Valtakunnallisen kehittämisohjelman arviointi
|
|
- Martta Nurminen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluihin Valtakunnallisen kehittämisohjelman arviointi - Alustavia tuloksia ja havaintoja Tuomas Koskela Kuntoutussäätiö/Innokuntoutus Ohjaus Suomessa seminaari
2 Esityksen sisältö 1. Mistä on kysymys: Arviointia arvioinnin takia vai aitoa hyödyntämistä? 2. Valtakunnallisen kehittämisohjelman arviointi Sisältö ja eteneminen 3. Kyselyaineiston kertomaa 4. Alustavia havaintoja asiakirja-analyysin pohjalta
3 1. Mistä on kysymys: Arviointia arvioinnin takia vai aitoa hyödyntämistä?
4 Mistä kyse? Kysymyksiin, mitä on arviointi tai mistä arvioinnissa on kysymys, ei ole olemassa selkeää vastausta. Määritelmiä niin runsaasti, ettei niiden kirjanpito järkevällä tavalla ole mitenkään mahdollista. Arvioinnin yleistermi evaluaatio juontaa juurensa latinankielisestä sanasta valere, jota voidaan kuvata ilmauksella olla jonkin arvoinen. Onko jokin asian hyvin tai huonosti, arvokas vai arvoton, hyödyllinen tai hyödytön tai parempi vai huonompi kuin toinen? Patton (1997, 23-24) määrittelee arvioinnin systemaattiseksi tiedonkeruuksi toimenpideohjelman piirteistä, toiminnoista ja tuloksista tavoitteena tehdä arvioita ohjelmiksi, parantaa niiden vaikuttavuutta ja/tai vaikuttaa tulevaisuudessa toteutettavien toimenpideohjelmien suunnittelua koskeviin päätöksiin. Arvioinnin historiasta tai syntyperästä on olemassa useita erilaisia tulkintoja. Syntyperä Yhdysvalloissa 1960-luvulla ja levinneisyys sieltä vähitellen muualle maailmaan.
5 Arvioinnin yleistyminen (Suomessa) Suomeen arviointi on rantautunut julkisen toiminnan kautta. Esivaihe ja 70-luvuilla, jolloin tutkimustieto nähtiin merkittäväksi hyvinvointivaltion suunnittelujärjestelmissä ja käytännöissä luvulla arviointitoiminta sai uusia sävyjä ja se kytkettiin hyvin vahvasti erilaisten hallinnollisten uudistusten vaikutusten tutkimiseen. Ensimmäisen kerran arvioinnin käsite mainittiin valtion budjettiohjeissa 1980-luvun puolivälissä. Syitä arvioinnin yleistymiseen Suomessa 1990-luvulla on useita: Uusi julkisjohtaminen (new public management), 1990-luvun alun talouslama sekä Suomen EU-jäsenyys Lainsäädäntö: Esimerkiksi vuoden 2006 lainsäädännössämme oli vähintään 80 arviointiin velvoittavaa säädöstä. Perimmäisenä syynä arvioinnin yleistymiseen voitaneen kuitenkin pitää tiedon halua tai halua kehittää omaa toimintaansa. Arvioinnista tullut muotisana kuluneiden vuoden aikana käsitteen inflaatio? Arviointia on kaikkialla: Politiikan tekijät, julkinen hallinto, järjestöt, yksittäiset työntekijät arvioivat Alettu puhua arvioinnin yhteiskunnasta. Julkiseen tai julkisesti rahoitettuun toimintaan liittyy oleellisesti ajatus tilintekovastuusta ajatus on ollut niin selvästi esillä suomalaisessa yhteiskunnassa, että voidaan puhua näyttöyhteiskunnasta.
6 Arviointitiedon hyödyntäminen? Kun kaikkea mahdollista ja osin mahdotontakin arvioidaan, ei aina muisteta miettiä, miten ja mihin arviointia hyödynnetään. Pahimmillaan arvioinnit ovat julkisen hallinnon rituaaleja, joille ei ole todellista kysyntää ja joita ei hyödynnetä millään tavalla. Joskus arvioinnit ovat pyhiä lehmiä ja niitä arvostetaan ja ylistetään puutteista huolimatta. Arviointien tekeminen ei ole itsearvoista arviointien hyöty syntyy niiden hyödyllisyyden myötä. Ei ole olemassa yhtä oikeata tapaa tehdä arviointia. Korkealuokkaista arviointi on silloin kun arviointitietoa voidaan hyödyntää kontekstissaan. (Patton 2001) Arvioinnin määrällisellä kasvulla on kuitenkin todettu olevan kiistattomia positiivisia vaikutuksia: Arvioinnista tullut mm. keino kontrolloida hajautuvaa ja tulosohjattua julkista toimintaa ja julkisista toimijoista muodostuvaa kokonaisuutta.
7 Arviointitiedon hyödyntäminen? Pidän oleellisena Arvioinnin jatkuvaa kehittymistä Tekemällä oppimista (ja arvioijan koulutusta) Dialogia asiakkaan ja/tai kohteen kanssa Laajaa tiedonkeruuta Tulosten hyödyntämistä KONKREETTISESTI Pidän turhana Arvioinnin ylitieteellisyyttä Arviointistandardien tiukkaa noudattamista Arvioitsijoiden kaikkitietävyyttä Liikaa arvioimista ARVIOINTIA EI TARVITA AINA!! Asiakkaan täydellistä kuuntelua Kohti kehittävää tilivelvollisuusarviointia?
