TEKNISEN LAUTAKUNNAN ESITYKSET VUODEN 2010 TALOUSARVIOON JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAAN

Transkriptio

1 Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta TEKNISEN LAUTAKUNNAN ESITYKSET VUODEN 2010 TALOUSARVIOON JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAAN TEKNLTK 87 Kaupungininsinööri Kaupunginhallitus on ( 281) antanut jäljempänä selostetut vuo den 2010 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laa dintaohjeet. Kaupunginvaltuusto hyväksyi :n 5 kohdalla kaupunki konsernin strategian päivityksen vuoteen 2012 sekä elinkeino- ja pal velu ohjel man päi vi tyk sen ( 6 ja 7/ ). Henki löstöohjelma hyväksyttiin valtuuston ko kouksessa Pe rus asiakirja ja sen toteuttamiseksi laaditut oh jelmat ovat vuoden 2010 talous arvion laa dinnan lähtökohtana. Toimintaa ohjaavat myös kaupunginvaltuuston hyväksymät konserniohjeet. Lisäksi on otettava huo mioon kaupunginvaltuuston hyväksymä talouden tasa pai not ta mi nen ja toimen pideohjelma , joka päivitettiin elo kuussa 2008 ja jonka toinen päivitys on kaupunginvaltuuston käsittelyssä Kaupunkikonsernin perusasiakirjan päätavoitteiden mukaan kaupunki ja kau punkiyhtiöt tuot ta vat riittävät kuntapalvelut kuntalaisille yhteistyössä Kai nuun maakunnan, yri tysten ja naapurikuntien kanssa tavoitteenaan myön teinen väestökehitys ja ihmisten menestys, hyvä työllisyys ja terve kun ta talous. Kesäkuussa 2009 kaupunginvaltuusto käsitteli kaupunkikonsernin päi vitettyä strategialuonnosta ja päätti, että kuntalaisilta pyydetään siitä pa lau tetta syyskuun loppuun mennessä. Vuoden 2010 toi minnan suun nit te lus sa tulee kaikissa lin jauksissa ottaa huomioon rat kai sujen vaikutus väestön mää rään, mitä ensisijaisesti ohjaa työpaikkatar jonta. Tähän pyritään yh teis työl lä paitsi edellä lueteltujen sidos ryhmien kanssa myös lisäämällä kaikin mah dollisin tavoin eri toimialojen ja toimipaikkojen yhteistyötä kau pun ki or ga nisaation sisällä. Konserniohje, perusasiakirja sekä elinkeino-, palvelu- ja henkilöstöohjelma toimitetaan tä män kirjeen liitteenä. Toimialojen tulee nostaa ohjelmista ensi vuonna to teuttaviksi ne asiat, jotka ovat toimialan ja ta lous arvioluonnoksen laatijoiden näkemyksen mukaan kaikkein kiireellisimpiä ja vas tuuttaa ne sekä sopia työn te kijöiden kanssa seurannan mittareista. Toimialojen tulee myös talousarvion tekstiosassa tuoda esille, kuinka talousarvion toimenpiteet to teut tavat strategiaa, konserniohjeen mukaisia tavoitteita ja talouden ta sa pai not tamis- ja toimenpideohjelmaa. Kau pun ginhallitus edellyttää, että hen ki lös tö pääsee osallistumaan talousarvion laadintaprosessiin riittävästi ja vai kut ta maan työlle asetettaviin tavoitteisiin. Henkilöstön osallistamisesta tulee esit tää lyhyt kuvaus.

