja toimintasuunnitelmaan 12. Projektien tavoitteet ovat myös kaiken kaikkiaan hyvin linjassa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 13 tavoitteiden kanssa, Manner Suomen ESR ohjelman strategisten painopisteiden sekä Toimintalinja 3:n tavoitteiden kanssa. Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman 14 tavoitteista kehittämisohjelman projektien tavoitteet tukevat e rityisesti tavoitetta Huolehditaan työvoiman täysmääräisestä käyttämisestä ja työvoiman saatavuudesta alakohtineen. Helmikuussa 2010 järjestetyssä Ohjaus Suomessa 2010 seminaarissa kerätyn kyselyaineiston perusteella voidaan todeta, että kehittämisohjelman syksyllä 2009 valmistuneen strategian merkitys nähdään merkittävänä ja se tunnetaan kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien työntekijöiden keskuudessa varsin hyvin. Myös strategian merkitys omassa työssä nähtiin projektityöntekijöiden keskuudessa (ka. 3,81 asteikolla 0 5) suurempana kuin ohjausryhmän jäsenten keskuudessa (ka. 3,55 asteikolla 0 5). Kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien työntekijät (ka. 3,81 asteikolla 0 5) kokevat tuntevansa strategian paremmin kuin projektien ohjausryhmien jäsenet (ka. 3,36 asteikolla 0 5), projektien kehittämis tai muiden vastaavien työryhmien jäsenet (ka. 2,23 asteikolla 0 5) tai ryhmän muut edustajat (ka. 2,33 asteikolla 0 5). Seuraavassa taulukossa on esitetty kyselyvastaajien (Ohjaus Suomessa 2010 seminaarissa toteutettu kysely) suhtautuminen kehittämisohjelman strategiaa koskeviin väittämiin asteikolla Työ ja elinkeinoministeriön konsernistrategia Työ ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toiminta ja taloussuunnitelma vuosille Koulutus ja tutkimus vuosina Kehittämissuunnitelma tiikka/asiakirjat/kesu_2012_fi.pdf 14 Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma. yrittaminen tyoelama/ohjelman sisaeltoe/fi.pdf 13

15 Taulukko 1. Kyselyvastaajien suhtautuminen kehittämisohjelman strategiaa koskeviin väittämiin asteikolla 0 5 Väittämä/kysymys Arvioikaa miten hyvin koette tuntevanne kehittämisohjelman strategian 15 Arvioikaa strategian merkitystä/tarpeellisuutta omassa työpaikassanne 16 Kaikkien vastausten ka. asteikolla 0 5 3,17 3, Relevanssi Syksyllä 2009 toteutetun sähköisen kyselyn perusteella kyselyvastaajat pitivät edustamiensa projektien kohderyhmän valintaa ja asetettuja tavoitteita varsin onnistuneina. Projektien kohderyhmien koetaan pääasiassa olevan selkeästi määriteltyjä. Kuten taulukosta 2 käy ilmi, kohderyhmän täsmentämisen tarve jakoi kyselyssä vastaajien mielipiteitä. Kaikkien vastausten keskiarvo kyseiseen väittämään asteikolla 1 5 oli 2,56. Tätä tulosta voidaan tulkita kahdella eri tavalla. Toisaalta on hyvä, jos kohderyhmän määrittely on onnistunut jo projektisuunnitelmassa niin hyvin, että sitä ei ole tarvetta täsmentää. Kohderyhmä sinällään selvä, mutta ehkä liian ylimalkaisesti määritelty, vaatii täsmentämistä. Toisaalta korkeahko tarve täsmentää kohderyhmää voidaan tulkita viittaavan joustavaan kykyyn reagoida toimintaympäristön muutoksiin. Muutokset opintojen