Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla

Transkriptio

1 Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Kehittämisohjelman arvioinnin ensimmäisen vaiheen loppuraportti NUOVE neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämisprojekti (ESR) Kuntoutussäätiö Innokuntoutus

2 Mika Vuorelan muistolle, Syksyn taittuessa talven ensi henkäyksiksi kylmyys ja pimeys saivat seurakseen tyhjyyden ja kaipauksen. Meidät saavutti odottamaton tieto asiantuntijamme Mika Vuorelan yllättävästä poismenosta. Niin monta kommenttia jäi saamatta, niin monta yhteistä kehittämisideaa jäi toteutumatta mutta erityisesti niin monta onnistumisen elämystä yhdessä jäi kokematta. Haluamme kiittää Mika Vuorelaa hänen panoksestaan niin tämän ohjelman arvioinnissa kuin myös monen muun yhteisen projektin tukemisessa. Mikan asiantuntemusta emme voi koskaan korvata. Voimme vain yrittää hyödyntää sitä tiedollista ja taidollista perintöä, minkä hän keskuuteemme jätti. Toimikoon tämä raportti osana Mika Vuorelan elävää muistoa. Mika Vuorelan muistoa kunnioittaen, Arviointitiimi 1

3 Sisällys OSA I: TAUSTAA Johdanto Arviointitehtävä Arvioinnin kohdentuminen Hyödynnetyt aineistot ja menetelmät Arvioinnin toteutus vuonna OSA II: KOKOAVIA HAVAINTOJA ARVIOINTIAINEISTON POHJALTA Koherenssi Relevanssi Toimenpiteet ja prosessit Yleisesti Koulutukseen keskittyneet projektit STUDIO, ERKKERI ja TE-ERKKERI NUOVE, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämisprojekti Ohjelmaa koordinoivat projektit Aikuisohjauksen koordinaatio- ja Laituri-projektit Koordinaatio- ja seurantaryhmän toiminta Kehittämisohjelmatiimin toiminta Tuotokset ja tulokset...31 OSA III: YHTEENVETO Johtopäätöksiä ja ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi...35 Lähteet

4 OSA I: TAUSTAA 3

5 1 Johdanto Tässä arviointiraportissa tarkastellaan Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla - kehittämisohjelmaa (jatkossa kehittämisohjelma). Kyseessä on arvioinnin ensimmäisen vaiheen loppuraportti vuosilta Raportissa vedetään tiiviisti yhteen keskeisimmät havainnot, johtopäätökset ja kehittämisehdotukset arvioinnin kahden ensimmäisen väliraportin pohjalta. Lisäksi raportissa käsitellään tiiviisti NUOVE-projektia ja erityisesti sen Koulutusneuvonnan ja uraohjauspalveluiden kehittäminen verkossa osiota, syksyllä 2010 toimintansa aloittanutta Laituri-projektia sekä koulutuspalautteita STUDIO-, ERKKERI- ja TE- ERKKERI projektien osalta. Arvioinnin ensimmäisen vaiheen väliraportit muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Kaikki kolme väliraporttia ovat luettavissa opinovi.fisivustolta 1. Kehittämisohjelman taustalla on valmistelutyö vuosina , jolloin opetusministeriö ja työministeriö asettivat yhteisen valmisteluryhmän laatimaan toimenpideohjelmaa aikuisopiskelun tieto- ja neuvontapalveluiden sekä ohjauksen kehittämiseksi. Työryhmä esitti loppuraportissaan 2 viisi päätason toimenpide-ehdotusta aikuisopiskelun tieto- ja neuvontapalveluiden sekä ohjauksen kehittämiseksi: 1. Tietopalvelut aikuisille soveltuviksi ja helppokäyttöisiksi Aikuisopiskelun suunnitelmallisuuden lisäämiseksi ja resurssien käytön tehostamiseksi tarvitaan työikäisen aikuisväestön tutkinto- ja koulutusmahdollisuudet selkeällä, kattavalla ja asiakaslähtöisellä tavalla esittelevät verkkopalvelut valtakunnallisella tasolla, oppilaitos- ja korkeakoulukohtaisesti sekä mahdollisuuksien mukaan myös alueellisesti koordinoituina. Työryhmän mukaan tämä edellyttää opetus- ja työhallinnon nykyisten palveluiden koordinoimista ja kehittämistä aikuisopiskeluun soveltuvan tarjonnan selkeämmin esille nostavaksi ja esitteleväksi. Työryhmä otti kantaa myös siihen, että sähköisiin palveluihin tulee sisällyttää kansalaisten ja asiantuntijoiden käyttöön osaamistarpeiden ja koulutusvaihtoehtojen arvioimista sekä mahdollisten oppimisvaikeuksien tunnistamista auttavia testejä sekä pidemmällä aikavälillä verkkoneuvontatyössä käyttökelpoisia analyysi- ja suunnitteluvälineitä. 2. Neuvonta- ja ohjauspalveluiden saatavuutta parannettava Työelämä ja työikäinen aikuisväestö tarvitsevat ammattitaitoiset ja monipuoliset neuvonta- ja ohjauspalvelut osaamistarpeisiin ja elämänmuutoksiin parhaiten vastaavien ura- ja kouluttautumissuunnitelmien laatimiseksi. 1 Kohdassa dokumentit/valtakunnalliset projektit/nuove-projekti/valtakunnallisen kehittämisohjelman arviointitutkimus Aikuisopiskelun tietopalvelujen, neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen. Opetusministeriön ja työministeriön asettaman valmisteluryhmän ehdotukset toimenpideohjelmaksi. Työhallinnon julkaisu (2006). 4

6 Työryhmän mukaan tämä edellyttää palveluiden kehittämistä monikanavaisuuden periaatteella: verkkoneuvontana, puhelinneuvontana sekä ryhmä- ja henkilökohtaisena neuvontana ja ohjauksena. Työryhmän mukaan palveluiden saatavuuden, riittävyyden ja monipuolisen asiantuntemuksen turvaaminen edellyttää vahvaa verkostoitumista sekä konkreettisen kehittämisohjelman laatimista, jonka suunnittelusta ja toimeenpanosta vastaavat työhallinto, opetushallinto, työmarkkinajärjestöt sekä oppilaitokset ja korkeakoulut. Yhteistyö yritysten ja muiden työorganisaatioiden avainhenkilöiden kanssa on välttämätöntä alue- ja paikallistasolla neuvonta- ja ohjauspalveluiden organisoinnissa sekä työpaikkojen ja koulutuksen järjestäjien yhteistyön tiivistämiseksi. 3. Ohjauksen tueksi on kehitettävä työikäisen aikuisväestön osaamisen tunnistamiseen uusia välineitä ja toimintatapoja Aikuiskoulutusta järjestävien oppilaitosten ja korkeakoulujen tarjontaa ja toimintatapoja tulee uudistaa niin, että järjestäjät sekä työhallinnon asiantuntijat pystyvät nykyistä paremmin ennakoimaan työelämän osaamistarpeita sekä toimimaan yritysten ja työorganisaatioiden yhteistyökumppaneina osaamistarpeiden analysoinnissa ja koulutusjärjestelyjen organisoinnissa. Työryhmän mukaan tämä edellyttää 1) työikäiselle aikuisväestölle soveltuvien tutkintojen, tutkintoon valmistavan koulutuksen sekä lisä- ja täydennyskoulutustarjonnan monipuolistamista ja kehittämistä työelämän tarpeisiin, 2) aikuisväestön elämäntilanteisiin soveltuvia opetus- ja ohjausmuotojen ja -menetelmien käytön juurruttamista, 3) henkilökohtaistamisen edelleen jäsentämistä hakeutumisessa, tutkinnon suorittamisessa ja tarvittavassa koulutuksessa niin, että aiemman osaamisen tunnistamista, tunnustamista ja hyväksilukemista koskevat järjestelyt ovat kattavasti käytössä, 4) huolehtimista siitä, että aikuiskoulutuksen opetus-, ohjaus- ja muun henkilöstön työelämätuntemus ja aikuispedagoginen (andragoginen) osaaminen on ajan tasalla. 4. Ohjauksen strategista asemaa ja tutkimusta vahvistettava ja ohjaustehtäviä hoitavien koulutusta lisättävä Ohjauksellinen ajattelu tulisi sisällyttää keskeiseksi osaksi koko koulutustarjonnan suunnittelua ja toteutusta elinikäisen oppimisen periaatetta soveltaen. Ohjauksen aseman vahvistaminen edellyttää uudistustoimia myös koulutus- ja korkeakoululainsäädännössä. Työryhmän mukaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opetustoimen henkilöstön perus- ja täydennyskoulutuksessa tämä alue tulee nostaa lähivuosien painopisteeksi ja sopia korkeakoulujen kesken valtakunnallisesti ja alueellisesti tarkoituksenmukaisesta työnjaosta. Erityistä huomiota perus- ja täydennyskoulutuksessa tulee työryhmän mukaan kiinnittää työelämäyhteistyön, eri tavoin hankitun osaamisen tunnistamis- ja tunnustamiskäytäntöjen, verkkoopetuksen ja aikuispedagogiikan osaamiseen. Osaamista tulee vahvistaa myös monikulttuurisuuden, puutteellisen pohjakoulutuksen omaavien sekä oppimisvaikeuksista kärsivien opetus- ja ohjaustaidoissa. 5