8 2. Valtakunnallisen kehittämisohjelman arviointi
9 Kehittämisohjelman toimijat ja rahoittajat
10 Arvioinnin aikataulu ja toteuttajataho Arvioinnin 1. vaihe toteutetaan ajanjaksolla elokuu 2009 joulukuu 2010 Arvioinnin 2. vaihe ajanjaksolla tammikuu 2011 joulukuu 2013 Tilaajalla (työ- ja elinkeinoministeriö) oikeus päättää erikseen 2. vaiheen toteuttamisesta Arvioinnin toteuttaa Kuntoutussäätiön Innokuntoutus-yksikkö. Arviointihanketta johtaa arviointi- ja kehittämispäällikkö Janne Jalava. Muut arviointitiimin jäsenet ovat: Projektipäällikkö Tuomas Koskela Kehittämiskoordinaattori Henna Harju Kehittämiskoordinaattori Elina Vaittinen Koulutuspäällikkö Matti Tuusa Ulkopuolisina asiantuntijoina arviointihankkeessa toimivat: Professori Juho Saari sekä Koulutusjohtaja Mika Vuorela
11 Arvioinnin tavoitteet Arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa valtakunnallisen kehittämisohjelman ja siihen kuuluvien hankkeiden: 1. Koherenssista: tavoitteiden, toimintasuunnitelmien sekä osittain myös toimenpiteiden sisällöllinen yhteneväisyys keskenään sekä suhteessa kansallisiin politiikkoihin ja politiikkaohjelmiin, hallinnonalakohtaisiin strategioihin ja toimintasuunnitelmiin 2. Relevanssista: tavoitteiden ja toimintasuunnitelmien vastaavuus ja tarkoituksenmukaisuus suhteessa kohderyhmän edustajien (erityisesti alueiden edustajat, projektitoimijat, yksilöt sekä työnantajat) tarpeisiin 3. Toimenpiteistä ja prosesseista 4. Tuotoksista ja tuloksista 5. Vaikuttavuudesta 6. Hyödystä ja kestävyydestä Vuosina painopiste on erityisesti toimenpiteiden ja prosessien arvioinnissa. Kyseessä ns. kehittävä arviointi. Arvioinnin kuluessa pyritään tuottamaan: konkreettisia ehdotuksia kehittämisohjelman ja siihen kuuluvien hankkeiden toiminnan kehittämiseksi sekä konkreettinen malli/viitekehys koko kehittämisohjelman ja siihen kuuluvien hankkeiden itsearvioinnin toteuttamiseksi
12 Arvioinnin kohdentuminen Arvioinnin kohteena on koko valtakunnallinen kehittämisohjelma, sisältäen koordinaatio- ja seurantaryhmän toiminnan kehittämisohjelma-tiimin toiminnan koordinaatioprojektin toiminnan Aikuisohjaus työelämän voimavarana projektin toiminnan. OPIN OVI, aluehankkeet STUDIO- ja ERKKERI hankkeet NUOVE neuvonta ja ohjauspalvelujen kehittämisprojektin toiminnan Koulutusneuvonnan- ja uraohjauspalveluiden kehittäminen verkossa Ohjauksen tutkimus ja arviointi (3A)
13 Mitä tehty? Sähköinen kysely kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien henkilöstölle sekä ohjausryhmien jäsenille Ohjaus Suomessa 2010 seminaarin valmistelut 3 kpl. vuorovaikutteisia kehittämistyöpajoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksen työssäoppimisen mallintaminen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Ohjauksen tutkimus ja arviointi (3 A) Asiakirja-aineiston kerääminen ja alustava analyysi. Arvioinnin kohteena olevan projektimassan kasvaessa analyysi ja sen raportointi painottuvat loppuvuoteen 2010.
14 Mitä seuraavaksi? Ohjaus Suomessa 2010 seminaari Väliraportointi Itsearviointimallin työstäminen yhdessä kehittämistiimin kanssa (helmimaaliskuu) Yhteydenotot kehittämisohjelmassa mukana oleviin projekteihin ajankohtien sopiminen kehittämistyöpajoille (maaliskuu-huhtikuu) Itsearviointimallin esittely ja koulutus kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien projektipäälliköille 7.4. tai Projektikohtaiset kehittämistyöpajat (touko-syyskuu) Käydään projektikohtaisesti kyselytulokset sekä itsearvioinnin tulokset läpi ja työstetään ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Koordinaatio- ja seurantaryhmän edustajien teemahaastattelut (huhti-toukokuu) Väliraportointi (elokuu) Kehittämisohjelman arviointiseminaari II, Aineiston kokonaisanalyysi ja raportointi (joulukuu)
15 3. Kyselyaineiston kertomaa
16 Kyselyaineisto Lokakuun (2009) aikana lähettiin sähköinen kysely kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien henkilöstölle sekä ohjausryhmien edustajille. Yhteensä 3 eri kyselyä: Useamassa projektissa oli sama ohjausryhmä Näille henkilöille lähettiin kaksi eri kyselyä. Tulosten alustavassa analysoinnissa kyselyiden aineistot ovat yhdistetty. Listalla oli mukana 33 projektia. Myös Nuove 3 B. Lisäksi kahden projektin edustajat ilmoittivat, ettei heidän vastaaminensa ole relevanttia, koska toiminta on aivan alkutekijöissään. Laskennallinen projektien lukumäärä on 30. Kyselyvastauksia saatiin 193/479 kpl (n. 40 %) Vastaukset saatu 30/30 (100 %) projektista. 27/30 (90 %) projektista saatu ainakin yhden projektityöntekijän sekä ohjausryhmän jäsenen näkemys. Kaikista kyselyvastaajista: 31 % projektityöntekijöitä, 57 % ohjausryhmän jäseniä ja 12 % jokin muu. 7 % ei osannut sanoa, milloin hänen edustamansa projekti päättyy. 21 % ei osannut sanoa, onko hänen edustamansa projekti jatkoa jollekin aikaisemmin toteutetulle projektille tai ohjelmalle. Kyselyvastaukset heijastelevat koettua tilannetta kehittämisohjelmassa ja siihen kuuluvissa projekteissa loppuvuodesta 2009.