rahoittamista koskevassa lainsäädännössä vaikuttavat kohderyhmää laajentavasti. Kohderyhmän tarpeiden koetaan myös tulleen huomioiduksi projektien tavoitteissa. Pääsääntöisesti projektityöntekijöiden näkemykset kohderyhmien valinnasta ja tavoitteiden asettamisesta olivat ohjausryhmien edustajien näkemyksiä positiivisempia. Seuraavassa taulukossa on esitetty keskiarvojen avulla kyselyvastaajien suhtautuminen projektien kohderyhmän määrittelyä ja valintaa koskeviin väittämiin sekä niiden projektien lukumäärä, joissa projektikohtaisten vastausten keskiarvo jäi yksittäisessä väittämässä alle neutraalin arvon =En tunne strategiaa lainkaan, 5=Erittäin hyvin 16 0=Ei merkitystä, 5=Erittäin suuri 14

16 Taulukko 2. Kyselyvastaajien suhtautuminen projektien kohderyhmän määrittelyä ja valintaa koskeviin väittämiin asteikolla Väittämä Kaikkien vastausten ka. asteikolla 1 5 Projektit, joissa projektikohtaisten vastausten ka. asteikolla 1 5 oli alle 3 (lkm). Projektilla on selkeästi määritelty kohderyhmä. 4,26 0 Kohderyhmän valintaa tulee täsmentää/määritellä uudelleen projektinloppukaudenajaksi. 2,56 23 Loppuvuonna 2009 toteutetun kyselyn perusteella projektityöntekijät sekä heidän ohjausryhmänsä tuntevat projektiensa tavoitteet erittäin hyvin (vastauksien ka. 4,3 asteikolla 1 5). Kyselyaineiston perusteella voidaan myös todeta, että suurin osa vastaajista pitää projektin alussa määriteltyjä tavoitteita hyvin määriteltyinä, eivätkä näe tarvetta muuttaa niitä kesken projektin, vaikka toimintaympäristössä onkin tapahtunut muutoksia. Toki mukaan mahtui myös projekteja, joissa koettiin tarvetta täsmentää tavoitteita projektin edetessä. Olen kriittinen projektin aikaansaannoksiin nähden. Toiminnasta saatavat kokemukset pitäisi arvioida ja tavoitteita täsmentää sen pohjalta. Sen suuntaista keskustelua en missään ohjausryhmäkokouksessa ole kuullut käytävän/käynyt. Vaikka kaikkien vastausten keskiarvo tavoitteiden konkreettisuutta mitanneessa väittämässä oli varsin korkea, käy avovastauksista ilmi, että tavoitteiden käytännönläheisyydessä ja konkreettisuudessa on paikoin parantamisen varaa. Projektin tavoitteet taatusti avautuvat projektin edetessä paremmin. Silloin tiedetään, miten tavoitteet toteutuvat konkreettisesti. Seuraavassa taulukossa on esitetty keskiarvojen avulla kyselyvastaajien suhtautuminen projektien tavoitteita koskeviin väittämiin sekä niiden projektien lukumäärä, joissa projektikohtaisten vastausten keskiarvo jäi yksittäisessä väittämässä alle neutraalin arvon 3. Taulukko 3. Kyselyvastaajien suhtautuminen projektien tavoitteita koskeviin väittämiin asteikolla Väittämä Kaikkien vastausten ka. asteikolla 1 5 Projektit, joissa projektikohtaisten vastausten ka. asteikolla 1 5 oli alle 3 (lkm). Projektin tavoitteissa on kyetty huomioimaan kohderyhmän tarpeet. 3,99 1 Projektin tavoitteet ovat riittävän konkreettiset. 3,73 3 Projektin tavoitteet ovat realistisesti saavutettavissa. 3,73 2 Projektin tavoitteita tulee täsmentää/suunnata uudelleen projektin loppukauden ajaksi. 2, =Täysin eri mieltä, 5=Täysin samaa mieltä 18 1=Täysin eri mieltä, 5=Täysin samaa mieltä 15