7 Työryhmä otti kantaa myös siihen, että olisi tarkoituksenmukaista kehittää opetusja työhallinnon tarpeisiin vahva kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten elinikäisen ohjauksen yhteistyöverkosto, joka pystyy aktivoimaan myös alan tutkijankoulutusta sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön täydennyskoulutusta. 5. Kehittämispolitiikka vaatii yhteistyötä ja verkostoitumista Työryhmän mukaan kehittämispolitiikan onnistuminen edellyttää eri toimijoiden määrätietoista yhteistyötä valtakunnallisella, alueellisella ja paikallistasolla. Opetus- ja työhallintojen sekä työelämän järjestöjen ja muiden keskeisten toimijoiden yhteistyö aikuisopiskelun tietopalveluiden, neuvonnan ja ohjauksen toimenpideohjelman ehdotusten jatkovalmistelun aktivoimiseksi ja koordinoimiseksi on tarpeen organisoida erikseen. Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisohjaukseen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisohjelmalla on Euroopan sosiaalirahaston toimintalinjaan 3 sijoittuva kehittämisohjelma. Toimintalinja 3:n tavoitteena on mm. parantaa koulutuksen työelämävastaavuutta, koulutuksesta työelämään siirtymistä, työmarkkinoilla tarvittavaa osaamista sekä erityisesti aikuisväestön koulutukseen osallistumisedellytyksiä. Lisäksi toimintalinjassa pyritään mm. kehittämään kysyntälähtöisesti työelämän edellyttämän ammattitaidon saavuttamista, työvoiman saatavuutta ja työllistymistä edistäviä työvoimapalvelu-, tiedotus-, ohjaus- ja neuvontajärjestelmiä sekä työelämäläheisiä ja luovuutta edistäviä oppimismalleja. Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisohjaukseen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisohjelmalla kehittämisohjelma tähtää uusia työpaikkoja luovan yritystoiminnan ja yrittäjyyden lisäämiseen, osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen, työnsaannin ja tasavertaisten työmarkkinoiden edistämiseen, monipuoliseen osaamiseen, osaamiskeskittymien, innovaatioympäristön ja työ- ja elinkeinoelämää tukevan infrastruktuurin kehittämiseen sekä kansainväliseen yhteistyöhön. 3 Kehittämisohjelman strategia-asiakirjassa 4 esitetyn vision mukaan Suomessa on vuonna 2014 elinikäiseen oppimiseen ja ohjaukseen perustuva sekä hallinnonrajat ylittävä moniammatillinen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kokonaisuus, joka vastaa aikuisten ja työelämän tarpeisiin. Palvelut ovat asiakaslähtöisiä, monikanavaisia ja helposti saavutettavia. Kehittämisohjelmaa toteutetaan vuosina valtakunnallisten ja alueellisten projektien avulla ja ohjelmaa rahoittavat ELY-keskukset, Opetushallitus, työ- ja elinkeinoministeriö, opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä maakuntien liitot. Kehittämisohjelman vastuuministeriöinä toimivat työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. ESR-rahoitus ohjelmalle on 24,7 milj. euroa. Kehittämisohjelmaan kuuluu kolme laaja-alaista osaohjelmaa ja niitä toteuttavat projektit: Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluihin kehittämisohjelma. Kehittämisohjelman strategia

8 1. Sähköisten palvelujen kehittäminen erityisesti neuvontatoiminnassa aikuiskoulutuksen osuvuuden ja suunnitelmallisuuden parantamiseksi - NUOVE neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisprojekti 2. Ohjaus-, neuvonta- ja opetushenkilöstön ohjauksen ja neuvonnan toimintamuotojen kehittäminen, osaamisen vahvistaminen sekä aikuisopiskelijoiden osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen - STUDIO- ja ERKKERI -koulutusprojektit - Alueelliset Opin Ovi -projektit - Aikuisohjauksen koordinaatio- ja Laituri-projektit 3. Ohjaustyön arviointi ja tutkimus - NUOVE neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämisprojekti A) Ohjaus- ja neuvontapalvelujen arvioinnin ja arviointityökalujen nykytilanteen kartoitus kansainvälisellä tasolla opetus- sekä työ- ja elinkeinohallinnossa sekä arviointi- ja palautejärjestelmien ja arviointivälineiden kehittäminen. B) Valtakunnallisen kehittämisohjelman arviointitutkimusosio (=tämä arviointitutkimus) Kehittämisohjelman arvioinnin on toteuttanut Kuntoutussäätiön Innokuntoutus-yksikkö. Arviointihankkeen vastuullisena johtajana on toiminut Janne Jalava. Muut arviointitiimin jäsenet ovat Tuomas Koskela, Henna Harju, Elina Vedenkannas, Matti Tuusa sekä Mona Särkelä. Ulkopuolisina asiantuntijoina arviointihankkeessa toimivat Juho Saari sekä Mika Vuorela ( asti). Arviointi on osa NUOVE neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämisprojektia ja se toteutetaan alkuperäisen työsuunnitelman mukaisesti kahdessa vaiheessa. Kuntoutussäätiö on valittu myös vuosina toteutettavan arvioinnin toisen vaiheen toteuttajaksi. Johdannon lisäksi arviointiraportin I osassa kuvataan tiiviisti arviointitehtävä (luku 2). Osassa II raportoidaan tiiviisti keskeisimmät havainnot arviointiaineiston pohjalta ja osassa III esitetään yhteenveto arviointihavaintojen pohjalta sekä arviointitiimin ehdotukset kehittämisohjelman toiminnan kehittämiseksi. 7

9 2 Arviointitehtävä Arvioinnin toteuttaminen perustuu työ- ja elinkeinoministeriön 6 (myöhemmin tilaajan) arviointia koskevaan tarjouspyyntöön sekä Kuntoutussäätiön tekemään tarjoukseen arvioinnin toteuttamisesta. Tarjouksen sisältämää alkuperäistä työsuunnitelmaa on täsmennetty tilaajan pyynnöstä. Näin on pyritty huomioimaan kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien elinkaari sekä vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien tarpeisiin. Kyseessä on ns. kehittävä arviointi: Kerättävän arviointitiedon pohjalta hankkeessa pyritään tuottamaan konkreettisia ehdotuksia kehittämisohjelman sekä siihen kuuluvien projektien toiminnan kehittämiseksi. Lisäksi hankkeen aikana luodaan konkreettinen malli/viitekehys koko kehittämisohjelman ja siihen kuuluvien projektien itsearvioinnin toteuttamiseksi. 2.1 Arvioinnin kohdentuminen Arvioinnin kohteena on koko kehittämisohjelma, sisältäen: valtakunnallisen koordinaatio- ja seurantaryhmän toiminnan valtakunnallisen kehittämistiimin toiminnan Aikuisohjauksen koordinaatio- ja Laituri-projektien toiminnan Aikuisohjaus työelämän voimavarana osa-ohjelman toiminnan (=kohta 2 sivulla 7) o OPIN OVI -alueprojektit o STUDIO -projekti o ERKKERI -projektit NUOVE neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisprojektin toiminnan o Koulutusneuvonnan- ja uraohjauspalveluiden kehittäminen verkossa osio o Ohjauksen laadun arviointitutkimusosio (= kohta 3 A sivulla 7) 6 Työllisyys- ja yrittäjyysosaston Työmarkkinoiden kohtaanto ja työvoiman saatavuus ryhmän NUOVE projekti vastasi tarjouspyynnöstä. 8