2 Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväk syt tävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yh teydessä valtuuston on hyväksyttävä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio sisältää käyttötalous- ja tuloslaskelmaosan sekä investointi- ja rahoitusosan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on hyväksyttävä kunnan toiminnalliset ja ta loudelliset tavoitteet. Kaupunginvaltuuston hyväksymissä kon ser niohjeen mukaisissa tavoitteissa todetaan, että kaupungin toi mi alojen ja tytäryhtiöiden tulee johtaa tavoitteensa kaupunkikonsernin pää ta voit teista ja ottaa huomioon politiikkalinjaukset toiminnassaan. Toi mi alojen tu lee ottaa huomioon myös ohjelma-asiakirjojen linjaukset toi min tan sa, eten kin muutosten valmistelussa. Tavoitteet voivat olla sanallisia. Sa nal lis ten ta voit teiden lisäksi sovitaan mitattavista tavoitteista. Liitteenä kau pun gin val tuus ton hyväksymä Kuhmon kaupungin konserniohje ja konserniohjeen mu kaiset tavoitteet Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan teh tä vien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai yli jäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos ta lous arvion laatimisvuoden ta seeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen ali jäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yh tey des sä on päätettävä yksi löidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla ali jäämä katetaan valtuus ton erikseen päättämänä kattamiskautena. Valtuusto päättää käyttötalousosan tehtävät, joille se asettaa toiminnalliset ja ta loudelliset tavoitteet, osoittaa tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat voi ma va rat koko suunnitelmakaudelle sekä päättää investointiosan hank keista ja han keryhmistä. Taloussuunnitelmavuosien tiedossa olevat kustan nustason muutokset otetaan huomioon suunnitelmassa. Tuloarvio Valtionosuudet Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä puolsi hal linnon ala kohtaisten valtionosuuksien yhdistämistä sekä erityisen harvan asuttujen kun tien ja saaristokuntien valtionosuuksien korottamista. Ratkaisu tarkoittaa vuoden 2010 uudistuksen toteuttamista kehyspäätöksessä (valtiontalouden kehykset vuosille ) päätetyltä poh jal ta. Päätöksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä esi- ja perus ope tuk sen, kirjaston, kuntien kulttuuritoimen sekä asukaskohtaisen taiteen pe rus ope tuksen valtionosuudet yhdistetään ns. yhden putken malliksi. Nykyisen järjestelmän valtionosuuden määräytymisperusteet säilyvät lähes muut tumattomina. Yleinen valtionosuus, sosiaali- ja

3 terveydenhuollon val tion osuuden määräytymisperusteet sekä verotuloihin perustuva valtion osuuk sien tasaus säilyvät nykyisen mukaisena. Muutoksia tulee sen johdosta, että esi- ja perusopetuksen valtionosuudet maksetaan kunnille ikäluokka koh tai ses ti. Erityisopetuksen porrastus poistetaan. Myös kouluverkkotekijä pois tetaan, mutta vaikutus otetaan huomioon asukastiheystekijää muuttamalla. Lie väs ti ja vaikeimmin vammaisten oppilaiden, koulukotiopetuksen ja sairaala ope tuk sen järjestäminen turvataan takaamalla opetuksen järjestäjille nykyisen ta soi nen rahoitus. Vuoden 2010 valtionosuuksien tasaus määräytyy vuodelta 2009 valmistuvan verotuksen perusteella. Alustavan arvion mukaan kaupungin saama vero tulo tasaus vuonna 2010 on noin 6,3 milj. euroa, mikä on 0,6 milj. euroa enem män kuin vuonna Kuluvan vuoden yleisen valtionosuuden perus osa on 29,68 euroa/asukas. Vuonna 2010 yleisen valtionosuuden perusosa on alustavan tiedon mukaan 30,46 euroa/asukas. Arviossa on otettu huomioon täysimääräinen in dek si ko ro tus 2,7 prosenttia