17 Kehittämisohjelma ja toimintaympäristön muutokset Helmikuussa 2010 järjestetyssä Ohjaus Suomessa 2010 seminaarissa kerätyn aineiston perusteella voidaan todeta, että toimintaympäristön muutoksia koetaan tällä hetkellä kyettävän tunnistamaan sekä ennakoimaan kehittämisohjelmaan kuuluvissa projekteissa melko hyvin. Työelämän muutokset ja ohjaus ryhmässä käytiin puheenjohtajan johdannon jälkeen keskustelua siitä, kuinka nuoret voivat hankkia useita koulutuksia, mutta kohtaavat silti vaikeuksia työmarkkinoille siirtymisessä. Osaltaan tähän nähtiin syynä tutkintojärjestelmän jäykkyys ja kyvyttömyys reagoida toimintaympäristön ja työelämän muutoksiin. Tarvittaisiin suuria muutoksia ja uutta tapaa organisoida ammattiin suuntaavaa koulutusta pienempinä, osaamista täydentävinä, kokonaisuuksina. Tämän tyyppisessä järjestelmässä ohjaajien rooli ja elinikäinen ohjaus korostuisi. Ohjauksen näkökulmasta katsottuna nähtiin tulevaisuudessa problemaattisena ammatillisen minuuden rakentumisen vaikeudet. Eli mitkä ovat ne yksilön sisäiset tukiranteet, jotka toimivat ohjauksen lähtökohtana. Nuorten kohdalla vähäinen peruskouluaikainen ohjaus sekä yhteiskunnan asettama paine aikaistaa peruskoulun jälkeisiä opintoja voivat aiheuttaa hätiköityjä uravalintoja. Tämä saattaa näkyä itselleen väärälle alalle hakeutumisena tai opintojen keskeytymisenä. Tällöin ohjauksen painopisteen tulee siirtyä enemmän ammatillisen suuntautumisen tunnistamisesta ammattiin soveltumattomuuden havaitsemiseen. Pitkän työuran samassa työpaikassa tai samalla alalla tehneet kohtaavat mittavia haasteita, jos joutuvat työttömyyden kohdatessaan uudestaan asemoimaan itseään työmarkkinoille sijoittumiseksi. Aikuisiällä uudelleenkoulutuksen kynnys on nuoria korkeampi. Näille henkilöille ovat nykyaikaisen koulutuksen viitekehykset, opetustavat ja välineet usein vieraita. Lisäksi identiteettiin liittyvät haasteet uudelleen sijoittumiseksi voivat olla vaikeita. Tämä ryhmä on ohjauksellisesti vaativa. Koulutuksen tarjoajan näkökulmasta olisi tärkeää tehdä koulun ja työelämän välinen rekrytointiväylä selkeämmäksi. Uusia tutkintoja on tällä hetkellä valtavasti, niiden sisältö voi olla kuitenkin työnantajalle epäselvä ja perustuu pääasiassa siihen, mitä työnhakija kertoo. Ryhmässä keskusteltiin myös työelämäjaksojen suuresta merkityksestä niin ammattiopinnoissa, korkeakouluopinnoissa kuin työvoimapoliittisissa koulutuksissakin. Ryhmä pohti neljässä pienryhmässä eri näkökulmista vahvuuksia ja kehittämiskohteita toimintaympäristön muutosten tunnistamisessa ja ennakoinnissa. Näkökulmat olivat: työttömät, työssä olevat, työnantajat sekä palveluntuottajat/ ohjaushenkilöstö. Työnantajien kyvystä ennakoida toimintaympäristön muutoksia nähtiin työryhmissä esimerkkeinä mm. työelämän kehittämishankkeet ja muut työssä jaksamista tukevat projektit, näyttötutkintojen järjestäminen, osaamistarpeiden ennakointi, työn kierto ja osaamiskartoitusten tekeminen. Haasteena työantajien näkökulmasta pidettiin rekrytointikanavien epäselvyyttä sekä verkostoissa