17 Projektien tavoitteet ja kohderyhmien valinta Edustettujen projektien tavoitteet ja toimenpiteet tunnetaan vastaajien keskuudessa varsin hyvin. Ohjausryhmien edustajien näkemykset ei olleet näiltä osin aivan yhtä positiivisia kuin projektihenkilöstön tai muiden. Projektien kohderyhmän valinta ja tavoitteiden asettelu näyttäytyvät kokonaisuutena varsin onnistuneina. Projektien kohderyhmien koetaan olevan hyvin selkeästi määriteltyjä. Samoin tavoitteita pidetään riittävän konkreettisina ja realistisina. Useimmat vastaajat toteavat, että tavoitteet ja kohderyhmä ovat tarkoin määritelty projektin aloitusvaiheessa, eikä niitä ole tarvetta muuttaa kesken projektin. Mutta on myös projekteja, joissa sekä tavoitteet että kohderyhmä on määritelty epämääräisesti ja väljästi, näin ollen niiden täsmentäminen ja konkretisoiminen projektin edetessä on välttämätöntä. Myös mm. toimintaympäristön muutokset sekä projektin aikana esiin tulevat uudet haasteet ovat pakottaneet täsmentämään tavoitteita ja kohderyhmää projektin aikana. Osa vastaajista kokee, että vaikka tavoitteet ovat konkreettiset, eivät ne ole realistisesti saavutettavissa käytössä olevilla resursseilla. Pääsääntöisesti projektityöntekijöiden näkemykset kohderyhmien valinnasta ja tavoitteiden asettamista olivat ohjausryhmien edustajien näkemyksiä positiivisempia.
18 Projektien toimenpiteet ja prosessit (toteutus) 1/2 Projektien käynnistysvaihe näyttää onnistuneen pääsääntöisesti kohtuullisen hyvin. Rahoittajalta saadun ohjeistuksen määrää projektin hakemusvaiheessa ei saanut oleellisesti kritisoitu mutta ei myöskään erityisesti kehuttu. Rahoittajalta saatu ohjeistus ja tuki rahoituspäätöksen tultua on ollut pääsääntöisesti riittävää. Vastaajien suhtautuminen oli varsin neutraalia väittämiin: Hakemuksen käsittelyaika oli kohtuullinen ja Hakemusvaiheessa käytettävät sähköiset työvälineet toimivat hyvin. Silti muutamien vastaajien mielestä projektien käynnistysvaiheessa ongelmia olivat mm.: projektin rahoituksen viivästyminen, toiminnan hidas aloitus, henkilövaihdokset, huono perehdytys, hallinnolliset ongelmat, toimijoiden erilaiset intressit, kesäloma-aika Vastaajien suhtautuminen projektin toteutusta koskeviin väittämiin oli varsin positiivista. Projektien toimenpiteiden koetaan pääsääntöisesti olleen oikein kohdistettuja suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Samoin projektien verkostoituminen sidosryhmien kanssa sai hyvin positiivista palautetta osakseen. Projektien koetaan olevan kohtuullisen selkeästi johdettuja ja organisoituja. Samoin viestintä ja tiedottaminen kohderyhmien suuntaan näyttäytyy varsin tarkoituksenmukaisena. Hieman yli puolet kaikista vastaajista kokee, että heidän edustamallaan projektilla on ollut käytössään riittävästi resursseja.
19 Projektien toimenpiteet ja prosessit (toteutus) 2/2 Mikäli projektit aloitettaisiin alusta, tulisi avovastausten perusteella kumppaneiden etsintää ja heidän sitouttamista tehdä enemmän suunnitteluvaiheen olla konkreettisempi ESR-projektin hallinnointiin perehdyttää paremmin viestintää ja tiedotusta olla heti alusta alkaen enemmän Valtakunnallisen kehittämisohjelman hallinnointi määritellä selkeämmin Projektien toteutusta ovat edistäneet etenkin: ammattitaitoinen ja sitoutunut projektihenkilöstö aktiivinen ohjausryhmä hyvä yhteistyöverkosto hyvä suunnittelu ja kova työ Projektin toteutusta ovat hidastaneet etenkin: byrokratia henkilöstövalinnat- ja vaihdokset resurssipula eri organisaatioiden erilaisuus valtakunnallisten tavoitteiden epämääräisyys huono valtakunnallinen tiedotus
20 Projektien tuotokset, tulokset, vaikuttavuus, hyöty, kestävyys Yli puolet vastaajista suhtautui positiivisesti väittämään, että projekti on saavuttanut sille tähän mennessä (vuosille 2008 ja/tai 2009) asetetut tavoitteet. Merkittävimpinä saavutuksina tähän mennessä nähtiin verkostojen rakentuminen ja yhteistyön alkaminen eri toimijoiden kesken. Myös hankkeiden tunnetuksi tekeminen nousi esille. Vastaajilla on hyvin vakaa uskomus, että projektista ja sen tuotteista on hyötyä projektin kohderyhmälle ja että projektilla ja sen tuotteilla on uutuusarvoa. Suurin osa vastaajista myös kokee, että projektin tuotteilla ja tuloksilla on mahdollisuus juurtua pysyväksi toiminnaksi. Tuotteiden juurruttamisessa oleellisimpana nähdään verkostoituminen ja yhteistyö eri toimijoiden kesken, etenkin pysyvien toimijoiden kanssa. Projektityöntekijöiden suhtautuminen em. väittämiin oli muita vastaajaryhmiä positiivisempaa.