10 Arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa valtakunnallisen kehittämisohjelman ja siihen kuuluvien projektien (=arviointialueet): Koherenssista (tavoitteiden, toimintasuunnitelmien sekä osittain myös toimenpiteiden sisällöllinen yhteneväisyys keskenään sekä suhteessa kansallisiin politiikkoihin ja politiikkaohjelmiin, hallinnonalakohtaisiin strategioihin ja toimintasuunnitelmiin) Relevanssista (tavoitteiden ja toimintasuunnitelmien vastaavuus ja tarkoituksenmukaisuus suhteessa kohderyhmän edustajien (erityisesti alueiden edustajat, projektitoimijat, yksilöt sekä työnantajat) tarpeisiin) Toimenpiteistä ja prosesseista Tuotoksista ja tuloksista (alustavasti jo arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa vuosina ) Vaikuttavuudesta (arvioinnin toisessa vaiheessa vuosina ) Hyödystä ja kestävyydestä (arvioinnin toisessa vaiheessa vuosina ) Arvioinnin kohdentumista suunniteltaessa on hyödynnetty elementtejä Euroopan komission yleisestä ohjelma-arvioinnin viitekehyksestä, Euroopan laatupalkintomallista (EFQM) sekä Evert Vedungin vaikutustenarviointimallista sekä otettu huomioon Manner-Suomen ESRohjelman arviointisuunnitelma. 7 Vuosina painopiste on kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien toimenpiteiden ja prosessien arvioinnissa. 2.2 Hyödynnetyt aineistot ja menetelmät Arviointihankkeessa on hyödynnetty rinnakkain useita eri aineistoja ja menetelmiä. Menettelyn avulla on pyritty nostamaan arvioinnin tulosten luotettavuutta. Arviointihankkeen aikana on hyödynnetty seuraavia aineistoja: kehittämisohjelmaa ja siihen kuuluvia projekteja koskeva kirjallinen ja tilastollinen aineisto (mm. projektisuunnitelmat ja väliraportit sekä TEM:n ja OKM:n hallinnonalojen toimintaa ohjaavat asiakirjat) (koko arviointihankkeen ajan) sähköinen kysely kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien työntekijöille sekä ohjausryhmien jäsenille (lokakuussa 2009) 7 Soveltaen: European Commission (1999); EFQM-malli (The EFQM Excellence Model 2003); Vedung (1997); Manner-Suomen ESR-ohjelma : arviointisuunnitelma. 9

11 Ohjaus Suomessa seminaarissa kerätty kyselyaineisto sekä seminaariin sisältyneet teemakohtaiset työryhmät (helmikuussa 2010) koordinaatio- ja seurantaryhmän jäsenten haastattelut (huhti-toukokuussa 2010) kehittämisohjelmatiimin itsearviointikysely (kesäkuussa 2010) koordinaatio- ja seurantaryhmän sparrauspäivä (syyskuussa 2010) projektityöntekijöiden hyvien käytäntöjen arvioinnin työpajassa kerätty materiaali (marraskuussa 2010) projektikohtaiset itsearviointikyselyt ja työpajat (huhti-joulukuussa 2010 toteutettu yhteensä 14 kpl) 8 Arvioinnin tuloksista on raportoitu NUOVE-projektin ohjausryhmälle hankkeen edetessä kaksi kertaa, ensimmäinen väliraportti helmikuussa 2010 ja toinen elokuussa Yksityiskohtaisemmat kuvaukset hyödynnetyistä arviointiaineistoista ja -menetelmistä löytyvät näistä väliraporteista. Lisäksi arvioinnin tuloksia on esitelty koordinaatio- ja seurantaryhmälle, kehittämisohjelmatiimille sekä kehittämisohjelmaan kuuluville projekteille eri tilaisuuksissa. 2.3 Arvioinnin toteutus vuonna 2011 Arvioinnin toinen vaihe toteutetaan vuosina , jolloin painopiste siirtyy asteittain tuotosten ja tulosten, vaikuttavuuden sekä hyödyn ja kestävyyden arviointiin. Vuonna 2011 arviointihankkeessa toteutetaan työsuunnitelman mukaisesti seuraavat vaiheet: 1. Asiakirja- ja tilastollisen aineiston päivittäminen ja analyysi (tammi-joulukuu) 2. Projektipäälliköiden teemahaastattelut (helmi-lokakuu, ajankohta täsmennetään kunkin projektin kanssa sen päättymisajankohdan mukaan) 3. Itsearviointikyselyiden ja -työpajojen toinen kierros + muut mahdolliset interventiot (huhti-joulukuu) 4. Väliraportointi (toukokuu) 5. Kehittämisohjelmatiimin itsearviointikysely + työpaja (touko-kesäkuu) 6. Kysely kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien sidosryhmille (elo-lokakuu) 7. Kysely koordinaatio- ja seurantaryhmän jäsenille (loka-marraskuu) 8. Aineiston kokonaisanalyysi ja raportointi (marras-joulukuu) 8 Kahdessa itsearviointikyselyssä ja työpajassa tarkasteltiin yhdessä kahta projektia. Kehitetyn itsearvioimallin mukaisen itsearvioinnin vuonna 2010 toteuttaneiden projektien lukumäärä on 16. Lisäksi on toteutettu ohjelmatason itsearvionti kehittämisohjelmatiimin jäsenten keskuudessa. 10

12 Kehittävän arvioinnin luonne huomioiden työvaiheiden sisältöä ja toteutusajankohtaa voidaan täsmentää yhdessä tilaajan kanssa esille nousevien tarpeiden mukaan. 11

