Rakennemuutoksen taloushyötyjä odotellessa näkökulmia kuntatalouden kehitykseen

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Rakennemuutoksen taloushyötyjä odotellessa näkökulmia kuntatalouden kehitykseen"

Anni-Kristiina Ketonen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Rakennemuutoksen taloushyötyjä odotellessa näkökulmia kuntatalouden kehitykseen ARTTU kuntaseminaari Helsinki, Jarmo Vakkuri Kunnallistalouden professori Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu ,

2 Tutkimuskysymykset Talousmoduulin tutkimusasetelma 1. Onko Paras -uudistus edistänyt talouden tasapainoa? 2. Onko Paras -uudistus hillinnyt kuntien menojen kasvua ja jos on, niin miten tämä näkyy menojen painottumisessa eri toimialoille? 3. Onko Paras -uudistus edistänyt kuntien tulojen kasvua? Kuntaryhmittelyt 1. ARTTU luokitus: liitoskunta, syvenevän yhteistyön kunta, muu kunta. 2. Tilastollinen kuntaryhmitys: kaupunkimainen, taajaan asuttu, maaseutumainen. 3. Kuntakokoluokitus 2010: alle 5 001, , , , , yli as. 4. Väestön muutos luokitus: voimakkaasti vähenevä (yli -10 %), vähenevä (-2, %), stabiili (2, ,5 %), kasvava (2,5 10 %), voimakkaasti kasvava (yli 10 %). Aineisto Tutkimuskuntien tilinpäätökset ja niistä tehdyt tietokannat (Tilastokeskus, Kuntaliitto). 2

3 Kuntatalouden tasapaino: alijäämäkuntien määrän vähentyminen ARTTU -kuntien lukumäärät 2000, 2006 ja 2010, joiden taseissa oli kertynyttä alijäämää Liitoskunnat Yhteistyö Muut kunnat Yhteensä ARTTU -kunnat ARTTU -kuntien ja niihin liittyneiden kuntien lukumäärät, joiden taseissa oli tilinpäätösten mukaan kertynyttä alijäämää 2000, 2006 ja * Alijäämää Kuntia yhteensä (N) *Vuoden 2011 kuntajako; mukana vielä v Karttula (alijäämää) ja Oravainen. Kuntaliitosten seurauksena poistuneet alijäämäkunnat sekä niiden viimeisen tilinpäätöksen kertyneet alijäämät N=24). Kunnat /as Liitos (vuosi) 917 Vehkalahti Hamina (2003) 919 Vehmersalmi Kuopio (2005) 589 Peräseinäjoki Seinäjoki (2005) 212 Kangaslampi Varkaus (2005) 940 Vuolijoki Kajaani (2007) 770 Sumiainen Äänekoski (2007) 774 Suolahti Äänekoski (2007) 210 Kalvola Hämeenlinna (2009) 401 Lammi Hämeenlinna (2009) 277 Korpilahti Jyväskylä (2009) 220 Karjaa Raasepori (2009) 606 Pohja Raasepori (2009) 835 Tammisaari Raasepori (2009) 923 Västanfjärd Kemiönsaari (2009) 506 Mänttä Mänttä-Vilppula (2009) 933 Vilppula Mänttä-Vilppula (2009) 973 Ylikiiminki Oulu (2009) 252 Kiikala Salo (2009) 308 Kuusjoki Salo (2009) 586 Perniö Salo (2009) 587 Pertteli Salo (2009) 776 Suomusjärvi Salo (2009) 537 Noormarkku Pori (2010) 978 Ylämaa Lappeenranta (2010) Yhteensä

4 ARTTU-kuntien tulojen kehitys vuosina Kuvio. Käyttötalouden tuotot yhteensä (ilman rahoitustuottoja) sekä vuotuiset keskimääräiset muutokset ennen Parasta ( ) ja Paras -kaudella ( ) ARTTU - luokituksen mukaan, /asukas. Verotulot kasvaneet ARTTU kunnissa a) kunnallisveroprosenttien noususta ( ,61 ja ,69 %-yksikköä) ja b) verotettavien tulojen kasvusta ( /as. ja /as.) johtuen. Valtionosuudet kasvaneet ( /as. ja /as.). Valtionosuuksien kasvu on ollut voimakkaampaa kuin verotulojen kasvu. 4

5 Menojen kehitys kokonaisuudessaan Nettokustannusten kasvu on ollut kaikissa ARTTU luokituksen ryhmissä Paras -kaudella suurempaa kuin ennen Parasta Menojen kasvun hillinnästä ei ole toistaiseksi havaintoja. Poikkeuksena on perusterveydenhuolto, jossa menojen kasvu Paras-kaudella on hidastunut verrattuna aikaisempiin vuosiin. Kuvio. Nettokustannukset sekä ja keskimääräiset vuosimuutokset ennen Parasta ja Paras -kaudella ARTTU -luokituksen mukaan, /asukas. (N = 40). SOTE-menojen kasvun hillintää ei havaittavissa (syynä erikoissairaanhoito) Menojen kasvu Paras kaudella ollut voimakkainta syvenevän yhteistyön kunnissa; HUOM! Yhteistyökuntien ryhmän ongelma 5