21 Projektien itsearviointi Projektityöntekijöiden ja ohjausryhmän jäsenten vastaukset itsearviointia koskeviin kysymyksiin olivat hyvin ristiriitaisia. Kysyttäessä, onko projekti toteuttanut itsearvioinnin tähän mennessä, 17 (57 %) projektin osalla vastaukset olivat ristiriitaisia (osa vastasi kyllä ja osa vastasi ei ). Ohjausryhmän jäsenillä ei ole ajantasaista ja/tai todenmukaista tietoa? Projektien käyttämät itsearviointimenetelmät vaihtelevat suuresti. Hyödynnettyjä itsearviointimenetelmiä: SWOT-analyysi EFQM-malli CQAF-mallin mukainen viitekehys itsearviointilomake, joka on laadittu projektin tavoitteiden pohjalta sanallinen itsearviointi, jossa arvioitu projektin toteutusta sekä hyviä ja huonoja puolia sisäinen itsearviointityökalu, jossa arvioidaan mm. toimenpiteiden toteutumista ohjausryhmän seuranta ja raportointi toimivat projektin itsearviointimenetelmänä keskustelut, väliraportit ja tilannekatsaukset
22 Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Ottaen huomioon kehittämisohjelman rakenne ja tavoitteet sekä Aikuisohjauksen koordinaatioprojektille asetetut tavoitteet, on koordinaatioprojekti erittäin keskeisessä asemassa koko kehittämisohjelman onnistumisen kannalta. Kyselyvastaajat tuntevat hyvin vaihtelevasti koordinaatioprojektin tavoitteita tai toimenpiteitä. Projektityöntekijät kokevat tuntevansa koordinaatioprojektin tavoitteet ja toimenpiteet selvästi ohjausryhmien edustajia paremmin. Myöskään koordinaatioprojektin rooli ja tehtävät suhteessa kehittämisohjelmassa mukana oleviin projekteihin eivät näyttäydy selkeinä kaikille vastaajille. Erityisesti ohjausryhmien edustajille koordinaatioprojektin rooli ja tehtävät näyttäytyvät epäselvinä. Merkittävää on, että projektityöntekijät suhtautuivat varsin positiivisesti (ka. asteikolla 1-5 3,5) väittämiin: Koordinaatioprojekti on verkostoitunut monipuolisesti eri sidosryhmien kanssa Koordinaatioprojektin toiminta on organisoitu tarkoituksenmukaisesti Koordinaatioprojektin on edistänyt projektien keskinäistä verkostoitumista Ohjausryhmien jäsenten ja muiden suhtautuminen em. väittämiin oli neutraalimpaa/negatiivisempaa.
23 Valtakunnallinen kehittämisohjelma 1/2 2/3 kaikista vastaajista kokee tietävänsä mitkä tahot hallinnoivat valtakunnallista kehittämisohjelmaa. Projektityöntekijöistä n. 79 % Ohjausryhmien jäsenistä n. 58 % Muista n. 67 % Kehittämisohjelman tavoitteita ei kuitenkaan koeta tunnettavan vastaajien keskuudessa erityisen hyvin. Varsinkin ohjausryhmien jäsenten näkemykset olivat muita vastaajaryhmiä kriittisempiä. Kehittämisohjelman toteutus, hallinto ja tehtävät eivät näyttäydy kovinkaan selkeinä vastaajille. Kehittämisohjelman tiedotusta ei pidetä vastaajien keskuudessa onnistuneena, mutta kehittämisohjelmassa toteutettavia aihealueita/sisältöjä pidetään kuitenkin suhteellisen tarpeellisina.
24 Valtakunnallinen kehittämisohjelma 2/2 Lähes kaikki vastaajat toivoivat lisää tiedotusta kehittämisohjelmasta. Kehittämisohjelma koetaan isoksi, vaikeasti hahmoteltavaksi kokonaisuudeksi, eikä sen yhteyttä omaan projektiin tunneta riittävän hyvin. Kehittämisohjelman koetaan olevan kasvoton, ohjelmassa ei ole ketään johon ottaa tarvittaessa yhteyttä. Tältä kohden on selkeää kehitystä tapahtunut kyselyn toteuttamisen jälkeen. Vastaajien mielestä olisi tärkeää saada selkeämpi mielikuva ylihallinnollisesta yhteistyöstä, jotta syntyisi kuva yhteisestä (TEM, OPM) kehittämisohjelmasta eikä monesta alahankkeesta.
25 4. Alustavia havaintoja asiakirjaanalyysin pohjalta
26 Koherenssi 1/3 Lähes kaikissa (28/31) kehittämisohjelmaan kuuluvissa projekteissa on tavoitteena lisätä aikuiskoulutustoimijoiden ja ohjaus- ja neuvontahenkilöstön kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason yhteistyötä ja kumppanuutta. Tavoite on linjassa mm. OPM:n strategian, Kehittämisohjelman strategian, Manner-Suomen ESR-ohjelman strategisten painopisteiden sekä TL 3:n tavoitteiden kanssa. Kysyntä- ja asiakaslähtöisyyden kehittäminen ja/tai työelämän tarpeiden huomioiminen mainittu 22/31 projektin tavoitteissa. Tavoite on linjassa mm. Kehittämisohjelman strategian, OPM:n strategian ja TTS:n sekä ESR:n TL 3:n tavoitteiden kanssa. (Paranneltuja) ja uusia toimintamalleja, menetelmiä ja käytäntöjä mainittu suoranaisesti 19/31 projektin tavoitteissa. Tavoite on linjassa mm. Kehittämisohjelman strategian kanssa. Ammattitaidon kehittäminen aikuisohjaukseen ja koulutukseen mainittu 18/31 projektin tavoitteissa. Tavoite on linjassa mm. Kehittämisohjelman strategian kanssa sekä osittain myös Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman( ) kanssa.