13 OSA II: KOKOAVIA HAVAINTOJA ARVIOINTIAINEISTON POHJALTA 12

14 3 Koherenssi Koherenssilla tarkoitamme tässä yhteydessä kehittämisohjelman sekä siihen kuuluvien projektien tavoitteiden, toimintasuunnitelmien sekä osittain myös toimenpiteiden sisällöllistä yhteneväisyyttä keskenään sekä suhteessa keskeisiin kansallisiin politiikkoihin ja politiikkaohjelmiin, hallinnonalakohtaisiin strategioihin ja toimintasuunnitelmiin. Kehittämisohjelman tavoitteita toteutetaan käytännössä yksittäisten projektien avulla. Nostimme ensimmäisessä väliraportissamme esille, että kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien tavoitteet ovat pääsääntöisesti linjassa keskeisten toimintaa ohjaavien asiakirjojen kanssa. Projektien tavoitteilla todettiin olevan selkeämpi kytkentä opetusministeriön strategiaan ja talous- ja toimintasuunnitelmaan kuin työ- ja elinkeinoministeriön vastaaviin asiakirjoihin. Asiakirja-analyysin perusteella yleisimmät projektisuunnitelmissa mainitut tavoitteet olivat: aikuiskoulutustoimijoiden ja ohjaus- ja neuvontahenkilöstön yhteistyön lisääminen 9, tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kysyntä- ja asiakaslähtöisyyden kehittäminen 10 sekä paranneltujen ja uusien toimintamallien kehittäminen 11. Muita yleisesti projektisuunnitelmissa mainittuja tavoitteita olivat: ammattitaidon kehittäminen aikuisohjaukseen ja -koulutukseen, osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen ja varmistaminen, aikuiskoulutuksen ja -ohjauksen laadun parantaminen sekä asiakaspalautteen kerääminen sekä arviointityövälineiden kehittäminen. Ensimmäisessä väliraportissa totesimme kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien tavoitteiden olevan hyvin linjassa myös valtakunnallisen kehittämisohjelman strategiassa mainittujen tavoitteiden/osa-alueiden kanssa, Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 12 tavoitteiden kanssa, Manner-Suomen ESR-ohjelman strategisten painopisteiden sekä Toimintalinja 3:n tavoitteiden kanssa. Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman 13 tavoitteista kehittämisohjelman projektien tavoitteet tukevat erityisesti tavoitetta Huolehditaan työvoiman täysmääräisestä käyttämisestä ja työvoiman saatavuudesta alakohtineen. Ensimmäisen väliraportin jälkeen kehittämisohjelmassa on aloittanut neljä uutta projektia. Näiden projektien tavoitteiden tarkastelu ei muuta, vaan pikemminkin vahvistaa, edellä esitettyä kokonaisnäkemystä projektien tavoitteiden koherenssissa. Kokonaisuutena katsottuna kehittämisohjelmaan kuuluvat projektit toteuttavat edellä mainitussa Keväällä 2010 tehdyssä asiakirja-analyysissä tavoitetta koskeva maininta löytyi 28/31 projektisuunnitelmasta. Tavoite on linjassa mm. opetusministeriön strategian, kehittämisohjelman strategian, Manner-Suomen ESRohjelman strategisten painopisteiden sekä Toimintalinja 3:n tavoitteiden kanssa. 10 Keväällä 2010 tehdyssä asiakirja-analyysissä tavoitetta koskeva maininta löytyi 22/31 projektisuunnitelmasta. Tavoite on linjassa mm. kehittämisohjelman strategian, opetusministeriön strategian ja talous- ja toimintasuunnitelman 10 sekä ESR:n toimintalinjan 3 tavoitteiden kanssa. 11 Keväällä 2010 tehdyssä asiakirja-analyysissä tavoitetta koskeva maininta löytyi 19/31 projektisuunnitelmasta. Tavoite on linjassa mm. kehittämisohjelman strategian kanssa. 12 Koulutus ja tutkimus vuosina Kehittämissuunnitelma. 13 Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma. 13

15 asiakirjassa esille nostettuja toimenpide-ehdotuksia aikuisopiskelun tieto- ja neuvontapalveluiden sekä ohjauksen kehittämiseksi. 14

16 4 Relevanssi Relevanssilla tarkoitamme tässä yhteydessä kehittämisohjelman sekä siihen kuuluvien projektien tavoitteiden ja toimintasuunnitelmien vastaavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta suhteessa kohderyhmän edustajien tarpeisiin. Keväällä 2010 ensimmäisessä väliraportissa totesimme, että projektityöntekijät sekä ohjausryhmien jäsenet kokivat projektien tavoitteiden vastaavan erittäin hyvin kohderyhmän tarpeisiin sekä olevan realistisesti saavutettavissa. Projektikokonaisuuden tavoitteiden yhdenmukaisuus 365-asiakirjassa esitettyjen toimenpide-ehdotusten kanssa sekä vuoden 2010 aikana toteutettujen itsearviointikyselyiden ja työpajojen tulokset tukevat myös näkemystä, että kohderyhmien tarpeet on kyetty huomioimaan projektien tavoitteissa. Toimintaympäristön muutoksista johtuen tavoitteiden täsmentämiseen on ilmennyt jonkin verran tarvetta. Projektien kohderyhmät näyttäytyvät kohtuullisen selkeästi määriteltyinä. Kehittämisohjelman relevanssia sekä toimintaympäristön muutoksia käsiteltiin keväällä 2010 järjestetyssä Ohjaus Suomessa seminaarissa. Seminaariin sisältyneen työryhmätyöskentelyn pohjalta totesimme ensimmäisessä väliraportissa mm. seuraavaa: Nuorten osalta ohjauksen painopisteen tulisi siirtyä enemmän ammatillisen suuntautumisen tunnistamisesta ammattiin soveltumattomuuden havaitsemiseen. Aikuisiällä uudelleenkoulutuksen kynnys on nuoria korkeampi. Näille henkilöille ovat nykyaikaisen koulutuksen viitekehykset, opetustavat ja -välineet usein vieraita. Koulutuksen tarjoajan näkökulmasta olisi tärkeää tehdä koulun ja työelämän välinen rekrytointiväylä selkeämmäksi. Uusia tutkintoja on tällä hetkellä valtavasti, niiden sisältö voi olla kuitenkin työnantajalle epäselvä ja perustuu pääasiassa siihen, mitä työnhakija kertoo. Työnantajille pitäisi luoda työkaluja edistää työntekijöidensä ammatillista kehittymistä ja työssä pysymistä. Ohjaustoiminta voisi parhaimmillaan liukua työnantajaorganisaatioiden ja koulutusorganisaatioiden välillä ja niiden toimintarajat ylittäen. Tämä mahdollistaisi nykyistä paremman tavan vastata ennakoivasti ja yksilöllisesti ohjaustarpeisiin. Työttömien näkökulmasta ohjauksessa on tärkeää oikea ajankohta, sillä ohjaus vaatii sitoutumista ja vastaanottavaisuutta myös ohjattavalta. Ohjauksellisesti olisi tärkeää pyrkiä rakentamaan pieniä onnistumisen polkuja, eikä pyrkiä ratkomaan kaikkea yhdellä kertaa. Ammattihenkilöstön ja palvelutuottajien näkökulmasta ohjauksen tuotteista tulisi luoda mahdollisimman asiakaslähtöisiä ryhmä- ja yksilöohjauksia eri muodoin. Lisäksi korostimme tarvetta luoda ohjaushenkilöstölle keinoja ja mahdollisuuksia vertaistukeen esimerkiksi sähköisesti, rohkeutta hallinnonrajojen ylittämisiin, moniammatillisen yhteistyön kehittämistä, tieto-taidon jakamista sekä ammattitaidon ylläpitoa. 15

17 Työelämän painoarvoa kehittämisohjelmassa on pyritty lisäämään kolmen uuden työelämälähtöisen projektin 14 avulla. Näiden projektien muodostamaa kokonaisuutta tarkastellaan arvioinnin toisessa vaiheessa vuosina Ensimmäisessä väliraportissa totesimme kehittämisohjelman olevan iso ja vaikeasti hahmottuva kokonaisuus, josta ei ole tiedotettu riittävästi valtakunnallisella tasolla. Vaikka positiivista kehitystä on tältä osin tapahtunut vuoden 2010 aikana, näyttäytyy kehittämisohjelma edelleen osittain epäselvänä projektien työntekijöille sekä ohjausryhmien jäsenille. Ohjelmaa on luonnehdittu projektitoimijoiden keskuudessa ajoittain kasvottomaksi ja monessa eri yhteydessä on korostettu ohjelmatason viestinnän merkitystä. Kehittämisohjelmalle ja sen sisällöille on ollut ja on edelleen selkeä yhteiskunnallinen tilaus. Sekä ensimmäisessä että toisessa väliraportissa totesimme, että haasteena on työelämän tarpeiden ja vaatimusten ennakointi. 14 TOKI, Unelmia uudesta työstä ja OpinVerkko - Työelämän koulutusneuvojat. 16