olevan tiedon säilymistä henkilövaihdoksista huolimatta. Työnantajille pitäisi luoda työkaluja edistää työntekijöidensä ammatillista kehittymistä ja työssä pysymistä. Ohjaustoiminta voisi parhaimmillaan liukua työnantajaorganisaatioiden ja koulutusorganisaatioiden välillä ja niiden toimintarajat ylittäen. Tämä mahdollistaisi nykyistä paremman tavan vastata ennakoivasti ja yksilöllisesti ohjaustarpeisiin. Työssä olevien näkökulmasta katsottuna vahvuuksina työelämän vaatimusten ennakoinnissa pidettiin mm. ammatillisen osaamisen kartoituksia, irtisanomis tai lomauttamistilanteisiin liittyviä muutosturvakoulutuksia sekä muita valmiuksia murrosten kohtaamiseen sekä 16

18 osaamisen tunnistamiseen ja uudistamiseen antavia koulutuksia. Työssä olevien näkökulmasta kehittämiskohteina pidettiin sähköisten palveluiden helppoutta ja saavutettavuutta sekä verkostoja. Niiden avulla toimintaympäristön muutoksia kyettäisiin ennakoimaan paremmin ja reagoimaan muutoksiin nopeammin. Ideaalina pidettiin koulutuksen ja työn raja aidan madaltumista molemminpuoliseksi vuorovaikutussuhteeksi. Työttömien näkökulmasta ohjauksessa on tärkeää oikea ajankohta, sillä ohjaus vaatii sitoutumista ja vastaanottavaisuutta myös ohjattavalta. Ohjauksellisesti olisi tärkeää pyrkiä rakentamaan pieniä onnistumisen polkuja, eikä pyrkiä ratkomaan kaikkea yhdellä kertaa. Konkreettisina esimerkkeinä työttömien näkökulmasta tarkasteltuna pidettiin kehittämisohjelmassa ennen TE keskuksessa tehtäviä kartoituksia tarpeista sekä työpajatoimintaa. Kehittämistarpeina nähtiin yksilön ohjaustarpeiden tunnistaminen, jotta vältytään päällekkäisyyksiltä ja ohjattavan turhauttamiselta. Lisäks i alueellinen saatavuus nähtiin ohjauspalveluissa keskeisenä. Ammattihenkilöstön ja palvelutuottajien näkökulmasta ohjauksen tuotteista tulisi luoda mahdollisimman asiakaslähtöisiä ryhmä ja yksilöohjauksia eri muodoin. Ohjaajille kaivattiin keinoja ja mahdollisuuksia vertaistukeen esimerkiksi sähköisesti. Konkreettisina esimerkkeinä onnistuneista ratkaisuista pidettiin ryhmässä Selma ja Valo projekteja sekä elämänhallintakursseja. Tärkeänä nähtiin myös rohkeus hallinnonrajojen ylittämisiin, moniammatillisen yhteistyön kehittäminen sekä tieto taidon jakamisen. Kehittämistarpeina nähtiin palveluntuottajien näkökulmasta tarkasteltuna ammattitaidon ylläpito. 3.3 Toimenpiteet ja prosessit Hallinnonalojen välinen yhteistyö Ohjaus 2010 seminaarin ryhmässä 3 pohdittiin hallinnonalojen välistä yhteistyötä tieto, neuvonta ja ohjauspalveluiden kehittämisessä. Ryhmässä käydyn keskustelun perusteella vaikuttaa siltä, että projektitoimijoiden näkökulmasta kehittämisohjelman hallinnoinnin jakamisella työ ja elinkeinoministeriölle ja opetusministeriölle on ollut positiivisia vaikutuksia. Tilanteen vahvuutena nähtiin se, että ohjauksen tarve hyväksytään ja tunnustetaan laajalti, ja monet toimijat ovat kiinnostuneita aikuisohjauksesta ja sen kehittämisestä 19. Kehittämisohjelma ja siihen kuuluvat projektit ovat lisänneet merkittävästi vuorovaikutusta ja eri toimijoiden välistä keskinäistä luottamusta. Aiemmin