ja valtionosuusleikkauksen (16,55 euroa/asukas) siir tä mi nen yhden putken mallin asukaskohtaiseen omarahoitusosuuteen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen vuoden 2010 laskennallisiin kustannuksina vai kut tavina tekijöinä on otettu huomioon muun muassa: asukasluvun määrän muu tokset, vuoden 2010 indeksitarkistus 2,7 prosenttia, valtiollistettavien teh tä vien valtionosuutta vähentävä vaikutus, maksutulojen korotusten vä hen nys ja peruspalveluohjelmassa mainitut eräät valtionosuuden lisäykset. Verotulot Kuntaliiton kesäkuussa 2009 tekemän arvion mukaan kunnallisveron tilityk set ovat vuonna ,0 mrd. euroa, jossa vähennystä vuodesta 2008 on 0,5 pro sent tia. Vuonna 2010 tilitysten arvioidaan olevan 14,7 mrd. euroa eli 2,1 prosenttia vuotta 2009 vähemmän. Yhteisöveron tilitykset kunnille vuonna 2009 arvioidaan vajaaksi 1,2 mrd. eu roksi. Vuonna 2010 odotettu kertymä on hieman vuoden 2009 tilitystä suurempi. Kaupungille on heinäkuun loppuun mennessä tilitetty ansio- ja pääomatulo ve roja verovuodelta 2009 noin 10,8 milj. euroa, jossa kasvua verovuo desta 2008 on 0,19 prosenttia. Maksut Tuloperusteista päättäminen on keskeinen osa talousarvion hyväksymistä. Kos ka kaikki tulot ovat talousarvion tasapainottamisessa samanarvoisia, on hal lintokuntien annettava talousarvioesityksessään selvitys maksujen riittä vyy destä ja maksuperusteiden oikeellisuudesta ja tehtävä tarvittaessa esitys uusista maksuista ja uusista maksuperusteista. Talousarvion yhtenä lähtö koh ta na on, että nykyisiä taksoja ja maksuja

4 tulee korottaa kustannustason nou sua vastaavasti ja uusia harkita taloudenohjauksen näkökulmasta. Menoarvio Kunta-alan palkkasumman kasvu oli vuonna 2008 noin 6-7 prosenttia. Tänä vuon na kasvu hidastunee 4-4,5 prosenttiin muun muassa viime vuot ta pie nem pien sopimuskorotusten ja henkilöstömenoihin koh dis tuvien säästö toi mien johdosta. Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa tammikuun 2010 lop puun. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu vuoden 2011 loppuun. Palkan tar kis tusten laskentateknisenä oletuksena voidaan lähteä siitä, että kunta-alan an siotasoindeksi kohoaa ensi vuonna 2,5 3 prosenttia. Tämä sisältää kulu val ta vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja mahdolliset rakennemuutokset. Kun ta-alan palkkasumman ennakoidaan kasvavan vuonna 2010 noin kolme pro senttia lopussa saavutetut neuvottelutulokset virka- ja työ ehto so pi muk sista ovat nopeuttaneet merkittävästi kunta-alan palkka sum man kasvua vuo den 2007 viimeisestä neljänneksestä alkaen. Palkkasumma kasvoi viime vuon na ennakkotietojen mukaan keskimäärin 4,5 prosenttia. Talousarvion valmistelussa on siten perusteltua ottaa huomioon palk kojen koro tusprosenttina 2,0 prosenttia verrattuna syyskuun palkkoihin. Työnantajan palkkaperusteisen ennakkomaksun arvioitu maksuprosentti KuEL -palkoista on 15,8 vuonna Vuoden 2010 var hais eläke menope rusteinen maksu (varhe -maksu) perus tuu niihin eläke me noi hin, jotka ai heu tu vat vuosina alka neista työkyvyt tö myys eläk keistä, työttö myys eläk keistä ja yksilöllisistä var hais eläkkeistä sekä kun tou tustuista. Eläke meno pe rusteinen KuEL -maksu voi daan budjetoida kertomalla vuo delta 2008 pe rit tä vien eläkemeno perus teisten ennakkolaskujen yhteis mää rä luvulla 1,04. Varhaiseläkemenoperusteisissa maksuissa arviointikerroin 1,03 vuoden 2009 mak sun määrästä. Tukityöllistämiseen käytetään kaupungin rahoitusosuutena enintään saman ver ran kuin vuoden 2009 työllistämisohjelmassa. Työllistetyille mahdollisesti mak settavat erilliskorvaukset on otettava huomioon kunkin lautakunnan ta lous arviossa. Vuonna 