27 Koherenssi 2/3 Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen ja varmistaminen mainittu 13/31 projektin tavoitteissa. Tavoite on linjassa mm. Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmassa mainittujen tavoitteiden, Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman, Manner-Suomen ESR-ohjelman strategisten painopisteiden sekä TL 3:n tavoitteiden sekä TEM:n TTS:n ja konsernistrategian kanssa. Aikuiskoulutuksen ja -ohjauksen laadun parantaminen mainittu 10/31 projektin tavoitteissa. Tavoite on linjassa mm. Kehittämisohjelman strategian, Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman, OPM:n TTS:n kanssa. Asiakaspalautteen kerääminen sekä arviointityövälineiden kehittäminen mainittu 10/31 projektin osalla. Linkittyy mm. Kehittämisohjelman strategiaan.
28 Koherenssi 3/3 Tarkasteltujen strategia-asiakirjojen tavoitteet ovat hyvin yleisellä tasolla suhteessa kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien tavoitteisiin. Suoran vertailun tekeminen haasteellista. Kehittämisohjelmassa mukana olevien projektien tavoitteet ovat varsin hyvin linjassa Kehittämisohjelman strategiassa mainittujen tavoitteiden/osa-alueiden kanssa. Projektien tavoitteilla on selkeämpi kytkentä OPM:n strategiaan ja TTS:aan kuin esimerkiksi TEM:n konsernistrategiaan tai TTS:aan. Projektien tavoitteet hyvin linjassa: Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteiden kanssa. Manner-Suomen ESR-ohjelman strategisten painopisteiden sekä TL 3:n tavoitteiden kanssa Suhteessa Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmaan projektien tavoitteet tukevat erityisesti tavoitetta Huolehditaan työvoiman täysmääräisestä käyttämisestä ja työvoiman saatavuudesta alakohtineen.
29 KIITOS!
Kehittämisohjelman satoa
Kehittämisohjelman satoa Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Yhteenvetoa arvioinnin väliraportin pohjalta 30.11.2011
LisätiedotOsuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen valtakunnallisen kehittämisohjelman arviointi
Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen valtakunnallisen kehittämisohjelman arviointi Väliraportti 25.2.2010 NUOVE neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisprojekti
LisätiedotOsuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen valtakunnallisella kehittämisohjelmalla
Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Yhteenvetoa arvioinnin väliraportin pohjalta Opin ovi -klinikka 31.8.2012
LisätiedotNUOVE neuvonta ja ohjauspalvelujen kehittämisprojekti (ESR) Koulutusneuvontaa, Uraohjausta, Tutkimusta
NUOVE neuvonta ja ohjauspalvelujen kehittämisprojekti (ESR) 2008-2013 Koulutusneuvontaa, Uraohjausta, Tutkimusta KEHITTÄMISOHJELMAN HALLINNOINTI KOORDINAATIO- JA SEURANTARYHMÄ TEM, OPM, OPH, ESLH, ISLH,
LisätiedotAikuisohjauksen koordinaatioprojekti
Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Iloa ohjaukseen, voimaa verkostosta -seminaari Lappeenranta 8.6.2010 Projektisuunnittelija Anna-Kaisa Tiihonen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotAikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Suomessa
Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Suomessa Riittääkö nopat? Haasteena yliopisto-opintojen napakka eteneminen -seminaari 11.3.2013 Lappeenranta Projektipäällikkö Auli Ryhänen
LisätiedotOpin ovista ELO-toiminnan hyödyksi
Opin ovista ELO-toiminnan hyödyksi Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-,neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla kehittämisohjelma (OKATNO) Alueellisten
LisätiedotOHJAUKSEN PALVELUIDEN HAKEMINEN MITÄ UUTTA TARJOAA NUOVE-HANKE. Helsinki 20.4.2011 Helena Kasurinen helena.kasurinen@tem.fi
OHJAUKSEN PALVELUIDEN HAKEMINEN MITÄ UUTTA TARJOAA NUOVE-HANKE Helsinki 20.4.2011 Helena Kasurinen helena.kasurinen@tem.fi Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut (Kasurinen 2011) ennakointitieto koulutustieto
LisätiedotAikuisohjauksen kehittämisen satoa OpinTori-projektinpäätösseminaari Oulu
Aikuisten tieto-, neuvonta-ja ohjauspalvelujen kehittäminen Suomessa Aikuisohjauksen kehittämisen satoa OpinTori-projektinpäätösseminaari 19.3.2013 Oulu Projektipäällikkö Auli Ryhänen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti,
LisätiedotKeski-Suomen Opin ovi - te teitte sen! Keski-Suomen Opin ovi hankkeen päätösseminaari Jyväskylä
Keski-Suomen Opin ovi - te teitte sen! Keski-Suomen Opin ovi hankkeen päätösseminaari 27.11.2012 Jyväskylä Projektipäällikkö Auli Ryhänen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu
LisätiedotOnneksi olkoon Opin Ovi Kymi - te teitte sen! Opin Ovi Kymi -projektin päätöstilaisuus Kotka
Onneksi olkoon Opin Ovi Kymi - te teitte sen! Opin Ovi Kymi -projektin päätöstilaisuus 11.12.2012 Kotka Projektipäällikkö Auli Ryhänen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu
LisätiedotOpin ovi hankeperheen tulosten levittäminen hankeverkostossa
Opin ovi hankeperheen tulosten levittäminen hankeverkostossa Unelmia uudesta työstä - työn teettämisen tapojen ja työntekijän aseman muutokset - loppuseminaari 18.3.2013 Helsinki Projektipäällikkö Auli