yhteistyön esim. opetustoimen ja työhallinnon välillä koetaan olleen etäistä. Nyt projektit mahdollistavat monialaisen tiedon ja kokemuksen hyödyntämisen ja jakamisen aivan uudella tavalla eri hallinnonalojen välillä sekä elinkeinoelämän, koulutusorganisaatioiden ja TE toimistojen välillä. Ryhmässä käydyn keskustelun perusteella kehittämisohjelmassa sekä tieto, neuvonta ja ohjauspalveluita kehittävässä yhteistyössä yleensä tulisi keskittyä palvelujen tarve ja kohderyhmälähtöisyyteen, eikä tarkastella asioita hallinnollisista rakenteista käsin. Pitäisi luopua vanhanaikaisista ja jäykistä toimintamalleista ja siirtyä asiakaslähtöisiin verkostomaisiin toimintatapoihin. Keskeisenä nähtiin myös kaikkien toimijoiden 19 Sisäasiainministeriössä toimiva ALPO Suomeen muuttaneiden alkuvaiheen ohjaus ja osaamisen kehittäminen tukirakenne tuo omalta osaltaan monialaisuutta tieto, neuvonta ja ohjauspalvelujen kehittämiseen. 17

19 hyödyntäminen, sillä ohjaus ei lähde yksittäisestä organisaatiosta vaan hyödyntää alueiden osaamista laajasti. Myös järjestökentän osaamisen huomioiminen nousi esiin keskustelussa hallinnonalojen välisestä yhteistyöstä. Kehittämistyössä pitäisi myös hyödyntää sosiaalista mediaa ja uutta viestintäteknologiaa, joiden avulla laajat yhteistyöverkostot saataisiin joustavasti kootuksi yhteisen fokuksen ympärille. Niiden avulla pystyttäisiin reagoimaan nopeasti ja palvelemaan asiakkaita joustavasti. Hallinnollisten rakenteiden jatkuva muutos ja keskeneräisyys vaikuttavat suoraan kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien työskentelyssä alueilla. Erityisesti aluehallinnon uudistus vuoden 2010 alusta on muuttanut organisaatioita, niiden vastuita ja myös piirtänyt eri toimijoiden välisen aluejaon monilta osin uusiksi. Keskusteluissa korostettiin myös, että alueet kaipaavat valtakunnallista ohjausta ja toisaalta kehittämistyössä pitäisi myös huomioida alueelliset erot. Vaikka projektien näkökulmasta yhteistyötä tehdään samojen henkilöiden kanssa kuin ennen uudistusta, uudet virastot hakenevat vielä pitkään toimialueidensa rajoja käytännön työn kautta. Projektien toimintamallien juurruttaminen alueille edellyttää yhteistä tahtotilaa, erilaisista näkökulmista oppimista ja uudenlaista jaettua asiantuntijuutta. Tämä edellyttää myös toteuttajatahoissa johtotason sitoutumista, tehokasta tiedottamista ja tiedonkulkua sekä rahoitusjärjestelmien joustavampaa yhteensovittamista. Yhteistyön haasteena ovat eri toimijoiden erilaisten toimintakulttuurien ja kielten yhteensovittaminen. Aluetasolla näkyy myös liiaksi eri hallinnonalojen ja toimijoiden reviiritietoisuutta ja kilpailua palvelualueiden sisällä. Ryhmäkeskusteluissa korostui myös ohjauksen riippumattomuuden turvaaminen, kaikenlaisesta osaoptimoinnista ja oman hallintokunnan edun ajamisesta pitäisi päästä eroon. Projektit tarvitsevat foorumeja sekä virtuaalista yhteistyötä, joiden kautta voidaan levittää hyviä käytäntöjä ja oppia toinen toisilta. Haasteena nähtiin se, miten projektit voisivat tehdä näkyväksi hyvin toimivan ohjauksen taloudellisia