2008 alkanut Suomen kansantalouden kasvuvauhdin hiipuminen on joh tanut talouden jyrkkään alamäkeen. Kansantalouden tuotanto väheni lä hes kymmenen prosenttia vuoden 2009 tammikuussa verrattuna vuoden 2008 tammikuun tuotantoon. Vuonna 2009 kansantuotteen arvioidaan su pis tuvan jopa 5-6 prosenttia. Valtiovarainministeriön suhdannekatsauksessa en na koidaan ensi vuoden tuotannon kasvavan hieman. Vuonna 2008 kuluttajahintaindeksi nousi keskimäärin 4,1 prosenttia ja vuon na 2009 inflaation nousuksi arvioidaan 0,9 prosenttia. Vuonna 2010 ku luttajahintojen ennakoitu muutos on 1,1 prosenttia. Edellä mainitussa suhdannekatsauksessa todetaan, että työllisyys on

5 nopeasti heik kenemässä ja työttömyys kasvussa. Työpaikkojen vähenemä on tänä vuon na ja työttömyysaste nousee yhdeksään prosenttiin. Työlli syys ti lan ne pahenee huomattavasti myös ensi vuonna. Vuonna 2008 keskimääräinen työttömyysaste oli 6,4 prosenttia, tänä vuonna 9,0 prosenttia ja vuonna 2010 työttömyysasteen ennakoidaan olevan noin 9,5 prosenttia. Valtakunnallisesti työttömyys on kasvanut toukokuusta kesä kuu hun 12,6 prosenttia ja vuoden takaisesta 32 prosenttia. Kainuussa työttö myy den kasvu on ollut suhteellisesti hitaampaa, kun Kainuun työttömyys kas voi toukokuusta kesäkuuhun 9,5 prosenttia ja vuoden takaiseen tilan tee seen verrattuna noin 20 prosenttia. Kaupungin maksuosuus Kainuun maakunnan tuottamiin peruspalveluihin kas vaa maakunnan alustavien maksuosuuslaskelmien mukaan nykyisestä va jaas ta 29,5 milj. eurosta noin 0,4 milj. euroa, jos laskelmissa on mukana har vaan asuttujen kuntien valtionosuus ja maksuosuusprosentti on 61,0. Jos har vaan asuttujen kuntien saamaa lisätukea ei oteta maksuosuuslaskelmiin mu - kaan, kaupungin rahoitusosuus on vuonna 2010 hieman yli 30,0 milj. euroa mak suosuusprosentin ollessa 61,0. Tavoitteet Pysyvien säästöjen aikaansaamiseksi hallintokuntien tulee suorittaa kaikkien me no jen ja toimintojen kriittinen tarkastelu. Sama tarkastelu on suoritettava myös sisäisissä palveluissa kustan nusten minimoimiseksi. Toiminnan suun nit te lus sa tulee ko rostumaan toimi alojen ja kaupunkiyhtiöiden ja myös kun tien kes kinäinen ja väli tön yhteistyö. Talouden alij äämien katta mis vel voi te edel lyt tää, että toimin to jen sopeuttamista jatke taan menojen alentamiseksi myös vuo sina Kaupunginhallitus kehottaa viranomaisia laa ti maan ta lousarvio- ja talous suunnitelmaesityksensä siten, että henkilöstöllä on mahdollisuus osal lis tua suunnitteluprosessiin. Tuloksellisuus- ja laatutarkastelun lähtökohtana on, että organisaatiota ja toi min tatapoja kehittämällä voidaan vähenevin resurssein hoitaa vastaava työ ja mah dollisesti paremmin kuin ennen. Samalla kaupunginhallitus pyytää hal lin tokuntia varaamaan esityksessään riittävät määrärahat erityisesti henki lös tön osaamisen ja palvelukyvyn ylläpitämiseksi ja paranta miseksi tarvittavan kou lu tuksen toteuttamista varten. Ensi vuonna tulee varautua konserniohjeen edel lyttämän prosessien kehittämisen mukaiseen kou lu tuk seen toiminnan jat ku van parantamisen varmis ta mi seksi. Henkilöstöä koskevia tavoitteita tulee asettaa siten, että arvioinnissa voidaan myö hemmin seurata muun muassa henkilöstön määrää, rakennetta, kiertoa, osaa mista ja työkykyä sekä henkilöstön työn tuloksellisuutta ja laatua. Näiden ta voitteiden toteutumista seurataan myös erillisessä henkilö stötilin päätökses -sä. Henkilöstön luonnollinen poistuma käytetään pää sääntöisesti hyväksi ja uut ta henkilöstöä palkataan ainoastaan korjaamaan rakenteellisia vinou tu mia. Mää räaikaista ja tilapäistä henkilöstöä saa pal ka ta ainoastaan poikkeus ta pauk sis sa.