18 5 Toimenpiteet ja prosessit 5.1 Yleisesti Kehittämisohjelmaa toteutetaan alueellisten ja valtakunnallisten projektien kautta. Tällä hetkellä kehittämisohjelmaan kuuluu 34 projektia, joista 22 projektia päättyy voimassa olevien projektipäätösten mukaan vuoden 2011 aikana. Yksi projekti päättyy vuoden 2010 lopussa. ESR-rahoitus ohjelmalle on 24,7 milj. euroa, josta on varattu käynnissä oleville projekteille 23,1 milj. euroa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei kehittämisohjelmaan tule mukaan uusia projekteja kuin yksi tai korkeintaan kaksi ohjelman loppukauden aikana, mikäli voimassa olevat rahoituspäätökset toteutuvat sellaisenaan. Totesimme ensimmäisessä väliraportissa, että kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien käynnistysvaiheet onnistuivat kohtuullisen hyvin. Projekteja rahoittaneet tahot (entinen Etelä-Suomen lääninhallitus, entiset TE-keskukset sekä työ- ja elinkeinoministeriö) ovat onnistuneet ohjeistamaan ja tukemaan projekteja riittävästi jo rahoituksen hakuvaiheessa sekä varsinaisen rahoituspäätöksen tultua. Hakemusten käsittelyajoissa sekä sähköisten työvälineiden toimivuudessa ilmeni kuitenkin parantamisen varaa. Tältä osin on ollut ja on kyse yleisemmästä projektien toimeenpanoon liittyvästä haasteesta, sillä esimerkiksi Manner- Suomen ESR-ohjelman toimintalinja 3:a koskevassa arvioinnissa nostettiin esille, että merkittävin hankkeiden toimeenpanoa hidastanut tekijä on hakemusten pitkä käsittelyaika 15. Loppuvuodesta 2009 toteutetussa kyselyssä projektihenkilöstöltä sekä ohjausryhmien jäseniltä kysyttiin projektien toimeenpanovaiheisiin liittyen: Jos edustamanne projekti aloitettaisiin nyt alusta, mitä tulisi kenties tehdä toisin? Vastausten perusteella: projektitasolla kumppaneiden etsintää ja heidän sitouttamista tulisi tehdä vielä enemmän projektien suunnitteluvaiheen tulisi olla konkreettisempi projektitoimijoita tulisi perehdyttää ESR-projektin hallinnointiin paremmin viestintään ja tiedotukseen tulisi panostaa heti alusta alkaen enemmän valtakunnallisen kehittämisohjelman hallinnointi tulisi määritellä selkeämmin Projektien toteutukseen liittyen nostimme ensimmäisessä väliraportissa esille, että kehittämisohjelmaan kuuluvissa projekteissa toimenpiteet on onnistuttu kohdistamaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Totesimme myös, että suurimmalla osalla kehittämisohjelmaan kuuluvista projekteista on ollut käytössään riittävästi resursseja. Lähes kaikissa kehittämisohjelmaan kuuluvissa projekteissa on panostettu verkostoitumiseen eri sidosryhmien kanssa. Projektien toteutusta edistäneitä tekijöitä ovat kerätyn arviointiaineiston valossa olleet mm: ammattitaitoinen ja sitoutunut projektihenkilöstö, 15 ESR-ohjelman arviointiraportti Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen. PricewaterhouseCoopers Oy,

19 aktiivinen ohjausryhmä, kattava yhteistyöverkosto sekä panostaminen suunnitteluun ja käytännön toimintaan. Projektitasolla toteutusta hidastaneina tekijöinä näyttäytyivät erityisesti liialliseksi koettu byrokratia, projektityöntekijöiden vaihtuvuus, ajoittain koettu resurssipula, toiminnassa mukana olevien organisaatioiden ja niiden tavoitteiden erilaisuus sekä ohjelmatasolla valtakunnallisten tavoitteiden epämääräisyys ja puutteet valtakunnallisen tason tiedottamisessa. Vuoden 2010 aikana toteutettujen projektikohtaisten itsearviointikyselyiden ja -työpajojen perusteella yleisiä kehittämiskohteita ovat palautteen kerääminen projektien kohderyhmiltä ja sen systemaattisempi hyödyntäminen, tiedottaminen (sekä projektin sisäinen että ulkoinen) sekä projektien taustaorganisaatioiden ja ohjausryhmien sitouttaminen projektien toteutukseen ja tavoitteisiin. Arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa on pyritty jatkuvasti kartoittamaan, mihin tekijöihin kehittämisohjelman toteutuksessa tulisi jatkossa erityisesti kiinnittää huomiota. Valtakunnallisen tason tiedottamisen ja toiminnan näkyväksi tekemisen lisäksi nostimme ensimmäisessä väliraportissa esille tarpeet panostaa: korkeimman (virkamies)johdon sitouttamiseen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämisen saralla toiminnan voimakkaampaan kytkentään alueellisiin tuloksellisuusmittareihin toiminnan työelämälähtöisyyteen ja asiakasnäkökulman voimakkaampaan korostamiseen teematyöryhmien ja aikuisohjauksen koordinaatioprojektin yhteistyön kehittämiseen hyviin käytäntöihin sekä niiden juurruttamiseen strategian jalkauttamiseen työjaon ja vastuiden selkeyttämiseen alueilla Arviointitiimin näkemys on, että vuosien aikana kehittämisohjelmassa tulisi kiinnittää erityistä huomiota projektien hyvien käytäntöjen sekä tuotosten ja tulosten juurruttamiseen. Ensimmäisessä väliraportissa totesimme, että hallinnollisten rakenteiden jatkuva muutos ja keskeneräisyys ovat vaikuttaneet suoraan kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien toimintaan. Erityisesti aluehallinnon uudistus vuoden 2010 alusta on muuttanut organisaatioita, niiden vastuita ja myös piirtänyt eri toimijoiden välisen aluejaon monilta osin uusiksi. Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden vastuut eivät ole selviä ELYkeskusten sisällä ja tämän koetaan vaikeuttavan ainakin joidenkin kehittämisohjelmaan kuuluvien projektin toimintaa. Tämän vuoksi Laituri-projektin aloittamista kehittämisohjelmassa voidaan pitää erittäin perusteltuna ratkaisuna. Eräs Laituri-projektin keskeisimmistä toimenpiteistä alkuvaiheessa on kartoittaa tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden vastuuhenkilöt ELY-keskuksissa. 18

20 5.2 Koulutukseen keskittyneet projektit STUDIO, ERKKERI ja TE- ERKKERI Ohjaushenkilöstön ammattitaidon kehittämistä varten kehittämisohjelmassa on kolme pääasiassa koulutukseen keskittyvää projektia, STUDIO- ja ERKKERI- ja TE-ERKKERIprojektit 16. Arviointiaineistoina näiden projektien osalta on hyödynnetty projektien omia väliraportteja EURA2007-tietojärjestelmästä sekä projektien keräämiä koulutuspalautteita. Koulutuspalautteet on kerätty välittömästi koulutusten päättymisen jälkeen. Aineisto ei mahdollista vielä tässä vaiheessa relevanttia koulutusten vaikuttavuuden tarkastelua. Osallistujapalautteiden perusteella voidaan kuitenkin tarkastella koulutuksiin osallistumisesta koettua hyötyä. ERKKERIn ja TE-ERKKERIn osalta on tiedossa, että projektit toteuttavat vielä erikseen koulutusten vaikuttavuutta selvittävän kyselyn vuosina Projektit ovat toimittaneet koulutuspalautteet arviointiimille pyydetyn mukaisesti. ERKKERIn osalta arviointiimillä on ollut käytössään koulutuspalautteiden yhteenvedot seitsemästä eri koulutuskokonaisuudesta, TE-ERKKERIN osalta kolmesta ja STUDIOn osalta yksi yhteenveto kaikista koulutuspalautteista. Koska ERKKERI JA TE-ERKKERI suunnittelevat, toteuttavat, markkinoivat ja keräävät palautetta koulutuksista yhdessä, koulutuspalautteita tarkastellaan näiden projektien osalta yhtenä kokonaisuutena. Hallinnollisesti kyse on kuitenkin kahdesta erillisestä projektista. STUDIOn osalta arviointitiimillä on ollut käytössä tuore, vuoden 2010 lopulla tehty väliraportti. Tuoreimmat EURA2007-tietojärjestelmästä löytyvät ERKKERIn ja TE-ERKKERIn väliraportit koskevat vuotta Näiden seikkojen vuoksi projekteja koskevat aineistot ja tehdyt arviot eivät ole vertailukelpoisia keskenään. STUDIO STUDIO-projektia toteutetaan voimassa olevan projektipäätöksen mukaan vuosien välisenä aikana. Projektin tehtävänä oli alkuperäisen projektisuunnitelman mukaan: - lisätä aikuiskouluttajina toimivien pedagogista osaamista ja asiantuntijuutta kohdata aikuinen ja järjestää koulutus aikuisen elämänkokonaisuuteen soveltuvalla tavalla - edistää koulutustoimintaa joustavissa työelämälähtöisissä oppimisympäristöissä sekä työssä oppimisen monipuolista hyödyntämistä niin oppisopimuskoulutuksessa kuin tutkintojärjestelmissäkin - nopeuttaa työelämään siirtymistä ja edistää aikuisten selviytymiskykyä erilaisissa työuran- ja elämänmuutostilanteissa - hyödyntää, soveltaa ja luoda parhaita kansallisia ja kansainvälisiä käytäntöjä aikuisten oppimisen tukemiseen eri kouluasteilla ja koulutusmuodoissa sekä 16 Lisäksi mm. myös TOKI - Työelämän ohjausosaamisen kehittämisprojekti keskittyy voimakkaasti työyhteisöille suunnattuihin koulutuksiin Oulun seudun alueelle vuosina