merkityksiä. Ryhmä näki tarvetta kansallisen ohjauksen strategialle luomiselle. Strategia loisi edellytyksiä yhteisen tahtotilan ja käytäntöjen luomiselle Ohjelmatason tarkastelu Loppuvuodesta 2009 kerätyn kyselyaineiston perusteella noin 2/3 kaikista vastaajista kokee tietävänsä, mitkä tahot hallinnoivat valtakunnallista kehittämisohjelmaa. Kyselyvastausten perusteella kehittämisohjelman toteutus, hallinto ja tehtävät eivät kuitenkaan näyttäydy kovinkaan selkeinä vastaajille. Kehittämisohjelma koetaan isoksi, vaikeasti hahmotettavaksi kokonaisuudeksi, eikä sen yhteyttä omaan projektiin tunneta riittävän hyvin. Kehittämisohjelman tiedotusta ei myöskään pidetä vastaajien keskuudessa onnistuneena, mutta kehittämisohjelmassa toteutettavia aihealueita/sisältöjä pidetään kuitenkin varsin tarpeellisina. Seuraavassa taulukossa on esitetty keskiarvojen avulla kyselyvastaajien suhtautuminen valtakunnallista kehittämisohjelmaa koskeviin väittämiin sekä niiden projektien lukumäärä, joissa projektikohtaisten vastausten keskiarvo jäi yksittäisessä väittämässä alle neutraalin arvon 3. 18

20 Taulukko 4. Kyselyvastaajien suhtautuminen valtakunnallista kehittämisohjelmaa koskeviin väittämiin 20 Väittämä Kaikkien vastausten ka. asteikolla 1 5 Projektit, joissa projektikohtaisten vastausten ka. asteikolla 1 5 oli alle 3 (lkm). Minulla on selkeä käsitys kehittämisohjelman hallinnosta ja sen tehtävistä. Tiedän, mikä on Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin yhteys kehittämisohjelmaan. Tiedän, mikä on edustamani projektin yhteys kehittämisohjelmaan. Kehittämisohjelman tiedotus ja viestintä on ollut onnistunutta. Kehittämisohjelmassa toteutettavat aihealueet/sisällöt ovat tarpeellisia. 2,9 12 3, ,38 5 2, ,59 1 Myös Ohjaus Suomessa 2010 seminaarissa kerätty kyselyaineisto tukee havaintoa, etteivät kehittämisohjelma ja sen organisointi näyttäydy kovinkaan selkeinä tieto, neuvonta ja ohjauspalveluiden parissa työskenteleville henkilöille. Kysyttäessä, onko kehittämisohjelma mielestänne organisoitu selkeästi, 27 % kyselyyn vastanneista vastasi kyllä, 33 % ei ja 41 % en osaa sanoa. Sekä Ohjaus Suomessa 2010 seminaarissa että lokakuussa 2009 kerätyn kyselyaineiston perusteella suurin osa vastaajista toivoikin lisää tiedotusta kehittämisohjelmasta. Eräs vastaaja kommentoi asiaa seuraavasti: Nyt näkyvyys on ihan minimaalista. Todellinen vaara on, että koko kehittämisohjelma lässähtää ja jää alueelliseksi puuhasteluksi!. Kerätystä kyselyaineistosta nousi esille myös näkemyksiä, joiden mukaan kehittämisohjelman koetaan olevan kasvoton, eikä ohjelmassa ole ketään/mitään tahoa, johon voisi ottaa tarvittaessa yhteyttä. Kyselyvastaajien mielestä olisi tärkeää saada selkeämpi mielikuva ylihallinnollisesta yhteistyöstä, jotta syntyisi kuva yhteisestä (TEM, OPM) kehittämisohjelmasta eikä monesta yksittäisestä alaprojektista. Ohjaus Suomessa 2010 seminaarissa toteutetussa kyselyssä vastaajilta kysyttiin, mihin tekijöihin kehittämisohjelman toteutuksessa tulisi jatkossa erityisesti kiinnittää huomiota. Valtakunnallisen tason tiedottamisen ja