6 Toiminnalliset tavoitteet tulee esittää täsmällisesti sekä sitovat ja perustelu tie to na esitettävät tavoitteet selkeästi eroteltuina. Henkilöstöä koskevien ta voit tei den lisäksi muita tavoitteita voivat olla esimerkiksi palvelun hyvä laatu, pal velun saatavuus ja toimiva palvelurakenne. Jokaiseen esitykseen on sisäl ly tet tävä sanallisten tavoitteiden lisäksi myös mitattavissa olevia tavoit teita, joi den toteutuminen todennetaan talousarvion seurannassa erilaisilla mitta reilla. Toiminnallisina tavoitteina esitetään suoritteita sekä taloudellisuudelle (esi mer kiksi euroa/oppilas), vaikuttavuudelle ja tuottavuudelle asetettavia tavoit tei ta. Vaikuttavuutta osoittaa palvelutuotannon kyky tyydyttää kun talaisten tar peet. Vaikuttavuutta on myös kunnan itselleen asettamien ta voit teiden saa vut tamisen aste. Tuottavuus on suoritteiden ja tuotannon tekijöiden suhde (esi merkiksi hoitopaikkoja/hoitaja, käyttöaste: toteutu nut/maksi mi kapa si teetti). Lomake 1. käyttötalous. Tavoitteet voivat koskea kunnan aluetta, asemaa ja taloutta kokonaisuutena tai ne voivat koskea kunnan väestöä tai määrättyä asiakasryhmää, jolle kunta jär jestää palveluja. Tavoitteita voidaan asettaa myös palvelujen tuotanto- tai jär jestämisprosessille palvelujen määrää tai laatua taikka niiden järjes tä mis ta paa koskevina tavoitteina. Tavoitteet voivat olla esimerkiksi seuraavia: Palvelun laatu Asiakastyytyväisyys asteikko 1-5 ja tavoitearvo >4 Toimitusaika Investoinnit Kustannusarvio merkittävissä hankkeissa yhteensä, tavoitearvo <5 milj. euroa Jaksotus 2009/2010/ %/30 %/30 % Rakentamiskustannukset/m2 Liitteenä ovat kaupunginhallitus- ja lautakuntakohtaiset enimmäisnettomäärä ra ha raamit, joissa rajoissa hallintokuntien tulee antaa omat esityk sensä. Talous arvioraameissa on otettu huomioon kaupungin osuus maakunnan ali jää män kattamisesta vuosina Kau pun ginhallitus korostaa, että an net tu raami on kaupungin hal lituksen talous arviovalmistelua ohjaava, mutta kau punginhallitus voi alentaa talous arvio määrärahojen kattamisen tai valtion ta lousarvio- ja muiden päätösten taikka mui den syiden vuoksi vuoden 2010 sa moin kuin vuosien netto määräraharaamia. Tällainen menet te ly on kin hyvin todennäköistä, koska val tion vuoden 2010 budjetin vaikutuk sis ta kuntien verotuloihin ja valtion osuuksiin ei ole riittävästi tietoa. Ta lous ar vio raami ei ole kaupun gin val tuus ton päätöksentekoa rajoittava lopullinen net to määrä raharatkaisu. Investoinnit

7 Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat vuosille Useam man vuoden aikana toteutettava investointihanke jaetaan eri vuosille. In ves tointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai han ke ryh mille. Investointiosassa arvioidaan talousarvio vuonna tarvittava mää rä raha ja esitetään edellisenä tai edellisinä vuosina hankkeeseen käytetty määräraha ja suunnitelmavuosille arvioitu määrä rahan tarve. Investointien rahoitus osuuk sina esitetään valtion ja muiden yhteisöjen rahoitusosuudet inves toin tei hin. Esitys tehdään lomakkeilla 2. ja 2.1. Investointiosassa esitetään ainoastaan sellaiset rakentamis- ja peruskorjaus koh teet, joiden arvonlisäveroton kustannusarvio on vähintään euroa ja jois ta tehdään suunnitelmanmukaiset poistot. Vuosikuluksi kirjattavan me non ja investoinniksi