21 tutkintotavoitteisessa että harrastussuuntaisessa vapaan sivistystyön ja eri järjestöjen koulutuksissa - tukea OECD:n ja Euroopan unionin elinikäisen oppimisen politiikan toteutumista kouluttamalla aikuispedagogiikkaan erikoistuneita kouluttajia niin harrastusmuotoisessa kuin tutkintotavoitteisessakin koulutuksissa. Projektin tavoitteiden voidaan sanoa tukevan 365-asiakirjassa esitettyjä toimenpideehdotuksia. Tarvelähtöisyyteen liittyen projektin omassa väliraportissa 17 on myös nostettu esille, että aikuiskouluttajien pedagogisen osaamisen ja ohjaustaitojen kehittäminen vastaa hyvin tämän hetken kehittämistarpeita. Projektin kohderyhmänä ovat olleet tavoitteen mukaisesti aikuiskouluttajiksi aikovat henkilöt koulutusorganisaatioissa ja kolmannella sektorilla. STUDIO-projektin toteuttajina ovat HAMK/Ammatillinen opettajakorkeakoulu, JAMK/Ammatillinen opettajakorkeakoulu, OAMK/Ammatillinen opettajakorkeakoulu, HAAGA-HELIA/Ammatillinen opettajakorkeakoulu sekä Arcada. Projektin omassa väliraportissa on nostettu aiheellisesti esille, että toteuttajaorganisaatiot kattavat hyvin kieliryhmät ja maantieteellisesti Manner-Suomen alueen lukuun ottamatta Itä-Suomea. Arcada on aloittanut lokakuussa 2010 ensimmäisen ruotsinkielisen koulutuksen Framtidens vuxenutbildare Mustasaaressa. Vuoden 2010 aikana projektissa ei ole tehty kansainvälistä yhteistyötä, mutta projektille laadittiin syksyllä 2010 englanninkielinen esite, jota on jaettu erilaissa levitys- ja informaatiotilaisuuksissa. Projektin omassa väliraportissa on esitetty myös arvio, että vuodelle 2010 asetetut määrälliset tavoitteet (suunniteltujen koulutusten määrä ja osallistujatavoitteet) tullaan saavuttamaan. Väliraportin perusteella projektin toteutuksessa ei ole ilmennyt merkittäviä ongelmia, vaikka muutamia koulutuksia on jouduttu peruuttamaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Peruuntuneiden koulutusten tilalle on projektissa räätälöity asiakkaan tarpeita vastaava koulutus, jonka tavoitteet ovat olleet linjassa projektin tavoitteiden kanssa. Koulutukset on pääasiassa toteutettu 5 opintopisteen koulutuksina. STUDIO-projektin järjestämiin koulutuksiin on osallistunut väliraportin mukaan tavoitteiden mukainen määrä opiskelijoita. Projektin koulutuksiin osallistui vuonna 2010 yhteensä 361 osallistujaa ja niissä tuotettiin 1831 opintopistettä. Projektin keräämien koulutuspalautteiden perusteella vuosina 2009 ja 2010 aikana koulutuksiin osallistuneet ovat olleet hyvin tyytyväisiä koulutusten sisältöihin, toteuttamistapaan, yleisiin järjestelyihin sekä erityisesti kouluttajien asiantuntemukseen. Merkittävää on myös, että koulutukseen osallistuneet ovat palautteiden perusteella olleet hyvin motivoituneita osallistumaan koulutuksiin. Neutraaleimmat arviot 18 palautekyselyihin vastanneet antoivat mahdollisuuksistaan vaikuttaa koulutusten toteuttamiseen sekä henkilökohtaisten lähtötilanteiden ja kehittymistavoitteiden huomioimisesta koulutuksissa. Suurin osan palautekyselyihin vastanneista arvioi pystyvänsä soveltamaan koulutuksessa käsiteltyjä asioita omassa aikuiskouluttajan työssään. Suurin osa koki myös saaneensa koulutuksesta uutta tietoa ja uusia ajatuksia aikuisopiskelijoiden ohjaamiseen sekä erilaisten 17 Luettu EURA-tietojärjestelmästä Raportti oli tuolloin keskeneräinen. 18 Ka. asteikolla 1-5 oli 3,1-3,2. (1=ei ollenkaan, 2=jonkin verran, 3=keskinkertaisesti, 4=hyvin, 5=erittäin hyvin) 20

22 oppijoiden kohtaamiseen. Positiivista on, että palautteiden perusteella koulutusten koetaan innostaneen uudistamaan osallistujien omia työtapoja sekä jatkamaan aikuispedagogisen osaamisen kehittämistä. ERKKERI ja TE-ERKKERI ERKKERI-projektia toteutetaan voimassa olevan projektipäätöksen mukaisesti vuosina Projektilla on neljä päätavoitetta: - lisätä aikuisten ohjausta ja neuvontaa tekevien henkilöiden osaamista ja asiantuntijuutta suhteessa CEDEFOPin esittämiin aikuisten ohjaajien osaamisvaatimuksiin - lisätä kelpoisten aikuisten ohjaajien määrää sekä ammatillisessa aikuiskoulutuksessa että korkea-asteella - tuottaa ja toteuttaa aikuisten ohjauksen valmennusohjelmia ja hyviä käytänteitä, joita voidaan hyödyntää projektin jälkeenkin - analysoida ja kehittää aikuisten neuvonta- ja ohjauspalveluja sekä alueellisia ohjausstrategioita yhteistyössä Aikuisohjauksen koordinaatio-, NUOVE- ja STUDIO - projektien kanssa sekä tuottaa arviointiaineistoa NUOVE neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisprojektin osaprojekteille (arviointi ja tutkimus). ERKKERI-projektille on aito tarve ja projektin omassa väliraportissa 19 tarvelähtöisyyttä perusteltiin mm. seuraavasti: Tällä hetkellä ohjaustehtävissä työskentelevän henkilöstön koulutus vaihtelee paljon eikä neuvonta- ja ohjauspalveluja ole riittävästi saatavilla. Lisäksi ongelmana on aikuisten ohjauksessa yhteisen ohjausstrategian ja verkostomaisten toimintamallien puute. Eri hallinnonalojen neuvonta- ja ohjaustyötä tekevät henkilöt painottavat työtä vain oman hallintonsa näkökulmasta. ERKKERI-projektia toteuttaa JAMK/ammatillinen opettajakorkeakoulu, HAMK/ ammatillisen opettajakorkeakoulu ja Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos. ERKKERIn tärkeimpänä yhteistyökumppanina toimii Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmian (ent. Työvoimaopiston) TE-ERKKERI-projekti. ERKKERIn omassa väliraportissa vuodelta 2009 todettiin, että toimijoiden kesken vastuunjako on toiminut suunnitellusti. Vuonna 2009 osaan ERKKERIn järjestämistä koulutuksista hakijoita oli moninkertainen määrä paikkoihin nähden, mutta toisaalta ennen koulutusten aloittamista tuli myös peruutuksia. Projektin omassa väliraportissa esitettiin arvio, että osaltaan tämä johtui tämän päivän työelämän paineista ja jatkuvasta kiireestä sekä muutoksista. Peruutuksista huolimatta projektin koulutukset ovat toteutuneet suunnitelmien mukaan. Vuoden 2009 koulutuksissa aloitti 146 henkilöä ja 84 organisaatiota. Vuoden 2010 osalta vastaavat luvut ovat 241 henkilöä ja 134 organisaatiota. 20 TE-ERKKERI on Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmian toteuttama aikuisten ohjauksen projekti, joka toimii tiiviissä yhteistyössä (mm. koulutusten suunnittelu, toteutus ja viestintä) 19 Päivätty Vuoden 2010 luvut osallistujamääristä perustuvat projektin toimittamiin tietoihin arviointitiimille