toiminnan näkyväksi tekemisen lisäksi keskeisimmin esille nousivat: Korkeimman (virkamies)johdon sitouttaminen tieto, neuvonta ja ohjauspalveluiden kehittämiseen Toiminnan voimakkaampi kytkentä alueellisiin tuloksellisuusmittareihin. Eräs vastaaja ehdottikin: Voisiko oman alueen ohjauspalveluverkossa toimiminen olla yksi tuloksellisuude n mittari oppilaitoksille? Toiminnan työelämälähtöisyyteen ja asiakasnäkökulman voimakkaampaan korostamiseen 20 1=Täysin eri mieltä, 5=Täysin samaa mieltä 19

21 Teematyöryhmien ja aikuisohjauksen koordinaatioprojektin yhteistyön kehittämiseen Hyviin käytäntöihin sekä niiden juurruttamiseen Strategian jalkauttamiseen Työjaon ja vastuiden selkeyttämiseen alueilla Projektitason tarkastelu Käynnistysvaihe Sähköisen kyselyn avulla kerätyn aineiston perusteella vastaajat kokivat tuntevansa edustamiensa projektien toimenpiteitä varsin hyvin (kaikkien vastausten ka. asteikolla 1 5 on 4,1). Projektityöntekijöiden näkemykset (ka. 4,64 asteikolla 1 5) olivat tältä osin selkeästi projektien ohjausryhmien edustajien näkemyksiä (ka. 3,76 asteikolla 1 5) positiivisempia. Kyselyvastaajien keskuudessa projektien käynnistysvaiheiden koetaan onnistuneen varsin hyvin. Rahoittajalta saadun ohjeistuksen määrää projektien hakemusvaiheissa sekä rahoittajalta saatua ohjeistusta ja tukea rahoituspäätösten tultua pidettiin kokonaisuutena kohtuullisen riittävinä. Kyselyvastaajien suhtautuminen väittämiin hakemuksen käsittelyaika oli kohtuullinen ja hakemusvaiheessa käytettävät sähköiset työvälineet toimivat hyvin oli varsin neutraalia. Seuraavassa taulukossa on esitetty keskiarvojen avulla kyselyvastaajien suhtautuminen projektien käynnistysvaiheita koskeviin väittämiin sekä niiden projektien lukumäärä, joissa projektikohtaisten vastausten keskiarvo jäi yksittäisessä väittämässä alle neutraalin arvon 3. Taulukko 5. Kyselyvastaajien suhtautuminen projektien käynnistysvaiheita koskeviin väittämiin asteikolla Väittämä/kysymys Kaikkien vastausten ka. asteikolla 1 5 Projektit, joissa projektikohtaisten vastausten ka. asteikolla 1 5 oli alle 3 (lkm). Miten hyvin edustamanne projektin käynnistysvaihe onnistui? Rahoittajalta saatu ohjeistus projektin hakemusvaiheessa oli riittävää. Rahoittajalta saatu ohjeistus rahoituspäätöksen tultua on ollut riittävää. 3,58 3 3,41 5 3,61 1 Hakemuksen käsittelyaika oli kohtuullinen. 3,2 7 Hakemusvaiheessa käytettävät sähköiset työvälineet toimivat hyvin. 3, =Erittäin huonosti/täysin eri mieltä, 5=Erittäin hyvin/täysin samaa mieltä 20

22 Kyselyn avovastausten perusteella projektin käynnistysvaiheissa ilmenneitä ongelmia ovat olleet mm. projektin rahoituksen viivästyminen, toiminnan hidas aloitus, henkilövaihdokset, huono perehdytys, hallinnolliset ongelmat, mukana olevien toimijoiden erilaiset intressit ja niiden yhteensovittaminen sekä kesäloma aika. Kyselyvastaajille esitettiin myös kysymys: Jos edustamanne projekti aloitettaisiin nyt alusta, mitä tulisi kenties tehdä toisin? Vastausten perusteella tulisi: projektitasolla kumppaneiden etsintää ja heidän sitouttamista tehdä vielä