taseeseen aktivoitavan perusparannusmenon raja saattaa olla vaikeasti määritettävissä. Perusparannusmenon tuntomerkkejä ovat edellä mai nitun aktivointirajan saavuttaminen, omaisuuden käyttötar koituksen muut tuminen ja/tai laatutason paraneminen. Käyttöomai suuden kunnossa pito sisällytetään käyttötalousosaan vuosikuluksi. Esitykset tehdään ilman arvonlisäveroa, mutta kustannusarvioihin sisältyvä oman käytön vero tulee sisällyttää määrärahaesitykseen. Irtaimesta omaisuudesta esitetään investointiosassa vähintään euron (il man arvonlisäveroa) suuruinen hankinta. Kunkin hallintokunnan tulee talousarvioesitykseensä sisällyttää perusteltu esi tys investoinneista, jotka kaupunginhallitus asettaa tärkeysjärjestykseen mää rä rahojen puitteissa. Lähtökohtana on, että investointien nettomenot ovat to den näköisesti suunnitelmapoistoja pienemmät. Käyttösuunnitelma Talousarvioesitykseen sisällytetään nykyisen tehtäväjaon mukainen käyttö suun nitelma, joka tarkistetaan kaupunginvaltuuston talousarviopäätöksen jäl keen. Myös käynnissä olevien, rahoituksen saaneiden ja suunniteltujen pro jek tien alustavat käyttösuunnitelmat tulee sisällyttää talousarvio esityk seen. Yk sittäisiä määrärahoja ei voi esittää nettomääräisinä. Talousarvioesityksen jättäminen Ta lousarvio- ja taloussuunnitelmaesitykset tulee toimittaa kaupunginhalli tuk selle osoitettuina talousjohtajalle viimeistään Aikaraja on eh do ton. Lisätietoja antaa kaupungininsinööri Hannu Huotari, puhelin Kaupungininsinöörin päätösehdotus: Tekninen lautakunta päättää aloittaa vuoden 2010 talousarvioehdotusten ja vuosien taloussuunnitelman valmistelun kaupunginhallituksen talousarvion laadintaohjeiden ja toimialan vastuu-

8 yksikköjen valmistelujen pohjalta. Liite. Päätös: Tekninen lautakunta yksimielisesti hyväksyi päätösehdotuksen. TEKNLTK 93 Kaupungininsinööri Tekniikka- ja ympäristöpalvelujen toimialalla on laadittu liitteinä olevat esitykset vuoden 2010 talousarvioon ja vuosien ta loussuunnitelmaan. Nykyisten tietojen mukaan aiheuttavat vuoden 2010 käyttötalousmeno raameihin edelleenkin kasvattamispaineita 1) Kainuun alue pe las tus lai tok selle mak set ta vat Kuh mon kaupungin kasvavat käyttötalousosuudet, 2) kiinteistöjen vuokratulokertymää vähen tävä korkokannan alentu minen, 3) Sarvelan kaatopaikan sulkemiskustannukset, 4) Varhe -maksut, 5) kunnalliset palk ka rat kai sut sekä 6) jatkuvasti ko hoa vat pal ve lu jen ja ener gian hin nat. Yksin pe las tus lai tos me no jen osuus tulee ole maan noin 3/4 tek ni sen lau ta kun nan vuo delle 2010 an nettu jen me no raamin mu kai sista kaikista vuo tui sista käyt tö talou den netto me nois ta ja huomattavasti suurempi kuin esi mer kiksi kaik ki lii ken ne väylien ja yleis ten aluei den hoito- ja kun nossa pitokus tan nukset yh teensä. Energian ja palvelujen hinnan muutokset sekä palkkaratkaisut pystytään ot ta maan huo mi oon ja noista muutoksista aiheutuvat lisämenot katta maan vain ve si huoltolaitoksen ja kaukolämpölaitoksen kohdalla mak suja tarpeellisella määrällä korottamalla. Esimerkiksi kaupungin vas tat ta vaksi jää vät ja siirty neet elä ke me not ovat jat kossa enen tä mässä käyt tö talou den to del lisia menoja kuitenkin kaikilla muillakin toimialan sek toreil la. Tekniselle lautakunnalle käy vuodelle 2010 annetun käyttötalouden net toraamin