LisätiedotEnsimmäinen väliraportti 28.10.2010. Kuntoutussäätiö Innokuntoutus
Eurooppalaisen yhteistyön lisääminen työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikassa edistämällä työperusteista maahanmuuttoa valtakunnallisen kehittämisohjelman arviointi Ensimmäinen väliraportti 28.10.2010
LisätiedotAikuisohjauksen koordinaatioprojekti
Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti ESR TL 3:n kehittämisohjelma: Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Projektipäällikkö
LisätiedotSuunnitelmallisuus ja organisoituminen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Itsearviointi -9, toukokuu Suunnitelmallisuus ja organisoituminen % % % % % % % 7 % 8 % 9 % % Projektille on selkeästi osoitettavissa oleva tarve Projekti reagoi riittävän nopeasti toimintaympäristössä
LisätiedotHanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus
AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä
LisätiedotOSUVUUTTA JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYTTÄ AIKUISOPISKELUUN TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUJEN VALTAKUNNALLISELLA KEHITTÄMISOHJELMALLA
OSUVUUTTA JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYTTÄ AIKUISOPISKELUUN TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUJEN VALTAKUNNALLISELLA KEHITTÄMISOHJELMALLA OPIN OVI Lappeenranta 10.5.2012 KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA
LisätiedotAikuisohjauksen koordinaatioprojekti
Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti ESR TL 3:n kehittämisohjelma: Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Projektipäällikkö
LisätiedotOsuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla
Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Kehittämisohjelman arvioinnin väliraportti 8.12.2011 NUOVE neuvonta- ja
LisätiedotMitä tapahtuu Opin ovissa?
Mitä tapahtuu Opin ovissa? Alueellisten TNO -asiantuntijoiden koulutus 5.-6.3.2013 Jyväskylä Projektipäällikkö Auli Ryhänen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu auli.ryhanen@jamk.fi
LisätiedotOsuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen valtakunnallisen kehittämisohjelman arviointi
Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen valtakunnallisen kehittämisohjelman arviointi Toinen väliraportti 19.8.2010 NUOVE neuvonta- ja ohjauspalveluiden
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotMitä koordinaatio on?
Mitä koordinaatio on? Case: Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti ja ESR TL 3:n Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla
LisätiedotYhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä
Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies
LisätiedotArvioinnin ja seurannan tiekartta
Arvioinnin ja seurannan tiekartta Henna Harju 1 Toiminnan kehittäminen 2 RAY:n seurantajärjestelmä 3 Seurannan ja arvioinnin eroavaisuuksia SEURANTA Seurannassa on päähuomio siinä, miten tavoitteiden mukaisissa
LisätiedotHankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus
Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko
LisätiedotHanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen
Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus
LisätiedotENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
LisätiedotMikä ihmeen Opin ovi?
Neuvonta ja ohjaus minne menet? Itä-Uudenmaan Opin Ovi projektin päätösseminaari Nuorten ja aikuisten ohjaus tulevaisuudessa Itä-Uudellamaalla 1.11.2012 Porvoo Projektipäällikkö Auli Ryhänen Aikuisohjauksen
LisätiedotSosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY
Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta
Lisätiedot40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää
40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista
LisätiedotPirkanmaan aikuisohjauksen strategia
Pirkanmaan aikuisohjauksen strategia 2011-2014 Luonnos 9.2.2011 Ohjauksen asiantuntijaryhmä (strategiatyö) Ilola Hanna, lehtori, TAMK/TAOKK Järvenpää Maija, opinto-ohjaaja, TAO Keskinen Anita, psykologian
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hakulanseeraustilaisuus 24.4.2015 Helsinki Sisältö Koordinaatiohankkeiden hakuprosessin
Lisätiedotsuositukset rahoittajille
EU:n rakennerahastokauden 2007 2013 Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin -ohjelman Opetushallituksen rahoittamassa koordinaatiohankkeessa tehtyyn tutkimukseen perustuvat suositukset rahoittajille
LisätiedotHyvinvointia työstä HJ 1. Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä 12.2.2013 HJ 1 Arjen arkki arviointitutkimus Ohjausryhmä 4.2.2014 Merja Turpeinen 2 Arvioinnin tarkoitus ja lopputuotokset Arvioinnilla tuotetaan tietoa hanketoiminnan tulosten juurtumisen
LisätiedotTekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti
Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti Sari Pitkänen, Matti Tuusa & Henna Harju arviointi- ja koulutusyksikkö 10.12.2012 1 Arvioinnin kohdentuminen, aikataulu ja toteuttajataho
LisätiedotTyöelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.
Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2010
LisätiedotAikuisohjauksen koordinaatioprojekti
Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti ESR TL 3:n kehittämisohjelma: Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Projektipäällikkö
LisätiedotJärjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet
Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30
LisätiedotAmmatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla
Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus
LisätiedotPori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö
Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu
LisätiedotSAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
LisätiedotCSC Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus
CSC Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus Avoimuuden kypsyystason arviointi Kriteerit Pisteet Eri toimijoiden vastuut Toimenpiteet Kypsyystaso Indikaattorit:
LisätiedotRaimo Vuorinen KT, Projektipäällikkö ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, JY Opin Ovi klinikka
ESR/Toimintalinja 3/Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen valtakunnallisella kehittämisohjelmalla. - Osaohjelma 3A: Ohjauksen tutkimus- ja arviointi Raimo
LisätiedotKokemuksia verkostoyhteistyöstä ja sen rakentamisesta. Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Projektipäällikkö Erno Hyvönen, Hämeenlinna
Kokemuksia verkostoyhteistyöstä ja sen rakentamisesta Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Projektipäällikkö Erno Hyvönen, Hämeenlinna 26.03.2009 Lähtötilanne Sosiologi on evankelista ilman ilosanomaa
LisätiedotHämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018
Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä
LisätiedotProjektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci
Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Esityksen sisältö: Hankkeen johtaminen ja partneriyhteistyö Seuranta ja raportointi Levitys ja hankkeen vaikuttavuus Hankkeen
LisätiedotAsukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy
Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä
LisätiedotTyössäoppimisen ohjausprosessin kehittäminen. koulutuspalvelujen tilaajan ja. palveluiden tuottajan. näkökulmista
Työssäoppimisen ohjausprosessin kehittäminen Työssäoppimisen ohjausprosessin koulutuspalvelujen tilaajan ja kehittäminen koulutuspalvelujen palveluiden tuottajan tilaajan ja palveluiden tuottajan näkökulmista
LisätiedotMitä on RAY:n seuranta?
Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön
LisätiedotTietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu
Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste
LisätiedotLeader-arvioinnin sparrauspäivä. Sari Rannanpää Helsinki
Leader-arvioinnin sparrauspäivä Sari Rannanpää 11.9.2018 Helsinki Missämennään Leader-arvioinnissa? Kysely Leader-ryhmille(24 vastausta) Missä vaiheessa Leader-arvioinnissa mennään? Suunnittelu (tarkoitus,
LisätiedotProjektiryhmän kokous
Muistio 3/12 1(5) n kokous Aika 27.3.2012 klo 9.00-11.00 Paikka Läsnä WinNova, Liisanpuisto, Krouvari Heino Ulla-Maija Sarasoja Liisa Vilponen Raija Kauri Ulla Tabell Ari Harju-Vahekoski Elina Uusi-Uola
LisätiedotOpin ovista eteenpäin aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Suomessa
Opin ovista eteenpäin aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Suomessa Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 22. - 23.3.2012 Scandic Marina Congress Center, Helsinki Projektipäällikkö Auli
LisätiedotInnovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa
Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari
LisätiedotTavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA
Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat
LisätiedotItsearvioinnin toteutus pilotoinnissa
Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle
LisätiedotKehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali
Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus
LisätiedotKainuun metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa
Kainuun metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa 8.1.2018 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö, Kainuu AMO toimenpiteiden päivitys Tehtävä AMOjen toimenpiteiden tarkastaminen
LisätiedotItsearviointi Osakokonaisuus 1: Raportointi ja ennakkoarviointi (IVA)
Itsearviointi Osakokonaisuus 1: Raportointi ja ennakkoarviointi (IVA) OHJEITA VASTAAJALLE Kyselyn kaikki kysymykset koskevat ESTER-hankkeen Raportointi ja ennakkoarviointi (IVA) - osakokonaisuuden toteutusta
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet
Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat
LisätiedotValtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi
Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen
ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ 2010-2013 Jyväskylä 27.1.2011 Helena Kasurinen Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset
LisätiedotJTS-prosesi pelastustoimen näkökulmasta. Hankejohtaja Taito Vainio
JTS-prosesi pelastustoimen näkökulmasta Hankejohtaja Taito Vainio Yleiset pelastustoimen tavoitteet Mahdollistaa tarvittaessa nykyistä paremmin valtakunnalliset ja yhdenmukaiset toimintamallit, yhteiset
LisätiedotHyvät käytännöt projekteissa Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelma. Verkottumisseminaari M/S Mariella to 1.10.2009
Hyvät käytännöt projekteissa Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelma Verkottumisseminaari M/S Mariella to 1.10.2009 Tavoitteet Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelman tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet
LisätiedotMaahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen kehittäminen: valtionavustustusten käynnistämisinfo klo
Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen kehittäminen: valtionavustustusten käynnistämisinfo 11.9.2014 klo 12.00-15.30 Marget.Kantosalo@oph.fi www.oph.fi Aloitustilaisuuden tavoitteita: Tukea käynnistyvien
LisätiedotALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI
ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI KT, projektipäällikkö Salmia NUORISOTAKUU KOKONAISUUS /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1
LisätiedotKansallinen ASPAtietojärjestelmä
Kansallinen ASPAtietojärjestelmä Taustoitus Järjestäjien tarve yhteiselle asiakaspalautteen keräämisen järjestelmälle nousi esiin kevään selvityksessä Asiakaspalautetieto on myös osa kansallista sote-tietopohjaa
LisätiedotAsiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta
Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut
LisätiedotTyöelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa
Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät
LisätiedotPienjarjestöt-verkosto: syyskuun 2018 tapaamisen ryhmätyöt
Pienjarjestöt-verkosto: syyskuun 2018 tapaamisen ryhmätyöt Pienjarjestot_syyskuunRyhmaTyot.pdf Vaikuttavuuden arviointi Ryhmä 1 Arvioinnin keinot STEA-prosessit" Osallistaminen Opitaan muilta Arviointilomakkeet
LisätiedotArviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen
Arviointikulttuuri Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Katriina Sulonen Hyvä arviointikulttuuri keskeisiä piirteitä ovat yhteisesti laaditut selkeät tehtävät ja periaatteet
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä
Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet Maaliskuu 2019 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju 6 Kehittämistehtävä Opetus-
Lisätiedotkehittäminen STUDIO koulutusprojekti, aikuiskouluttajat ammattilaiset kohderyhmänä
SISÄLLÖN JA VIESTINNÄN KOORDINOINTI Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti YHTEISET TULOKSET VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (ESR/TL3, kansalliset rahoittajat:opm, Tem, Lh:t, Te-keskukset)) : Osuvuutta
LisätiedotAikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut verkoston tuottamina
AIKUISOHJAUSTA PAIKALLISESTI Aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut verkoston tuottamina Keski-Suomen Opin oven verkostovalmennus Ääneseudun verkostolle 25.11.2010 klo 13.30-16.00 Pohjoisen
LisätiedotAmmatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2
Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2015 TIEDOTUSTILAISUUS 6.2.2015 Ryhmä 2 Opetushallituksen valtionavustustoiminta Ammatillisen koulutuksen valtionavustushankkeet tukevat kansallisen
LisätiedotCase Tampere3: PMO:n rooli organisaatioiden yhdistyessä
Case Tampere3: PMO:n rooli organisaatioiden yhdistyessä Kirsi Vikström, Erikoissuunnittelija, Tietohallinto, ICT-tuotanto ja kehityspalvelut Projektipäällikkö, Tampere3 PMOn käynnistäjä Tampereen Ammattikorkeakoulu
LisätiedotAikuiskoulutus Pohjois-Savossa
Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,
Lisätiedot6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 25.1., Oulu
6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 22.1.-16.3.18 Infotilaisuus 25.1., Oulu Ohjelma Kahvit 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Soile Jokinen, Oulun kaupunki
LisätiedotAikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
LisätiedotKOULUTUSKOKEILUJEN ARVIOINTI
hyvinvointiteknologian koulutuskokeilut 2014-2018 KOULUTUSKOKEILUJEN ARVIOINTI Koordinoijan (Osekk) esitys arviointisuunnitelman tarkentamisesta Esitys ohjausryhmälle 24.11.2014 Marja Veikkola Sivu 1 Koulutuskokeiluille
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen
LisätiedotProsessien hallinta ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuosituksessa ja eurooppalaisessa viitekehyksessä
Prosessien hallinta ammatillisessa koulutuksessa, 21.-22.4.2010 klo 9.45-10.15, Opetushallitus Prosessien hallinta ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuosituksessa ja eurooppalaisessa viitekehyksessä
LisätiedotAsikkala Valtuustoseminaari
Asikkala Valtuustoseminaari 25.9.2017 Valtuustoseminaarin ohjelma Maanantai 25.9.2017 klo 16.30 Valtuustoseminaarin avaus Valtuuston puheenjohtaja Hilkka Kemppi Uuden strategian valmistelu ja kunnan oma
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:
LisätiedotKansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus
Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa
LisätiedotLeader-periaatteiden arviointi. Leader ajankohtaispäivät , Oulu
Leader-periaatteiden arviointi Leader ajankohtaispäivät 4.-5.4.2017, Oulu Maaseutuohjelman seuranta ja arviointi Vuosikertomukset Määrälliset tavoitteet: koulutukseen osallistuneet henkilöt, maataloustuotteiden
LisätiedotOsuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla
Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Kehittämisohjelman arvioinnin ensimmäisen vaiheen loppuraportti 20.12.2010
LisätiedotProjektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö
Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän
LisätiedotSAKU-strategia
1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää
LisätiedotEDU vuxen-projekti. Itsearviointi
Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen valtakunnallisella kehittämisohjelmalla EDU vuxen-projekti Itsearviointi Kuntoutussäätiö Arviointi- ja koulutusyksikkö
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiskatsaus. Leader ajankohtaispäivät , Oulu Laura Jänis
Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiskatsaus Leader ajankohtaispäivät 4.-5.4.2017, Oulu Sisältö Maaseutuohjelman tilanne Suomessa Ajankohtaista Leaderissä EU:ssa Hanke- ja yritystukiasetusten muutokset
LisätiedotKehittämisohjelman strategia
Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluihin -kehittämisohjelma Kehittämisohjelman strategia Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskelun tieto-, neuvonta-
LisätiedotTyövoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat
Hallinto 2510 Hyvinvointitoimiala tammikuu 134,9 121,3-13,6 82,8 84,4 3,2 5,4 11,8 7,3 2,3 2,9 3,9 5,8 55,6 38,6 123,1 107,6 91,3 % 88,7 % helmikuu 133,9 118,8-15,1 82,3 83,4 3,9 5,5 11,1 7,6 2,6 3,6 8,1
LisätiedotOhjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen. Palkeet foorumi Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM
Ohjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen Palkeet foorumi 13.9.2018 Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM Sisältö Ohjauksen ajattelukehikot Ohjauksen näkökulma
LisätiedotHOPSY-aktiivinen opiskelija hyvinvoivassa oppimisympäristössä
HOPSY-aktiivinen opiskelija hyvinvoivassa oppimisympäristössä Hanke-esittely Anu Tuovinen, hankekoordinaattori SATAEDU Ammatillisen koulutuksen hyvinvointipäivät 23.-24.11.2011 Tampere Yhteistyöverkosto
LisätiedotOllaanko sitä elossa. ELOn tiellä? Arviointia ja seurantaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Ollaanko sitä elossa 7.4.2014 ELOn tiellä? Arviointia ja seurantaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus OSUMA Ohjauksella osuvuutta aikuisopiskeluun projekti Projektikoordinaattori Helena Ylisirniö Taustaa, verkostoitumista:
Lisätiedot