6 Henkilöstömenot ja palvelujen ostot: kehitys Painopiste asteittain siirtynyt palvelujen ostojen suuntaan Palvelujen ostot kasvaneet kaikissa ARTTU-kuntaluokissa henkilöstökuluja voimakkaammin Koko maan kohdalla muutoksen suunta on sama Kuvio. Henkilöstökulujen ja palvelujen ostojen suhde sekä keskimääräiset vuosimuutokset ennen Parasta ( ) ja Paras -kaudella ( ) ARTTU -luokituksen mukaan (N = 40). 6

7 Menojen kehitys : menokehityksen yhteys työssäkäyntialueeseen tk alueen keskus kehyskunta muu koko maa Taulukko. Nettokustannusten keskimääräinen muutos vuositasolla (%) Ennen Parasta Paras kausi TK -alueen keskus 5,5 5,3 Kehyskunta 5,9 5,5 Muu kunnat 6,1 4,9 Koko maa 5,7 4,9 Kuvio. Nettokäyttökustannukset työssäkäyntialueluokituksen mukaan ( /asukas) Kehyskuntien nettokustannukset ( /as.) ovat keskimääräistä alempia; syitä esim. tehokkuuserot, palveluvariaatio, sijainti suhteessa keskukseen Keskuskuntien ja koko maan kustannukset ovat samalla tasolla Muiden kuntien kustannukset ovat selvästi korkeammat kuin kehyskuntien ja keskuskuntien 7

Viimeisten vuosien investointikäyttäytyminen Liitoskuntien talouden kehitykseen vaikuttaa eräiden poistuneiden kuntien viimeisten vuosien suuret investoinnit Investoinnit aiheuttavat kustannuksia

8 Viimeisten vuosien investointikäyttäytyminen Liitoskuntien talouden kehitykseen vaikuttaa eräiden poistuneiden kuntien viimeisten vuosien suuret investoinnit Investoinnit aiheuttavat kustannuksia pitkällä aikavälillä; vrt. rahoituksen hoito ja käyttötalouden menojen lisääntyminen Kuvio. Poistuneet kunnat, joiden nettoinvestoinnit kasvoivat voimakkaasti viimeisinä toimintavuosina (N = 15). 8

9 Päätelmiä ja pohdintaa Menojen kasvun hillinnässä Paras -kauden aikana ( ) ei ole toistaiseksi onnistuttu Erityisesti tämä koskee liitoskuntia. Tietoa pitemmän aikavälin talousvaikutuksista ei vielä ole Rakennemuutosten hyödyt ja kustannukset eri vaihtoehdoissa A) Liitos Liitos alkaa tuottaa kustannukset ylittävää kokonaishyötyä vasta kun uudet rakenteet ja toimintatavat ovat vakiintuneet (aluksi liitos aiheuttaa erilliskustannuksia). Palvelutuotannon tehokkuuden kannalta oleellista ei ole kunnan koko asukasluvulla mitattuna, vaan tapa järjestää ja organisoida toiminta ja kunnan vastuulla olevat palvelut. Palveluja tuottavien yksikköjen koolla on merkitystä Tulevaisuuden hyödyt ovat epävarmoja. Se, millä aikavälillä kokonaishyödyt mahdollisesti ylittävät kustannukset, on tapauskohtaista erot kuntaliitostapausten välillä ovat varsin suuria. 9

10 B) Syvenevä yhteistyö Päätelmiä ja pohdintaa Talousvaikutukset ovat sidoksissa yhteistyön laajuuteen ja yhteistyöjärjestelyn toimivuuteen Lyhyellä aikavälillä yhteistyö tarjoaa suhteessa liitosvaihtoehtoon eräitä etuja: päätöksenteon valmistelu on helpompaa ja alkuvaiheen neuvottelut yksinkertaisempia. Erilliskustannukset pienemmät Kyse on siitä, miten pitkän aikavälin hyödyt määritellään. Yhteistyö koskee vain tiettyä osaa kunnan tehtävistä, eli ei tuota paikallistalouden kehittämishyötyjä Yhteistyövaihtoehdossa on kuntaliitoksia vähemmän tuottavuuspotentiaalia mutta myös pienemmät riskit. Menojen kasvun hillintä ja tuottavuuden parantuminen riippuvat molemmissa vaihtoehdoissa kunnan kyvystä hyödyntää rakennemuutokseen sisältyvä tuottavuuspotentiaali. Potentiaali eroaa määrältään ja laadultaan liitos- ja yhteistyövaihtoehdoissa 10

Samankaltaiset tiedostot

Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman

Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman valossa Jarmo Vakkuri, professori Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu 050-318 6042, jarmo.vakkuri@uta.fi