puit teis sa py sy mi nen mahdottomaksi erityisesti sik si, et tä ti la pal ve lu jen toimesta perittävät vuokrat muodostuvat ensi vuonna korkotason alentumisen johdosta kiin teis tö kannan suuruuteen verrattu na noin 100 t normaalia pie nem mik si. Näi den ohel la ai heutta vat net to me noja noin 37 t varhennetulle eläk keelle siirty nei den elä kevastui den kat taminen. Näitä maksuja kir jautuu pel kästään myydyn pesulan osal ta tulevaksi vuo deksi noin 20 t. Li säksi Sar ve lan kaa to pai kan sul ke mi nen kas vat taa tek ni sen lau ta kun nan käyt tö ta lou den kus tannuksia vuonna 2010 ta van omai sesta tasosta ma teriaa li-, työvoi ma- ja palvelu jen hankintamenoineen suun nilleen 140 t. Kaikki nämä edellä selostetut seikat huo mioon ottaen lautakunnal le vuo deksi 2010 an nettu käyttö ta lousraami on riittämätön. Näiden syiden joh dosta vuo den raamin koro tustarve on noin 247 t, kun kiin-

9 teis tö jen pois toja ei lasketa käyt töta lousmenoiksi. Osaksi edellä selostettujen syiden ja osaksi arvaamattomien, tulevaisuudessa ilmenevien mer kit tä vien reu na eh to jen takia edessä olevien vuo sien ta lou den suun nittelu on huo mat tavan vai keaa ja perustuu paljolti otak su mille, jotka saatta vat osoittautua paik kansa pitämättömiksi. Kaupungin palveluksessa olevat kaavoi tuksen hen ki lö re surs sit ovat olleet riittämättömät siihen nähden, että kaupungin maankäy tön suunnit te lussa olisi noudatettava kau punki stra te giaan kirjat tua, kaa voitus ta kos ke vaan lin jausta. Myös kaa voi tuk seen varat tavat taloudel liset resurssit oli si mitoi tetta va sen mu kaisiksi. Henkilöstöresurssin osalta asiaan on jo vuoden 2009 aikana tu lossa parannusta, kun haettavaksi ilmoi tettu maanmittausinsinöörin paikka on päätetty täyttää. Kaavoituk seen va rat ta vat ta lou delli set re surssitkin olisi jatkossa mitoitettava sen mu kai siksi. Lisätietoja antaa kaupungininsinööri Hannu Huotari, puhelin Kaupungininsinöörin päätösehdotus: Tekninen lautakunta antaa kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupungin valtuustolle liitteiden mukaisen esityksensä vuoden 2010 talousarvioon ja vuosien taloussuunnitelmaan. Tekninen lautakunta toteaa vuodelle 2010 annetun nettomenoraamin käy vän sel västi liian pieneksi edellä selostetuista syistä. Myös liiken neväylien yl läpitokus tannusten jatkuva väistämätön kohoaminen ai heuttaa mer kittä vää menojen nousupai netta. Kaikki nä mä sei kat huo mi oon ottaen lau ta kun nalle vuo dek si 2010 an nettu käyttö ta lousraa mi on sel keästi lii an pie ni. Edelleen tekninen lautakunta toteaa, että esityksen mukaiset nettomenot ylit tävät an ne tun raamin yllä selostetulla tavalla ja liitteestä ilmenevän mukaisesti. Siksi lauta kunta pi tää vält tä mät tö mä nä, et tä raa mia koro tetaan 247 t :n verran, jotta sen toi min ta sektoriin kuuluvat pakol liset ja välttämättömät palvelut voi daan riit tä väntasoisina tuottaa myös vuonna Liite Asiasta suoritti kaupungininsinööri suullisen esittelyn. Käydyn keskustelun aikana todettiin, että Pii lo lan op pi las asun to lan pur ku työt kuuluisivat mahdollisesti käyttötalousmenoihin. Lisäksi katsottiin, että jäähallin kylmälaitteiston investointiajankohta olisi syytä arvioida nykyistä tarkemmin. Päätös: Tekninen lautakunta yksimielisesti hyväksyi päätös ehdo tuksen.