23 ERKKERI -projektin kanssa. Projektia toteutetaan vuosina Projektin tavoitteena on yhteistyössä ERKKERI -projektin kanssa: - lisätä aikuisten ohjausta ja neuvontaa tekevän henkilöstön ohjauksellista osaamista ja asiantuntijuutta ja lisätä heidän valmiuksiaan moniammatilliseen ohjaukselliseen verkostotyöhön - tuottaa ja toteuttaa aikuisten ohjauksen valmennusohjelmia ja koulutuksia eri puolilla Manner-Suomen ESR -aluetta Projektin varsinaisen kohderyhmän muodostavat ohjaus- ja neuvontatyötä tekevät henkilöt työ- ja elinkeinohallinnossa, aikuiskoulutusorganisaatioissa, yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa, aikuislukioissa, vapaan sivistystyön organisaatioissa, järjestöissä ja yhdistyksissä. Projektin omassa väliraportissa 21 vuoden 2009 lopussa nostettiin esille, että tavoitteet näyttivät tuolloin realistisesti asetetuilta ja koulutusohjelmia tullaan hyödyntämään myös projektin päättymisen jälkeen. Myös kohderyhmän valintaa pidetään perusteltuna. Haasteena, mutta samalla myös vahvuutena koulutusten toteuttamisessa on osallistujien ja ryhmien heterogeenisyys: Koulutuksiin osallistuneiden koulutustaso ja työnkuvat ovat hyvin vaihtelevia. Toisaalta palautteiden perusteella ryhmien sisäisen erilaisuuden koetaan tuottavan uutta osaamista ja uusia ajatuksia. Vuoden 2009 aikana TE-ERKKERI -projektin keskeisin tavoite oli suunnitella yhdessä ERKKERIn kanssa ohjauskoululutusyksiköiden yhteistyönä 30 op:n Aikuisten ohjauksen ja neuvonnan koulutus ja käynnistää ensimmäinen koulutus. Tämä tavoite toteutui. 22 Vuonna 2009 TE-ERKKERI projektin koulutuksissa aloitti 104 henkilöä ja 55 organisaatiota. Vuoden 2010 vastaavat luvut ovat 136 henkilöä ja 44 organisaatiota. 23 TE-ERKKERIn sekä ERKKERIn osalta voidaan todeta, että projektien tavoitteet ja toimenpiteet tukevat 365-asiakirjassa esitettyjä toimenpide-ehdotuksia. Molempien projektien koulutukset tukevat myös muiden kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien toimintaa edesauttamalla keskinäistä verkostoitumista. Koulutuspalautteiden perusteella osallistujat ovat olleet kokonaisuutena ERKKERIn ja TE- ERKKERIn järjestämiin koulutuksiin hyvin tyytyväisiä. Suurin osa koulutuksiin osallistuneista koki olleensa varsin hyvin selvillä koulutusten tavoitteista ja että heillä oli myös mahdollisuus asettaa koulutuksessa omia tavoitteita. Erityisen positiivista palautetta koulutukset saivat siitä, että ne mahdollistivat osallistujien kokemusten ja näkemysten jakamisen ryhmässä ja että koulutuksissa hyödynnettiin ryhmää ja sen asiantuntijuutta. Suurin osa koulutuksiin osallistuneista arvioi koulutusten innostaneen uudistamaan omia työtapoja ja uskoi myös pääsevänsä hyödyntämään koulutuksessa opittua omassa työssään. Seitsemässä koulutuksessa kymmenestä osallistujat arvioivat kokonaisuutena saavuttaneensa koulutukselle itse asetetut tavoitteet vähintäänkin hyvin. 24 Vastaavasti kahdeksassa 21 Päivätty TE-ERKKERI-projektin väliraportti, TE-ERKKERI-projektia koskevat tiedot osallistujamääristä perustuvat projektin toimittamiin tietoihin arviointitiimille Ka. asteikolla 1-4 vähintään 3. 22

24 koulutuksessa osallistujat arvioivat kokonaisuutena koulutuksessa käytettyjen toimintatapojen ja menetelmien tukeneen omaa verkostoitumista vähintäänkin hyvin. Vain kahdessa koulutuksessa 25 osallistujapalautteiden kokonaiskeskiarvot jäivät alle hyvän rajan kolme NUOVE, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämisprojekti Yleisesti NUOVE, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisprojektia toteutetaan voimassa olevan projektipäätöksen mukaan vuosina Projektin toteuttamisesta vastaa Työ- ja elinkeinoministeriö (Työllisyys- ja yrittäjyysosasto, Työmarkkinoiden kohtaanto ja työvoiman saatavuus -ryhmä). NUOVE-projekti jakaantuu kolmeen osioon: sähköisten koulutusneuvonta- ja uraohjauspalvelujen kehittäminen verkossa, ohjauksen arviointivälineiden ja menetelmien tutkimusosio sekä kehittämisohjelman arviointitutkimus. Projektin keskeisimpinä tavoitteina on: - kehittää nykyisiä ja tuottaa uusia koulutusneuvonnan ja uraohjauksen sähköisiä palveluja - kehittää uusia toimintamalleja ko. työ- ja elinkeinohallinnon palveluihin yhteistyössä opetushallituksen ja CIMO:n kanssa - tuottaa uusia työvälineitä ja -menetelmiä neuvonta- ja ohjauspalvelujen seurantaan, suunnitteluun ja arviointiin valtakunnallisella ja alueellisella tasolla Tarkasteltaessa projektin tarvelähtöisyyttä on projektin omassa väliraportissa 27 perustellusti nostettu esille, että projektin lähtökohdat vastaavat hyvin neuvonnan ja ohjauksen nykytilan kehittämistarpeisiin. Projekti pohjautuu suoraan 365-asiakirjassa esitettyihin kehittämistarpeisiin ja toimenpide-ehdotuksiin. NUOVE-projektilla on keskeinen rooli koko valtakunnallisessa kehittämisohjelmassa: projektin vastuulla on sähköisten ohjaus- ja neuvontapalveluiden kehittäminen koko kehittämisohjelman tasolla. Projektin omassa väliraportissa nostettiin esille, että toteutuksen haasteena on ollut mm. projektin eri osioiden linkittäminen toisiinsa siten, että kokonaisuus olisi osallistujille, eri organisaatioille ja ulkopuolisille mahdollisimman selkeä. Arviointiimin on helppo yhtyä tähän näkemykseen. Esimerkiksi joidenkin kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien keskuudessa on esiintynyt epäselvyyttä siitä, mitä NUOVE käytännössä tekee, millä aikataululla ja mikä on NUOVEn ja alueellisten projektien vastuu-/työnjako palveluiden kehittämisen osalta. Muut kehittämisohjelmaan kuuluvat projekti eivät ole saaneet riittävästi ajantasaista tietoa NUOVEn etenemisestä. 25 Monikulttuurinen ohjaus, 5 op, toteutus ; Aikuisten ohjaus- ja neuvontatyö, 30 op, toteutus Osallistujapalautteiden kokonaiskeskiarvot oli käytössä yhdeksän koulutuksen osalta. 27 Päivätty