enemmän projektien suunnitteluvaiheen olla konkreettisempi projektitoimijoita perehdyttää ESR projektin hallinnointiin paremmin panostaa viestintään ja tiedotukseen heti alusta alkaen enemmän Valtakunnallisen kehittämisohjelman hallinnointi määritellä selkeämmin Toteutus ja toimenpiteet Kyselyvastaajien suhtautuminen projektien toteutusta koskeviin väittämiin oli kokonaisuutena tarkasteltuna varsin positiivista. Projektien toimenpiteiden koetaan pääsääntöisesti olleen oikein kohdistettuja suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Kyselyaineiston perusteella projekteja pidetään myös varsin selkeästi johdettuina ja organisoituina, projektien koetaan verkostoituneen hyvin monipuolisesti eri sidosryhmien kanssa sekä projektien viestinnän ja tiedottamisen kohderyhmien suuntaan koetaan olleen varsin tarkoituksenmukaista. Vastaajien suhtautuminen väittämään projektilla on ollut käytössään riittävästi resursseja ei ollut aivan yhtä positiivista kuin muissa edellä käsitellyissä väittämissä. Niiden projektien lukumäärä, joissa projektikohtaisten vastausten keskiarvo jäi yksittäisessä väittämässä alle neutraalin arvon 3, vaihteli väittämittäin nollan ja seitsemän välillä. Seuraavassa taulukossa on esitetty keskiarvojen avulla kyselyvastaajien suhtautuminen projektien toteutusta ja toimenpiteitä koskeviin väittämiin sekä niiden projektien lukumäärä, joissa projektikohtaisten vastausten keskiarvo yksittäisessä väittämässä jäi alle neutraalin arvon 3. 21

23 Taulukko 6. Kyselyvastaajien suhtautuminen projektien toteutusta ja toimenpiteitä koskeviin väittämiin asteikolla Väittämä Kaikkien vastausten ka. asteikolla 1 5 Projektit, joissa projektikohtaisten vastausten ka. asteikolla 1 5 oli alle 3 (lkm). Projektin toimenpiteet ovat olleet oikein kohdistettuja suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. 3,93 0 Projektilla on ollut käytössään riittävästi resursseja. 3,44 7 Projekti on johdettu ja organisoitu selkeästi. 3,82 3 Projekti on verkostoitunut monipuolisesti eri sidosryhmien kanssa. Projektin viestintä ja tiedottaminen kohde ja sidosryhmien suuntaan on ollut tarkoituksenmukaista. 4,18 2 3,76 1 Kyselyn avovastausten perusteella projektien toteutusta koetaan edistäneen etenkin: ammattitaitoinen ja sitoutunut projektihenkilöstö aktiivinen ohjausryhmä hyvä yhteistyöverkosto hyvä suunnittelu ja kova työ Projektin toteutusta hidastaneina tekijöinä pidettiin erityisesti: liialliseksi koettua byrokratian määrää henkilöstövaihdoksia projektihenkilöstön keskuudessa resurssipulaa toiminnassa mukana olevien organisaatioiden erilaisuutta ohjelmatason valtakunnallisten tavoitteiden epämääräisyyttä huonoa valtakunnallisen tason tiedottamista 3.4 Tuotokset ja tulokset Tuotokset ja niiden uutuusarvo Kyselyvastaajat suhtautuivat erittäin positiivisesti projektien tuotoksia ja niiden uutuusarvoa koskeviin väittämiin. Vastaajilla n vakaa uskomus, että projektien kehittämillä tai kehitteillä olevilla tuotteilla on aidosti uutuusarvoa. Projektityöntekijöiden uskovat uutuusarvoon 22 1=Täysin eri mieltä, 5=Täysin samaa mieltä 22