25 Arvioinnin ensimmäisen vaiheen aikana on myös useissa yhteyksissä noussut esille kysymyksiä, onko tutkimusosioiden oikea kotipesä NUOVE-projektissa vai esimerkiksi Aikuisohjauksen koordinaatioprojektissa. Selkeyden ja arviointitiedon ajantasaisen hyödyntämisen näkökulmista tutkimusosioiden kytkeminen osaksi koordinaatioprojektia olisi saattanut olla perusteltua. Koulutusneuvonnan ja uraohjauspalveluiden kehittäminen verkossa -osio Projektin sähköisten koulutusneuvonta- ja uraohjauspalvelujen kehittämisosion päätavoitteena on vahvistaa ja lisätä julkisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen saatavuutta. TE- sekä opetushallinto vastaavat näiden palvelujen tuottamisesta ja kohderyhminä ovat näiden organisaatioiden neuvojat ja ohjaajat. Projektin omassa väliraportissa on aiheellisesti nostettu esille, että tästä näkökulmasta katsottuna kohderyhmien valinta on ollut onnistunut ja se on linjassa projektin lähtökohtien ja tavoitteiden kanssa. NUOVEn alkuperäisen projektisuunnitelman mukaiset tavoitteet koskien sähköisten palveluiden kehittämisaikataulua osoittautuivat epärealistisiksi. Projekti on sisällöltään erittäin laaja ja henkilöstöresurssit suhteessa tavoitteisiin näyttäytyvät riittämättöminä. Tämä heijastuu kaikkeen toimintaan. Osaltaan tähän on tulossa muutosta, sillä projekti tulee hankkimaan ulkoisia asiantuntijapalveluita useille osa-alueille vuoden 2011 aikana. Vähäisten henkilöstöresurssien lisäksi koulutusneuvonta- ja uraohjauspalvelujen kehittämisosion toteutusta ovat hidastaneet myös mm. yhteistyön epäselvyys opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen sekä Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian kanssa, työ- ja elinkeinoministeriön liian vähäinen tuki substanssikysymyksissä, hallinnonalan organisaatiouudistukset sekä arvioitua suurempi ajankäyttö kilpailutusten hoitamiseen sekä tapaamisiin yhteistyöverkoston jäsenten kanssa. Projektin toimenpiteille on haettu ja saatu muutoshakemuksella jatkoaikaa vuoden 2012 loppuun asti. Oman haasteensa projektin jatkototeutukseen tuo projektipäällikön vaihtuminen vuoden 2011 alussa. Uuden projektipäällikön perehdyttäminen on keskeinen seikka, johon tulee panostaa mahdollisuuksien mukaan jo vuoden 2010 aikana. Toistaiseksi NUOVEn koulutusneuvonta- ja uraohjauspalvelujen kehittämisosiossa on tehty paljon selvitys- (esiselvitykset ja tutkimukset), suunnittelu-, vaatimusmäärittely- ja pilotointityötä sähköisten palveluiden kehittämiseksi, eikä konkreettisia tuotteita vielä ole. Tehty työ ei näy ulospäin, mutta palveluiden kehittämisen kannalta se on ollut perusedellytys. Projektin toteutus on jaettu osaprojekteihin ja niiden aliprojekteihin kehitettävien tuotteiden mukaan. Projektin lopputuotteena syntyy 1.) koulutusneuvonnan ja uraohjauksen wwwsivusto kansalaisille (sisältäen ohjaustarvearviointimittariston, urasuunnittelusovellusten kehittämisen, verkkopalveluiden asiasisältöjen kokoamisen), 2.) koulutusneuvonnan ja uraohjauksen asiakaspalveluratkaisu TE-toimistojen, Opetushallituksen sekä Cimon työntekijöille (sisältäen asiakaskontaktoinnin hallinnan, neuvojien ja ohjaajien yhteisen sähköisen työalueen tiedonvaihtoon ja osaamisen kehittämiseen, ammatinvalinta- ja uraohjauksen verkko-ohjauksena sekä nettiryhmät verkossa), 3.) valtakunnallinen ammatinvalinnan ja uraohjauksen puhelinpalvelu Uralinja kansalaisille (sisältäen ammatinvalinta- ja uraohjauksen puhelinpalveluna sekä ajanvarauksen uraohjaukseen), 4.) videon välityksellä tapahtuva ammatinvalinta- ja uraohjauspalvelu kansalaisille sekä 5.) 24

26 tuotteiden 1 4 toteuttaminen ruotsin kielellä 28. Tuotteet ovat kansalaisten ja viranomaisten käytössä vuosien aikana. Kansalaisille suunnattu markkinointi on suunniteltu toteutettavaksi vuosina (sisältäen myös kehittämisohjelman sisäisen viestinnän). Oleellista on myös panostaa viestintään TE- ja opetushallinnon organisaatioiden suuntaan. Ohjauksen arviointivälineiden ja menetelmien tutkimusosio NUOVE-projektin väliraportissa on yleisesti todettu projektin tutkimusosioiden lähtökohtien ja tavoitteiden vastaavan tulevaisuuden ohjauksen laadunarviointi- ja seurantatarpeisiin. Ohjauksen arviointivälineiden ja menetelmien tutkimusosion toteuttamisesta vastasi Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos. Toteuttajaa kilpailutettaessa tarjouspyynnössä (julkaistu ) korostettiin, että Vuonna 2009 tarkoitus on kartoittaa ohjaus- ja neuvontapalvelujen tutkimuksen, arvioinnin ja arviointityökalujen nykytilannetta sekä tehdä kyseisen selvityksen perusteella esityksiä ja toimenpide-ehdotuksia valtakunnallisten ohjaus- ja neuvontapalvelujen laatukriteereistä sekä arviointi- ja palautejärjestelmien ja -välineiden kehittämisestä. Totesimme ensimmäisessä väliraportissa keväällä 2010, että Ohjauksen arviointivälineiden ja menetelmien tutkimusosion tuottamat väliraportin eri versiot ovat olleet epäselviä ja varsin teoriapohjaisia. Ne eivät vastanneet tarjouspyynnössä annettuihin tehtäviin. NUOVE -projektin ohjausryhmä ei ollut tyytyväinen Ohjauksen arviointivälineiden ja menetelmien tutkimusosion tuottamiin väliraportteihin tai loppuraporttiin. Vaikka loppuraportti 29 onkin väliraportteja selkeämpi, monipuolisempi ja sen voidaan sanoa vastaavan väliraportteja paremmin tarjouspyyntöön, ohjausryhmän tyytymättömyydestä kertoo se, että Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos ei toteuta tutkimuksen toista vaihetta. Toisen vaiheen toteuttaja valitaan uudelleen kilpailutuksen kautta. Ohjauksen arviointivälineiden ja menetelmien tutkimusosion toteuttajien mukaan syinä aikataulujen venymiseen sekä lopputulokseen olivat mm. riittävän tiiviin dialogin puuttuminen kehittämisohjelmaa hallinnoivien tahojen kanssa sekä johtavan tutkijan liiallinen keskittyminen EU-tehtäviin tämän toimeksiannon kustannuksella. Nostimme ensimmäisessä väliraportissa esille, että tutkimusta oli tehty liikaa laatuajattelun ja - käsitteistön pohjalta. Aineistolähtöinen työskentelytapa olisi ollut tarjouspyyntöön nähden huomattavasti tarkoituksenmukaisempi. Nostimme ensimmäisessä väliraportissa esille, että arviointitiimin ja Ohjauksen arviointivälineiden ja menetelmien tutkimusosion välinen yhteistyö on ollut tärkeää ja pääsääntöisesti myös toimivaa. Nostimme myös esille, että olisimme kaivanneet Ohjauksen arviointivälineiden ja menetelmien tutkimusosiolta kehitteillä olevaan itsearviointimalliin ideoita niin kutsuttuihin substanssikysymyksiin. Näitä emme eksplikoidusti kuitenkaan saaneet. Sen sijaan saimme ideoita itsearviointimallin rakenteeseen ja vastauksia ohjausta koskevaan tieteelliseen ja konkreettiseen problematiikkaan. 28 NUOVE projekti /Sähköisten palvelujen kehittämisosio: osaprojektit 1-5, 29 Rantamäki J., Nykänen S., Vuorinen R. & Saukkonen S. (2010). 25